Varhaiskasvatuksen strategiset linjaukset lukien

Varhaiskasvatuksen strategiset linjaukset 1.8.2016 lukien Selvitys varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kasvatus- ja opetustoimen talouteen Kasvatus- ja opetuslautakunta 14.3.2016

2 Varhaiskasvatuksen strategiset linjaukset 1.8.2016 lukien Selvitys varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kasvatus- ja opetustoimen talouteen Kaupunginvaltuusto päätti 7.12.2015 124 vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä, että talousarvion yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätään, että kasvatus- ja opetuslautakunta päättää keväällä 2016 varhaiskasvatuslainsäädännön muutosten täytäntöönpanosta Lappeenrannassa. Kaupunginvaltuustolle annetaan huhtikuun 2016 loppuun mennessä selvitys varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kasvatus- ja opetustoimen talouteen ja asia tuodaan valtuuston päätettäväksi. 1 Varhaiskasvatuksen tavoitteet Varhaiskasvatuslakiin on kirjattu seuraavat tavoitteet: 1. edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2. tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3. toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4. varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5. turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; 6. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7. tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8. kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9. varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10. toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

3 2 Keskeiset muutokset lainsäädännössä 1.8.2016 lukien Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella lapsella on oikeus 20 h/vko varhaiskasvatukseen 1.8.2016 alkaen kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetulla tavalla työskentelevät kokoaikaisesti tai päätoimisesti opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen vanhemman tai muun huoltajan osa-aikaisen tai väli-aikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen silloin, kun lapsi osallistuu perusopetuslaissa tarkoitettuun esiopetukseen tai perusopetukseen ja lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen samaan varhaiskasvatuspaikkaan päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika muuttuu. Esiopetukseen osallistuvan lapsen osa-aikainen varhaiskasvatus voidaan 1.8.2017 alkaen järjestää kerhotoimintana. Vanhemman tai huoltajan jäädessä työttömäksi oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen säilyy kahden kuukauden ajan. Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevalle lapselle mahdollisuus osallistua lapsen vanhempien tai muiden huoltajien päätöksen mukaisesti joko osapäiväiseen tai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta päättää lapsikohtaisesti määräajaksi tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. Varhaiskasvatuspaikkaa haettaessa lapsen huoltajat voivat hakea subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisen piiriin kuuluvalle lapselle oikeutta laajempaan kuin 20 viikkotunnin osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen esittämällä selvityksen laajemman tai kokopäiväisen varhaiskasvatuksen edellytyksistä. Kunta voi perustellusta syystä muutoinkin edellyttää mainitun selvityksen esittämistä. Asetus lasten päivähoidosta Asetus lasten päivähoidosta muuttuu siten, että 1.8.2016 lukien päiväkodin hoito- ja kasvatustehtävissä tulee olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/92) 4 tai 5 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus,

enintään kahdeksaa (aiemmin seitsemää) kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Alle kolmevuotiaiden ryhmien ja yli osapäiväryhmien henkilöstön ja lasten väliseen suhdelukuun ei tullut muutoksia. 4 3 Muut varhaiskasvatuksen ryhmien muodostamiseen vaikuttavat säädökset Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa sekä tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Tällä hetkellä tulee päiväkodin hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen mukainen ammatillinen kelpoisuus, enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Osapäivähoidossa suhde luku on 1:13. Kunta voi poiketa säädetystä suhdeluvusta, jos lasten keskimääräiset hoitopäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti hoidossa enempää kuin kokonaissuhdeluku edellyttää. Säädetystä suhdeluvusta voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen hoitoaikaa. Lasten ja henkilöstön väliseen suhdelukuun sekä lasten ryhmittelyyn päiväkodissa vaikuttaa myös varhaiskasvatuslain säädös erityisestä tuesta. Jos päiväkodissa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten erityistä avustajaa. Tämä lain kohta säilyy ennallaan. Perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa yhtä perusopetuslain mukaista esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna. 4 Varhaiskasvatuksen tila Lappeenrannassa 4.1. Varhaiskasvatuksen kysyntä Varhaiskasvatuksen kysyntä vaihtelee vuosittain ja vuoden aikana kuukausittain. Vuoden 2016 helmikuussa on palvelun piirissä 48 lasta enemmän kuin tammikuussa 2016 ja 59 lasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2015. Vuoden 2014 helmikuuhun verrattuna on lapsia tällä hetkellä palvelun piirissä 155 lasta enemmän. Kysyntä on suurimmillaan huhti-toukokuussa ja pienimmillään heinäkuussa.

