SIMPSIÖN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA SIMPSIÖ 1

SIMPSIÖN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA SIMPSIÖ 1 2005

2 Alkusanat Aluetekniikka Oy on laatinut Simpsiön maankäytön yleissuunnitelman Lapuan kaupungin toimeksiannosta. Lapuan kaupungin asettama Simpsiön kehittämisen ohjausryhmä on asettanut suunnittelun yleiset tavoitteet ja aikataulun. Kaupungin puolesta suunnittelua on ohjannut hankkeen projektiryhmä. Projektiryhmä on päättänyt työn etenemislinjauksen suunnittelijan tekemien alustavien vaihtoehtojen pohjalta. Maankäytön yleissuunnitelmaan liittyen on tehty erikseen arvio hankkeiden toteuttamisen realistisuudesta ja rahoituskanavista. Johtopäätökset on esitetty erillisenä raporttina. Kaupungin suunnitteluryhmä ja suunnittelijat ovat pitäneet työn aikana jatkuvaa yhteyttä ja useita keskinäisiä neuvotteluja, joissa suunnitelman tavoitteita on tarkistettu esille tulleiden vaihtoehtojen pohjalta. Suunnitelmasta on sen laatimisen yhteydessä kuultu alustavasti Länsi-Suomen ympäristökeskusta, metsähallitusta ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusta. Lapuan kaupungin tekninen keskus on antanut tarvittavaa teknistä apua. Maankäytön suunnitteluun kuuluva vuorovaikutteisuus on toistaiseksi tullut esiin kaupungin järjestämissä Simpsiöprojektin yleisissä informaatio- ja kuulemistilaisuuksissa. Yleissuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vahvistettava kaava. Sen huomioonottava yleispiirteinen ja yksityiskohtainen yleis- ja asemakaavoitus ovat jatkoa yleissuunnitelmassa esitettävien ratkaisujen toteuttamiselle. Kaupungin asettamaan Simpsiön kehityshankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet: Pekka Hella puheenjohtaja sekä jäsenet: Paavo Lakaniemi, Ari Perälä, Kai Pöntinen, Heikki Tervasmäki, Hannu Kankaanpää, Martti Kivisaari, Tapio Korjus, Ahti Latvala, Markku Turja ja Jouko Vuolle. Ohjausryhmän sihteerinä on toiminut projektipäällikkö Jari-Pekka Jouppi. Kehityshankkeen projektiryhmään ovat kuuluneet: Markku Turja puheenjohtaja, sekä jäsenet: Hannu Kankaanpää, Martti Kivisaari, Tapio Korjus ja Jouko Vuolle. Projektiryhmän sihteerinä on toiminut projektipäällikkö Jari-Pekka Jouppi. Suunnittelijan kanssa käytäviin välittömiin neuvotteluihin on nimetty suunnitteluryhmä: Markku Turja puheenjohtaja, sekä jäsenet Tapio Korjus, Harri Seppälä ja Jouko Vuolle. Sihteerinä on toiminut projektipäällikkö Jari-Pekka Jouppi. Aluetekniikka Oy:n suunnitteluryhmään ovat kuuluneet: Martti Kaunismäki, insinööri, johto ja suunnittelu. Mauno Vähämäki, dipl.ins., maankäytön suunnittelu ja kirjalliset selostukset. Antti Hakola, fil.maist. geologi, maaperätutkimukset. Tapani Herttua, luk., biologi, Simpsiön kasvisto ja Luonto-Simpsiön valokuvat. Kaisa Kaunismäki, insinööri AMK -opiskelija, suunnittelu ja tekninen avustus. Ossi Peltokangas, tekn. yo., tekninen avustus. Lapualla 20.11.2005

3 SISÄLTÖ ALKUSANAT...2 JOHDANTO...5 2. SUUNNITTELUALUE...6 3. SUUNNITELMAN TAVOITTEET...6 3.1. Alueelliset tavoitteet...6 3.2. Paikalliset tavoitteet...6 4. SIMPSIÖN MAISEMA JA LUONNONYMPÄRISTÖ...7 4.1 Topografia ja maaperä...8 4.2 Muinaisjäännökset...8 4.3 Kasvillisuus...8 4.4 Eläimistö...8 5. SUUNNITTELUALUEEN MAANOMISTUS JA MAANKÄYTTÖ 2005...9 5.1. Mastoalueet...9 5.2. Rinnealueet...10 5.3. Mökkikylän alue...10 5.4. Natura-lehtojensuojelualue...11 5.5. Metsätalousalueet...11 5.6. Urheilumajan alue...11 5.7. Latu- ja polkuverkot...11 5.8. Muu aikaisempi maankäyttö...12 6. SUUNNITTELUALUEESEEN RAJOITTUVIEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ...12 6.1. Simpsiön hautausmaa...12 6.2. Saarenkankaan omakotialueet...12 6.3. Ampumarata...12 6.4. Räjähdysainetehdas...13 6.5. Vedenottamo...13 7. YLEISSUUNNITELMA...14 7.1. Masterplan-alue...14 7.1.1. Rinnealue...15 7.1.1.1. Rinnemallit...15 7.1.1.2. Rinnemallien ympäristövaikutukset ja mallien vertailu...21 7.1.2. Mökkikyläalueet...22 7.1.3. Keskipiste...26 7.1.4. Kauppakorttelit...27 7.1.5. Hotellikylpylä...27 7.1.6. Tykkilampi ympäristöineen...28 7.1.7. Pelialueet...29 7.1.8. Keskuspuisto ja maisemanhoitoalue...29 7.1.9. Liikennealueet...31 7.1.9.1. Tiet ja kadut...31 7.1.9.2. Pysäköimisalueet...31 7.1.10 Vesihuolto ja viemäröinti...31 7.1.11 Muu kunnallistekniikka...32 7.2. Hiihto- ja palloilustadionin alue...33 7.3. Luonto-Simpsiö...34 7.3.1. Luonnon hoitoalue...34 7.3.2. Urheilumajan alue...35 7.3.3. Rytilammen alue...35

