Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia? ARTTU-kuntaseminaari, Helsinki 15.12.2011 Sari Pikkala Åbo Akademi & Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi p. 040 190 4068 1
Kolme näkökulmaa 1. Henkilöstö Millaisia vaikutuksia Paras-uudistuksella on kuntien naisvaltaisen henkilöstön kannalta? 2. Kuntalaiset kunnallisten palvelujen käyttäjinä Onko sukupuoli yhteydessä kunnallisten palvelujen käyttöön? Millaisia vaikutuksia uudistuksella on palveluihin? Kohdistuvatko vaikutukset eri tavoin naisiin ja miehiin? Ovatko naisten ja miesten käsitykset palveluista erilaisia? 3. Päätöksenteko Miten kuntarakenteen muutokset vaikuttavat naisten edustukseen kuntien päätöksenteossa luottamuselimissä ja hallinnossa? Muuttaako uudistus päätöksentekoa ja toimijoiden keskinäisiä suhteita; heijastuvatko muutokset naisten asemaan kuntien johdossa? 2
Näkökulma 1: Henkilöstö Kuntasektori tärkeä naisten työnantaja Kuntasektorilla toimivien osuus työssäkäyvistä Miehet, kaikki 10 % Naiset, kaikki 35 % Naiset 45+ v. 41 % Kuntasektorin työntekijöistä 78 % naisia Tässä selvityksessä pääpaino on käytännön syistä kuitenkin kahdessa muussa näkökulmassa 3
Näkökulma 2: Kunnalliset palvelut Sukupuolisilmälasienkin läpi näkyy vain osa kuvasta... Paras-uudistus vaikuttaa eri tavoin eri palveluihin, ja eri tavoin eri kuntakonteksteissa Paras-uudistuksen vaikutuksia vaikea erottaa muiden hankkeiden vaikutuksesta/muusta kehityksestä Palvelujen käyttöä koskeva (sukupuolen mukainen) tilastointi monilta osin puutteellista Joidenkin kunnallisten palvelujen käyttö tilastoidaan sukupuolen mukaan, toisista on saatavissa vain hajanaisia ja satunnaisia tietoja Arttu-kuntalaistutkimuksessa, kuten yleensäkin palvelujen käyttöä kartoittavissa kyselyissä, viitataan vastaajan perheeseen ( Oletteko Te tai perheenjäsenenne käyttäneet. ), ei omakohtaisiin kokemuksiin 4
Esimerkkejä palveluista, joita naiset käyttävät miehiä enemmän Useimmat terveydenhuollon palvelut Vanhuspalvelut Lukiot Sivistyspalvelut Kansalaisopistot Kirjastot Kulttuuripalvelut (kunnallisen ja muun erottaminen hankalaa) Joukkoliikenne Lasten päivähoito on koko perheen palvelu, mutta sen merkitys erityisen tärkeä äideille (isien perhevapaat äidin ollessa töissä harvinaisia) 5
Esimerkkejä palveluista, joita miehet käyttävät naisia enemmän Toimeentulotuki Yksinasuvat miehet suurin toimeentulotuen saajien ryhmä Päihdehuolto Erityisopetus Rakennusvalvonta 6
Kuntalaistutkimus 2008: Kuntalaisten palveluarviot Lähes kaikkia kuntapalveluja pidetään tärkeinä Naisten ja miesten välillä aste-ero: naiset valitsevat usemmiten vastausvaihtoehdon erittäin tärkeä Palveluihin ollaan myös tyytyväisiä (kun eosvastauksia ei oteta huomioon) Naisten ja miesten erot palvelutyytyväisyydessä pieniä Palvelua käyttäneet (itse/perheenjäsen) kautta linjan tyytyväisempiä kuin ne, joilla ei kokemusta ko. palvelusta Havainto pätee sekä naisten että miesten kohdalla 7
Näkökulma 3: Naisten edustus politiikassa ja viranhaltijajohdossa 2008 2009 Kuntaliitoskuntien ja muiden kuntien vertailu Naisten osuuden kasvu valtuustoissa hiipui; se väheni liitoskuntien valtuustoissa yleensä ja reuna-alueilla erityisesti Naispuheenjohtajien osuuden kasvu hiipui valtuustoissa ja hallituksissa Naisia liitoskuntien viranhaltijajohdossa vähemmän kuin muissa kunnissa Verkkojulkaisu kunnat.netissä Pikkala, Sari (2011) Parasta naisille? Kuntaliitokset ja naisten edustus kuntien johdossa 8
Palvelutuotanto ja kuntarakenne Päättäjien näkemyksiä Nais- ja miespäättäjien välillä painotuseroja: Naiset miehiä nihkeämpiä kuntaliitoksille Naiset suhtautuvat miehiä nihkeämmin myös suurempien palveluyksiköiden perustamiseen Useimmat pitävät lähipalvelujen turvaamista tärkeänä, mutta naiset vielä tärkeämpänä kuin miehet 9
Päättäjäkysely 2010: Kuntia tulisi yhdistää kuntaliitoksilla suuremmiksi yksiköiksi (% samaa mieltä) 10
Päättäjäkysely 2010: Lähipalvelujen turvaaminen (tärkeänä pitävien osuus %) 11
Päättäjäkysely 2010: Suurempien palveluyksiköiden perustaminen (tärkeänä pitävien osuus %) 12
Viranhaltijoiden ja kuntapoliitikkojen vaikutusvalta Kuntapäättäjien usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa parantunut. Kunnanhallituksen keskeinen asema on korostunut ja kaula rivivaltuutettujen ja hallitusjäsenten välillä kasvanut. Miehet pyrkivät vaikuttamaan useampiin asioihin kuin naiset. Miehet kokevat menestyvänsä vaikuttamispyrkimyksissään naisia paremmin. Ero samansuuntainen kaikissa vastaajaryhmissä. Tulos on linjassa aiempien vastaavien kyselytulosten kanssa. 13
Päättäjäkysely 2010: Miten tuloksellinen olette vaikuttamispyrkimyksissänne? (tuloksellisten osuus %) 14
Vaikutusvalta asia-aloittain Asia-alueita, joissa miehet kokevat vaikutusvaltansa selvästi paremmaksi kuin naiset: Kaavoitusasiat Kunnan omistajaohjaus ja konsernipolitiikka Elinkeinopolitiikka Myös budjetti 15