SELVITYS ILOSAARIROCKIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS ILOSAARIROCKIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007

Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013) 251 111 ESS vaikuttaa -tutkimuksesta vastanneet: Jenni Mikkonen ja Katja Ristolainen Kansi: Saara Kiviluoto ja Benjamin Techen

SISÄLLYS 1 JOHDANTO...4 2 ILOSAARIROCKIN YLEISÖ...5 2.1 Yleisön demografiset tiedot... 5 2.2 Tapahtumaan osallistumisen tiedot... 9 2.3 Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset...13 2.4 Ilosaarirockin taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan...16 3 JOENSUUN YRITYSKYSELY... 19 3.1 Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan...19 3.2 Tapahtuman vaikutukset yrityksen muuhun toimintaan...21 3.3 Yritysyhteistyö tapahtuman kanssa... 22 3.4 Hyödyt ja haitat... 23 3.5 Yrittäjien yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta... 24 4 JOENSUUN PAIKALLISVÄESTÖKYSELY...26 4.1 Vastaajien demografiset tiedot... 26 4.2 Suhtautuminen tapahtumaan... 29 5 YHTEENVETO...35 LIITTEET

1 JOHDANTO Itä-Suomen tapahtumat vetävät kesäisin ja syksyisin matkailijoita alueelle; väkimäärä lisääntyykin monilla paikkakunnilla festivaaliaikaan. Alueella liikkuvan ihmismäärällä ei voi olla olematta erilaisia sekä hyviä että huonoja vaikutuksia sekä tapahtumajärjestäjien että eri sidosryhmien toimintaan (esim. paikallisväestö ja yrittäjät). ESS vaikuttaa, tapahtumien vaikutusten arviointihanke on yksivuotinen tutkimushanke, jota hallinnoi Joensuun yliopisto ja sen osarahoittajina toimivat Itä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto. Projektin tavoitteena on ollut tutkia 10 itäsuomalaisten kulttuuritapahtuman taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Kulttuuritapahtumien rinnalle verrokkitapahtumiksi nostettiin yksi liikuntatapahtuma sekä yksi majoitus- ja ravitsemusyrityksen järjestämä kesäkonserttien sarja (markkinapohjainen tapahtuma). Hankkeen tutkimus jakaantui kolmeen osa-alueeseen: 1. Tapahtumajärjestäjien teemahaastatteluihin ja lomakekyselyihin 2. Yleisökyselyihin 3. Sidosryhmäkyselyihin - Yrityskyselyt - Paikallisväestökyselyt - Kunnallisille päättäjille suunnatut kyselyt Tapahtumajärjestäjien haastatteluilla selvitettiin tapahtumajärjestäjien näkemyksiä etenkin tapahtumansa sosiokulttuurisista vaikutuksista, mutta myös yhteistyökumppaneista ja talouden hoidosta. Tapahtumajärjestäjille suunnatuilla kyselyillä puolestaan selvitettiin tarkemmin tapahtuman talouden tilaa, työntekijämääriä, budjettia, menoja ja tuloja sekä tapahtumajärjestäjien näkemyksiä tapahtumansa sosiokulttuurista vaikutuksista. Yleisötutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tapahtumakävijöiden profiileja, harrastuksia, tapahtumaan osallistumisen motiiveja, tapahtumakäyttäytymistä, rahankäyttöä tapahtumassa ja tapahtumapaikkakunnalla sekä tapahtumien markkina-alueita eli matkailijoiden lähtöalueita. Yleisökyselyssä painotettiin erityisesti tapahtuman taloudellisia vaikutuksia. Myös yrityskyselyssä painotettiin tapahtuman taloudellisia vaikutuksia, mutta kyselyllä selvitettiin lyhyesti myös yritysten näkemyksiä siitä, millaisia sosiokulttuurisia vaikutuksia tapahtumalla on paikkakuntaan. Paikallisväestökyselyssä painotettiin tapahtuman sosiokulttuurisia vaikutuksia. Paikallisväestöltä kysyttiin paikallistaloudellisten ja imagovaikutusten lisäksi mielipiteitä tapahtuman vaikutuksista paikallisuuteen, asukkaiden viihtyisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin, paikallisten yhteenkuuluvuuteen sekä ympäristöön. Kunnallisilta päättäjiltä puolestaan tiedusteltiin tapahtuman aluetaloudellisia ja sosiokulttuurisia vaikutuksia. Tutkimus toteutettiin saman kaavan mukaan kaikissa kahdessatoista itäsuomalaisessa tapahtumassa. Lomakkeisiin tehtiin ainoastaan pieniä muutoksia tapahtumakohtaisesti, jotta tulosten vertailtavuus säilyisi. Aineisto kerättiin pääasiassa sähköisillä lomakkeilla yleisötutkimusaineistoa lukuun ottamatta, jolloin aineisto saatiin helposti suoraan analysoitavaan muotoon. Aineistot analysoitiin SPSS -tilastoohjelmalla. Ilosaarirock oli yksi kahdestatoista ESS vaikuttaa -hankkeen tutkimuksen kohteena olleista itäsuomalaisista tapahtumista (ks. liite 1). Se oli tutkimuksen ainoa rocktapahtuma. Seuraavassa esitellään Ilosaarirockin yleisötutkimuksen, yrityskyselyn sekä paikallisväestökyselyn tuloksia. Päättäjien näkemyksiä ei raportoitu erikseen, sillä vastaajia oli vain muutama. Kuitenkin päättäjien mielipiteet on huomioitu yhteenvedossa, jossa eri sidosryhmien näkemyksiä verrataan toisiinsa. 4

2 ILOSAARIROCKIN YLEISÖ Ilosaarirock järjestettiin 37. kerran kesällä 2007 (13.7. - 15.7.2007). Tapahtuman yleisökysely toteutettiin 14.7.2007. Aineisto kerättiin paperilomakkein festivaalialueella sekä sen välittömässä läheisyydessä. Ilosaarirockin klubeilla aineistoa ei kerätty lainkaan. Kaiken kaikkiaan hyväksyttyjä vastauksia kyselyyn saatiin 625 kappaletta. 2.1 Yleisön demografiset tiedot Ilosaarirockin kävijöistä 58,2 % oli naisia ja 41,8 % miehiä (n=625). Iältään suurin osa kävijöistä oli alle 25-vuotiaita (73,6 %) ja keski-ikä kävijöillä oli 22 vuotta (kuva 1). Vain neljännes (26,4 %) kävijöistä oli yli 25-vuotiaita. Alle 15-vuotiaat jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle yleisen tutkimuskäytännön mukaisesti. Suurin osa kävijöistä asui vielä vanhempien luona tai yksin, kuten kävijöiden ikäjakaumasta voisi olettaakin (kuva 2). Valtaosa oli käynyt peruskoulun tai lukion (kuva 3) ja oli tällä hetkellä asemaltaan opiskelija (kuva 4). 40 30 Prosenttia 20 36,3% 10 23,0% 14,3% 16,4% 8,4% 0 Alle 18 v. 18-20 v. 21-25 v. 26-30 v. 31-40 v. 1,6% Yli 40 v. Kuva 1. Ilosaarirockin kävijät iän mukaan. 5

40 30 Prosenttia 20 31,3% 32,7% 10 24,1% 0 Yksin asuva Parisuhde, ei lapsia 5,8% Parisuhde, lapsia 0,3% Parisuhde, lapset muuttaneet pois 1,1% Yksinhuoltaja Asun vanhempieni luona 4,7% Muu Kuva 2. Ilosaarirockin kävijät perhetyypin mukaan. 40 30 Prosenttia 20 32,2% 10 24,0% 15,4% 11,2% 9,5% 0 2,6% 4,5% 0,6% Muu Akateeminen loppututkinto Ammattikorkeakoulu Ylioppilastutkinto + ammattikoulu tai opisto Ylioppilastutkinto Opisto Ammattikoulu tai vastaava Peruskoulu tai keskikoulu Kuva 3. Ilosaarirockin kävijät koulutuksen mukaan. 6

