liikkumaan viisaasti. On erittäin tärkeää, että asukkaat ja yritykset ovat mukana myös jatkossa palveluita toteutettaessa.

Samankaltaiset tiedostot
Kuopion seudun viisas liikkuminen. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2015

KUOPION SEUDUN VIISAAN LIIKKUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA

Päättymispäivämäärä

Kuopion seudun viisaan liikkumisen hanke

Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista. Viisaan liikkumisen verkosto

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa. Jämsän tavoitteet ja toimenpiteet

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

KAUPUNKIPYÖRÄ-KONSEPTI Mahdollisuus erilaisissa kunnissa

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Työpaikan liikkumissuunnitelman hyödyt euroina. Webinaari Mari Päätalo Valpastin Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Sara Lukkarinen, Motiva Oy

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSTOIMIJA 2013/11/13

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

MAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Open Data Tampere Region Kickoff Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

FIT Fiksusti töihin Jyväskylässä

Näkökulmia pysäköinnin tulevaisuuteen. Sini Puntanen, HSL

HKL:n toiminta ja kehitysajatukset uusien palveluiden tehtäväkentällä

Liikennekaari. Liikenne- ja viestintävaliokunta Kaisa Mäkelä

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

ELY-keskuksen työmatkaliikkuminen: Suutarin lapsen kengillä kelpaa nyt kulkea

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain sinistä liikkumisen ohjauksen ohjelman toteuttajan näkökulma

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 8317/08.01.

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

Saarijärven kestävän liikkumisen tavoitteet ja toimenpiteet. Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa

Henkilöliikennetutkimus 2016 MATKAKETJUT JA LIIKKUMINEN PALVELUNA

FIT Fiksusti töihin Jyväskylässä

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen

TransSmart seminaari Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN

Joukkoliikenne. Pyöräliikenne. Tarja Jääskeläinen, HSL

Liikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista.

Viitasaaren kestävän liikkumisen tavoitteet ja toimenpiteet. Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Miten kuljet työmatkasi?

Pyöräliikenteen kehittämisen suunnat Imatralla. Päivi Pekkanen, Imatran kaupunki Laura Mansikkamäki ja Virpi Ansio, Sitowise

JOENSUUN TYÖMATKAKYSELY. Joensuun työmatkapyöräilyn edistämisen toimenpideohjelma hanke 2018

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia

VAASA Liikkumisen ohjauksen loppuraportti 01/2019

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi

Fiksusti liikkeellä!

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

Kotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Kestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä Tilannekatsaus 2017

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Kaupunginosakeskukset ja omavarainen liikkuminen 10/2018. MATTI LAAKSONEN kaavoitusinsinööri

Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet

Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Liikenteen tavoitteet

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

Kohdekaupunkien kaavio

Saavutettavuustarkastelut

Helsingin seudun liikenne

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari , Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA

JOENSUUN TYÖMATKAPYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA

Kävelyn ja pyöräilyn hyvät ja turvalliset käytännöt tanskalaisten toimintatapojen ja ratkaisujen soveltaminen Suomeen

Helsingin seudun liikenne

HIILINEUTRAALIN PÄIVÄN ILTA - NUMEROITA JA KOMMENTTEJA -

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

Onnistuneita viisaan liikkumisen esimerkkejä. Tytti Viinikainen

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

Äänekosken kestävän liikkumisen tavoitteet ja toimenpiteet. Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

ECOMM 2015 valittuja paloja

Helsingin seudun liikenne

Transkriptio:

1 Kuopion seudun viisaan liikkumisen hanke 2016 2019 Viisaalla liikkumisella tarkoitetaan mm. jalankulkua, pyöräilyä, joukkoliikennettä ja kimppakyytiä, mutta myös henkilöauton järkevää käyttöä sekä taloudellista ja turvallista ajotapaa. Tiivistelmä Kuopion kaupunki, Siilinjärven kunta ja Pohjois-Savon ELY-keskus ovat määritelleet toimenpiteet Kuopion seudun viisaan liikkumisen palvelujen kehittämiseksi vuosien 2016 2019 aikana. Kuopion seudun viisaan liikkumisen toteuttamisohjelma on valmisteltu yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja yritysten kanssa. Toimenpideohjelma muodostuu kuudesta hankekokonaisuudesta, jotka ovat joukkoliikenteen, pyöräilyn ja pysäköinnin asiakaslähtöinen informaatio (hankekokonaisuus 1), pyöräilyn kehittäminen keskustassa (hankekokonaisuus 2a), älykäs kaupunkipyöräjärjestelmä (hankekokonaisuus 2b), imagoa ja uusia käyttäjiä (hankekokonaisuus 3), työntekijöille henkilökohtaista palvelua (hankekokonaisuus 4), liikkuminen palveluna (MaaS), uudet maksutavat, Apps-sovellukset (hankekokonaisuus 5), tulevien viisaiden liikkujien valmennus (hankekokonaisuus 6). Kuopion seudun viisaan liikkumisen toimenpideohjelman tavoitteena on, että uusilla viisaan liikkumisen palveluilla helpotetaan alueen asukkaiden arjen liikkumista sekä madalletaan joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn käyttökynnystä. Lisäksi lisätään tietoisuutta viisaista liikkumisvaihtoehdoista sekä palkitaan ja sitoutetaan liikkumaan viisaasti. 1. Hankkeen suhde muihin strategioihin ja toimintaan Kuopion seudulla ei ole aiemmin toteutettu vastaavassa mittakaavassa viisasta liikkumista edistäviä toimenpiteitä. Laadittu toimenpideohjelma mahdollistaa viisaan liikkumisen edistämisen kokonaisvaltaisesti yksittäisten hankkeiden sijaan. Monia hankkeen aikana toteutettavia toimenpiteitä ei ole lainkaan käytössä Kuopion seudulla nykyisin tai käytössä olevat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia. Kuopion seudun viisaan liikkumisen toimenpiteet tukevat sekä Itä-Suomen liikennestrategiaa että vuonna 2016 laadittavaa Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennestrategiaa. Itä-Suomen liikennestrategian keskeisenä tavoitteena on arjen liikkumisen ja matkustamisen helpottaminen. Kärkitoimenpiteinä ovat uudet monipuoliset liikennepalvelut arjen matkoja varten. Liikkumista helpottamaan kehitetään reaaliaikaista tietoa hyödyntäviä mobiileja palveluita. Kuopion seudun viisaan liikkumisen toteuttamisohjelma tukee Itä-Suomen liikennestrategian tavoitteita ja toimenpiteitä erittäin hyvin. Viisaan liikkumisen toimenpiteet tukevat lisäksi Kuopion kaupungin strategiaa 2020, Kuopion ilmastopoliittista ohjelmaa, Savilahden vähähiilistä energiamallia, Savilahti-projektia, Lumitin Green School -periaatteita sekä Siilinjärven kuntastrategiaa ja toimintasuunnitelmaa. 2. Hankkeen tavoitteet Kuopion seudun viisaan liikkumisen toimenpideohjelman tavoitteena on, että uusilla viisaan liikkumisen palveluilla helpotetaan alueen asukkaiden arjen liikkumista sekä madalletaan joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn käyttökynnystä. Lisäksi lisätään tietoisuutta viisaista liikkumisvaihtoehdoista sekä palkitaan ja sitoutetaan liikkumaan viisaasti. On erittäin tärkeää, että asukkaat ja yritykset ovat mukana myös jatkossa palveluita toteutettaessa. Toimenpideohjelman puitteissa toteutettavilla viisaan liikkumisen palveluilla tavoitellaan seuraavia konkreettisia järjestelmätason vaikutuksia: - Ajoneuvoliikenteen määrä ei kasva. - Joukkoliikenteen säännöllisten käyttäjien määrä kasvaa. - Joukkoliikenteen kilpailukykyinen toimialue kasvaa. - Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kulkumuoto-osuus kasvaa. Lisäksi toteuttaville viisaan liikkumisen palveluilla on seuraavia asiakaslähtöisiä tavoitteita: - Käyttäjien tarvitsema tieto on helposti saatavissa kaikista liikkumistavoista (linja-auto, juna, lentoliikenne, pyöräily, kävely, auto, pysäköinti, liityntäpysäköinti).

