Vierailu Glasgowissa Tuomo Alasoini

Transkriptio

1 Vierailu Glasgowissa Tuomo Alasoini

2 Vierailun konteksti Vierailu toteutui professori Patricia Findlayn pyynnöstä. Hän toimii Strathclyden yliopiston professorina alueella Work and Employment Relations ja johtajana keskuksessa, jonka nimi on Scottish Centre for Employment Research Department of Human Resource Management. Strathclyde on vuonna 1796 perustettu, Skotlannin kolmanneksi suurin yliopisto, jonka opiskelijamäärä on noin Joka seitsemäs opiskelija on Iso-Britannian ulkopuolelta. Strathclyde valittiin vuonna 2012 koko Iso-Britanniassa vuoden yliopistoksi ja sitä pidetään UCAS-pisteiden nojalla maan 15. parhaana yliopistona. Yliopistossa on 4 tiedekuntaa: insinööritieteellinen, humanistisyhteiskuntatieteellinen, luonnontieteellinen ja kauppatieteellinen. Kauppatieteellinen tiedekunta, johon HRM-puoli kuuluu, on rankattu koko Iso-Britanniassa 9. sijalle.

3 Vierailun tarkoitus Strathclyden yliopistossa on käynnistynyt vuonna 2014 projekti nimeltään Innovating works ja projektin toteuttajat ovat keräämässä projektin ympärille laajempaa työelämäinnovaatioverkostoa, johon kuuluisi tutkijoita, poliittisia päätöksentekijöitä, työnantajia sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajia. Projektin pilottivaiheessa on mukana tusinan verran pk-yrityksiä, mutta tarkoituksena on saada pilotti laajenemaan pitkän aikavälin tutkimus- ja politiikkainvestoinniksi työelämäinnovaatioiden alueella. Pilottivaihe päättyy maaliskuussa Projektia rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Scottish Enterprise (Scotland s main economic, enterprise, innovation and investment agency), Scottish Funding Council ja Strathclyden yliopisto, Toteuttajat olivat erittäin kiinnostuneita Suomen pitkäaikaisista kokemuksista tällä alueella ja sain kutsun kertoa näistä.

4 Vierailun sisältö: seminaarit ja tutkijatapaamiset Tapaaminen tutkijaryhmän kanssa maanantaina (Patricia Findlay, Jill MacBryde, Colin Lindsay, Dominic Chalmers, Rachelle Pascoe- Deslauriers, Russell Matthews ja James Wilson). Ryhmä edustaa johtamisja organisaatiotutkimusta, operaatioanalyysia ja yrittäjyystutkimusta. Esitys Workplace Innovation: Lessons from Finland tiistaina pääosin poliittisille päätöksentekijöille, työmarkkinajärjestöjen edustajille ja virkamiehille. Esitys Innovativeness in Finland: The Finnish Government s Policies for Promoting Workplace Innovation keskiviikkona pääosin yliopistotutkijoille.

5 Vierailun sisältö: yritysvierailut 2 yritysvierailua: MAKLAB: personal manufacturing and digital prototyping (FabLab) (tiistaina) ja Cup Glasgow Ltd.: yhdistetty teehuone sekä gin&cocktail-baari (torstaina) FabLab = a small-scale workshop offering (personal) digital fabrication. FabLab-idea: joustavuus, yksilöllisyys, luovuus, käsityö- ja tietotekniikkatietojen yhdistäminen, demokraattisuus ja sosiaalinen ulottuvuus ( kuka vaan voi tehdä mitä vaan ) Osa maailmanlaajuista Makers Movement liikettä. Maailmassa yli 125 FabLabia 34 maassa (2013) Suomen 1. FabLab Media Factory Aalto-yliopistossa (2012)

6 Innovating works -projekti Tarkoitus saattaa eri toimijoita yhteen ja näin edistää oppimista työelämäinnovaatioista ja saada ymmärretyksi näiden tärkeä merkitys arvonluonnin näkökulmasta niin poliittisella tasolla kuin yrityksissä. Toteutunut toistaiseksi erilaisina foorumeina, joita järjestetty kuusi alkaen elokuusta Pilottiyritysten on tarkoitus on toimia showcaseina siitä, mikä toimii työelämäinnovaatioita edistettäessä sekä, mitä esteitä ja haasteita matkalla voi olla. Kv-vertailujen mukaan Iso-Britannian (ja Skotlannin) yritykset ovat monia muita maita jäljessä oppimista ja ongelmanratkaisua sisältävän työn yleisyydessä. Lisäkoulutus ei ole ratkaisu, vaan ennen kaikkea se, että työntekijöiden kyvyt saadaan paremmin käyttöön.

7 Mikä skotteja kiinnosti erityisesti? Mikä on työntekijöiden ja työnantajien järjestäytymisaste Suomessa ja miksi se on niin korkea? Miten saadaan työelämäinnovaatioita edistettäessä todellinen win-win-tilanne, jossa tuottavuutta ja työelämän laatua voidaan edistää samanaikaisesti ja onnistuuko tämä ylipäätään? Miksi Suomessa(kaan) ei ole onnistuttu hyvin työelämäinnovaatioiden leviämisessä projektien myötä? Miten voidaan varmistaa, että projektien tulokset ovat yrityksissä kestäviä? Voidaan prosessin aikana löytää tekijöitä, jotka kertovat onnistuuko vai epäonnistuuko projekti? Kerätäänkö projekteista myös objektiivista tulostietoa? Onko ekologinen kestävyys millään lailla kriteeri päätöksenteossa? Onko eroa yksityisen ja julkisen sektorin hankkeiden sisällössä ja niiden onnistumisen edellytyksissä? Konsulttien ja tutkijoiden välinen yhteistyö: miten mahdollista projekteissa? (Skotlannissa konsultit täysin ulkona Innovating works -projektista) Onko realistista, että Suomessa on vuonna 2020 Euroopan paras työelämä?

8