VARHAINEN HAVAINNOINTI JA ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA Esimerkkinä Länsi-Saimaan seutukunta Kehittämissuunnittelija Paula Ylönen, Lastensuojelun kehittämisyksikkö, Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Socom Koulukuraattori Liisa Sinkko, Oppilashuoltoyksikkö, Lappeenrannan kaupunki Lastensuojelulain toteuttaminen kunnassa 30.10.2008 Helsinki, Sokos Hotel Presidentti
Etelä-Karjala YHDESSÄ ENEMMÄN -hankekunnat Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Suomenniemi Taipalsaari Imatra Savitaipale Joutseno Lemi Lappeenranta Luumäki Ylämaa 14.11.2008
YHDESSÄ ENEMMÄN HANKE: YHDESSÄ ENEMMÄN, Länsi-Saimaan seutukunnan verkostoiva lastensuojelun kehittämishanke 2005-2007 (Kunnat: Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Ylämaa) yhteensä n. 15.000 asukasta TOIMINTAMALLI: Länsi-Saimaan lastensuojelun yhteistyömalli Lisätietoja: www.luumaki.fi ja www.socom.fi
YHDESSÄ ENEMMÄN -HANKE Hankkeen taustaa: lastensuojelun asiakasmäärien kasvu sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus tarve lastensuojelupalveluiden järjestämiseksi ja työmenetelmien kehittämiseksi Hankkeen päälinjat: suunnitelmallisuus lapsilähtöisyys moniasiantuntijuus
YHTEISTYÖMALLI Tavoite: Lastensuojelukäytäntöjen yhtenäistäminen Selkiyttää viranomaisten yhteistyötä ja työnjakoa Arjen työväline, apuna perehdyttämisessä ja tukena jokapäiväisessä työssä Tärkeimpiä asioita: Uusi lastensuojelulaki voimaan 1.1.2008 Peruspalvelut ehkäisevä lastensuojelutyö = > Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelutyö
EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. (LSL 3 1.1.2008)
LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. (LSL 3 1.1.2008)
MITEN MALLIA LUOTIIN Kolme työryhmää: VITONEN sosiaalitoimen johtajat LATUA- sosiaalityöntekijät SKOLA moniammatillinen työryhmä Hankkeen kehittämissuunnittelijat osallistuivat kaikkiin ryhmiin. Lisäksi toteutettiin mm.: - Työnohjausta - Konsultaatioita - Opintokerhotoimintaa - Laki- ja menetelmäkoulutuksia
VARHAINEN HAVAINNOINTI Kehittämistyössä luotiin käsite varhainen havainnointi. Mitä se on? Varhainen havainnointi peruspalvelussa on osa perustehtävää ja toteutetaan yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa Myös vahvuuksien ja hyvien asioiden havainnointia ja niistä palautteen antamista lapselle ja hänen perheelleen Hyvinvointia vaarantavien tekijöiden havaitseminen mahdollisimman varhain niin, että tuen tarvetta syntyy mahdollisimman vähän
VARHAINEN HAVAINNOINTI Tavoitteena lapsen hyvinvointi, perheen vahvuuksien tunnistaminen ja näiden asioiden vahvistaminen Kattaa kaikki lapselle ja hänen perheelleen suunnatut palvelut Kenen tehtävä? Varhainen havainnointi kehitys- ja ikätason mukaan kaikista lapsista / perheistä omassa työtehtävässä.