2 - Tietoa on mahdollista saada matkan eri vaiheissa kaikista kulkumuodoista. - Tarjottava tieto on ajantasaista ja luotettavaa. - Esteettömyys on otettu huomioon palveluissa. Toimenpideohjelmassa määritetyille toimenpiteille yhteistä on se, että niillä pyritään vähentämään joko suoraan tai välillisesti Kuopion seudun hiilidioksidipäästöjä ja energiankulutusta. Kaikilla toimenpiteillä tavoitellaan matkustamisen lisäämistä kestävillä liikkumismuodoilla (joukkoliikenne, kävely, pyöräily) ja samalla henkilöautosuoritteen vähentämistä. Toimenpiteillä on tarkoitus mahdollistaa Kuopion seudun yrityksille uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa tarjoamalla mahdollisuus osallistua liikenteen ja liikkumisen reaaliaikaisten informaatiopalveluiden toteutukseen. Yritysten on mahdollista hyödyntää avoimen informaatioalustan reaaliaikaisia tietoja ja tätä kautta kehittää aivan uudenlaisia palveluita Lisäksi jokaiselle hankekokonaisuudelle on asetettu omat konkreettiset mitattavissa olevat tavoitteet. Koska toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa kahden vuoden aikana, kaikkia vaikutuksia (esimerkiksi joukkoliikenteen käyttäjämääriin) ei pystytä luotettavasti mittamaan näin lyhyellä aikajänteellä. Sen vuoksi pääpaino vaikutusten mittaamisessa on laadullisissa arvioinneissa. Jos esimerkiksi 90 % käyttäjistä pitää toteutettua viisaan liikkumisen palvelua hyvänä ja on valmis suosittelemaan sitä tuttavalleen, se vaikuttaa hyvin todennäköisesti joukkoliikenteen ja/tai pyöräilyn lisääntymiseen Kuopion seudulla. 3. Hankkeen kohderyhmät Hankeen varsinaiset kohderyhmät ovat Kuopion seudun asukkaat, yritykset ja oppilaitokset sekä seudulla vierailevat matkailijat. Yksittäisten toimenpiteiden osalta kohderyhmät vaihtelevat jonkin verran. Erityisryhmät on huomioitu hankekokonaisuuksissa muun muassa palveluiden toteutuksessa ja keskustaliikkumisessa. Yksittäisten hankkeiden välillisiä kohderyhmiä ovat muun muassa viisaan liikkumisen valmennusta saavien oppilaiden vanhemmat. Lisäksi viisaan liikkumisen uusi ilme ja viesti tavoittaa välillisesti myös autoilijat. 4. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Toimenpideohjelma kattaa laajan kirjon erilaisia konkreettisia toimenpiteitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja viisaan liikkumisen edistämiseksi Kuopion seudulla seuraavasti. Tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet: 1. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja pysäköinnin asiakaslähtöinen informaatiopalvelu, joka pitää sisällään ainakin seuraavia palveluja: - tiedon hallinnoinnin, vastaanoton, syötön ja jakelun (avoimen datan pilvipalvelu) - joukkoliikenteen ja pyöräilyn nettisivut ja mobiilipalvelun - käyttäjät tiedon tuottajina palvelun (2-3 sosiaalisen median palvelua) - pysäköintisovelluksen (vapaat paikat, paikkojen ennustettu täyttyminen, jne.) - kunnossapitotiedot käyttäjien tarpeisiin palvelun yhteistyössä kaupungin ja ELY-keskuksen kunnossapito-organisaatioiden kanssa - korkeatasoinen joukkoliikenteen reittioppaan - korkeatasoinen pyöräilyn reittioppaan - joukkoliikennekaluston reaaliaikaisen internet- ja mobiilipalvelun pitäen sisällään reaaliaikaisen aikatauluinfon internetissä ja mobiilissa sekä näytöt tärkeimmillä bussipysäkeillä (tori, Savilahti). Lisäksi muita toimijoita kannustetaan hankkimaan näyttöjä tiloihinsa omalla kustannuksellaan (kauppakeskukset, oppilaitokset, sairaalat jne). Informaatiopalvelun hankinta jaetaan osiin ja kukin hankinta toteutetaan ketterällä menetelmällä 2-4 viikon sprintteinä. 2a. Pyöräilyn kehittäminen keskustassa, joka voidaan toteuttaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla: - avoimena tai rajoitettuna ST-kilpailuna (suunnittele ja toteuta) - kilpailuna kolmelle konsulttitoimistolle, jolloin toimenpiteiden toteutus kilpailutetaan erikseen. 2b. Älykäs kaupunkipyöräjärjestelmä, joka hankitaan neuvottelumenettelyllä.