5 Tällä hetkellä lapsiryhmät muodostetaan vastaamaan vaihtuvaa kysyntää. Ryhmien koostumuksessa pyritään ottamaan huomioon lasten erilaiset tarpeet. Lapsia voidaan joutua siirtämään ryhmästä toiseen kysynnän kasvaessa toimintavuoden aikana. 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 2014 2015 2016 500 0 Varhaiskasvatuslain perusteluosassa todetaan, että Suomessa institutionaalisen varhaiskasvatuksen piirissä on vähemmän lapsia kuin muissa OECD maissa. EU:ssa on asetettu tavoitteita varhaiskasvatukseen osallistumiselle, viimeksi osana eurooppalaisen koulutusyhteisön strategisia puitteita (ET2020). Tavoitteen mukaan vuoteen 2020 mennessä vähintään 95 prosenttia nelivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista olisi osallistuttava varhaiskasvatukseen. EU näkee varhaiskasvatuksen ennen kaikkea tasa-arvoista koulutusta edistävänä, syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallistavana tekijänä. Lakimuutoksen yleisperusteluissa kuitenkin todetaan, että kansallisella tasolla tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä vähintään 95 % nelivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäistä olisi osallistuttava varhaiskasvatukseen. Tällä pyrittäisiin lisäämään erityisesti heikoimmista lähtökohdista olevien lasten osallistumista myöhempää koulumenestystä helpottavaan varhaiskasvatukseen. Lappeenrannassa tämä lisäisi varhaiskasvatuksen kysyntää arviolta 10 prosenttia, mikä tarkoittaa lähes 300 paikkaa.

6 Lapsia päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien varhaiskasvatuksessa oli tilastointipäivänä 31.12.2015 Alue/ikä 0 v. 1 v. 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. 6 v. 7 v.* 8 v.* Yht. Joutsenon alue 0 12 41 52 66 101 100 0 0 372 Kesämäen alue 0 35 64 108 104 133 111 3 1 559 Kimpisen alue 1 35 78 99 121 124 157 4 2 621 Lauritsalan alue 1 31 53 56 82 96 123 3 0 445 Sammonlahden alue 0 70 99 124 144 142 1 0 580 Kunnall. yhteensä 2 48 306 414 497 598 633 11 3 2577 Ostopalvelut 0 8 24 25 35 46 24 0 0 162 Kaikki yhteensä 2 56 330 439 532 644 657 11 3 2739 % ikäluokasta 0,3 8,1 47,8 62,6 73,8 83,0 98,1 55,6** * lapset ovat joko 1. ja 2. luokan oppilaita tai heidän koulunkäynnin aloitusta on lykätty ** laskettu alle kouluikäisten ikäluokasta Perheen lapsen/lasten päivähoidon aloitusta on vuoden 2015 aikana jouduttu siirtämään noin 11 %:lla perheistä ja noin 1 %:lle jouduttiin osoittamaan paikka perheen kannalta huonosti saavutettavasta paikasta. Perheen kannalta huonosti saavutettava paikka joudutaan osoittamaan yleensä perheille, joiden hakemus on saapunut kesken toimintavuoden. Varhaiskasvatuksen piirissä olleista (yllä) lapsista oli varhaiskasvatuksessa osapäiväisesti Alue/ikä 1 v. 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. 6 v.* 7 v.** 8 v.** Yht. Joutsenon alue 1 0 2 2 12 26 0 0 43 Kesämäen alue 0 2 4 8 8 23 2 1 48 Kimpisen alue 1 3 5 4 13 25 4 2 57 Lauritsalan alue 1 2 4 4 10 40 3 0 64 Sammonlahden alue 3 2 10 13 13 11 0 0 52 Kunnall. yhteensä 6 9 25 31 56 125 9 3 264 Ostopalvelut 0 3 1 4 1 2 0 0 11 Kaikki yhteensä 6 12 26 35 57 127 9 3 275 % ikäluokasta 10,7 3,6 5,9 6,6 8,9 19,3 9,2

7 *esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus ** lapset ovat 1.-2. luokkien oppilaita, jotka ovat varhaiskasvatuksen piirissä yhdessä esioppilaiden kanssa, koska koulussa ei ole mahdollista järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa Lapsia perhepäivähoidossa hoitajan kodissa, lapsen omassa kodissa tai kolmiperhepäivähoidossa 31.12.2015 Alue/ikä 0 v. 1 v. 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. Yht. Joutsenon alue 0 12 15 27 14 8 76 Kesämäen alue 1 1 4 2 2 0 10 Kimpisen alue 0 2 4 8 2 0 16 Lauritsalan alue 0 10 7 9 3 0 29 Sammonlahden alue 0 10 13 13 10 4 50 Perhepäivähoito 1 35 43 59 31 12 181 4.2 Suhteutetut päivät Seuraavaan taulukkoon on koottu niiden lasten määrä, joilla on ns. suhteutetut päivät. Mikä tarkoittaa, ettei lapsille ole tarvittu varhaiskasvatusta kaikkina päivinä kuukaudessa. Voimassa olevan maksuohjeen mukaan perheet ovat voineet valita 5, 8, 10, 12, tai 15 päivää, jolloin maksu on määräytynyt suurinta maksua pienempänä. Perheet käyttävät tällä hetkellä palveluita seuraavasti: Lapsia % kaikista lapsista Lapsi paikalla 5 päivää kuukaudessa 75 2,6 Lapsi paikalla 8 päivää kuukaudessa* 12 0,4 Lapsi paikalla 10 päivää kuukaudessa 385 13,2 Lapsi paikalla 12 päivää kuukaudessa 325 11,1 Lapsi paikalla 15 päivää kuukaudessa 566 19,4 Lapsi paikalla 20 päivää kuukaudessa (kaikkina päivinä) 1557 53,3 Yhteensä 2920 100 *vain vuorohoidossa