7.3.4. Kivipellon alue...37 7.3.5 Luontopolut...37 7.3.5.1 Vaelluspolut...38 7.3.5.2 Pitkät luontopolut...38 7.3.5.3 Lyhyet luontopolut...46 7.3.6 Kasvi- ja perhosmaailman edustajia...46 7.3.7 Toimenpide-ehdotuksia Luonto-Simpsiön alueelle...47 7.3.8. Luonto- Simpsiön pyöräilyreitit ja pysäköintialueet...48 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI...49 8.1. Merkittävimmät ympäristökuvatekijät...50 8.1.1. Rinnealueiden korotus...50 8.1.2. Mökkikylien ja hotellin rakentaminen...50 8.1.3. Keskipiste...50 9. ALUEIDEN JA HANKKEIDEN VAIHEITTAINEN TOTEUTTAMINEN...51 9.1. Toteutunut tilanne...51 9.2. Yleissuunnitelman toteuttaminen...52 10. TOIMINNOT...53 11. KOKONAISVALTAISEN TOTEUTUKSEN ELEMENTEISTÄ...54 12. AKTIVITEETTISIMPSIÖN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI...55 12.1 Yleistä...55 12.2 Maanalaiset kalliotilat...55 12.3 Tykkilampi ja Camping-alue...56 12.4 Keskipisteen I-vaihe...56 12.5 Mökkikylät...56 12.6 Keskipisteen II-vaihe...56 12.7 Kylpylähotelli...56 12.8 Yhteenveto...57 13. SIMPSIÖN HIIHTOPUTKEN KANNATTAVUUSLASKELMIA...58 4

5 Johdanto Maankäytön yleissuunnitelma on tärkeä osa Simpsiön virkistyskäytön kehittämissuunnitelmaa. Se osoittaa alueelle suunniteltujen toimintojen sijainnin maastossa. Suunnittelun kokonaisvaltaisuudesta johtuu, että suunnitelmassa esitetään ajatuksia myös toimintojen kehittämisestä ja taloudellisista vaikutuksista. Kuva 1, Simpsiönvuoren sijainti Ympäristövaikutusten arviointi perustuu käytännön kokemukseen vastaavanlaisissa hankkeissa ja alueen sekä maisemalliseen, että maastolliseen tuntemukseen. Sosiaalisia ympäristövaikutuksia on arvioitu niiden muutosten perusteella, mitä suunnitelmien toteuttaminen tuo nykytilanteeseen. Erillisiä kyselyjä ei ole tehty. Mikäli ympäristövaikutusten arvioinnista halutaan tehdä tarkempia selvityksiä, on ne tehtävä erikseen. Suurimmat vaikutukset tulevat Simpsiön väestösuojan ja yhdystunnelin rakentamisesta, rinteiden korottamisesta, mökkikylien laajentamisesta, hiihtostadionin rakentamisesta ja ns. keskipisteen ympäristön rakentamisesta. Ympäristövaikutusten osalta voidaan kuitenkin todeta, että Simpsiön alueen laajuuden ja toimintojen perinteisen sijoittumisen johdosta vaikutukset rajoittuvat jo muutenkin vastaavassa käytössä oleville alueille, kuitenkin nykyistä laajempina. Toiminnot sijoittuvat kuitenkin niin, että niiden vaikutukset eivät oleellisesti ulotu toistensa alueille. Lapuan kaupunki on teettänyt ympäristövaikutuksista erillisen selvityksen, joka on eri raporttina

6 2. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää koko Simpsiönvuoren alueen rakentamattomine reuna-alueineen. Kuva 2. Simpsiö 3. Suunnitelman tavoitteet 3.1. Alueelliset tavoitteet Simpsiötä voidaan korkeutensa ja sijaintinsa vuoksi pitää Länsi-Suomen ja erityisesti Pohjanmaan merkittävimpänä rinnekeskuksena. Maakuntakaavassa Simpsiön alue on osoitettu merkittäväksi maakunnalliseksi virkistys- ja ulkoilualueeksi. Lapuan keskustaa ja ympäristöä palveleva maanalainen väestösuoja ja sen käyttö liikuntaharrastuksiin normaalioloissa vahvistavat maankäyttösuunnitelman maanpäällisten toimintatavoitteiden toteutumismahdollisuutta. 3.2. Paikalliset tavoitteet Lapuan kaupungin yleiskaavassa Simpsiö on osoitettu maakuntakaavan tapaan pääosiltaan virkistys- ja ulkoilualueiksi.