3 3. Imagoa ja uusia käyttäjiä, joka toteutetaan avoimena kilpailuna tai rajoitettuna kilpailuna kolmelle graafisen alan toimistolle. Voittaneen ehdotuksen laatinut toimisto laatii Kuopion seudun viisaan liikkumisen ilmeen ja ulkoasun graafisen ohjeistuksen. Lisäksi viisaan liikkumisen ilme toteutetaan valittuihin sovelluskohteisiin omina hankintoina. 4. Työntekijöille henkilökohtaista palvelua. Rajoitetulla hankintamenettelyllä valitaan 2-3 paikallista liikkumissuunnitelmia yrityksille laativaa toimijaa. Liikkumissuunnitelmat laaditaan 10 yritykselle ja kahdelle oppilaitokselle. 5. Liikkuminen palveluna (MaaS), uudet maksutavat ja apps-sovellukset. Palveluiden hankinta käynnistyy vuoropuhelulla potentiaalisten palvelun tuottajien kanssa hankkeen alussa. Palveluiden on tarkoitus toteutua yritysvetoisina. 6. Koululaisten viisaan liikkumisen kasvatus. Hankintamallina käytetään rajoitettua menettelyä. Kilpailuun valitut toimijat valmistelevat varsinaista opetustilannetta vastaavan esityksen. Toimijan valintaan osallistuvat myös oppilaat. Toimija vastaa esiintymismateriaalin ideoinnista ja hankinnasta yhdessä kaupungin ja oppilaiden kanssa. Kuopion kaupungilla itsellään on myös merkittävä rooli palveluiden kehittäjänä. Kaikissa kilpailutuksissa ja kilpailuissa pitää palkita uusien, ennakkoluulottomien ja rohkeiden ideoiden toteuttamisesta, jotka synnyttävät uutta liiketoimintaa. 5. Toimenpiteillä aikaansaadut tulokset Hankekokonaisuus 1 (Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja pysäköinnin asiakaslähtöinen informaatio). Lopputuloksena asiakas saa internetissä ja mobiililaitteella helposti reittisuositukset niin joukkoliikenteen kuin pyöräilyn sekä pysäköinnin osalta. Palveluun on yhdistetty sekä joukkoliikenteen häiriötieto että pyöräteiden ja pysäkkien kunnossapitotieto. Autoilijat pystyvät näkemään vapaat pysäköintipaikat, paikkojen ennustetut täyttymiset ja ajo-ohjeet vapaalle paikalle. Palveluun kuuluu myös paljon muuta olennaista joukkoliikenne-, pyöräilyja henkilöautotietoa. Esimerkiksi pyöräilijöille tarjotaan eri reittien sujuvuustietoja, jotka perustuvat pyöräilijöiden itsensä mobiililaitteilla keräämiin tietoihin. Joukkoliikenteen matkustajat saavat korkeatasoista ja luotettavaa reaaliaikaista tietoa bussien kulusta ja häiriöistä tärkeimmillä pysäkeillä (muun muassa tori, oppilaitokset, sairaalat, kauppakeskukset). Esteettömät reitit kaikkien liikkumismuotojen osalta on mahdollista hakea palvelusta. Erilaiset kimppakyytipalvelut on mahdollista liittää palveluun. Hankekokonaisuus 2a (Pyöräilyn kehittäminen keskustassa). Lopputuloksena pyöräilyn olosuhteet paranevat keskustassa ja lisäävät siten pyöräilyn houkuttelevuutta keskustaan suuntautuvilla matkoilla. Tavoitteena on, että pyöräily keskustassa on helppoa, turvallista, sujuvaa ja mukavaa, ja että yhä useampi valitsee pyörän kulkutavakseen keskustassa liikkuessaan. Samalla pyöräilijöiden tietoisuutta on lisättävä sen suhteen, että usein keskustan kiertäminen on kaikkein nopein ja turvallisin vaihtoehto, jos keskustassa ei ole tarvetta pysähtyä. Pyöräilyssä pienetkin epäkohdat voivat muodostua merkittäviksi pullonkauloiksi etenkin harvemmin pyöräileville. Pienillä parantamistoimenpiteillä voidaan saada aikaan jo huomattavia parannuksia pyöräilyolosuhteisiin etenkin keskusta-alueilla ja samalla selkeyttää autoilijoiden, pyöräilijöiden ja kävelijöiden kohtaamista katutilassa. Hankekokonaisuus 2b (Älykäs kaupunkipyöräjärjestelmä). Lopputuloksena saadaan käyttöön älykäs kaupunkipyöräjärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä pyöräilyä etenkin lyhyillä matkoilla Kuopion keskustan ja Savilahden alueella. Tavoitteena on saada yhä useampi innostumaan arkipyöräilystä. Kaupunkipyörät täydentävät Kuopion seudun liikennejärjestelmää siten, että kulkutapojen yhdistäminen onnistuu entistä helpommin ja sujuvammin. Pyörä sopii hyvin osaksi matkaketjua täydentämään esimerkiksi joukkoliikennematkaa silloin, kun omaa pyörää ei ole mahdollista kuljettaa mukana. Kaupunkipyörä voi olla sähköpyörä tai tavallinen pyörä. Kaupunkilaiset on otettava mukaan päättämään, kumpaa pyörämallia he haluavat. Osa pyöristä voidaan korvata myös Kickbike potkulaudoilla ja/tai sähköpotkulaudoilla. Hankekokonaisuus 3 (Imagoa ja uusia käyttäjiä). Työn lopputuloksena saadaan Kuopion seudun viisaalle liikkumiselle yhtenäinen ilme ja viesti. Yhtenäinen ilme ja ulkoasu näkyvät ainakin linja-autoissa, pysäkeillä, joukkoliikenteen ja pyöräilyn matkustajainformaatiossa, joukkoliikenteen palvelupisteissä, pyöräreiteillä, kau-