8 Päiväkodeissa kaksi lasta voi jo nykyisten säädösten voimassa ollessa käyttää samaa paikkaa, mikäli ryhmä koko ei päivittäin suunnitellusti ylity. Tilapäiset ylitykset ovat kuitenkin mahdollisia. Lähes 20 prosenttia lapsista käyttää varhaiskasvatuspalveluja 13 15 päivää kuukaudessa. Vain kolme prosenttia käyttää 5-8 päivää kuukaudessa, mikä on johtanut siihen, ettei samaan paikkaan ole voitu sijoittaa kahta lasta. Myös osapäiväisen varhaiskasvatuksen kysynnän vähäisyys on johtanut vajaakäyttöön osan aikaa päivästä. Perhepäivähoidossa säädökset ovat tiukemmat, joten kaksi lasta voi käyttää samaa perhepäivähoitopaikkaa vain hyvin harvoin. Perhepäivähoidon tiukka ryhmäkokosäädös on nykyisellään johtanut perhepäivähoidon tehottomuuteen. 4.3 Täyttö- ja käyttöaste Päiväkotien täyttöasteeseen lasketaan olemassa olevien varhaiskasvatuspaikkojen mukaan. Varhaiskasvatuspaikkojen määrä riippuu henkilöstön ja lasten välisestä suhdeluvusta sekä käytettävistä tiloista. Täyttöasteeseen vaikuttavat myös lasten ikä (alle vai yli 3 vuotta) sekä varhaiskasvatusajan pituus (osa- tai kokopäivä). Osapäiväisen lapsen päivittäinen varhaiskasvatusaika on tällä hetkellä enintään viisi tuntia. Viime vuosina osapäivähoidon kysyntä on ollut niin vähäistä, ettei erillisiä osapäiväryhmiä ole voitu muodostaa. Päiväkotien täyttöaste 25.2.2015: Alue Täyttöaste (%) Joutsenon alue 105,32 Kesämäen alue 100,27 Kimpisen alue 101,68 Lauritsalan alue 105,36 Sammonlahden alue 104,22 Keskiarvo 103,37 Käyttöaste voidaan laskea useammalla tavalla. Mikäli ylläolevat lasten ikä ja varhaiskasvatusaika otetaan huomioon, oli päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien käyttöaste helmikuussa 2016 71 prosenttia. Jos käytöksi lasketaan palvelua käyttäneiden lasten määrästä, eikä osapäiväisyyttä tai lasten ikää huomioida, asettuu käyttö 80 prosenttiin. Perhepäivähoidon käyttöaste oli samana ajankohtana 70, mikäli lasten ikää ja osapäiväisyyttä ei huomioida jää käyttöaste perhepäivähoidossa alle 60 prosenttiin. Tämä

9 johtuu siitä, että perhepäivähoidossa on paljon alle kolmevuotiaita, joiden kerroin on 1,75. Molemmilla tavoilla laskettuna on paikoista osa osan päivää tai joinakin päivinä käyttämättä sekä päiväkodeissa että perhepäivähoidossa. 4.4. Erityinen ja tehostettu tuki Varhaiskasvatuksen piirissä oli 31.12.2015 lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tai tehostettua tukea ja joiden lapsiryhmään ei ollut osoitettu avustajaa. Kuten aiemmin on kirjoitettu, tulisi tällaiset lapset ottaa huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä. Tehostetun tuen lapset Erityisen tuen lapset Joista tehostetun/ erityisen tuen lapset, joilla avustajan tuki Joista tehostetun/ erityisen tuen lapset, joilla ei avustajan tukea 31.12.2015 Joutsenon alue 34 15 26 23 Kesämäen alue 78 13 31 60 Kimpisen alue 50 17 33 34 Lauritsalan alue 32 9 23 18 Sammonlahden alue 51 10 36 25 Yhteensä 245 64 149 160 Erityisen ja tehostetun tuen piirissä oli 11,3 prosenttia kaikista lapsista. Kaikki erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevat lapset eivät tarvitse kokopäiväistä varhaiskasvatusta kuntoutuksellisista syistä. Varhaiskasvatuksen ohella perhettä ja lasta voidaan tukea myös muilla terveys- ja sosiaalipalveluilla, joita ovat mm. perhetyö, lasten ja nuorten talon palvelut, erikoissairaanhoidon tuki tai terapiat. Näin lapsen kasvuolosuhteisiin voidaan vaikuttaa myös muilla tarkoituksenmukaisilla keinoilla kuin osoittamalla lapselle 20 tuntia laajempaa varhaiskasvatusta. 4.5 Maahanmuuttajalapset Viime vuosina Lappeenrannan varhaiskasvatus on kansainvälistynyt. Erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien lasten lisäksi tavallista enemmän panostusta vaativat muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien lasten varhaiskasvatus. Tavoitteena on, että