7 Vireillä olevassa Simpsiön kehittämissuunnitelmassa asetetaan suunnittelulle korkeat tavoitteet niin toimintojen kuin toteutuksenkin suhteen. Se on yksi kaupungin kehittämisen vetureista, johon asetetaan suuria toiveita matkailu- ja palvelualojen kehittämisessä. Alueen olemassa olevia virkistyspalveluja kehitetään. Samalla luodaan uusia palveluja. Laskettelun, hiihdon ja muiden talviharrastusmahdollisuuksien lisäksi Simpsiön alue pyritään saamaan ympärivuotiseksi virkistys- ja matkailupalvelujen alueeksi. Alueen kesäharrastusmahdollisuuksia lisätään. Suunnittelulla pyritään ravistelemaan henkiin Simpsiön tarjoamat uinuvat mahdollisuudet. Tavoitteisiin pyritään sovittamalla toimenpiteiden mittakaava niin, että Simpsiö säilyttää vuosisataisen luonteensa ympäristönsä maisemakuvassa. 4. Simpsiön maisema ja luonnonympäristö Simpsiönvuoren silhuetti on laakean eteläpohjalaisen maiseman tunnusmerkki. Sitä kuvaa hyvin Samuli Paulaharju kirjassaan Härmän aukeilta, kun hän Härmästä Lapuan suuntaan katsellessaan sanoo: Kaukana maisemassa siintää Simpsiön sininen köyry. Se kuvaa samalla sitä maisemaa, johon pohjalaisen mieli on kiintynyt. Laajan Lapuan pitäjän keskus on syntynyt Lapuanjoen ja Nurmonjoen risteyskohtaan ympäristöään 100 m korkeammalle nousevan Simpsiönvuoren ja 40-50 m korkealle kohoavien Ritamäen ja Jouttikallion väliseen laaksoon laajan alajokimaiseman pohjasopukkaan. Pohjoiseen aukeaa laaja kulttuurihistoriallisesti merkittävä Alajoen lakeusmaisema ja länsipuolella kohoaa Simpsiönvuori jatkuen sen takana aina Kyröjoelle ulottuvana metsämaisemana. Kuva 3. Simpsiön köyry alajokimaisemassa maalaus:mauno Vähämäki

8 4.1 Topografia ja maaperä Simpsiö on etelä-pohjoissuuntainen kvartsiittikallioharju, jonka pituus on noin 4 km ja harjun leveys n 2 km. Harju kohoaa 100 m ympäröivää lakeutta korkeammalle. Suurimpaan rinnealueen altaaseen on syntynyt patoamalla Rytilampi, joka on ajan mittaan kasvanut lähes umpeen. Harjun lakialueen eteläpuolella on ollut muinainen meren rantakivikko(kivipelto), joka on 1960-luvulla tehty pääosin murskeeksi. Suunnittelualueen kallioperästä, liittyen väestösuojan rakentamiseen, on kaupunki teettänyt kallioperäselvityksen. 4.2 Muinaisjäännökset Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin ei ole rekisteröity yhtään muinaisjäännöskohdetta Simpsiöltä. Pohjanmaan Museon arkeologin arvion mukaan, jos Simpsiöllä esihistoriallisia kohteita olisi, ne saattaisivat olla kivipellon puolella. Näillä korkeuksilla n.70-80 m merenpinnasta kohteet löytyvät yleensä sorapohjaisilta tai moreenimailta. Niitä tuskin löytyy paljaskallioalueilta. Näillä arviointiperusteilla ja koska maastot tarkkaan tuntien mitään esihistoriallisen tai historiallisen ajan kohteita ei ole havaittu, näyttää siltä, että ainakaan aktiviteettisimpsiön alueilla ei näitä kohteita ole. 4.3 Kasvillisuus Simpsiön metsäalue edustaa normaaleja ympäristöalueensa metsätyyppejä. Kalliomaa-alueet edustavat puolukkatyypin metsiä, joissa pääpuulaji on mänty. Aluskasvillisuutena useimmiten seinäsammal ja kallioalueilla jäkälä. Laaksopaikoissa ja kosteammilla reuna-alueilla metsätyyppi muuttuu mustikkatyypin metsäksi, jossa pääpuulaji on kuusi. Simpsiön länsirinteellä on paikallisia lehtotyypin metsäsaarekkeita. Pääosa näistä alueista kuuluu natura-lehtojensuojelualueeseen. Suojaisissa kosteissa painanteissa ja myös muilla pienalueilla esiintyy lehtokasveja. Simpsiön kasvillisuudesta on tehty eri selvityksiä sekä oppilastöinä, että natura-alueiden selvityksen yhteydessä. Lapuan kaupunki on teettänyt Simpsiöhankkeisiin liittyen vuonna 2005 erillisen selvityksen hankkeiden vaikutuksesta luontoon ja kasvillisuuteen. Selvitys sisältää luontokartoituksen Aktiviteetti-Simpsiö alueelta. Suuria hakkuuaukeita ei ole päässyt syntymään. Tähän on vaikuttanut osittain myös alueen sarkamainen kiinteistöjako. Saran hakkuualueet tosin näkyvät maisemassa nauhamaisina. 4.4 Eläimistö Simpsiön eläimistö ei poikkea normaalista ympäristöalueensa metsien eläimistöstä. Alueella kasvava paatsama tarjoaa mahdollisuuden sitruunaperhosen toukan esiintymiselle.