4 punkipyörissä, pyöräpysäköinnissä, kampanjoissa, tapahtumissa ja markkinointiaineistoissa. Yhtenäisen ilmeen tulee välittää positiivista mielikuvaa viisaista liikkumisvalinnoista. Keskeisiä elementtejä ovat logo, nimi, väri, typografia, slogan. Kuopion seudun asukkaiden tulee olla ylpeitä viisaan liikkumisen ilmeestä ja tuntea sen omakseen. Ilmeen on tarkoitus jäädä käyttöön pitkälle tulevaisuuteen. Ilmeen ja ulkoasun käyttöönotossa on markkinointi tärkeässä asemassa ja siihen on varatta resursseja. Hankekokonaisuus 4 (Työntekijöille henkilökohtaista palvelua). Lopputuloksena on lisätty työntekijöiden tietoisuutta viisaista liikkumismahdollisuuksista työmatkoilla sekä kasvatettu viisaan työmatkaliikkumisen kulkutapaosuutta. Tavoitteena on lisätä myös työnantajien ja yritysten johdon tietoisuutta keinoista vaikuttaa työntekijöidensä liikkumiseen esimerkiksi olosuhteita kehittämällä tai erilaisilla kannustimilla. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn on oltava yhä useammin todellinen vaihtoehto työmatkoilla. Yritysten lisäksi on tarkoitus saada oppilaitoksia mukaan kehittämään työntekijöiden ja opiskelijoiden viisasta liikkumista. Työmatkat ovat merkittävä matkaryhmä ja työssäkäyvät suuri liikkujaryhmä. Työmatkat ovat säännöllisiä ja toistuvia, joten niiden liikkumisvalinnoilla on laajoja vaikutuksia. Työpaikoille kohdennetut toimenpiteet lisäävät tietoisuutta liikkumisvaihtoehdoista päivittäisillä työmatkoilla, madaltavat käyttökynnystä ja innostavat kokeilemaan uutta. Henkilökohtaisen viisaan liikkumisen neuvonnan on todettu olevan tehokas tapa vaikuttaa ihmisten liikkumistottumuksiin. Viisaan liikkumisen kilometrikorvaus tarjoaa yrityksille keinon palkita työntekijöitään viisaista liikkumisvalinnoista. Hankekokonaisuus 5 (Liikkuminen palveluna (MaaS), uudet maksutavat ja apps-sovellukset) käsittää kolme lopputulosta. Ensimmäiseksi Kuopion seudulla on erinomainen valmius tarjota palveluntuottajalle markkinapaikkaa Maas-palveluille erityisesti hankekokonaisuuden 1 aikana toteutetun informaatioalustan avulla. Liikkuminen palveluna (Maas) on tulevaisuutta ja sitä kehitetään laajasti useassa yrityksessä ja usealla eri foorumilla niin Suomessa kuin ulkomailla. Tarkoituksena on kiteytetysti yhdistää kaikkien liikkumispalveluiden informaatio ja maksaminen samaan palveluun palvellen liikkujien tarpeita entistä yksilöllisemmin. Liikkujille on tarkoitus tarjota erilaisia liikkumispaketteja, jolloin esimerkiksi tietyllä kuukausimaksulla on oikeus matkustaa tietty määrä tietyissä liikennevälineissä. Toiseksi kun hankekokonaisuuden 1 informaatioalustaan pystytään keräämään riittävä liikenteen ja liikkumisen reaaliaikainen tieto, niin järjestetään Apps-kilpailu, johon