kotoutumisen edistämiseksi kaikille muille kuin suomen- tai ruotsinkielisille lapsille tehdään suomi toisena kielenä suunnitelma. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen parissa on muita kuin äidinkielenään suomea puhuvia lapsia seuraavasti: Alue Joutsenon alue 12 Kesämäen alue 68 Kimpisen alue 29 Lauritsalan alue 19 Sammonlahden alue 87 Yhteensä 215 10 4.6 Toinen tai molemmat huoltajat kotona 31.12.2015 varhaiskasvatuksen piirissä oli lapsia, joiden toinen tai molemmat huoltajat olivat kotona. Näistä lapsista 41 oli perhepäivähoidossa. 31.12.2015 Alle 3-vuotiaat 3-5-vuotiaat 6-vuotiaat Huoltaja Huoltaja Perhe saa kotona Perhe saa kotona Perhe saa Perheessä kotihoidon muusta Perheessä kotihoidon muusta Perheessä kotihoidon työttömyyttä tukea syystä työttömyyttä tukea syystä työttömyyttä tukea Huoltaja kotona muusta syystä Yht. Joutsenon alue 4 3 1 14 17 8 6 4 10 67 Kesämäen alue 6 7 0 22 21 11 4 2 0 73 Kimpisen alue 12 10 1 32 30 10 5 3 6 109 Lauritsalan alue 10 2 9 25 10 17 5 1 5 84 Sammonlahden alue 9 4 1 27 27 7 3 7 2 87 Kunnall. yhteensä 41 26 12 120 105 53 23 17 23 420 Ostopalvelut 4 0 2 6 13 0 1 4 2 32 Kaikki yhteensä 45 26 14 126 118 53 24 21 25 452

11 4.7 Yksityisen hoidon tuki Yksityisiä perhepäivähoitajia on 42. Heistä neljä on ostopalveluhoitajia, joilta kaupunki ostaa tällä hetkellä (26.2.2016) yhteensä kahdeksan hoitopaikkaa. Yksityisen hoidon tuen piirissä on tällä hetkellä (26.2.2016) 149 lasta, joista vain noin 55 prosenttia tarvitsee hoitoa joka päivä. Palveluntuottajat ovat saaneet kuitenkin tuen täysimääräisenä. Tämä on johtanut siihen, että osa perheistä maksaa varhaiskasvatuksesta suhteessa vähemmän kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa tai heillä ei ole maksua lainkaan. Yksityisen hoidon tuki tällä hetkellä Yksityisen hoidon tuki 1.8.2016 alkaen Lakisääteinen Hoitoraha 173,74 Hoitoraha kun vk-oikeus yli 20 h 173,74 Hoitoraha kun vk-oikeus 20 h 63,93 Hoitolisä Tulojen mukainen Hoitolisä kun vk-oikeus yli 20 h Tulojen mukainen hoitolisä Hoitolisä kun vk-oikeus 20 h Puolet tulojen mukaisesta hoitolisästä Lappeenrannassa maksettava kuntalisä Kuntalisä alle 3 v 153,00 Kuntalisä alle 3 v lapsesta kun 153,00 lapsesta vk-oikeus yli 20 h Kuntalisä alle 3 v lapsesta kun 56,30* vk-oikeus 20 h Kuntalisä yli 3 v 109,00 Kuntalisä yli 3 v lapsesta kun vkoikeus 109,00 lapsesta yli 20 h Kuntalisä yli 3 v lapsesta kun vkoikeus 20 h 40,11* *maksettava tuen suuruus, jos kuntalisää piennettäisiin samassa suhteessa kuin lakisääteinen yksityisen hoidon tuki pienenee.

12 4.8 Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Avoimia varhaiskasvatuspalveluja ovat avoimet päiväkodit (äiti-lapsi-kerhot) ja lasten leikkikerhot. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat ohjattua toimintaa lapsille ja lapsiperheille avoimissa päiväkodeissa ja leikkikerhoissa täydentäen muita varhaiskasvatuksen toimintamuotoja. Toiminta on maksutonta ja tarkoitettu kaikille sekä kunnallisen että kunnan tukeman varhaiskasvatuksen ulkopuolella oleville alle kouluikäisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitajilleen. Jokaisessa toimipisteessä työskentelee lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Avoimia varhaiskasvatuspalveluja on tällä hetkellä tarjolla Sammonlahden, Kesämäen ja Lauritsalan palvelualueella. Avoimiin päiväkoteihin voin tulla ilman ennakkovarausta, mutta leikkikerhopaikkaa haetaan samalla tavoin kuin muitakin varhaiskasvatuspaikkoja. Toiminnasta piirissä olevat lapset ja perheet toimintakautena 2015 2016: Avoimen päiväkodin toiminnan piirissä Perheitä Lapsia Lapsia leikkikerhoissa Kesämäki 74 103 33 Lauritsala 46 76 29 Sammonlahti 72 101 29 Yhteensä 192 280 91 Avoimen päiväkodin asiakkaat eivät ole paikalla yhtä aikaa vaan käyttävät palvelua omien tarpeittensa mukaan. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut toimivat tällä hetkellä pienissä tiloissa eikä lapsiryhmien kokoa leikkikerhoissa ole voitu kasvattaa. Leikkikerhoja on koko kaupungissa kuusi ja ne toimivat kahtena päivänä viikossa. Leikkikerhoissa on yhtä aikaa paikalla 14 15 lasta. Avoimen päiväkodin (äiti-lapsi-kerhot) käyttäjiä on toiminnan aukioloaikoina ollut läsnä keskimäärin 12 lasta ja 9 huoltajaa tai muuta hoitajaa. Henkilöstöä avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa on yhteensä 3 lastentarhanopettajaa ja 3 lastenhoitajaa. 4.9 Tiloista Lasten sijoittamista päiväkotiryhmiin ohjaa varhaiskasvatuslain sekä lasten päivähoidosta annetun valtioneuvoston asetuksen lisäksi mm. toimitiloja koskevat ohjeet sekä määräykset. Päiväkotirakentamista ja päiväkotitoiminnan järjestämistä säätelevät mm. rakennuslaki sekä terveydensuojelulaki sekä niiden nojalla annetut asetukset ja määräykset. Rakentamista koskevat säännökset ja