70 60 50 Prosenttia 40 30 60,8% 20 10 17,2% 10,4% 0,9% 3,4% 5,5% 0 1,9% Johtavassa Toimihenkilö Muu Yrittäjä Työtön Opiskelija Muu asemassa työntekijä Kuva 4. Ilosaarirockin kävijät aseman mukaan. Ilosaarirockin kävijöistä suurin osa (79,4 %) tuli tapahtumaan Joensuun ulkopuolelta. Ainoastaan noin viidennes (20,6 %) kävijöistä oli paikkakuntalaisia. Ulkopaikkakuntalaisista kysymykseen vastanneista henkilöistä 23 tuli tapahtumaan Kontiolahdelta. On tulkintakysymys, katsotaanko heidän olevan ulkopaikkakuntalaisia vai ei, sillä osa kontiolahtelaisista kokee olevansa joensuulainen. Kontiolahden raja on hyvin lähellä Joensuun keskustaa ja uudet asuinalueet sijaitsevat aivan näiden kuntien rajan pinnassa. Joensuu on monelle myös työssäkäyntipaikka. Nämä henkilöt tuskin kokevat Joensuuhun tullessaan saapuvansa vieraalle paikkakunnalle. Sen sijaan kauempaa Kontiolahdelta (esim. kirkonkylältä) tulevat kokevat todennäköisemmin tulevansa vieraalle paikkakunnalle Joensuuhun tullessaan. Tässä yhteydessä onkin luotettu vastaajien omaan harkintaan siitä, kokevatko he itse olevansa Joensuussa ulkopaikkakuntalaisia vai eivät. Siitä syystä ulkopaikkakuntalaisiksi on laskettu ne henkilöt, jotka omastakin mielestään olivat ulkopaikkakuntalaisia (13 kpl) ja joensuulaisiksi ne henkilöt, jotka eivät kokeneet olevansa Joensuussa matkailijoina (10 kpl). Ilosaarirock houkutteli kävijöitä tasaisesti ympäri Suomen, mutta suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli kotoisin Uudenmaan maakunnasta (30,1 %) sekä Joensuun lähialueilta Pohjois- Karjalasta (13 %). Muiden maakuntien asukkaita kaikista ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli maakunnasta riippuen 1-9 %. Vastaajista viisi asui ulkomailla. Kuvasta 5 on nähtävissä ulkopaikkakuntalaisten lähtöalueet lääneittäin. Päiväkäyntivyöhykkeeltä (0 100 km) Ilosaarirockin kävijöistä tuli 12,5 %, viikonloppuvyöhykkeeltä (101 400 km) 51,4 % ja lomavyöhykkeeltä (yli 400 km) 36,1 %. Tapahtuma näyttää siis houkuttelevan kävijöitä Joensuuhun hyvinkin pitkien matkojen takaa. 7

50 40 Prosenttia 30 20 46,2% 28,7% 10 17,9% 6,9% 0,2% 0 Lapin lääni Oulun lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Kuva 5. Ulkopaikkakuntalaisten festarivieraiden lähtöalueet. Etelä-Suomen lääni Suurimmalle osalle Ilosaarirock oli ainoa festivaali, johon kesän aikana osallistutaan (kuva 6). Joukossa oli myös paljon henkilöitä, jotka sanoivat käyvänsä 2-3 festareilla vuodessa. Sen sijaan muu kulttuurin kuluttaminen oli monelle Ilosaarirockin kävijälle harrastus. Suurin osa kävijöistä oli käynyt muissa kulttuuritilaisuuksissa (teatteri, museot, taidenäyttelyt, konsertit jne.) 2-5 kertaa viimeisten 12 kuukauden aikana ja monet vielä tätäkin useammin (kuva 7). 60 50 40 Prosenttia 30 58,3% 20 36,0% 10 0 Kerran (tämä on ainut festari vuoden sisällä) 2-3 festareilla 4,7% 4-5 festareilla 1,1% Yli 5 festareilla Kuva 6. Tapahtuman kävijöiden festareilla käynti viimeisten 12 kuukauden aikana. 8

50 40 Prosenttia 30 20 43,2% 10 0 11,9% En kertaakaan 12,9% Kerran 2-5 kertaa 15,5% 6-9 kertaa 10,8% 10-19 kertaa 5,6% 20 kertaa tai useammin Kuva 7. Tapahtuman kävijöiden kulttuuritilaisuuksissa käynti viimeisten 12 kuukauden aikana. 2.2 Tapahtumaan osallistumisen tiedot Kyselyyn vastanneista Ilosaarirockin kävijöistä lähes kaikki 95,9 % olivat tapahtumassa vapaa-ajallaan ja yleisönä. Työnsä puolesta/edustamassa yleisönä oli 0,5 %, esiintyjänä 0,3 %, tekemässä työtä 0,3 % ja talkoolaisena 2,9 % kyselyyn vastanneista kävijöistä. Tietoa tapahtumasta kävijät olivat saaneet pääasiassa ystäviltä ja tuttavilta sekä internetistä (kuva 8). Lisäksi monet sanoivat, että ovat joensuulaisina aina tienneet tapahtumasta tai kertoivat tapahtuman olevan tuttu aiempien osallistumisten kautta. Ilosaarirock on nuorten tapahtumana luonteeltaan sellainen, että kaikkein tehokkaimpia tiedotuskanavia ovat juuri puskaradio eli tutut ihmiset sekä internet. Tapahtuma on itsekin panostanut paljon varsinkin omien internetsivujensa informaation kattavuuteen ja ulkoasuun. Muut tietolähteet näyttävät tutkimuksen tulosten valossa olevan hyvin pienessä asemassa. 9

Ystäviltä/tuttavilta Internetistä Puskaradiosta Esitteestä Lehtiartikkelista Muusta lähteestä Paikallislehden mainoksesta Ulkomainoksesta Radio-/televisiomainoksesta Radio-/televisio-ohjelmasta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 Prosenttia Kuva 8. Tapahtuman tietolähteet (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %). Yli 80 % Ilosaarirockin kävijöistä oli tehnyt päätöksen osallistua tapahtumaan hyvissä ajoin; 47,2 % kävijöistä oli päättänyt useita kuukausia ennen tapahtumaa osallistua Ilosaarirockiin ja 38,2 % kävijöistä oli tehnyt päätöksen jo vuosi sitten / edellisenä vuonna tapahtumaan osallistuessaan (kuva 9). Aikainen päätöksenteko on toisaalta myös edellytys osallistumiselle, sillä Ilosaarirockin liput on jo useampana vuonna myyty loppuun hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Aivan tapahtuman läheisyydessä lippuja voi saada ainoastaan internethuutokaupasta tai suunnitelmiaan muuttaneelta tuttavalta. Kävijöistä 33,6 % oli tapahtumassa ensimmäistä kertaa. Sen sijaan 66,4 % kävijöistä oli käynyt tapahtumassa aiemminkin. Useamman vuoden kävijöistä suurin osa oli osallistunut tapahtumaan 2-4 kertaa, mutta myös tätä useamman vuoden kävijöitä oli joukossa paljon (kuva 10). 10

50 40 Prosenttia 30 20 47,2% 38,2% 10 0 6,0% Samana päivänä 0,8% 1-3 päivää aiemmin 1,9% Korkeintaan viikkoa aiemmin Kuva 9. Päätöksenteko tapahtumaan osallistumisesta. 5,8% Korkeintaan kuukautta aiemmin Useita kuukausia aiemmin Vuosi sitten/osallistuessani tapahtumaan viime vuonna 60 50 40 Prosenttia 30 56,6% 20 28,7% 10 13,4% 0 2-4 kertaa 5-9 kertaa 10-19 kertaa 1,4% 20 kertaa tai useammin Kuva 10. Kävijöiden osallistuminen tapahtumaan aiemmin (kertaa) niiden osalta, jotka ovat osallistuneet tapahtumaan ainakin kerran aiemmin. Suurin osa Ilosaarirockin kävijöistä tuli tapahtumaan ystävien kanssa (kuva 11). Kävijöistä viidennes oli liikkeellä puolisonsa kanssa. Suurin osa (89,7 %) tapahtuman kävijöistä oli maksanut lippunsa itse tai joku perheestä oli maksanut liput. Kävijöistä 3,8 prosentille lipun oli lahjoittanut ystävä tai perheenjäsen, 0,7 prosentille oma työnantaja, 0,7 prosentille yhteistyöyritys ja 4,4 prosentille lipun oli kustantanut jokin muu taho. Kävijöistä 0,8 % oli osittain maksanut lippunsa itse jonkun muun tahon maksaessa osan hinnasta. Suurin osa kaikista Ilosaarirockiin osallistuneista aikoi osallistua tapahtumaan kahtena (49 % kävijöistä) tai kolmena päivänä (43 %) (keskimäärin kahtena päivänä). 11