9 5. Suunnittelualueen maanomistus ja maankäyttö 2005 Simpsiön alue on perinteisesti ollut yksityisten maanomistajien omistamaa metsätalousaluetta. Kiinteistöt ovat itä-länsi-suuntaisia pitkiä ja kapeita sarkoja. Sarkojen leveys vaihtelee 30 200 m. Pituutta niillä on usein useita kilometrejä. Kaupunki ja Simpsiövuori Oy sekä metsähallitus ovat hankkineet Simpsiöltä maa-alueita virkistysalueiden kehittämistä ja luonnon suojelua varten. Kuva 4. Kaupungin maanomistus Simpsiöllä 5.1. Mastoalueet 1950-luvulla Simpsiön laelle rakennettiin Suomen yleisradion radio- ja televisiomastoasema. Aseman alueet omistaa nykyisin Digita Oy. Radio- ja TV-maston korkeus on 320 m. Vaasan Läänin Puhelin Oy :llä on Simpsiöllä oma asema-alue ja n. 100 m korkea masto. Kevyt Kanava Oy on vuokrannut Kullaalta kaupungilta asemapaikan, jolle on rakennettu 100 m korkea masto. Sen lisäksi alueella on radioamatöörien asema ja masto. Alueella on myös kaupungin rakentama 30 m korkea näkötorni.

10 5.2. Rinnealueet Lapuan kaupunki ja Simpsiönvuori Oy ovat hankkineet 1970-1990 luvuilla Simpsiöltä maaalueita virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluehankintoja on rahoittanut myös ympäristöministeriö merkittävien virkistysalueiden luomiseen tarkoitetuilla valtion varoilla. Simpsiön länsirinteelle avattiin vuonna 1986 ensimmäinen laskettelurinne. Rinnealuetta on sen jälkeen laajennettu lisärinteillä. Rinnealueelle on rakennettu myös tarpeelliset palvelutilat. Laskettelupalveluista ja rinteiden huollosta vastaa urheiluseura Lapuan Virkiä, jolle alueiden käyttöoikeudet on vuokrattu. Kuva 5. Simpsiön laskettelukeskus 5.3. Mökkikylän alue Lapuan kaupungin toimesta on kaupungin omistamalle alueelle kaavoitettu lomamökkikylä. Pieni osa alueesta on yksityisessä omistuksessa. Asemakaavan mukaiset mökkitontit on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta myyty yksityisille, jotka ovat ne rakentaneet. Kuva 6. Mökkikylää

11 5.4. Natura-lehtojensuojelualue Länsi-Suomen ympäristökeskus on hankkinut 2000-luvun alussa Simpsiön länsirinteeltä laskettelurinteen alueeseen rajoittuvan natura-lehtojensuojelualueen. Alueen omistaa ja sitä hallinnoi metsähallitus. Kuva 7. Naturaluontoa 5.5. Metsätalousalueet Muita osin Simpsiön alueet ovat yksityisten metsänomistajien metsätalouskäytössä. 5.6. Urheilumajan alue Simpsiön itärinteellä sen alaosassa on kaupungin omistama, alun perin Urheilupaikkasäätiön rakentama ja omistama urheilumaja, joka alueineen palvelee lähinnä hiihtotapahtumia. 5.7. Latu- ja polkuverkot Simpsiölle on Lapuan kaupungin toimesta rakennettu osittain valaistu ja osittain valaisematon latu- ja pururataverkko. Pururadan rakentamiseen ja sopimusten tekemiseen maanomistajien kanssa on aktiivisesti osallistunut talkoohengessä myös urheiluseura Lapuan Virkiä. Osa tästä verkosta sijaitsee yksityisten maanomistajien omistamille metsäalueilla. Verkon rakentaminen perustuu yksityisten maanomistajien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Reittitoimituksia alueella ei ole tehty. Latu- ja kuntopolkuverkkoa ylläpitää kaupungin liikuntatoimi. Luontopolkuverkkoa ylläpitää kaupungin puistotoimi.