13 ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Asetuksina annetut säännökset ovat velvoittavia, mutta lisäksi määräyskokoelmassa on ministeriön antamia ohjeita (mm. RT 96-11003 Päiväkotien suunnittelu), joita niin rakennusten suunnittelijat, rakennustarkastus- kuin ympäristöterveyden valvontaviranomaiset noudattavat. Vuonna 2015 on tullut voimaan terveydensuojelulain nojalla annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015. Asetuksen 10 :ssä säädetään oleskelutilojen ilmanvaihdosta. Asetuksen mukaan ulkoilmavirran tulee olla kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa oleskelutiloissa käytön aikana vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. Lappeenrannassa päiväkotitilojen ilmanvaihdot tarkastettu ja laskettu kuinka monta henkilöä voi yhtä aikaa olla paikalla. On osoittautunut, että vain viidessä uusimmassa päiväkodissa voidaan ilmamääriä kasvattaa nykylaitteistolla siinä määrin, että päivähoitoasetuksen henkilöstömitoituksen muutos voidaan täysimittaisesti hyödyntää. Nykyisellään tilojen riittämättömyyden vuoksi on seitsemässä päiväkodissa osa päiväkotiryhmistä jouduttu pienentämään. Eikä tiloihin ole voitu ottaa optimaalista lapsimäärää suhteessa henkilöstömäärään. 4.10 Kustannukset Vuoden 2015 tietoja ei vielä ole saavavilla, joten seuraavaan taulukkoon on koottu varhaiskasvatuksen eri palvelumuotojen kustannukset vuonna 2014. Kokonais-kulut Kulut/ lapsi Omat päiväkodit yhteensä 27 338 539 10 658 Peruspalvelu 17 823 213 6 949 Henkilöstömenot 17 120 683 6 675 Palvelujen ostot 326 662 127 Aineet, tarvikkeet, tavarat 297 581 116 Muut kulut 78 287 31 Ruokahuolto 3 609 670 1 407 Laitoshuolto 1 365 544 532 Muu kiinteistönhoito 3 496 771 1 363 Avustajat 886 008 345 Esiopetuskuljetukset 157 333 61 Peruspäiväkodit 20 099 280 10 250 Laajennettua tarjoavat 4 382 022 11 279 Vuorohoitoa tarjoavat 2 960 538 13 738 Ostopalvelupäiväkodit 1 720 195 9 886

14 Ryhmäperhepäiväkodit yhteensä 785 596 9 820 Perhepäivähoito 2 103 643 11 558 Henkilöstömenot 1 949 951 10 714 Palvelujen ostot 136 746 751 Aineet, tarvikkeet, tavarat 4 960 27 Avustukset 0 Muut kulut 11 986 66 Ostopalveluperhepäivähoito 68 207 4 872 Päivähoidon asiakasmaksut 4 286 216 1 420 Avoimet päiväkodit 290 281 2 360 Hoitotuet yhteensä 4 383 626 3 200 Laajennettua hoitoa tarjotaan Joutsenon, Lauritsalan, Keltun ja Ylämaan päiväkodeissa sekä Skinnarilan päiväkodin Liesharjun toimipisteessä. Lauritsalan päiväkoti ja Skinnarilan päiväkodin Liesharjun toimipiste ovat avoinna maanantaista lauantaihin klo 5.00-21.30. Joutsenon ja Keltun päiväkoti ovat avoinna myös sunnuntaisin. Ylämaalla laajennettua hoitoa tarjotaan maanantaista perjantaihin. Keltun päiväkodissa tarjotaan myös vuorohoitoa. Päiväkoti on avoinna ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Nykyisestä tietojärjestelmästä ei saada luotettavaa tietoa laajennetussa ja vuorohoidossa olevien lasten määrästä. Kustannustiedot sisältävät kunkin palvelumuodon osuuden yhteisistä kustannuksista. Päiväkotien yksikkökohtaiset kustannukset ns. peruspalvelupäiväkodeissa vaihtelivat 7 987 eurosta 10 929 euroon. Ryhmäperhepäiväkotien kustannuksien vaihteluväli oli 9 456 11 961 euroa vuodessa. Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa kustannukset ovat samat riippumatta siitä, onko lapsi palvelun piirissä koko- tai osa-aikaisesti. Myöskään päiväkodeissa ei viime vuosina kysynnästä johtuen ole voitu muodostaa osapäiväryhmiä, mikä on osaltaan vähentänyt kustannustehokkuutta. Kuntien välisessä vertailussa Lappeenranta sijoittui vuonna 2014 alle vertailukaupunkien keskiarvon. Vertailu on liitteessä 1. 5 Varhaiskasvatuslain vaikutukset 11a ja 11b sekä lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 mahdollisen muutoksen käyttöönottamisen vaikutukset Niillä huoltajilla, joiden lapsilla on lain mukaan oikeus 20 viikkotunnin pituiseen varhaiskasvatukseen, on oikeus valita lapselleen joko osapäiväinen tai osaviikkoinen varhaiskasvatus. Palveluvalikossa tulee olla tarjolla sekä osapäiväistä että osaviikkoista varhaiskasvatusta.