Ystävät Puoliso Perhe Ryhmä Yksin Muu seura Työkaverit/yhdistys 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Prosenttia Kuva 11. Seura tapahtumaan osallistuttaessa (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %) Ilosaarirockin kävijät pitivät ehdottomasti tärkeimpänä syynä tapahtumaan osallistumiselleen yhdessäoloa ystävien kanssa (kuva 12). Monia tapahtumaan houkutteli myös aiemmat mukavat kokemukset tapahtumasta, hyvä ilmapiiri sekä halu rentoutua ja irtautua arjesta. Lähes kaikki kävijät olivat joko erittäin tyytyväisiä (45,9 %) tai tyytyväisiä (47 %) Ilosaarirockiin kokonaisuudessaan. Vastaajista vain 2,9 % oli hiukan pettynyt tapahtumaan (4,2 % ei osannut sanoa). Noin kaksi kolmasosaa kävijöistä (61,4 %) aikookin osallistua tapahtumaan myös ensi vuonna ja ainoastaan 0,5 % kävijöistä oli varmoja, ettei aio osallistua tapahtumaan ensi vuonna. Loput vastaajista (38,1 %) eivät vielä osanneet sanoa, osallistuvatko tapahtumaan myös ensi vuonna. 12

Yhdessäolo perheen/ystävien kanssa Tapahtuman ilmapiiri Halu rentoutua Olen osallistunut aiemmin ja on ollut mukavaa Vaihtelua arkeen ja rutiineihin Yhdessäolo samanhenkisten kanssa Tapahtuman ohjelma/sisältö Halu kokea jotakin uutta ja kiinnostavaa Tietty esiintyjä Tapahtumassa on paljon erilaista tekemistä ja nähtävää Halu kannattaa tapahtumaa Asun paikkakunnalla/olen asunut paikkakunnalla/minulla on juuret paikkakunnalla Tapahtuma on tärkeä identiteetilleni Kuva 12. Ilosaarirockiin osallistumisen syyt. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Ei lainkaan merkitystä En osaa sanoa 2.3 Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset Kyselyyn vastanneesta 625 Ilosaarirockin kävijästä 496 (79,4 %) oli ulkopaikkakuntalaisia. Heistä vain 17,1 % oli joskus asunut Joensuussa tai heillä oli juuret paikkakunnalla. Suurin osa matkailijoista saapui paikkakunnalle henkilöautolla (68,7 %), mutta moni tuli Joensuuhun myös junalla (26 %). Reittiliikenteen linja-autolla saapui 3,4 %, tilausbussilla 0,4 %, moottoripyörällä 0,2 % ja muulla kulkuneuvolla 1,3 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä. Kävijät saapuivat Joensuuhun pääasiassa 100 400 kilometrin (51,4 %) tai yli 400 kilometrin (36,1 %) säteeltä. Keskimäärin kävijät saapuivat tapahtumaan 380 kilometrin päästä. Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista oli kotoisin Etelä-Suomen läänistä (pääasiassa Uudeltamaalta) tai Itä-Suomen läänistä (pääasiassa Pohjois-Karjalasta) (ks. kuva 5). Ilosaarirockilla vaikuttaisikin näiden tietojen valossa olevan melko laaja markkina-alue ja tapahtuma näyttää houkuttelevan paikkakunnalle sellaisiakin matkailijoita, joilla ei ole mitään aiempaa sidettä paikkakuntaan. 13

Lähes kaikille (90,5 %) ulkopaikkakuntalaisille kävijöille Joensuu oli matkan pääkohde/määränpää (yöpyivät paikkakunnalla) (kuva 13). Matkailijat olivat saapuneet Ilosaarirockiin viettämään vapaaaikaa tai lomailemaan (96,8 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä). Ainoastaan 0,9 % matkailijoista oli tapahtumassa yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla ja 2,4 % jostain muusta syystä. 100 80 Prosnttia 60 40 90,5% 20 0 pääkohde, matkan määränpää (yövyn paikkakunnalla) Kuva 13. Joensuu on ulkopaikkakuntalaisille 4,1% päiväkäyntikohde 5,4% osa kiertomatkaa Suurimmalle osalle matkailijoista Ilosaarirock oli joko pääsyy tulla paikkakunnalle tai sillä oli paljon merkitystä matkapäätöstä tehdessä (kuva 14). Vain 0,2 % prosentille kävijöistä tapahtumalla ei ollut lainkaan merkitystä seudulle matkustamiseen. Ilosaarirock on tutkimuksen tulosten valossa merkittävä vetovoimatekijä Joensuulle; tapahtumaan saapuu paljon ulkopaikkakuntalaisia, jotka eivät olisi tulleet paikkakunnalle ilman tapahtumaa. 100 80 Prosenttia 60 40 83,7% 20 0 Paikkakunnalle matkustamisen tärkein syy on tapahtumaan osallistuminen 9,4% Paljon merkitystä 4,3% Jonkin verran merkitystä Kuva 14. Tapahtuman merkitys Joensuuhun matkustamiselle. 2,4% Vain vähän merkitystä/olen paikkakunnalla pääasiassa muista syistä 0,2% Ei lainkaan merkitystä/olen paikkakunnalla täysin muista syistä 14

Ulkopaikkakuntalaisista tapahtumakävijöistä ainoastaan 6,6 prosentille Joensuu oli päiväkäyntikohde (kuva 15). Loput matkailijat yöpyivät paikkakunnalla. Useimmat majoittuivat sukulaisten/tuttavien luona tai leirintäalueella. Tämä ei ole yllättävää ottaen huomioon, että kyseessä on rock-festivaali ja tapahtuman kävijät ovat nuoria. Muiden majoitusmuotojen käyttö oli huomattavasti vähäisempää festarivieraiden keskuudessa. Ulkopaikkakuntalaiset, majoittuvat tapahtumakävijät viipyivät Joensuussa tapahtumakäyntiin liittyen keskimäärin kolme yötä, mikä on kauemmin kuin varsinaisen festivaalin kesto. Monet Ilosaarirockin kävijät viettivät aikaansa Joensuussa siis kauemmin kuin varsinaisen tapahtuman verran (esim. festareiden aloittelu jo edellisenä iltana). Keskiarvoon ei laskettu mukaan yli 10 yötä Joensuussa viettäneitä henkilöitä. 40 30 Prosenttia 20 37,4% 37,7% 10 0 6,6% En vietä yötä paikkakunnalla 5,3% Hotellissa, motellissa tai kesähotellissa 2,6% Lomakylässä tai vuokramökissä Asuntoautossa, -vaunussa tai leirintäalueella 3,2% Muussa maksullisessa majoituksessa 0,4% Omalla loma-asunnolla Sukulaisten tai tuttavien luona 3,6% Koulumajoituksessa 3,2% Muussa majoituksessa Kuva 15. Ulkopaikkakuntalaisten majoittuminen Joensuussa (n=470). Ulkopaikkakuntalaiset tapahtumakävijät viettivät aikaa Joensuussa pääasiassa tapahtumassa. Monet kuitenkin yhdistivät tapahtumakäyntiinsä myös ystävien ja/tai sukulaisten tapaamisen, ravintolassa tai ostoksilla käymisen (kuva 16). Ystävien ja tuttavien tapaaminen kuitenkin tapahtui monen tapauksessa festivaalialueella. Ilosaarirock näyttäisi omalta osaltaan vaikuttavan Joensuun imagon kehitykseen, sillä Joensuu ja Ilosaarirock jättivät kävijöiden mieleen hyvin positiivisen kuvan. Ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 77,3 % sanoi tapahtuman vaikuttaneen positiivisesti heidän mielikuviinsa Joensuusta. Vain 0,8 % kävijöistä sanoi tapahtuman vaikuttaneen negatiivisesti mielikuviinsa. Muiden mielikuviin tapahtumalla ei ollut vaikutusta. 15