VARHAINEN HAVAINNOINTI JA TUKI Huolen puheeksiottaminen tarvittaessa ja varhaisen tuen järjestäminen terveydenhuolto, neuvola, kotihoito päivähoito koulu aamu- ja iltapäivätoiminta sosiaalityö nuorisotyö aikuisten (päihde ja mielenterveys)palvelut seurakunta, järjestöt
VARHAINEN HAVAINNOINTI JA TUKI esimerkkejä työkäytännöistä VARHAINEN HAVAINNOINTI kehitys- ja ikätason mukaan kaikista lapsista/perheistä omassa työtehtävässäsi. KUN TYÖSKENTELET LAPSEN/PERHEEN KANSSA JA HAVAINNOIT SAMALLA LAPSEN HYVINVOINTIA, VASTAA MIELESSÄSI SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN. JOS VASTAUKSET EIVÄT AIHEUTA HUOLTA, ANNA LAPSELLE JA PERHEELLE PALAUTE SIITÄ. MIKÄLI VASTAUKSET AIHEUTTAVAT HUOLTA, OTA HUOLI PUHEEKSI PERHEEN KANSSA. lapsen vahvuudet millainen on lapsen ulkoinen olemus? miten kuvailet lapsen kaverisuhteita? miten lapsi suhtautuu aikuisiin? miten lapsi suhtautuu sääntöihin? miten lapsi ilmaisee tunteita? ovatko lapsen taidot ikätasoisesti kehittyneet? jos ei, miten ei? onko lapsen psyykkinen kehitys mielestäsi ikätasoinen? jos ei, miten ei?
VARHAINEN HAVAINNOINTI JA TUKI esimerkkejä työkäytännöistä Jatkuu millainen on lapsen päivärytmi? miten lapsen koulunkäynti sujuu? mitä lapsi tekee vapaa-aikana? miten kuvailet lapsen ja vanhempien välistä suhdetta? millaista on yhteistyö perheen kanssa? onko lapsessa tapahtunut suuri muutos? mitä tukea jo annettu? mitä muita huomioita?
VARHAINEN HAVAINNOINTI JA TUKI esimerkkejä työkäytännöistä TUKITOIMIEN SEURANTALOMAKE / 200 Lapsi/nuori, nimi: Vanhemmat, nimi: Yksikkö: Tapaamisessa läsnä: Mitkä ovat lapsen/nuoren vahvuudet, myönteiset muutokset? Lapsi/nuori Vanhemmat Yksikön työntekijä Muu Millaista muutosta toivot lapsen/nuoren toimintaan? Lapsi/nuori Vanhemmat Työntekijä Muu
VARHAINEN HAVAINNOINTI JA TUKI esimerkkejä työkäytännöistä TUKITOIMIEN SEURANTALOMAKE Asetetut tavoitteet (lapsi/nuori, vanhemmat, työntekijä): Mihin kukin sitoutuu? Lapsi/nuori Vanhemmat Työntekijä Muu Seuraava tapaaminen: / 200 kello: Keitä tapaamiseen kutsutaan: Oletus siitä, miten asiat ovat silloin; Allekirjoitukset:
VARHAINEN HAVAINNOINTI JA TUKI esimerkkejä työkäytännöistä Koekäytössä Lappeenrannassa lukuvuonna 2008-09 HUOLIKORTTI KOULUN OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄÄ VARTEN pvm Oppilaan nimi, syntymäaika ja luokka Salassa pidettävä ( julkisuuslaki 24 ) OMA OPETTAJA TÄYTTÄÄ Luokanopettaja / luokanvalvoja / ryhmänohjaaja Oman opettajan huolet ja huomiot oppilaasta (vahvuudet ja vaikeudet) Muiden opettajien ja muun henkilökunnan huomiot oppilaasta Keskustelut huoltajien kanssa, huoltajien näkemykset Mitä on jo tehty? (keskustelut muiden tahojen kanssa, tukitoimet luokassa ym.)
VARHAINEN HAVAINNOINTI JA TUKI esimerkkejä työkäytännöistä HUOLIKORTTI KOULUN OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄÄ VARTEN Oppilashuoltokokouksessa (pvm OHR TÄYTTÄÄ ) esiin tulleet huomiot Jatkotoimenpiteet ja vastuuhenkilöt, tiedotus huoltajille, muille opettajille, yhteistyötahoille Seuranta (seurantamerkintöjä voi jatkaa käsin kääntöpuolelle) Huoltajilla on oikeus saada kopio lomakkeesta. Lomake säilytetään oppilashuoltoryhmän kokouspöytäkirjan asiakirjoissa.
