Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010
Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla yliopistojen päätehtävinä säilyvät tutkimus ja opetus, joiden laatua ja vaikuttavuutta vahvistetaan tavoitteena turvata yliopistoille strategisempi ja yrittäjämäisempi toimintamalli, joka lisää taloudellista liikkumavaraa vapauttaa voimavaroja opetuksen ja tutkimuksen laadun kehittämiseen (opiskelija/opettaja suhteen parantaminen, tutkijanuran kehittäminen) luo paremmat toimintaedellytykset kansainvälistymisessä (opiskelija- ja opettajarekrytointi, kumppanuudet) tiivistää vuorovaikutusta työelämän kanssa luoden edellytyksiä opetus- ja tutkimussisältöjen kehittämiselle sekä opiskelijaurien kehittämiselle parantaa toimintamahdollisuuksia yhteiskuntasuhteiden hoitamisessa
Yliopistouudistuksen tavoitteet yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa vahvistetaan luomalla niille uusi oikeushenkilöasema julkisoikeudellinen oikeushenkilö tai säätiölain mukainen säätiö kaikki yliopistot hoitavat julkista tehtävää, valtiolla jatkossakin merkittävä rooli rahoituksessa strategioiden uudistaminen profiloituneemmat ja vahvemmat korkeakouluyksiköt yliopistojen johtajuutta kehitetään ja sisäistä hallintoa uudistetaan yliopistoilta edellytetään kokonaistaloudellista ajattelua ja pidemmän aikavälin talousstrategiaa laatu ja vaikuttavuus entistä vahvempana tekijänä yliopistolaitoksen ohjauksessa ja rahoituksessa
Uusi yliopistolaki muutti... yliopistojen autonomia vahvistui: itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä yliopistojen virat muuttuivat työsuhteiksi enemmän taloudellista liikkumavaraa: lahjoitukset, pääomatulot ja oma liiketoiminta uudet yliopistot: Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja uusi Turun yliopisto opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välinen sopimusneuvotteluprosessi kevenee erillisten maisteriohjelmien opintomaksukokeilu EU/EEA alueiden ulkopuolisille kansalaisille
Uusi yliopistolaki ei muuttanut... tutkimuksen, taiteen ja koulutuksen vapaus itsehallinto ja akateeminen päätöksenteko tutkimus ja siihen perustuva opetus säilyivät yliopistojen tärkeimpinä tehtävinä valtio takaa perusrahoituksen, huomioiden kustannuskehityksen tutkintoon johtava koulutus säilyi maksuttomana
Tausta eurooppalainen keskustelu 1990-luvun puolivälistä autonomisen yliopiston tunnuspiirteistä rehtorien manifesti vuosituhannen alussa kriittinen keskustelu suomalaisten yliopistojen tilasta ja tasosta erityisesti elinkeinoelämä rakenteellisen kehittämisen tarve liikaa yksiköitä, joista monilla liian pienet resurssit selvitystyöt viime hallituskaudelta: Rantanen-Jääskinen; Sailas; Vihko; Linna riittävän monen tahon tavoitteet riittävän yhdenmukaiset vaikkakin eri lähtökohdista: Linjaus Vanhasen II hallituksen ohjelmassa
Tausta
Projektin toteutus HE helmikuussa 2009 peruslinjaukset: kaikki yliopistot irti valtiosta; henkilöstön asema; palvelussuhde; eläketurva; pääomittaminen; opiskelijoiden asema iso kuva yhteisesti jaettu jätetään lillukan varret myöhemmiksi vuoropuhelu kentän kanssa linjaukset koko hallituksessa marraskuussa 2007
Prosessin luonteesta koko hallituksen sitoutuminen peruslinjauksiin äärettömän tärkeää yllätyksiä, lieviä kriisejä monessa kohtaa (kaikille säätiöitymismahdollisuus, yksityisen pääoman kartuttaminen) vilkasta keskustelua pääomittamisen tarpeesta "yliopisto on moniääninen yhteisö" & yhteistyö henkilöstöjärjestöjen kanssa -> aikaa pitää varata runsaasti niin paljon, niin nopeasti: haaste johtamiselle, osaamiselle ja osallistamiselle opetus- ja kulttuuriministeriössä ja laajemmin hallinnossa tärkeimmät asiat opeteltiin lennossa yllättäviä vaikeuksia saada tukea muualta valtionhallinnosta medianhallinta!