Tavata ystäviä ja sukulaisia Käydä ravintoloissa ja/tai yökerhoissa Käydä ostoksilla Tutustua paikkakunnan muuhun kulttuuritarjontaan Käyttää liikuntapalveluita tai ulkoilla Edistää omaa terveyttä (esim. kuntoutus) Edistää hyvinvointiani/hemmotella itseäni Osallistua järjestetyille retkille 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Prosenttia Kuva 16. Ulkopaikkakuntalaisten muut ajanvietteet tapahtuman lisäksi Joensuussa. 2.4 Ilosaarirockin taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan Tapahtuman kävijöiden tuomaan matkailutuloon kunnalle vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka paljon tapahtuma houkuttelee paikkakunnalle matkailijoita. Matkailutuloon vaikuttaa myös, kuinka kauan ja missä majoituksessa matkailijat viipyvät paikkakunnalla, paljonko he kuluttavat rahaa matkansa aikana ja kuinka tärkeä syy tapahtuma on paikkakunnalle saapumiselle. Ilosaarirockin kävijöistä 79,4 % oli ulkopaikkakuntalaisia, joten potentiaalia positiivisten taloudellisten vaikutuksen syntymiselle matkailijoiden tuoman matkailutulon kautta on todella paljon (kesällä 2007 kahden päivän lippuja Ilosaarirockiin myytiin 22 579 kappaletta). Taloudellisten vaikutusten arvioinnin pohjana onkin tässä yhteydessä käytetty matkailijoiden tuomaa matkailutuloa (= uutta rahaa alueelle). Ilosaarirockin taloudellisia vaikutuksia laskettaessa on huomioitu kaikki matkailijat, myös ne, jotka olivat saapuneet paikkakunnalle pääasiassa muista syistä kuin tapahtuman vuoksi. Vaikka paikkakunnan asukkaatkin (20,6 % kävijöistä) voivat tapahtuman vuoksi jäädä kotiseudulleen ja kuluttaa siellä rahaa, ei heitä ole tässä vaiheessa analyysiä sisällytetty taloudellisten vaikutusten arviointiin. Sivuhuomiona voitaneen kuitenkin mainita, että Ilosaarirockin yhteydessä paikkakuntalaiset kuluttivat rahaa tapahtumaan liittyen tapahtumassa (sis. lippukulut) ja paikkakunnalla yhteensä keskimäärin 160 per henkilö. Arviointia varten matkailijat jaettiin päiväkävijöihin, maksullisessa majoituksessa yöpyviin ja ilmaismajoituksessa yöpyviin. Tapahtuman ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 6,6 % oli päiväkävijöitä, 52,1 % yöpyi Joensuussa maksullisessa majoituksessa ja 41,3 % ilmaismajoituksessa. Sekä maksullisessa että ilmaismajoituksessa majoittuvat matkailijat viipyivät paikkakunnalla keskimäärin kolme yötä (taulukko 1). Päiväkävijät kävivät tapahtumassa keskimäärin kahtena päivänä. Taulukko 1. Matkailijoiden keskimääräinen viipymä Joensuussa. Viipymä/yötä Maksullinen majoitus 3 Ilmaismajoitus 3 16

Kävijöiden rahankäyttöä tarkasteltaessa on laskettu yhteen kaikki kävijän arvioimat menot (sekä tapahtumassa että paikkakunnalla). Tämän jälkeen käytetty kokonaisrahamäärä on jaettu henkilömäärällä, jota rahankäyttö koskee (rahankäyttö/hlö) ja tämän jälkeen henkilökohtainen rahankäyttö on jaettu kävijän viipymällä. Tulokseksi on saatu rahankäyttö per henkilö per vuorokausi. Matkailijoista eniten rahaa Joensuussa vuorokaudessa käyttivät maksullisessa majoituksessa yöpyvät (taulukko 2). Hiukan vähemmän rahaa vuorokaudessa kuluttivat ilmaismajoituksessa yöpyvät matkailijat sekä päiväkävijät. Myös viipymään suhteutettuna matkansa aikana yhteensä eniten rahaa paikkakunnalle jättivät maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat. Maksullisessa majoituksessa yöpyvä kulutti Joensuussa keskimäärin 77,80 vuorokaudessa (rahankäyttö yhteensä sekä tapahtumassa että paikkakunnalla sisältäen lippukulut) ja hänen viipymänsä oli keskimäärin 3 vuorokautta, joten koko matkan aikana maksullisessa majoituksessa yöpyvä jätti paikkakunnalle keskimäärin 233,30. Taulukko 2. Matkailijoiden keskimääräinen henkilökohtainen rahankäyttö vuorokaudessa ja yhteensä matkan aikana matkailijaryhmittäin. Rahankäyttö /hlö/vrk Rahankäyttö yhteensä Päiväkävijät 55,15 100,3 Majoittujat 77,8 233,3 Ilmaismajoitus 68,3 205,0 Matkailijoiden viipymää ja paikkakunnalle matkansa aikana jättämiä rahasummia on hyödynnetty matkailutulon laskemisessa. Oleellisessa asemassa taloudellisten vaikutusten laskemisessa on myös tapahtuman arvioitu kävijämäärä. Ilosaarirockiin myytiin kesällä 22 579 lippua. Tämä on myös festivaalialueen kävijämäärä, sillä kaikki myydyt liput olivat koko tapahtuman kestäviä eli kahden päivän lippuja. Lisäksi Ilosaarirockilla on jonkin verran kävijöitä, jotka käyvät ainoastaan klubitilaisuuksissa tai ilman lippua katsomaan esityksiä (esim. talkoolaiset). Tässä tutkimuksessa Ilosaarirockin tuoma matkailutulo on kuitenkin laskettu ainoastaan varsinaisen festivaalialueen kävijöiden käyttämien rahasummien mukaan. Laskennan pohjana on käytetty myytyjen festivaalilippujen määrää. Päiväkävijöitä oli Joensuussa 5,2 % kaikista tapahtuman kävijöistä, mikä tarkoittaa, että heitä oli tapahtumassa arviolta 1 180 henkeä. Jokainen päiväkävijä jätti seudulle tapahtuman aikana keskimäärin 100,30, mikä tekee yhteensä 118 442. Kun tähän lisätään saman kaavan mukaan maksullisessa majoituksessa yöpyvien (41,4 % kävijöistä, jättivät matkan aikana 233,30 per henkilö Joensuuhun = 2 178 772 ) ja ilmaismajoituksessa yöpyvien (32,8 % kävijöistä, jättivät matkan aikana 205 per henkilö Joensuuhun = 1 516 286 ) tuoma matkailutulo, saadaan matkailijoiden tuomaksi matkailutuloksi Ilosaarirockin aikana 3 813 501. Yhteensä Joensuussa tapahtuman aikaan kävi vajaat 18 000 ulkopaikkakuntalaista kävijää. Matkailijaryhmästä riippuen noin 50 % - 70 % matkailijoiden käyttämästä rahasta näyttäisi Ilosaarirockin tapauksessa olevan tapahtumassa käytettyä rahaa (lippukulut ja muu tapahtumassa käytetty raha) (taulukko 3). Alle puolet kaikesta tapahtuman yhteydessä kulutetusta rahasta suuntautuu tapahtumapaikkojen ulkopuolelle Joensuuhun. Joensuussa kulutettu raha sisältää maksullisessa majoituksessa yöpyvien kohdalla myös majoituksen, johon käytettiin keskimäärin 20. Tapahtumalla on kuitenkin paljon vaikutusta tapahtuman lisäksi myös Joensuun elinkeinoelämälle suuresta tapahtuman aikaansaamasta kokonaismatkailutulosta johtuen. Kun kokonaisrahankäytön prosenttiosuudet suhteutetaan matkailijaryhmien tuoman matkailutulon suuruuteen ja matkailijaryhmien kokoon, saadaan selville, että kaikesta matkailutulosta tapahtumalle jää lipputuloina yhteensä 31 % eli noin 1 181 451, tapahtuma-alueelle 24 % eli 915 386 ja Joensuulle puolestaan 45 % eli 1 714 486. 17