kaikki halukkaat palveluntuottajat saavat osallistua. Kaupunki antaa kaiken hallussaan olevan tietoaineiston palvelutuottajien käyttöön, jonka pohjalta palveluntuottajat pääsevät kehittämään vapaasti omia palveluja. Parhaat palvelut otetaan mukaan viisaan liikkumisen pilvipalveluun. Kolmanneksi kehitetään joukkoliikenteen maksujärjestelmää, koska älykkäät ja helpot maksutavat tehostavat joukkoliikennejärjestelmän käyttöä. Waltti-järjestelmä on otettu käyttöön Kuopion seudulla, mutta tämä ei pelkästään riitä. On rohkeasti katsottava tulevaisuuteen. Joukkoliikennematka ja muut liikennepalvelut on voitava lähivuosina maksaa helposti mobiililippusovelluksella eri maksutavoilla käyttäjän toiveiden mukaan (puhelinoperaattorin laskulla, iq-tilillä, luottokortilla). On myös realismia olettaa, että lähivuosina mobiilisovellukset kehittyvät siihen suuntaan, että käyttäjän ei tarvitse lainkaan näyttää mobiililaitetta esimerkiksi linja-autoon noustessaan tai siitä poistuessaan, vaan maksujärjestelmä osaa tehdä veloituksen käyttäjän taskussa tai laukussa olevasta laitteesta. Hankkeen yhteydessä on tavoitteena ottaa käyttöön ainakin yksi uusi maksusovellus Kuopion seudulla. Hankekokonaisuus 6 (Koululaisten viisaan liikkumisen kasvatus). Lopputuoksena on viisaan liikkumisen koulutus annettu 1000 toisen tai kolmannen vuosiluokan oppilaalle. Välillisesti on tavoitettu myös oppilaiden vanhemmat eli vähintään 1 000 aikuista. Lisäksi lopputuloksena on luotu käytäntö jatkuvaan viisaan liikkumisen kasvatustyöhön. Jokaiselle hankekokonaisuudelle on laadittu omat konkreettisesti mitattavat tavoitteet, joilla seurataan jokaisen hankekokonaisuuden vaikutuksia. Esimerkiksi hankekokonaisuudelle 1 on määritelty, että työn alussa tehdään asiakasarvon alkumittaus lyhyellä kyselyllä, jossa mitataan kuopiolaisten asenteet ja mielikuvat informaatiojärjestelmän eri osa-alueisiin. Samanlainen kysely toistetaan vuoden 2017 loppupuolella. Näin saadaan todennettua muutokset. Lisäksi tavoitteena on, että joukkoliikenteen ja pyöräilyn internet- ja mobiilipalvelu äänestetään kolmen parhaimman digitaalisen palvelun joukkoon Kuopion seudulla. Tämän onnistumista voidaan pitää suunnittelun suurimpana haasteena. Lisäksi seurataan NPS (Net Promoter Score) asiakastyytyväisyysmittaria. NPS-luku määritetään yksinkertaisella kysymyksellä: kuinka todennäköisesti suosittelet joukkoliikenteen ja pyöräilyn internet- ja mobiilipalvelua tuttavallesi?. Lisäksi kysytään, miksi henkilö suosittelisi tai ei suosittelisi palvelua. NPS-lähtötasomittaus toteutetaan ennen toimenpiteiden toteuttamista ja toinen mittaus tehdään toimenpiteiden toteutuksen jälkeen. Tavoitteena on, että NPS-indeksiluku kasvaa 50 yksikköä.