12 Kuva 8. Kuntopolulla 5.8. Muu aikaisempi maankäyttö Simpsiön luoteisrinteellä on 1970-luvulle saakka ollut kaatopaikka. Rytilammen alueelta on johdettu 1990-luvulle saakka raakavettä maatilojen ja asutuksen talouksille. Simpsiö laen rinteessä, sen eteläosassa, ollut vanha merenrantakivikko (kivipelto) on louhittu murskeeksi 1960-luvulla. Samalla alueelle on louhittu myös kalliota, josta jäljellä on kalliolouhos. 6. Suunnittelualueeseen rajoittuvien alueiden maankäyttö 6.1. Simpsiön hautausmaa Lapuan Tuomiokirkkoseurakunnan omistama kulttuurihistoriallisestikin arvokas Simpsiön hautausmaa on perustettu 1800-luvun alkupuolella. Hautausmaalle on yleiskaavassa osoitettu laajentumisaluetta myös Simpsiön suuntaan. 6.2. Saarenkankaan omakotialueet Simpsiön itäreunalle on vuosikymmenien kuluessa rakennettu Saarenkankaan ja Kukkukankaan omakotialueet. Asuntoalueen rajat Simpsiön metsäaluetta vastaan on osoitettu asemakaavassa. 6.3. Ampumarata Suunnittelualueen pohjoispuolella on Lapuan Reserviupseerikerho r.y:n ampumarata. Radan siirtämistä toiseen paikkaan on harkittu. omistama

13 6.4. Räjähdysainetehdas Lapuan Räjähdysainepalvelu Oy:llä on Simpsiön länsipuolisella metsäalueella tuotevalmistamo. Alue ja sen suoja-alueet on hyväksytty yleiskaavassa. 6.5. Vedenottamo Kaupungin vesilaitoksen varavedenottamo toimii Saarenkankaan alueella. Sen valuma-alueet kulkevat pääosin Simpsiön itäpuolisella maanalaisella soraharjulla ulottuen myös suunnittelualueelle. Simpsiön itärinteen alaosassa on yksi kaupungin vesitorneista.

14 7. Yleissuunnitelma Suunnittelualue jakautuu kahteen pääalueeseen: Aktiviteetti-Simpsiö ja Luonto-Simpsiö Väestösuojan ja sen yhteystunnelin suunnittelun osalta viitataan erilliseen Kalliosuunnittelu Oy:n tekemään suunnitelmaan Simpsiönvuoren yleisväestönsuoja ja yhteystunneli (30.2.2005). Sen maanpäälle ulottuvat vaikutukset on huomioitu tässä yleissuunnitelmassa. Aktiiviharrastuksille rakennettavat palvelualueet ja tilat rakennetaan Aktiviteetti-Simpsiön alueelle, kun taas luontoretkeily ja samoilu sijoittuvat Luonto-Simpsiön alueelle. Välimuotona hiihtolatu- ja kuntopolkuverkko kulkee osittain molemmilla alueilla. Aktiiviharrastustilat sijoittuvat kahteen kohteeseen, länsirinteen rinnekeskukseen ja Simpsiön koillispuolelle suunniteltavan hiihtostadionin alueelle. Lomamökkialueet sijoittuvat Aktiviteetti-Simpsiön reuna-alueille siten, että niiltä on välitön yhteys rinnekeskuksen palveluihin ja hiihtolatuverkkoon. Aktiviteetti-Simpsiön suunnittelu on tehty 1:1000 mittakaavaisella pohjakartalla, jossa on korkeuskäyrät metrin välein. Luonto-Simpsiön alueen suunnittelussa on käytetty 1:1000 mittakaavaisen pohjakartan ohella maanmittauslaitoksen maastokarttaa. Alueiden paikantamiseksi on tehty GPS-mittauksia maastossa. Kuva 9. Simpsiön nykyinen maankäyttö 7.1. Masterplan-alue Aktiviteetti-Simpsiön alueelle laadittua suunnitelmaa sanotaan seuraavassa Masterplaniksi. Masterplaniin sisältyvät seuraavat pääkohteet:

15 Rinnealue Mökkikyläalueet Keskipiste (palvelukeskus) Kauppakorttelit Kylpylähotelli Tykkilampi ympäristöineen Camping-alue Pelialueet Keskuspuisto (rakennuskohteiden väliset alueet) Masterplan-suunnitelmasta on alustavan suunnittelun yhteydessä laadittu vaihtoehtoisia versioita. Vaihtoehdoissa on tutkittu ensisijassa : Keskipisteen, Hotellikylpylän, Mökkikylien ja Campingalueen vaihtoehtoisia sijaintiratkaisuja Väestösuoja ja yhdystunneli on otettu suunnittelussa huomioon siitä erikseen laaditun suunnitelman mukaisena kuitenkin siten, että väestösuojan rinnealueelta lähtevän yhdystunnelin suuaukon paikka on esitetty masterplan-suunnitelman pohjalta. Kuva 10. Masteplan 7.1.1. Rinnealue 7.1.1.1. Rinnemallit Suunnitelmassa on tutkittu rinteiden korottamismahdollisuutta niin, että suurin korkeusero olisi 95-100 m (nyt 85 m). Harjoittelurinne no 7 on säilytetty entisellään. Simpsiön väestösuojan sisäänajotunnelin suu on sijoitettu harjoittelurinteen ja ykkösrinteen väliseen metsäsaarekkeeseen. Selvityksessä on tutkittu kolmea erilaista rinteiden korotusmallia:

16

17 KM-1: Mallissa Korkein huippu on nykyisen ykkösrinteen itäpuolella Lakikorkeus 150 m ja suurin korkeusero 100 m. 1-rinne : Rinteen pituus 650 m, Yläosan kaltevuus21%, kokonaiskaltevuus 15 % 2-rinne: Rinteen pituus 600 m Kokonaiskaltevuus 17% 3-rinne: rinteen pituus 650 m kokonaiskaltevuus 15 % 4-rinne: rinteen pituus 500 m kokonaiskaltevuus 17 % 5-rinne: rinteen pituus 550 m kokonaiskaltevuus 16 % 6-rinne: rinteen pituus 700 m kokonaiskaltevuus 14 % Kuva 11. Rinteen korotusmalli 1, KM-1

18 KM-2: Mallissa korkein huippu on nykyisen ykkösrinteen itäpuolella. Lakikorkeus 145 m ja suurin korkeusero 95 m. 1-rinne: Rinteen pituus 550 m Yläosan kaltevuus 33 %, kokonaiskaltevuus 17 % 2-rinne: Rinteen pituus 500 m Yläosan kaltevuus 33 %, kokonaiskaltevuus 19 % 3-rinne: Rinteen pituus 600 m Kokonaiskaltevuus 16 % 4-rinne: Rinteen pituus 500 m kokonaiskaltevuus 17 % 5-rinne: Rinteen pituus 550 m Kokonaiskaltevuus 16 % 6-rinne: Rinteen pituus 650 m Kokonaiskaltevuus 15 % Kuva 12. Rinteen korotusmalli 2, KM-2

19 KM-3: Mallissa korkein huippu on nykyisen kakkosrinteen itäpuolella. Lakikorkeus 145 m ja suurin korkeusero 95 m. 1-rinne: Rinteen pituus 500 m Kokonaiskaltevuus 15 % 2-rinne: Rinteen pituus 600 m Kokonaiskaltevuus 16 % 3-rinne : Rinteen pituus 550 m Kokonaiskaltevuus 17 % 4-rinne: Rinteen pituus 500 m Kokonaiskaltevuus 19 % 5-rinne: Rinteen pituus 550 m Kokonaiskaltevuus 17 % 6-rinne: Rinteen pituus 550 m kokonaiskaltevuus 17 % Kuva 13. Rinteen korotusmalli 3, KM-3

20 Vertailukohteena voidaan käyttää alla olevaa kansainvälistä rinneluokitusta. LASKETTELIJOIDEN TAITOLUOKAT Hyväksyttävä maaston Kaltevuus Taitoluokat kaltevuus enintään 1 Vasta-alkajat 8-15% 20% 2 Kokemattomat 15-25% 30% 3 Alempi keskitaso 25-35% 40% 4 Keskitaso 30-40% 45% 5 Ylempi keskitaso 35-45% 50% 6 Edistyneet 45-60% 65% 7 Kokeneet 60% + Kuten vertailu osoittaa, Simpsiön rinteet kuten kaikki rinteet Suomessa, Lapin rinteitä lukuun ottamatta, palvelevat oman alueensa sopivina koulutusrinteinä ja harrastusrinteinä. Nykyiset leveät rinteet on yleis-suunnitelmassa jaettu rinteeseen istutettavilla puustosaarekkeilla. Saarekkeiden tarkoitus on selkeyttää lasketteluväyliä, toimia tuulensuojina, estää jäätiköitymistä ja parantaa lumen säilymistä pitempään keväällä. Puustosaarekkeet ovat lyhyitä niin, että laskettelijalle jää edelleen mahdollisuus vaihtaa matkalla alas rinteeltä toiselle. Samalla säilyy näköyhteys rinteeltä toiselle puistokaistojen välistä. Ykkösrinnealueen pohjoispuolelle on mahdollista avata vielä n. 10-15 m leveä kallioväylä alarinteellä. Väylä laskisi kallioiden välistä, jollei niitä louhita pois. Tämän väylän tarpeellisuutta ja turvallisuutta on syytä harkita erikseen. Rinnealueita ei tulisi laajentaa pohjoiseen niin, että ne menisivät louhikkoisen rinteen päälle. Näillä alueilla on suuri luonnonarvo. Suunnitelmassa niiden katsotaan kuuluvan rinnealueen pohjoispuoliseen maisemanhoitoalueeseen. Rinnealueiden laajentaminen etelään ei ole mahdollista. Etelässä rinnealue rajoittuu naturalehtojensuojelualueeseen.