Taulukko 3. Rahankäyttö tapahtumassa ja paikkakunnalla suhteessa kokonaisrahankäyttöön matkailijaryhmittäin. Rahankäyttö festivaalialueel % % Rahankäyttö % Lippukulut la ilman kokonaisrahan kokonaisrahan Joensuussa kokonaisrahan /hlö lippukuluja käytöstä käytöstä yht. /hlö käytöstä /hlö Päiväkävijät 25,75 23,8 % 60,0 55,4 % 22,5 20,8 % Maksullinen majoitus 50,75 23,6 % 60,0 27,9 % 104,0 48,4 % Ilmaismajoitus 44,00 24,6 % 60,0 33,5 % 75,0 41,9 % Tapahtuman taloudellisten vaikutusten summat ovat arvioita ja täytyy muistaa, että ne kuvaavat matkailijoiden alueelle tuomaa suoraa matkailutuloa. Paikkakuntalaisten rahankäyttöä ei tässä ole sisällytetty arvioon, sillä se ei ole alueen ulkopuolta tulevaa ns. uutta rahaa. Taloudellisten vaikutusten arvioissa ei ole myöskään otettu huomioon, että osa tästä tulosta vuotaa paikkakunnan ulkopuolelle esimerkiksi esiintyjien palkkioina ja yritysten ostoina. Lisäksi on muistettava, että arviossa on huomioitu myös ne ihmiset, joille tapahtuma ei ollut merkittävä syy paikkakunnalle tulemiselle. Kävijöitä, joiden Joensuuhun saapumiselle tapahtumalla ei ollut vaikutusta, oli tosin vain 0,2 % kaikista matkailijoista, joten heidän poisjättämisensä arviosta olisi tuskin merkittävästi laskenut matkailutulon summaa. Arvioista on joka tapauksessa nähtävissä, että Ilosaarirockilla on todella paljon merkitystä Joensuun elinkeinoelämälle ja matkailulle. Tapahtumalla voi kuitenkin vaikuttaa muutenkin paikkakunnan elämään kuin tuomalla alueelle positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Seuraavaksi tarkastellaankin paikkakunnan yritysten, paikallisväestön ja päättäjien näkemyksiä paitsi Ilosaarirockin taloudellisista vaikutuksista myös tapahtuman sosiokulttuurisista vaikutuksista. 18

3 JOENSUUN YRITYSKYSELY Yrityskyselyn tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia Ilosaarirockilla oli paikkakunnan yritysten liiketoimintaan, millä tavalla yritykset valmistautuivat tapahtumaan ja millaisia näkemyksiä yrittäjillä on tapahtumaa kohtaan. Tutkimuksessa selvitettiin yleisemmällä tasolla liike-elämässä toimivien näkemyksiä ja mielipiteitä tapahtumien taloudellisesta sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta vaikuttavuudesta. Kysely suunnattiin sellaisille toimialoille, joiden liiketoimintaan Ilosaarirockilla on oletettu olevan vaikutusta. Nämä toimialat ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, huoltamotoiminta, vähittäiskauppa sekä matkailua palveleva toiminta (esim. ohjelmapalvelut). Samaa kyselypohjaa sekä toimialajakoa käytettiin kaikkien ESS vaikuttaa -hankkeessa mukana olleiden tapahtumien kohdalla. Yritysten yhteystietojen keräämiseen käytettiin Pohjois-Karjalan yritysrekisteriä (löytyy Josekin sivuilta), Suomen yrittäjien yrityshakua (Synet) sekä muutamia yleisiä hakukoneita (Yritystele, Inoa, Suomen yritysopas jne.). Tutkimuksesta tiedotettiin myös Joensuun yrittäjät ry:tä sekä Joensuun kaupunkikeskustayhdistystä, joita pyydettiin kertomaan jäsenilleen kyselystä. Kysely lähetettiin tapahtuman jälkeen sähköpostitse noin 210 yritykselle ja kyselyyn vastasi yhteensä 59 yritystä. Vastausprosentti oli noin 28. Suurin osa vastaajista oli asemaltaan toimitusjohtajia, yrittäjiä tai yksikön johtajia (ravintolapäälliköitä, yksikön esimiehiä). Vastanneiden yritysten osuus toimialoittain näkyy taulukossa 4. Taulukko 4. Kyselyyn vastanneet yritykset toimialoittain (n=59). lukumäärä % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 29 49,2 Vähittäiskauppa 16 27,1 Liikenne (taksit ja bussit) 9 15,3 Liikenneasema 3 5,1 Muu 2 3,4 Tämänsuuruisella aineistolla ei kyselyn tuloksia voida yleistää vastaamaan yleisesti joensuulaisten yrittäjien mielipiteitä, vaan ne edustavat vain tämän kyseisen joukon näkemyksiä. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia ja niistä voidaan löytää tärkeitä huomioita tapahtuman jatkokehittämiselle sekä mahdollisesti eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. 3.1 Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan Ilosaarirockilla oli huomattava vaikutus yritysten liiketoimintaan. Kaikista yrityksistä 74 % vastasi, että tapahtumalla oli positiivinen vaikutus. Kuvassa 17 on kuvattu tapahtuman vaikutus liiketoimintaan toimialoittain. Kuvasta näkyy, että tapahtuma vaikutti positiivisesti kaikkien tutkittujen toimialojen yrityksiin. 19

Millainen vaikutus tapahtumalla oli yrityksen liiketoimintaan? 120 % 100 80 60 40 20 0 Positiivinen Negatiivinen Ei vaikutusta Vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Liikenne Liikenneasema Muu Kuva 17. Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Yli puolet (66,1 %) kaikista vastanneista yrityksistä kertoi liikevaihtonsa kasvaneen tapahtuman aikana. Toimialoittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi kaikkien toimialojen yrityksillä (kuva 18). Vähiten tapahtuma vaikutti vähittäiskaupan yritysten liikevaihtoon. Kasvoiko liikevaihto tapahtuman aikana? 120 100 % 80 60 40 20 0 Kyllä Ei En osaa sanoa Vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Liikenne Liikenneasema Muu Kuva 18. Yrityksen liikevaihdon kasvu tapahtuman aikana toimialoittain. Liikevaihdon kasvuprosentti vaihteli hyvinkin paljon eri yritysten välillä. Kaikki luvut huomioiden keskiarvoksi tuli 43,4 %, mutta tämä luku ei sinänsä kuvaa tilannetta kovinkaan todenmukaisesti kasvuprosenttien vaihdellessa 0,05 ja 300 välillä. Yrittäjiä pyydettiin lisäksi arvioimaan millä heidän mielestään oli eniten vaikutusta liikevaihdon kasvuun (taulukko 5). Yli puolet oli sitä mieltä, että tapahtuman sijainnilla oli suurin merkitys. Muista syistä mainittiin etenkin se, että festivaalikävijöitä liikkuu tapahtuman aikaan myös kaupungilla. 20