15 Seuraavassa on arvioitu säädösten muutoksen vaikutuksia toiminnan, lasten ja vanhempien sekä talouden näkökulmasta. 5.1 Toiminnalliset vaikutukset 20 viikkotunnin varhaiskasvatusoikeuden toteuttaminen osapäiväisesti + - lapset voidaan ryhmitellä omaksi ryhmäkseen tai integroida kokopäiväryhmän toimintaan noudattaen henkilöstön suhdeluvuista annettuja määräyksiä - osapäiväryhmät helpottavat toiminnan organisointia - säännöllisyys formaalissa oppimisympäristössä - toiminta voidaan organisoida niin, että osa lapsista on paikalla aamu- tai iltapäivällä - huoltajilla päivittäin mahdollisuus omaan aikaan ja/tai yhteiseen aikaan yksinomaan esim. vauvan kanssa - pedagogisen toiminnan järjestäminen osapäiväryhmille selkeämpää kuin osaviikkoisille, mm. erilaiset retket ja tapahtumat - pedagogiikan kehittämisen tarve, jotta voidaan saavuttaa laissa säädetyt tavoitteet o monipuolista toimintaa voidaan järjestää sekä aamu- että iltapäivällä o lasten erilaiset ryhmittelyt päivän aikana koko päiväkodissa - päiväkoti päättää lapsikohtaisesti tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat - muutokset varhaiskasvatuksen laajuudessa voivat johtaa ryhmästä toiseen siirtymistä - muutokset varhaiskasvatuksen laajuudessa voivat johtaa ryhmästä toiseen siirtymistä myös kokopäivähoitoon integroidussa osapäivähoidossa, mikäli ryhmän kokonaislapsimäärässä ei voida joustaa 20 viikkotunnin varhaiskasvatusoikeuden toteuttaminen osaviikkoisesti + - kaksi lasta käyttää samaa paikkaa viikoittain (2,5 pv/lapsi) - pedagogiikan kehittämisen tarve o myös iltapäivällä on vaihtoehtoista toimintaa o lepokäytäntöjen uudelleen pohtiminen - lapset sijoitetaan kokopäiväryhmään, yhtä paikkaa käyttää kaksi lasta, mikä mahdollistaa muutokset varhaiskasvatuksen laajuudessa niin, ettei lapsiryhmä vaihdu, mikäli ryhmän kokonaislapsimäärä joustaa

16 - huoltaja saa lapsivapaita päiviä - päiväkoti päättää lapsikohtaisesti tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat (läsnäoloaika) - lapset sijoitetaan kokopäiväryhmään, yhtä paikkaa käyttää kaksi lasta, voi johtaa lapsen siirtämiseen toiseen ryhmään, mikäli ryhmän kokonaislapsimäärässä ei voida joustaa - koska kaksi lasta käyttää samaa paikkaa lisääntyy lasten viikoittainen vaihtuvuus - formaalin oppimisympäristön epäsäännöllisyys - ei tue perheen säännöllistä päiväjärjestystä - erityisopetuksen tarjonta ja saatavuus eivät kohtaa ajallisesti - muutokset varhaiskasvatuksen laajuudessa voivat johtaa ryhmästä toiseen siirtymistä myös kokopäivähoitoon integroidussa osapäivähoidossa, mikäli ryhmän kokonaislapsimäärässä ei voida joustaa Lasten ja kasvattajien välisen suhdeluvun muuttaminen + - lapsi saa jatkaa samassa päiväkodissa varhaiskasvatusajan laajuuden muuttuessa - pedagogiikan kehittämisen tarve; erilaiset pienryhmät - oma-aikuinen -käytännön kehittäminen - haastaa henkilökunnan koulutus- ja osaamistason parantamiseen - haastaa päiväkodin toiminnan organisoinnin tehostamiseen (mm. henkilöstön oikea-aikainen resursointi) - tilojen ja välineiden käyttö tehostuu - haastaa kehittämään johtamista - kategorisesti voidaan ottaa käyttöön vain uusissa yksiköissä - toiminnallinen vaihtuvuus päivittäin ja eri viikon päivinä - lapsen ryhmäytymisen pulmat

