Tutkimusosasto Hyvinvointi ja asennetutkimus Mikko Niemelä Hyvinvointitutkimuksen workshop Pieksämäki 9. 10.3.2011
Mielipiteet (opinions) Käsitykset (perceptions) Uskomukset (beliefs) Normatiiviset oletukset (normative expectations) Asenteet (attitudes) Arvot (values) Tässä esityksessä rajaudutaan kvantitatiiviseen asenne- /mielipidetutkimukseen, jonka teoriaperinne nousee sosiologisista ja sosiaalipoliittisista lähtökohdista, jossain määrin myös taloustieteestä.
Joseph Schumpeter (1942) "attitudes are coins that do not readily melt" Vakiintuneet näkökulmat, normatiiviset oletukset, käsitykset oikeudenmukaisuudesta jne. ovat usein varsin pysyviä eivätkä muutu helposti Asenteet toimivat vastavoimana nopeille poliittisille muutoksille Päätöksenteon demokraattisuus Asenne- ja mielipidetutkimuksilla voidaan hahmottaa Poliittisen eliitin näkemysten / strategioiden ja valtaväestön näkemysten välistä (mahdollista) kuilua Poliittisten toimenpiteiden, olemassa olevien järjestelmien ja poliittisten uudistusten kannatusperustaa Tutkimuksilla ei arvioida vain politiikan uudelleenjakavia tai taloudellisia vaikutuksia, vaan myös normatiivisia vaikutuksia
Aineistojen rikkaus Nykyisin hyvät edellytykset tehdä asennetutkimusta Mielipide-/asenneaineistot tulivat jälkijunassa suhteessa esim. tulonjako- ja stratifikaatioaineistoihin. Tilanne on onneksi muuttunut: Nykyisin paljon sekä kansallisia että kansainvälisiä aineistoja Tärkeänä erona esim. toimeentuloa käsitteleviin aineistoihin (TK:n aineistot tai esim. ECHP / EU-SILC) on, että asennedatat ovat käyttäjille ilmaisia Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (http://www.fsd.uta.fi/)
Kansainvälisiä aineistoja Eurobarometer 1974 European Values Study (EVS) 1981 / myöhemmin World Values Survey (WVS) 1990 International Social Survey Program (ISSP) 1985 European Social Survey (ESS) 2002 Life in Transition Survey (LiTS) 2006 Kansallisia aineistoja EVA:n kansallinen asennetutkimus 1984 Kunnallisalan ilmapuntarit 1992 Nuorisobarometri 1995 Perhebarometri 1997 Plus paljon muita koskien maaseutua, liikuntaa, nuoria, lapsia, vanhuksia, maahanmuuttajia, ulkomaalaisia, järjestöjä, poliittisia ja oikeudellisia instituutioita jne Hyvinvointikyselyiden sivutuotteena HYPA-kyselyt: 2004, 2006, 2009 Kuka on köyhä? aineistot: 1995, 2000, 2005, 2010 Suomi-aineistot: 1999, 2004, 2009
Ensimmäinen sukupolvi Joitakin tutkimuksia (esim. election studies) jo 1950-luvulta lähtien Laajemmat ja systemaattisemmat tutkimukset alkoivat vasta 1970-luvulla Luonteeltaan kokoavia tutkimuksia, jotka vertailivat kansallisista kyselyistä saatuja tuloksia Richard Coughlin & Peter Taylor-Gooby Käänne vertailevaan tutkimukseen 1990-luvulta lähtien Kaksi lähtökohtaa: 1) Esping-Andersen 1990, 2) Vertailevien aineistojen laajempi esiinmarssi The Beliefs in Government (BiG) project Yhteenvetona: Max Kaase & Kenneth Newton (1995) Beliefs in Government. Oxford University Press, Oxford. "The Worlds of Welfare" tutkimuksia Regiimiteorian laajennuksia Hyvinvointivaltion moraalitaloudet (Steffen Mau, 2003) Hyvinvointiasenteiden institutionaalinen logiikka (Christian Albrekt Larsen, 2006)
- "Skill specificity" Ne, jotka työskentelevät esim. teollisuudessa tai muilla aloilla, joissa tarvitaan vain tiettyjä spesifejä taitoja, tarvitsevat enemmän taloudellista suojaa kuin ne, joiden taidot ovat yleisemmällä tasolla Maavertailuissa kullakin maalla on oma "skill profile" Vaatimukset valtion vahvemmalle roolille on maissa, joissa spesifejä taitoja vaativat ammatit / työskentelysektorit ovat korostuneemmassa asemassa Iversen, T. & Soskice, D. (2001) An Asset Theory of Social Policy Preferences. American Political Science Review 95, 875-693. Riskiprofiili Millä tavoin riskiprofiilit vaihtelevat (esim. maittain), ja miten nämä selittävät hyvinvointivaltion kannatusta? Sosiaaliluokka ja sosiaalinen kerrostuneisuus riskiprofiilien taustalla Riskit merkitsevät intressejä Viimeaikaiset kehityssuunnat Svallfors, S. (2004) Class, Attitudes and the Welfare State: Sweden in Comparative Perspective. Social Policy & Administration 38, 119-138.