Taulukko 5. Millä eniten vaikutusta liikevaihdon kasvuun? % Tapahtuman sisältö/esiintyjät 7,5 Tapahtuman sijainti 60,0 Tapahtuman markkinointi 2,5 Kontaktit tapahtumajärjestäjiin 7,5 Tapahtuman ajankohta 7,5 Jokin muu 15,0 Noin 22 000 festivaalivieraan kokoontuminen Joensuussa näkyi myös paikallisissa yrityksissä. Rockviikonlopun aikana erityisesti ulkopaikkakunnilta tulleiden asiakkaiden määrä kasvoi: 76 % vastanneista yrityksistä arvioi ulkopaikkakuntalaisten asiakkaiden määrän lisääntyneen (kuva 19). Ulkomaalaisten asiakkaiden määrä lisääntyi puolestaan 27 % yrityksistä ja noin joka neljäs (24 %) yrityksistä ilmoitti paikallisten asiakkaiden määrän lisääntyneen. Kuitenkin lähes saman verran (22 %) yrityksiä ilmoitti vastaavasti paikallisten asiakkaiden määrän vähentyneen. Asiakasryhmien osuudet tapahtuman aikana Paikkakuntalaiset Ulkopaikkakuntalaiset Lisääntyi Pysyi samana Väheni En osaa sanoa Ulkomaalaiset 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuva 19. Asiakasryhmät yrityksissä Ilosaarirockin aikana. % Yrityksistä valtaosa (78 %) vastasi, että Ilosaarirock ei ole vaikuttanut siihen, että yritys toimii juuri Joensuussa. Kuitenkin neljä yritystä (6,8 %) vastasi että tapahtumalla on ollut paljon vaikutusta, kahdelle yritykselle (3,4 %) jonkin verran vaikutusta ja neljälle vähän vaikutusta Joensuussa toimimiseen. 3.2 Tapahtuman vaikutukset yrityksen muuhun toimintaan Hieman yli puolet kyselyyn osallistuneista yrityksistä ilmoitti valmistautuneensa Ilosaarirockia varten (taulukko 6). Yleisin toimenpide oli henkilöstön määrän lisäys: 34 % kaikista yrityksistä ilmoitti lisänneensä henkilökuntaa. Henkilökuntaa lisättiin yrityksissä keskimäärin 3,25 työntekijällä. Noin neljäsosa yrityksistä järjesti lisäkapasiteettia muulla tavalla. Muita toimenpiteitä, joilla tapahtumaan valmistauduttiin, olivat mm. aukioloajan pidentäminen, työvuorojen lisääminen sekä suuremman tavaramäärän tilaaminen/varaaminen. 21

Taulukko 6. Yritysten valmistautuminen tapahtumaan (% kaikista yrityksistä). % Henkilökuntaa lisättiin 33,9 Uusia tuotteita tai palveluita lanseerattiin/kehitettiin 10,2 Tiloihin, laitteisiin tai koneisiin investoitiin 8,5 Lisäkapasiteettia järjestettiin muulla tavalla 25,4 Jotain muuta 11,9 Ilosaarirock vaikutti vain vähän yritysten markkinointitoimenpiteisiin (taulukko 7). Esimerkiksi vain 14 % yrityksistä lisäsi mainontaa tapahtuman vuoksi. Taulukko 7. Tapahtuman vaikutus markkinointitoimenpiteisiin (% kaikista yrityksistä). % Markkinointia/mainontaa lisättiin 13,6 Tapahtumaan liittyviä tai muita erityisiä mainoksia lanseerattiin 15,3 Järjestettiin oheistapahtumia tai muuta toimintaa, minkä tarkoituksena 15,3 oli lisätä yrityksen tunnettuutta ja näkyvyyttä tapahtuman aikana Jotain muuta 3,4 Yrityksiltä kysyttiin myös, mitä muita vaikutuksia tapahtuma yritykselle toi (taulukko 8). Kaikista vastanneista 41 % koki tapahtuman vaikutuksesta saaneensa lisää näkyvyyttä, 32 % imagoarvoa ja 24 % yhteistyökumppaneita. Taulukko 8. Mitä vaikutuksia tapahtuma toi yritykselle (% kaikista yrityksistä). % Lisää näkyvyyttä 40,7 Imagoarvoa 32,2 Yhteistyökumppaneita 23,7 Jotain muuta arvoa 6,8 3.3 Yritysyhteistyö tapahtuman kanssa Kyselyyn vastanneista yrityksistä 18 (30 %) ilmoitti tekevänsä Ilosaarirockin kanssa yhteistyötä. Yhteistyömuodot vaihtelivat paljon eri yritysten välillä (taulukko 9). Yleisin yhteistyömuoto tapahtuman ja yrityksen välillä oli palvelujen vaihto. Suurin osa yhteistyöyrityksistä (78 %) piti tärkeänä yhteistyön syynä paikkakunnan elinvoimaisuuden ja imagon parantamista tapahtuman avulla (taulukko 10). Taulukko 9. Yhteistyön muoto yrityksen ja tapahtuman välillä. % Rahallinen sponsorointi 22,2 Tilojen ja/tai laitteiden tarjoaminen tapahtuman käyttöön 27,8 Palvelujen vaihto 50,0 Pääsylippujen hankkiminen yrityksen asiakkaille 16,7 Pääsylippujen hankkiminen henkilökunnalle 11,1 Jokin muu 22,2 22

Taulukko 10. Syyt yritysyhteistyöhön. % Kumppanuudesta on taloudellista hyötyä liiketoiminnalle 61,1 Yhteistyö antaa lisää näkyvyyttä yritykselle 72,2 Paikkakunnan elinvoimaisuuden ja imagon parantaminen 77,8 tapahtuman avulla Yrityksen imagon parantaminen tapahtuman avulla 55,6 Halu tukea kulttuuria yleisemmin 66,7 Henkilökohtainen syy 50,0 Muu syy 5,6 Niiltä yrityksiltä, jotka eivät olleet tapahtuman yhteistyökumppaneita (70 % yrityksistä), kysyttiin, onko yritystä pyydetty tapahtuman tukijaksi tai yhteistyökumppaniksi. Lisäksi selvitettiin, olisiko yritys kiinnostunut yhteistyöstä tapahtuman kanssa jatkossa. Näistä yrityksistä kahtatoista prosenttia oli pyydetty tapahtuman yhteistyökumppaniksi. Samasta otoksesta 24,4 % ilmoitti olevansa kiinnostunut yhteistyökumppanuudesta, 36,6 % ei ollut kiinnostunut ja 39 % ei osannut sanoa kantaansa. Yritysten keskinäistä yhteistyötä tehtiin Ilosaarirockin aikana jonkin verran. Kaikista yrityksistä 17 % ilmoitti tehneensä yhteistyötä muiden Joensuun yritysten kanssa tapahtuman aikana. Yhteistyömuotoja olivat mm. muiden saman toimialan/ketjun yritysten välinen yhteistyö, yhteismarkkinointi, alihankinta ja palvelujen vaihto. 3.4 Hyödyt ja haitat Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisia hyötyjä ja haittoja Ilosaarirockista oli paikallisille yrityksille (taulukko 11). Lähes jokainen vastaaja oli sitä mieltä, että tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan näkyvyys lisääntyi ja paikkakunnalla oli enemmän ihmisiä liikkeellä. Taulukko 11. Tapahtumasta aiheutuneet hyödyt (% yrityksistä samaa mieltä). % Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla on enemmän ihmisiä liikkeellä 100 Tapahtuman vierailijoita on saatu asiakkaiksi 69,5 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen tulos parani 55,9 Tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan näkyvyys lisääntyi 93,2 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen näkyvyys/tunnettuus lisääntyi 47,5 Tapahtuma antoi lisää kokemuksia ja valmiuksia 45,8 Muuta hyötyä 6,8 Vain harvat yritykset kokivat tapahtuman aiheuttavan haittavaikutuksia toiminnalleen (taulukko 12). Eniten tapahtumasta haittaa koettiin liikenneongelmina tai muunlaisena häiriönä. Taulukko 12. Tapahtumasta aiheutuneet haitat (% yrityksistä samaa mieltä). % Tapahtuma vaikutti negatiivisesti asiakasmääriin 3,4 Tapahtuma aiheutti liikenneongelmia tai muunlaista häiriötä 23,7 Tapahtuman vuoksi tehtiin turhia investointeja 0 Yritykselle aiheutui taloudellisia tappioita 0 Odotukset eivät toteutuneet 1,7 Yritykselle aiheutui ylimääräisiä kustannuksia 6,8 Muuta haittaa 1,7 23