VARHAINEN HAVAINNOINTI JA TUKI esimerkkejä työkäytännöistä Pohdintaa: 1. Mitä ajatuksia ja kommentoitavaa edellä esitetty herätti? 2. Millaisia varhaisen havainnoinnin ja tuen (varhaisen puuttumisen) työkäytäntöjä kunnassanne ja työyksiköissänne on käytössä?
YHTEISTYÖMALLI KÄYT(ÄNN)ÖSSÄ Kehittämissuunnittelijat esittelivät sosiaalija/tai perusturvalautakunnille ja seurakuntien yhteisessä tilaisuudessa Kuntien tehtävänä oli järjestää tilaisuuksia, joissa läsnä eri hallintokuntien edustajia Kuntia kehotettiin perustamaan ns. ydinryhmät päivittämään jatkoa Yhteisneuvotteluja alueen erityispalveluiden kanssa: Mitä voidaan tehdä peruskunnassa eli työnjakokysymykset, konsultaatiot ja yhteistyö
YHTEISTYÖN TULOKSIA Lastensuojelu sai kasvot Herättiin huomaamaan, kuinka vähän lasta itse asiassa on kuultu Resursseja lisättiin: Perhetyöntekijät kahteen kuntaan, koulukuraattoripalveluja neljään kuntaan, psykologipalveluita ostopalveluna Tietoisuus työnohjauksesta lisääntyi Kokemusta konsultaatioista Uusi ns. MOKA-toiminta alkoi
YHTEISTYÖN TULOKSIA Seudullinen yhteistyö vaikeaa? Samaan aikaan ns. sosiaali- ja terveyspiirin valmistelu Eri ammattiryhmien tietoisuus omasta asemasta ja vastuusta selkiytyi Erilainen yhteistyö on enemmän mahdollista kuin aikaisemmin Varsinkin oppilashuoltoryhmien työskentely vahvistui ja selkiytyi 14.11.2008
YHDESSÄ ENEMMÄN JA VARHAISEMMIN -opinnäytetyö Liisa Sinkko ja Laura Toivanen: Yhdessä enemmän ja varhaisemmin varhaista havainnointia ja tukea sekä moniammatillista yhteistyötä Länsi-Saimaan seutukunnassa, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 2008 Selvitettiin YHDESSÄ ENEMMÄN hankkeen vaikuttavuutta Kysely peruspalvelujen työntekijöille syksyllä 2007 14.11.2008
YHDESSÄ ENEMMÄN JA VARHAISEMMIN -opinnäytetyö Selvitystehtävät: 1. Miten YHDESSÄ ENEMMÄN hanke on lisännyt kuntien peruspalveluissa toimivien työntekijöiden tietoisuutta varhaisesta havainnoinnista ja tuesta? 2. Miten työmenetelmät varhaiseen havainnointiin ja tukeen ovat kehittyneet? 3. Onko moniammatillinen yhteistyö kunnassa ja seutukunnassa lisääntynyt?