17 Lasten leikkikerhotoiminnan kehittäminen + - monipuolistaa varhaiskasvatuksen palvelutarjontaa - henkilökunnan koulutus- ja osaamistaso turvaa laadukkaan leikkikerhotoiminnan - vapauttaa resurssia kokopäivähoidosta - maksuton vaihtoehto asiakkaalle - haastaa kehittämään toiminnan sisältöä ja pedagogiikkaa - matalankynnyksen palvelua perheille - säännöllisyys formaalissa oppimisympäristössä - toiminta voidaan organisoida niin, että osa lapsista on paikalla aamu- tai iltapäivällä - huoltajilla mahdollisuus omaan aikaan ja/tai yhteiseen aikaan yksinomaan esim. vauvan kanssa - pedagogisen toiminnan järjestäminen selkeää, mm. erilaiset retket ja tapahtumat - henkilöstön osaamista voidaan hyödyntää esim. kieliin, luontoon, liikuntaan tai musiikkiin erikoistuneissa leikkikerhoissa - yhteistyö kolmannen sektorin kanssa täydentää palveluja - päiväkoti päättää lapsikohtaisesti tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat - toimintaa ei tarjolla alle kolmevuotiaille - kokopäiväisen varhaiskasvatuksen tarve johtaa ryhmästä/yksiköstä toiseen siirtymiseen 5.2 Lapsivaikutukset 20 viikkotunnin varhaiskasvatusoikeuden toteuttaminen osapäiväisesti + - lapsella on mahdollisuus olla perheen ja sisarusten kanssa suuremman osan päivittäisestä valveillaoloajastaan - varhaiskasvatuksen tavoitteet voidaan saavuttaa hyvin - lapsen vuorovaikutussuhteet ovat melko pysyvät - erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien lasten tuki on helposti järjestettävissä

18 - lapsi voi osallistua kaikkeen toimintaan, mm. liikunta-, musiikki- yms. toimintahetkiin, retkille sekä erilaiseen erikoisohjelmaan, kuten näyttely, teatteri yms. käynteihin - Lapsi voi joutua vaihtamaan ryhmää varhaiskasvatusoikeuden laajuuden muuttuessa 20 viikkotunnin varhaiskasvatusoikeuden toteuttaminen osaviikkoisesti + - lapsella on mahdollisuus olla perheen kanssa kotona pitemmän aikaa yhtäjaksoisesti - varhaiskasvatuksen tavoitteiden saavuttaminen on haasteellista lapsen viikoittaisen läsnäolon jäädessä vähäiseksi - lapsi ei voi osallistua kaikkeen viikko-ohjelman mukaiseen toimintaan, ei pääse välttämättä nauttimaan erikoisohjelmasta, joka sattuu hänen poissaolopäivään - lapsi voi joutua vaihtamaan ryhmää varhaiskasvatusoikeuden laajuuden muuttuessa, mikäli lasten kokonaismäärässä ei voida joustaa - lapsi voi syrjäytyä lapsiryhmästä, ystävyssuhteiden luominen ja ylläpitäminen vaikeutuu - vuorovaikutussuhteiden määrä kasvaa - formaalin oppimisympäristön epäsäännöllisyys - ei tue perheen säännöllistä päiväjärjestystä - erityisopetuksen tarjonta ja saatavuus eivät kohtaa ajallisesti Lasten ja kasvattajien välisen suhdeluvun muuttaminen + - lapsella mahdollisuus suurempaan ystäväpiiriin - vuorovaikutussuhteiden määrän lisääntyminen ja vaihtuvuus

- lapsen oikeus tukeen ei toteudu riittävissä määrin; vuorovaikutussuhteiden ja aistiärsykkeiden määrä lapsiryhmässä kasvaa, pienryhmien koko ei ole riittävän pieni, jakotilojen samanaikaiskäyttö tuo haasteita, erityisopettajan resurssin jakaminen useaan ryhmään samanaikaisesti ei ole mahdollista, vahva erityispedagoginen osaaminen ja lapselle kohdennetut rakenteelliset ja pedagogiset tukitoimet jäävät epäsäännöllisiksi - lapsella voi olla tunne-elämään, ajatteluun tai sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvää tuen tarvetta, joka ilmenee oppimisvaikeuksina, tarkkaavuuden tai käyttäytymisen haasteina, jotka tulevat esiin lapsiryhmässä mm. vertaissuhteiden ongelmana tai sosiaalisena vetäytymisenä sitä herkemmin, mitä suurempi on ryhmä. 19 Lasten kerhotoiminnan kehittäminen + - lapsella on mahdollisuus olla perheen ja sisarusten kanssa suuremman osan päivittäisestä valveillaoloajastaan - varhaiskasvatuksen tavoitteet voidaan saavuttaa hyvin - lapsen vuorovaikutussuhteet ovat melko pysyvät - erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien lasten tuki on helposti järjestettävissä - lapsi voi osallistua kaikkeen toimintaan, mm. liikunta-, musiikki- yms. toimintahetkiin, retkille sekä erilaiseen erikoisohjelmaan, kuten näyttely, teatteri yms. käynteihin - lapsi joutuu vaihtamaan ryhmää/yksikköä, jos hänelle syntyy tarve kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen 5.3 Taloudelliset vaikutukset + Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen 20 tuntiin viikossa tuo pitkällä tähtäyksellä teoreettisesti arviolta 1,9 miljoonan euron säästön. Säästö on laskettu 31.12.2015 tilanteen mukaan. Kuten aiemmin on esitetty, vaihtelee kysyntä paitsi vuosittain myös toimintavuoden aikana. Säästön todellista toteutumista voitaisiin edistää kehittämällä laadukasta kerhotoimintaa ja lisäämällä sen vetovoimaisuutta. Kerhotoiminnalla voitaisiin laskennallisesti saavuttaa 0,7 miljoonan euron osuus tästä 1,9 miljoonan euron säästöstä.