21 7.1.1.2. Rinnemallien ympäristövaikutukset ja mallien vertailu Korotusmassojen suuruusluokkatarve ylärinteiden korotuksessa: VM-1: 1 000 000 m3 VM-2: 500 000 m3 VM-3: 450 000 m3 Malleissa KM-1 ja KM-2 korkein korotus tulisi ykkösrinteelle Edut: - Ykköshissin rinteiden 1, 2 ja 3 itäpuolella on enemmän laajennustilaa kuin kakkoshissin rinteillä. Tämä antaisi paremmat mahdollisuudet rinteiden korottamiseen ja pidentämiseen.. Haitat: - Maisemakuvassa korotus näkyisi selvemmin kuin kakkoshissin rinteitä korotettaessa. - Vaihtoehto KM-1 edellyttäisi VLP:n puhelinmaston ja radioamatöörien mastojen siirtämistä. - Kakkoshissiltä ei voi laskea Taivaanpankolle - Vaihtoehdossa KM-2 ylärinteen kaltevuus Taivaanpankon etupihalle on jyrkkä siitä huolimatta, että lakikorkeutta on alennettu vaihtoehdosta KM-1 viisi metriä. - Korotusmassojen tarve vaihtoehtoa KM-3 suurempi. Mallissa KM-3 korotus nykyisen kakkoshissin itäpuolelle. Edut: - Korotusmassojen tarve muita vaihtoehtoja pienempi - Myös kakkoshissin rinteiltä voidaan laskea Taivaanpankolle. - Sopii maisemaan muita vaihtoehtoja paremmin. - Kakkoshissin rinteille 4, 5 ja 6 saadaan hyvät kaltevuussuhteet (17-19 %). Haitat: - Maksimikorkeusero jäänee 95 metriin, ellei rinteitä jyrkennetä. - Rinteiden lisäpituus vaihtoehtoa KM-1 pienempi. - Sovittava täyttöalueen ulottumisesta mastoalueen aitauksen sisäpuolelle. Kuva 14. Simpsiön rinteet huhtikuun lopussa 2005

22 7.1.2. Mökkikyläalueet Yleissuunnitelmassa mökkikylien alueet sijoittuvat suurin piirtein voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Poikkeuksen muodostavat yleiskaavan mukaisen hotellialueen ja matkavaunualueiden muuttaminen mökkikyläalueiksi sekä Karhunmäentien pohjoispuolisen alueen mökkikyläalueen rajaus. Yleissuunnitelmalla pyritään myös mökkikyläsalueiden tehokkuuden nostamiseen. Lähelle keskipistettä ja rinteitä rakennettavat alueet esitetään rakennettaviksi kauempina olevia alueita tehokkaammin. Rakentaminen voidaan toteuttaa myös osakeyhtiöpohjaisina lomaosakkeina ja viikkolomaosakkeina. Tehokas rakentaminen aiheuttaa myös enemmän puuston poistamista rakennuskortteleiden alueilta. Jotta vaikutukset maisemaan saataisiin mahdollisimman pieniksi, korttelialueet rajataan tiukasti vain asunto- ja autopaikkatarpeita varten ilman suurempia piha-alueita. Kortteleiden väliin jäävät metsämaat koskemattomina keskuspuistoalueina. Korttelialueet eivät tule näkymään maisemassa omaa lähiympäristöään laajemmalle. Mökkikylä 1: Mitoitusohje: 70-75 loma-asuntoa, tehokasta osakemuotoista rakentamista. Mökkikylä 1 sijoittuu rinnealueen ja näkötornin pohjoispuoliselle kalliomaa-alueille. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu rakennuskorttelimaana hotelli- ja matkailupalvelujen alueeksi. Korttelit rajautuvat keskuspuistoon, jonka kautta kulkee hiihtolatu. Osittain mökkikyläalueen alle on suunniteltu Simpsiön väestösuojahalli. Sisäinen katuverkko osittain nykyisen latuverkon paikalla. Viemäri- ja vesijohtoverkko johdetaan keskuspumppaamolle alueiden välisen keskuspuiston kautta. Mökkikylän ja maisemanhoitoalueen raja-alueet olisi jatkosuunnittelussa selvitettävä tarkemmin. Kuva 15. Mökkikylä 1 Mökkikylä 2: Mitoitusohje: 50-70 loma-asuntoa, tehokasta osakemuotoista rakentamista. Mökkikylä sijoittuu Simpsiön ja Heikanmäen väliin rinnealueen länsipuolelle. Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu RA-merkinnällä mökkikyläalueeksi. Yhteys sisäiseltä katuverkolta Karhunmäentielle.

23 Viemäri ja vesijohtoverkko alueelta rinteiden alapuolitse keskuspumppaamolle. Kuva 16. Mökkikylä 2 Mökkikylä 3: Mitoitusohje: 60 80 loma-asuntoa, tehokasta osakemuotoista ja yksittäismökkirakentamista. Mökkikylä sijaitsee Simpsiön länsi-rinteellä Karhunmäentien pohjoispuolella. Alue on yksityisten omistamia metsämaita. Voimassa olevassa yleiskaavassa olevaa RA-loma-asuntoaluetta on laajennettu ulottumaan lähemmäksi Karhunmäentietä. Yhteys sisäiseltä katuverkolta Karhunmäentielle. Alueelta rakennettava Karhunmäentien kevyenliikenteen alitus Tykkilammelle ja rinnealueelle. Viemäri- ja vesijohtoverkko alueelta alakautta keskuspumppaamolle. Kuva 17. Mökkikylä 3