3.5 Yrittäjien yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta Yrittäjiltä kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä Ilosaarirockin paikallistaloudellisesta merkityksestä sekä imagovaikutuksista. Ilosaarirockilla on yrittäjien mielestä selkeästi taloudellista merkitystä alueelle (kuva 20). Tapahtumalla on suuri merkitys sekä paikalliselle elinkeinoelämälle että matkailuelinkeinolle ja se lisää paikkakunnan vetovoimaa. Myös tapahtuman ja siihen liittyvien toimintojen ylläpitäminen ja kehittäminen nähdään keskeisenä osana koko kaupungin elinkeinojen kehittämistä. Sen sijaan tapahtumalla ei nähdä olevan juurikaan vaikutusta uusien yritysten tai liiketoimien syntymiseen. Tapahtumalla on suuri merkitys paikalliselle elinkeinoelämälle Tapahtumalla on suuri merkitys matkailuelinkeinolle Tapahtuma on monipuolistanut alueen palvelurakennetta Tapahtuma parantaa kaupungin kilpailukykyä Tapahtuma lisää paikkakunnan vetovoimaa Tapahtuma on tukenut jo olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä Tapahtuma luo alueelle uusia työpaikkoja Tapahtuma edistää uusien yritysten/liiketoimien syntymistä Tapahtuma on synnyttänyt paikkakunnalle uusia yrityksiä Tapahtuman ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi jatkossa lisätä Tapahtuman ja siihen liittyvien toimintojen ylläpitäminen ja säilyttäminen on keskeinen osa koko kaupungin elinkeinojen kehittämistä 1 1,5 Täysin samaa mieltä Kuva 20. Tapahtuman paikallistaloudellinen merkitys. 2 2,5 3 3,5 4 Täysin eri mieltä Tapahtumalla nähdään olevan vaikutusta myös paikkakunnan imagon ja ilmapiirin kannalta (kuva 21). Yrittäjien mielestä tapahtuma on parantanut kaupungin imagoa sekä luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Tapahtumalla ei kuitenkaan ole niin paljon vaikutusta vetovoimaan, että se houkuttelisi kaupunkiin uusia asukkaita tai yrityksiä. Tapahtumaa voisi myös hyödyntää kaupungin markkinoinnissa nykyistä enemmän. 24

Tapahtuma on parantanut kaupungin imagoa Tapahtuma on luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla käy huomattava määrä matkailijoita myös tapahtuma-ajan ulkopuolella Tapahtuma houkuttelee uusia asukkaita kaupunkiin Tapahtuma houkuttelee uusia yrityksiä kaupunkiin Tapahtuman imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Tapahtuman kokoa olisi kasvatettava, jotta sillä olisi enemmän merkitystä kaupungin kehittämiselle Kuva 21. Imago ja ilmapiiri. 1 1,5 Täysin samaa mieltä 2 2,5 3 3,5 4 Täysin eri mieltä 25

4 JOENSUUN PAIKALLISVÄESTÖKYSELY Sähköisellä lomakkeella toteutetulla paikallisväestökyselyllä selvitettiin joensuulaisten mielipiteitä Ilosaarirockista. Paikallisia tiedotettiin tutkimuksesta julkaisemalla linkki kyselyyn joensuulaisten käyttämillä verkkosivuilla. Uutinen ja linkki olivat Karjalaisen verkkolehden sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton etusivuilla. Vastauksia näiden ilmoitusten pohjalta saatiin yhteensä 105. Paikallisväestökyselyn tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia Joensuun asukkaita. Näin pienen aineiston perusteella ei ole mielekästä tehdä laajempia yleistyksiä, vaan vastausten on ajateltava edustavan näiden vastaajien henkilökohtaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. 4.1 Vastaajien demografiset tiedot Ilosaarirockin paikallisväestökyselyyn vastanneita enemmistö (64 %) oli naisia. Suurin ikäryhmä vastaajista oli 26-35 -vuotiaat (kuva 22). Kolmannes vastaajista oli alle 25-vuotiaita. Vanhempien ikäryhmien edustajia oli vastaajien keskuudessa vähän. Vastaajien perhesuhteissa näkyi myös nuorien vastaajien paljous. Reilu kolmannes vastaajista oli yksin asuvia, samoin reilu kolmannes oli lapsettomia ja parisuhteessa eläviä (kuva 23). Muiden perhesuhteiden edustajien osuudet jäivät pieniksi. 50,0% 40,0% Prosenttia 30,0% 20,0% 41,0% 33,3% 10,0% 16,2% 7,6% 0,0% alle 25v 26-35v 36-50v 51-65v 1,9% yli 65v Kuva 22. Joensuun paikallisväestökyselyn vastaajien ikäjakauma. 26

40,0% 30,0% Prosenttia 20,0% 38,1% 38,1% 10,0% 11,4% 0,0% Yksin asuva Parisuhde, ei lapsia Parisuhde, lapsia 3,8% Parisuhde, lapset muuttaneet pois 1,9% Yksinhuoltaja 6,7% Muu Kuva 23. Joensuun paikalliskyselyyn vastanneet perhetyypin mukaan. Koulutustaustan mukaan luokiteltuna vastaajista vajaa kolmannes oli suorittanut korkeimpana tutkintonaan ylioppilastutkinnon ja miltei yhtä moni akateemisen loppututkinnon (kuva 24). Viidennes vastaajista oli saanut ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen. Peruskoulu ja opistotasoisen tutkinnon oli suorittanut yhteensä joka kymmenes vastanneista. Valtaosa, yli 40 prosenttia vastaajista, oli edelleen opiskelijoita (kuva 25). Reilu neljännes toimii työntekijöinä, joka kymmenes ylempinä toimihenkilöinä ja 5 prosenttia johtavassa asemassa. Eläkeläisiä ja työttömiä vastaajista oli kumpiakin niin ikään viitisen prosenttia. Yrittäjiä joukkoon mahtui kolme prosenttia. 27

30,0% 20,0% Prosenttia 25,7% 27,6% 10,0% 19,0% 13,3% 0,0% 5,7% Peruskoulu tai keskikoulu Ammattikoulu tai vastaava 3,8% Ylioppilastutkinto 2,9% Ylioppilastutkinto + ammattikoulu tai opisto Ammattikorkeakoulu Kuva 24. Joensuun paikallisväestökyselyyn vastanneet koulutuksen mukaan. Opisto Akateeminen loppututkinto 1,9% Muu 50,0% 40,0% Prosenttia 30,0% 20,0% 41,0% 27,6% 10,0% 10,5% 0,0% 4,8% Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Muu työntekijä 2,9% Yrittäjä 4,8% Eläkeläinen 5,7% Työtön Opiskelija 2,9% Muu Kuva 25. Joensuun paikallisväestökyselyyn vastanneet aseman mukaan. 28

4.2 Suhtautuminen tapahtumaan Joensuun paikallisväestökyselyyn vastanneista kaikki olivat tietoisia Ilosaarirock-tapahtumasta. Heistä lähes kaikki (87,5 %) oli myös kiinnostuneita tapahtumasta. Vastanneista 82 prosenttia oli aiemmin osallistunut tapahtumaan. Osallistumiskertojen keskiarvo vastaajien keskuudessa oli 6,8. Käyntimäärien keskiluku (mediaani) oli 5. Suurimmillaan käyntien määrä oli 24. Niiden vastaajien keskuudessa, jotka eivät ole osallistuneet tapahtumaan, vajaa kolmannes arveli, ettei kuulu tapahtuman kohderyhmään (kuva 26). Noin 14 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että pääsylipun hinta on liian korkea ja saman verran vastaajia ilmoitti osallistumattomuuden syyksi vapaa-ajan puutteen. Viidennes heistä, jotka eivät osallistuneet tapahtumaan, eivät myöskään ole siitä kiinnostuneita. Muita syitä olla osallistumatta Ilosaarirockiin olivat muun muassa se, että esiintyjätarjonta ja omat intressit eivät kohtaa, sekä se, että tapahtuman ollessa loppuunmyyty ei ole ehtinyt saada lippua. 30,0% 20,0% Prosenttia 28,57% 10,0% 21,43% 21,43% 14,29% 14,29% 0,0% En koe kuuluvani kohderyhmään Pääsylippujen hinta on liian korkea En ole kiinnostunut tapahtumasta Ei ole aikaa osallistua Muu syy Kuva 26. Joensuun paikallisväestön syyt sille, miksi he eivät ole osallistuneet Ilosaarirockiin. Paikallisväestön keskuudessa vallitsi vahva käsitys siitä, että Ilosaarirock on järjestämisen arvoinen tapahtuma myös jatkossa. Tähän kysymykseen vastanneista vain seitsemän oli sitä mieltä, että Ilosaarirockia ei tarvitsisi järjestää tulevaisuudessa. Kysyttäessä minkä tyyppisiä tapahtumia paikalliset asukkaat haluaisivat Joensuuhun, selkeä enemmistö ilmoitti, että populaarimusiikkitapahtumat ovat toivomuslistalla korkeimmalla (kuva 27). Seuraavaksi eniten toivottiin teatteritapahtumia ja kolmanneksi eniten liikuntatapahtumia. Klassisen musiikin tapahtumia toivottiin vähiten, kuitenkin yli 40 prosenttia vastaajista toivoi paikkakunnalle myös klassisen musiikin tapahtumatarjontaa. Muita tapahtumia toivoi noin joka kymmenes vastaajista, näistä esimerkkeinä keskustelutilaisuudet, yhteislaulu-/puistotapahtumat, hengelliset tapahtumat sekä elokuva- ja muut kulttuuritapahtumat sekä näyttelyt. 29