Ryhmäkoon suurentaminen uusissa päiväkodeissa säästäisi laskennallisesti 0,8 miljoonaa euroa. Erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien lasten tuen järjestämiseksi jouduttaisiin näissä yksiköissä joko pienentämään lapsiryhmiä tai palkkaamaan lisää henkilökuntaa, mikä pienentäisi säästön 0,6 miljoonaan euroon. 20 6 Varhaiskasvatuksen strategiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön muutosten täytäntöönpanosta esitetään seuraavaa: 1. Kaikille lapsille taataan oikeus varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuslain 11a ja 11b mukaisesti 2. Päivähoitoasetuksen 6 mukainen lasten ja henkilökunnan suhdeluvun muutos (1:8) otetaan käyttöön vuorohoidossa. Muissa päiväkodeissa voidaan kokopäivähoidossa käyttää suhdelukua 1:8, jos se on tarpeen ko. päiväkotiin hakevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi tai jos se on tarpeen lapsen varhaiskasvatusoikeuden ja perheiden tarpeiden muuttuessa toimintavuoden aikana. Suhdelukua käytettäessä otetaan huomioon erityisen hoidon, tehostetun tuen ja kasvatuksen tarpeessa olevien lasten määrä sekä toimitilat. 3. Toimintavuoden 2016-2017 aikana selvitetään mahdollisuus kehittää laadukasta ja vetovoimaista (esim. musiikki, liikunta, kielet) maksutonta kerhotoimintaa. 4. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää pienennetään samassa suhteessa kuin lakisääteinen yksityisen hoidon tuki pienenee ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 1.8.2016 lukien seuraavasti: - Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa 153,00 e - Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa - Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa - Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 56,30 e 109,00 e 40,11 e

21 5. Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätettäväksi valmistellaan kevään 2016 aikana kysyntää ohjaava hoitoaikaperusteinen maksujärjestelmä. 6. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta linjaa, että a) yhtenäisen kasvun polun turvaamiseksi lapset pyritään sijoittamaan varhaiskasvatukseen tarkoituksen mukaisella tavalla perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti, b) että varhaiskasvatuksen vastuualueella käynnistetään henkilöstöä osallistava pedagogisen toiminnan ja kulttuurin kehittämisprosessi, jolla pyritään varmistamaan henkilöstön hyvinvointi muutostilanteissa c) kevään 2016 aikana lautakunnan päätettäväksi tuodaan ohjeet palveluohjauksesta sekä kuvaus asiakkaaksiottamisprosessista. 7. Kaupunginvaltuustolle esitetään edellä ja liitteessä oleva selvitys sekä saatetaan päätösesityksen kohdat 1. 5. kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaupunginvaltuuston 7.12.2015 124 tekemän päätöksen mukaisesti.

22 Liite 1. Kuntien välinen vertailu vuonna 2014 LASTEN PÄIVÄHOIDON VERTAILUTIEDOT Lasten päivähoidon nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lappeenranta Rovaniemi Vaasa Vertailukaupunkien keskiarvo 6 671 6 674 5 365 6 812 6 676 6 021 7 414 7 090 6 590 569 Päiväkotipaikan bruttokustannus 13 831 12 025 8 869 11 935 13 574 11 013 11 959 11 719 11 866 852 Perhepäivähoitopaikan bruttokustannus 11 943 11 986 14 544 13 718 11 773 13 488 12 440 11 764 12 707-781 Lapsia päivähoidossa, % 0-6 - vuotiaista Päivähoidossa olevista päiväkodissa, % Päivähoidossa olevista perhepäivähoidossa, % Lapsia leikkitoiminnan piirissä, % 0-6 -vuotiaista 45,5 51,7 41,1 52,2 50,3 53,9 60,9 61,3 52,1-1,8 91,2 78,7 90,9 89,5 89,9 90,9 94,2 84,7 88,8-2,2 8,8 21,3 9,1 10,5 10,1 9,1 5,8 15,3 11,2 2,2 0,0 2,5 13,5 1,4 2,5 2,4 0,9 4,0 3,4 0,9 Lasten lukumäärä (0-6 vuotiaat) 4 835 5 122 10 974 5 434 7 829 5 023 5 174 5 202 6 199 1 176 Lapsia päivähoidossa 31.12. 2 199 2 649 4 505 2 839 3 937 2 709 3 153 3 189 3 148 439 Lapsia päiväkodissa 31.12. 2 005 2 086 4 093 2 541 3 541 2 463 2 971 2 702 2 800 337 Lapsia perhepäivähoidossa 194 563 412 298 396 246 182 487 347 101 Kotihoidon tuen kuntalisä kyllä kyllä kyllä kyllä ei ei kyllä kyllä vertailukaupungit - Lpr