24 Mökkikylä 4: Mitoitusohje: 55-60 loma-asuntoa, yksittäislomamökkejä. Mökkikylä on nykyinen jo rakennettu mökkikylä Karhunmäentien eteläpuolella. Alue on rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Etelässä alue rajoittuu keskuspuiston alueeseen, jonka kautta kulkee hiihtolatu. Vesijohto on rakennettu. Viemäröinti on toteutettu mökkikohtaisilla umpisäiliöillä. Yleissuunnitelmassa esitetään alueen viemäröintiä muiden mökkikyläalueiden tapaan alas keskuspumppaamolle. Kuva 18. Mökkikylä 4 Mökkikylä 5: Mitoitusohje: 30-35 loma-asuntoa, yksittäismökkejä. Alue sijaitsee Mastontie itäpuolisella metsäalueella. Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu RA-merkinnällä loma-asuntoalueeksi. Yhteys sisäiseltä katuverkolta Mastontielle Alue rajoittuu etelässä latuverkkoalueeseen. Suunnitelmassa esitetään tarkemmin tutkittavaksi, onko alueen pohjoispuoliselle kosteikkoaltaalle mahdollista rakentaa lampi. Viemäri ja vesijohtoverkko alueelta mökkikylä 4:n kautta alas keskuspumppaamolle.

25 Kuva 19. Mökkikylä 5 Mökkikylä 6: Mitoitusohje: 70-80 loma-asuntoa, tehokasta osakemuotoista ja/tai yksittäismökkirakentamista. Alue sijaitsee ylhäällä mastoalueen koillispuolisella metsärinnealueella. Alueelle on yleiskaavan mukaisesti rakennettu asuntovaunupaikat, joiden käyttöprosentti on alhainen. Alue rajoittuu idässä sähkölinjaan, jonka eteläpuolinen kaupungin omistama metsäalue esitetään yleissuunnitelmassa suojeltavaksi luonnonhoitoalueena. Alueen kautta kulkee ylälaavun pysäköintipaikalle ja yksityiselle majalle johtava tie, joka liittyy mastontiehen. Vesihuolto ja viemäri esitetään johdettavaksi alas alueen keskuspumppaamolle. Kuva 20. Mökkikylä 6

26 7.1.3. Keskipiste Keskipisteellä tarkoitetaan rinnekeskuksen ja loma-asumisen tarvitsemien palvelujen keskitettyä palvelupistettä. Keskipisteen tulee nimensä mukaisesti sijaita toimintojen painopisteessä. Sen tulee palvella välittömästi laskettelua ja muita rinnetoimintoja, pelialueita, Tykkilammen kesätoimintoja, Campingaluetta ja välillisesti loma-asumisen alueita. Rinteen nykyinen lippupalvelu- ja ja välinevuokraustila voidaan ottaa tykkilammen uinti- ja muita toimintoja palvelevaksi tilaksi. Keskipisteen sijaintipaikkavaihtoehtoina ovat olleet rinnealueen alapää ja rinteen yläosassa ns. Hotellitontti. Sijaintipaikka on päätetty vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen vertailun perusteella. Vertailussa on otettu huomioon toimintojen sijoittuminen, helppo saavutettavuus ja suuri pysäköintipaikkatarve. Kuva 21. Keskipiste, Tykkilampi ja Campingalue

27 Palvelupisteen rakentamisessa tulee huomioida kaikki, niin ihmisten kuin laitteidenkin, palvelu- ja huoltotarpeet. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, että palvelupisteestä on helppo seurata rinteen, pelialueiden ja tykkilammen tapahtumia. Tässä mielessä palvelupistettä voidaan pitää eräänlaisena panoraamakatsomona. Tarkemmin on selvitettävä keskipisteen tarjoamien ympäristöpalvelujen ohella ne itsenäiset toiminnot, jotka voidaan sijoittaa palvelupisteeseen ja jotka samalla vahvistavat sen vetovoimaa. Esimerkkinä voidaan esittää luontokeskus, joka esittelee keskitetyissä tiloissa läntisen Suomen luontoa. Kontrastina voidaan esitellä erillisessä arboretumissa tropiikin kasveja, tai pohjolan kasviluontoa. Esimerkkinä näistä Turun Ruissalon arboretum. Luontokeskuksen vaihtoehtoinen paikka on esitetty Luonto-Simpsiön yhteydessä Simpsiön majalle. Keskipisteessä voivat sijaita myös Simpsiön tarustoa ja geologiaa esittelevät pisteet. Tapahtuma-aukio on sijoitettu keskeiselle paikalle Keskipisteen palvelurakennusten ja Tykkilammen väliin. Tapahtuma-aukiota käytetään erilaisten ohjelmallisten tapahtumien näyttämönä ja tapahtumapaikkana. Päällystetty tapahtuma-aukio kalustetaan kulloisenkin tapahtuman edellyttämällä tavalla. Tapahtuma-aukiolle voidaan sijoittaa myös kesäteatteri. 7.1.4. Kauppakorttelit Rinteiden sisääntuloväylän länsipuolelle on osoitettu varaukset mahdollisia kauppakortteleita varten. Kuva 22. Näkymä Karhunmäentieltä. Uusi sisääntulo rinnekeskukseen alangosta. 7.1.5. Hotellikylpylä Ylös rinnealueen pohjoispuolelle välittömästi ykkösrinteen viereiselle alueelle on osoitettu kylpylähotellin kortteli pysäköintialueineen.