Hyvinvointipolitiikan organisoinnin tavat ja/tai uudelleenjakavat vaikutukset vaikuttavat kansalaisten intresseihin, mielipiteisiin ja asenteisiin Järjestelmät ja politiikka vaikuttavat yksilöiden käsityksiin heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan Esim. Soss, J. (1999) Lessons of Welfare: Policy Design, Political Learning, and Political Action. American Political Science Review 93, 363 380 Kumlin, S. (2004) The Personal and the Political: How Personal Welfare State Experiences Affect Political Trust and Ideology. Palgrave Macmillan, New York. Muuri, A. (2008) The Impact of the Use of the Social Welfare Services or Social Security Benefits on Attitudes to Social Welfare Policies The Attitudes of the Finnish Population in 2006. International Journal of Social Welfare 19 (2), 182 193.
Hyvinvointivaltion ammattilaiset Sosiaalityöntekijöiden näkemykset hyvinvointipolitiikasta Esim. Blomberg, H. & Kroll, C. (2010) Socialarbetares syn på fattiga, arbetslösa och workfare-relaterade åtgärder i Sverige och Finland. Socionomens forskningssupplement 27 (4), 90 99. Lääkäreiden mielipiteet sosiaaliturvajärjestelmästä ja terveydenhuollon markkinoistumisesta Esim. Saarinen, A. (2010) Suomalaiset lääkärit ja Suomen Lääkäriliitto osana hyvinvointivaltiota ja sen terveyspolitiikkaa. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 114. Kela: Helsinki. Kelan etuuskäsittelijöiden näkemykset köyhyyden syistä ja toimeentuloturvajärjestelmän kohdennuksen ongelmista Esim. Niemelä, M. (2010) Kelan etuuskäsittelijöiden näkemykset köyhyyden syistä. Janus 18 (4), 337 354. Vertailevasta näkökulmasta: Hur tryggar vi trygghetssystemen i Norden? Orsaker, omfattning, attityder och kontroller en jämförelse mellan de nordiska länderna. Delegationen mot felaktiga utbetalningar, Raport 8. Statens offentilaga utredningar. Rätt och riktigt: Stockholm
Kenen vastuu? Tasa-arvo, erityisesti tulonjako Sosiaaliturvan eri muotojen kannatusperusta Sosiaaliturvan riittävyys (ei systemaattista) Mikä tulisi olla kohtuullinen elintaso (ei systemaattista) Kokemukset järjestelmästä (kasvussa oleva genre?) Blomberg, Erola, Ervasti, Forma, Kallio, Kangas, Kroll, Muuri, Niemelä, Saarinen, Suhonen, Uusitalo Umeå
Aineistot Onko kaikki jo tutkittu? aikasarja-aineistoja on suhteellisen hyvin, mutta ne perustuvat poikkileikkausaineistoihin Paneeliaineistojen puute Kv. vertailevien aineistojen sisältöjen "rikkautta" tulisi lisätä Institutionaalisten ja kulttuuristen piirteiden hahmottaminen ESS 2008/09 täyttää tätä puutetta jossain määrin Erityyppisten aineistojen yhdistäminen
Menetelmät / tutkimusasetelmat Väestöä edustavien survey-aineistojen ja eliittiaineistojen vertailut Ammattiryhmien vertailut Survey-aineistojen rinnalle esim. poliittisen keskustelun kehykset, media-aineistot, agenda-aineistot jne.. Hyvinvointikyselyihin lisää hyvinvointiasenteiden ja näkemysten mittareita Erinomaisia esimerkkejä: HYPA ja ESS Hierarkkisten mallien kehitystyö
Teoria ja analyysit Vertaileva asennetutkimus on toistaiseksi pystynyt enemmän kuvailemaan kuin antamaan selityksiä Normien ja intressien rooli mekanismeina asenteiden muotoutumisessa Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus asenteiden muotoutumisessa Sosiaalipsykologit ja hyvinvointi(valtio)asennetutkijat puuhailleet paljolti erillään toisistaan
Tutkimusosasto Loppu Mikko Niemelä Johtava tutkija Kelan tutkimusosasto mikko.niemela@kela.fi