5 6. Tulosten hyödyntäminen hankkeen jälkeen Jokaisen hankekokonaisuuden tavoitteena on jäädä käyttöön varsinaisen hankkeen päätyttyä. Tämä antaa pk-yrityksille tarvittavaa varmuutta toiminnan jatkuvuudesta ja lisää uskallusta panostaa uusien palveluiden toteuttamiseen. Kunkin hankekokonaisuuden osalta on määritetty toimenpiteiden laajennettavuus ja elinkaari. Toteutettujen hankkeiden yhteydessä muodostuu toimintamalleja, joilla hankkeen aikana luotuja hyviä toimintatapoja voidaan levittää ja hyödyntää hankkeen päättymisen jälkeen. Esimerkkeinä näistä ovat muun muassa työpaikkojen ja oppilaitosten liikkumissuunnitelmat sekä koululaisten viisaan liikkumisen kasvatuskonsepti. Lisäksi tavoitteena on, että informaatioalustan yhteyteen on syntynyt oma kehittäjäyhteisö. 7. Hankkeen kustannukset ja rahoitus Osahankkeiden kustannukset Yhteensä 1 Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja pysäköinnin asiakaslähtöinen informaatio 800 000 2a Pyöräilyn kehittäminen keskustassa 250 000 2b Älykäs kaupunkipyöräjärjestelmä 250 000 3 Imagoa ja uusia käyttäjiä 150 000 4 Työntekijöille henkilökohtaista palvelua 50 000 5 Liikkuminen palveluna (MaaS), uudet maksutavat ja Apps-sovellukset 150 000 6 Tulevien viisaiden liikkujien valmennus 50 000 Osahankkeiden kustannukset yhteensä 1 700 000 Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 175 000 2 Ostopalvelut 1 701 000 3 Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Muut kustannukset 0 5 Flat rate 24 000 Kustannukset yhteensä 1 900 000 6 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 1 900 000 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 1 425 000 75 2 Kuntien rahoitus 418 000 22 3 Muu julkinen rahoitus 0 0 4 Yksityinen rahoitus 57 000 3 Rahoitus yhteensä 1 900 000 100