Kirjallisuus 51,4 Populaarimusiikki 84,8 Klassinen musiikki 41,9 Kuvataide 52,4 Teatteri 68,6 Tanssi 52,4 Liikunta 63,8 Lasten tapahtuma 57,1 Perinne/kylätapahtumat 50,5 Muu 13,3 0 20 40 60 80 100 Prosentit Kuva 27. Minkä tyyppisiä tapahtumia joensuulaiset haluaisivat paikkakunnalle. Paikallisväestö sai vastata kyselyssä väittämiin koskien Ilosaarirockin vaikutuksia Joensuun alueen palveluihin ja elinkeinoelämään (kuva 28). Selkeimmin vastaajat olivat sitä mieltä, että muilta paikkakunnilta tuleva yleisö tuo Joensuuhun paljon rahaa käyttämällä paikallisia palveluita tapahtuman aikana. Vastaajien keskuudessa oltiin yhtä selkeästi sitä mieltä, että Ilosaarirockin järjestäminen ei vie kaupungin panostuksia pois muista paikkakuntalaisia hyödyttävistä palveluista tai toiminnoista. 30

Muilta paikkakunnilta tuleva yleisö käyttää runsaasti paikkakunnan palveluita tapahtuman aikana Tapahtuma tukee paikallisten yritysten toimintaedellytyksiä Tapahtumalla on matkailuelinkeinolle suuri merkitys Tapahtuma on synnyttänyt paikkakunnalle uusia yrityksiä Tapahtuma on lisännyt työpaikkojen määrää paikkakunnalla Tapahtuma luo kesätyömahdollisuuksia nuorille Kunnan tukiraha tapahtumalle vie rahaa pois paikkakuntalasten palveluista/muulta toiminnalta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalle on saatu uusia ympärivuotisia palveluita Tapahtuma on parantanut paikallisten yritysten palvelun tasoa Kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima on laajentunut tapahtuman ansiosta Kauppojen ja ravintoloiden hinnat nousevat tapahtuman aikana Tapahtuman aikana majoituksen hinnat nousevat 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 28. Tapahtuman vaikutukset alueen palveluihin ja elinkeinoelämään. Kyselyssä tarkasteltiin väittämien kautta myös Ilosaarirockin merkitystä Joensuun kaupungille (kuva 29). Mielipiteissä nousi päällimmäiseksi esille se, että tapahtuma vilkastuttaa kaupungin elämää huomattavasti, ja että tapahtuma on myös kaupunkilaisten suuren mielenkiinnon kohteena. Ilosaarirock on paikallisten mielestä julkisuusarvoltaan kaupungille erityisen hyödyllinen. Tapahtuman arvellaan parantaneen kaupungin imagoa, mutta sen ei katsota houkutelleen kaupunkiin juurikaan uutta yritystoimintaa. Vastaajien mielestä tapahtuman tuomaa positiivista imagoa ei kuitenkaan ole osattu hyödyntää kaupungin markkinoinnissa riittävästi. 31

Tapahtuma on parantanut kaupungin imagoa Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla käy huomattava määrä matkailijoita myös tapahtuma-ajan ulkopuolella Tapahtuma on houkutellut uusia asukkaita kaupunkiin Tapahtuma on houkutellut uusia yrityksiä kaupunkiin Tapahtuma on julkisuusarvoltaan paikkakunnalle eräänlainen vuoden kohokohta Tapahtuman imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Tapahtumassa on riittävän monipuolisesti esillä paikallinen osaaminen Tapahtuma on kaupunkilaisten kannalta vain pienen väestönosan kiinnostuksen kohteena Tapahtuma antaa mahdollisuuden nostaa esille paikallisen osaamisen sekä paikkakunnan erityisyyden Tapahtuma on lisännyt paikallisten elämänlaatua ja asumisen viihtyisyyttä Paikkakunnan elämä on vilkkaampaa tapahtuman aikana Tapahtuma on lisännyt harrastus- ja esiintymismahdollisuuksia nuorille esiintyjille paikkakunnalla Tapahtuma on tehnyt paikkakunnasta mielenkiintoisemman/houkuttelevamman asuinpaikan 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 29. Tapahtuman merkitys paikkakunnalle. Kysyttäessä tapahtuman sosiaalisia vaikutuksia (kuva 30), vastaajat ovat todenneet, että tapahtumalla on positiivista merkitystä sosiaalisten suhteiden hoitamisen kannalta; tapahtumaan mennään tapaamaan ystäviä ja viettämään aikaa yhdessä. Tapahtuma on myös luonut alueen ihmisille uutta identiteettiä ja lisännyt paikallisten ihmisten ylpeyttä omasta paikkakunnastaan. Vastaajien mielestä tapahtumaan osallistuvien henkilöiden käytös ei anna merkittävästi huonoa esimerkkiä alueen nuorille. Tapahtuma ei myöskään häiritse paikkakunnan rauhaa ja hiljaisuutta eikä elämistä ja liikkumista kaupungissa. Vastaajat eivät myöskään näe tarpeelliseksi poistua tapahtuman läheisyydestä tapahtuma-aikana. 32

Tapahtumalla on merkitystä sosiaalisten suhteiden hoitamisen kannalta, ts. tapahtumaan mennään tapaamaan ystäviä ja tuttavia Tapahtuma häiritsee elämistä ja liikkumista paikkakunnalla tapahtuma-aikaan Tapahtuman aiheuttaman häiriön vuoksi poistun tapahtuman läheisyydestä tapahtumaaikana Tapahtuma häiritsee paikkakunnan rauhaa ja hiljaisuutta Tapahtumavieraiden käytös antaa huonoa esimerkkiä nuorille Tapahtuma lisää epäsuotavaa käyttäytymistä (juopottelu, hurjastelu, riehuminen, rikollisuus) paikkakunnalla Tapahtuma on vahvistanut kaupunkilaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta Tapahtumalla on vahva paikallisyhteisöllinen merkitys (esim. yhteisen tekemisen meininki) Tapahtuma on vahvistanut kaupunkilaisten kotiseututunnetta tai sidosta paikkakuntaan Tapahtuma on luonut alueelle uutta identiteettiä Tapahtuma on tärkeä paikallisten asukkaiden identiteetille Tapahtuma on lisännyt paikallisten asukkaiden ylpeyttä omasta paikkakunnasta Tapahtuma on lisännyt erimielisyyksiä yhteisön sisällä Tapahtuma lisää paikallisten asukkaiden vieraanvaraisuutta 1 1,5 2 2,5 3 1 = täysin samaa mieltä, 4= täysin eri mieltä 3,5 4 Kuva 30. Tapahtuman sosiaaliset vaikutukset. Ilosaarirock ei vastaajien mielestä huononna luonnon tai elinympäristön laatua ja tapahtuman järjestäjien katsotaan huolehtivan ympäristön siisteydestä hyvin. Ilosaarirockin ei myöskään todeta vievän paikallisilta elintilaa ja tapahtuma-alue on paikkakuntalaisille helposti lähestyttävä ja tuttu paikka. Tapahtuman muita vaikutuksia elinympäristöön esitellään kuvassa 31. 33