YHDESSÄ ENEMMÄN JA VARHAISEMMIN - opinnäytetyö Selvityksen tuloksia: Suurimman osan mielestä hanke lisäsi tietoisuutta varhaisesta havainnoinnista ja tuesta Uusia työmenetelmiä ja -välineitä Ammattitaito lisääntyi koulutusten myötä Kolmasosa vastaajista ei kokenut saavansa edellä mainittuja Moniammatillinen yhteistyö kunnissa tai seutukunnassa ei suurimman osan mielestä toteutunut niin kuin he olisivat toivoneet 14.11.2008
YHDESSÄ ENEMMÄN JA VARHAISEMMIN -opinnäytetyö Miksi yhteistyö ei lisääntynyt? Kaikki toimialat eivät kokeneet yhteistyötä tärkeänä Eri toimialojen kesken ei syntynyt yhteistyötä Sosiaali- ja terveyspiirin suunnittelu ohitti seudullisen yhteistyön kehittämisen Yhteistyö kuitenkin lisääntyi saman toimialan työntekijöiden kesken myös seudullisesti Yhteistyölle nähtiin hankkeen myötä tulleen enemmän mahdollisuuksia ja valmiuksia 14.11.2008
YHDESSÄ ENEMMÄN JA VARHAISEMMIN -opinnäytetyö Miksi moniasiantuntijuuteen ei vielä päästy? Verkostomaisten työtapojen vähäisyys Pienissä kunnissa yhteistyömahdollisuuksia ja eri näkökulmia vähemmän Ylisektorinen, rajojen ylittäminen vaikeaa Yhteiset työmenetelmät puuttuvat 14.11.2008
TILANTEESTA SYKSYLLÄ 2008 Kuntien edustajien vastauksia kysymyksiin yhteistyömallin käytöstä: 1. Onko yhteistyömalli käytössä Käytössä jokaisessa kunnassa (jossain määrin) Kouluväelle malli on tuttu ja jossain määrin sitä oppilashuollossa käytetään Varhaiskasvatuksessa malli on liitetty osaksi Vasua, koulupuolella toimintatapa on käytössä Kaikki yhteistyötahot eivät tunne varhaisen havainnoinnin ja ennaltaehkäisevän toiminnan mallia
TILANTEESTA SYKSYLLÄ 2008 2. Miten se toimii Perheen mukaan ottaminen osallistaa heitä ja he tietävät koko ajan missä mennään ja mitä sovitaan yhdessä Yhteistyömalli on selkeyttänyt myös lääkäreille lastensuojelutyötä ja osoittanut tapaukset, joissa pitää puuttua asiaan Kouluyhteistyö on huomattavasti parantunut Lastensuojelutyö on tullut näkyvämmäksi osaksi työtä Perehdyttämisessä erinomainen työväline Lastensuojelun suunnitelman valmistelussa tiiviissä käytössä Moniammatillisuus toteutuu Koulut kutsuvat palavereihin
TILANTEESTA SYKSYLLÄ 2008 3. Jos ei käytössä, mistä arvelet sen johtuvan Kaikki toimijat eivät joko tiedosta tai osaa käyttää Meillä viranomaisilla on vieläkin erilaisia käsityksiä, mitkä ovat sellaiset asiat, joissa tulee ehdottomasti olla yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Mielestäni varhainen vastuunotto ja tuen tarjoaminen myös lastensuojelun keinoin on varhaista puuttumista ja ongelmakierteen katkaisemista Käyttö vähäistä lastensuojelutapausten pienen määrän vuoksi. Malli kuitenkin hyvä ja kaikkien perustyössä olevien saatavilla Henkilökunnan vaihtumisesta, koulutuksen ja kiinnostuksen puutteesta, kunnan päättäjien vähäisestä mielenkiinnosta lastensuojelutyöhön, rohkeuden puutteesta
TILANTEESTA SYKSYLLÄ 2008 4. Parannusehdotuksesi Yhteinen keskustelu kunnassa ja pohdinta, mitä varhainen puuttuminen ja yhteistyö tuo meille kaikille ja varsinkin lasten tulevaisuudelle Mallia tullaan soveltamaan seudullisessa lastensuojelun suunnitelmassa Hupu- ja Vasu-koulutusta kuntiin niin, että työntekijät pääsisivät helposti osallistumaan niihin inhimillisiin aikoihin Arvokeskustelua kunnallispäättäjiltä aiheesta
YHTEENVETOA oleellista on: Ehkäisevän työn toteuttaminen on haasteellista ja sen juurruttaminen perustyöhön on tärkeää Ehkäisevää lastensuojelutyötä tulee tehdä suunnitelmallisesti ja sitä on arvioitava kriittisesti Varhainen tuki ei ole vain tapa toimia, vaan sen taustalla on oma ajattelutapa (ajattelutavan muutos?) Ongelmakeskeisestä ajattelusta ratkaisukeskeiseen ajatteluun Asiakkaan (lapsen ja perheen)kanssa työskennellään voimavarakeskeisesti ja annetaan palautetta Siirrytään sektorikeskeisyydestä monitoimijaiseen yhteistyöhön ja asiantuntijakeskeisestä työstä asiakaslähtöiseen työhön
14.11.2008