NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 1 Kunnanhallitus 19.09.2016 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 212 Asemakaavan muuttaminen Alhonniitun VU-alueella 4 213 Nurmijärven kunnan talonrakennuksen toteutusohjeiden täydentäminen 214 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Koy Nurmijärven Virastotalon lainalle 215 Nurmijärven kunnan liittyminen energiatehokkuussopimukseen 2017-2025 216 Viirinlaakson paalulaattaurakka / alueen kunnallistekniikan kokonaisurakan valmistelutilanne ja eteneminen 217 Selvitys hoitoon pääsyn toteutumisesta perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa 218 Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastine valtuuston ponteen 30.9.2015 - selvitys vaihtoehtoisen palvelun tuottamistavan kustannuksista liittyen perhetukikeskukseen 219 Nurmijärven työterveyshuollon järjestäminen ja uuden yhtiön perustaminen 220 Luottamushenkilöiden toimikauden jatkuminen 31.5.2017 saakka kuntavaalien ajankohdan ja uuden valtuustokauden alkamisajankohdan siirtymisen takia 221 Sosiaali- ja terveystoimialan hallintopäällikön ja perhe- ja sosiaalipalvelujen päällikön virkavaalit, haastatteluryhmän nimeäminen 222 Katukunnossapidon työnjohtajan viran nimikkeen muuttaminen katukunnossapitoinsinööriksi 223 Pöytäkirjat 39 224 Ilmoitusasiat 40 225 Kehitys- ja keskusteluasiat 42 8 9 10 13 17 20 30 34 37 38

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 2 Kunnanhallitus Aika 19.09.2016 klo 15:00-17:35 (kyselytuntiosuus klo 15-17.05) Paikka Kunnanvirasto Osallistujat Läsnä Mäkelä Outi, KOK puheenjohtaja Helminen Olli, SDP I vpj Handolin Kirsti, KESK II vpj Manner Vesa, sit. jäsen saapui klo 16:50 Meros Päivi, VIHR jäsen Sandelin Marja-Leena, SDP jäsen Schildt Markku, KOK jäsen Sivula Tapio, KESK jäsen Tapiolinna Maiju, PerusS jäsen Vaulamo Petri, KOK jäsen saapui klo 15:30 Ojamäki Timo, KESK varajäsen Kalmi Petri, KESK kv:n pj Suominen Kaisa, KOK kv:n I vpj Aatela Elli, SDP kv:n II vpj Poissa Toivonen Kallepekka, KESK jäsen Muut Behm Kimmo kunnanjohtaja esittelijä Pölönen Anne kunnansihteeri pöytäkirjanpitäjä Muut saapuvilla olleet Anttila Jukka hallintojohtaja klo 16.30-17.05 Iivanainen Markku tilakeskuksen päällikkö klo 15.55-16.00 Kivilevo Pekka talousjohtaja klo 16.30-17.05 Kononen Aarno kehitysjohtaja klo 16.30-17.05 Meronen Jyrki kunnallistekniikan päällikkö klo 15.30-15.55 Oksanen Juha suunnittelupäällikkö klo 15.30-15.55 Pentti Erja sosiaali- ja terveysjohtaja klo 16.00-16.15 Salanterä Samuli terveyshuollon johtaja klo 16.15-16.30 Winha-Järvinen Merja nuorisopäällikkö klo 15.00-15.30 Pispala Leni Nurmijärven Vihreät -valtuustoryhmä klo 16.30-17.05 Lausvaara Jari asiantuntija klo 15.00-15.30 Vesterinen Anu asiantuntija klo 15.00-15.30 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maiju Tapiolinna ja Tapio Sivula. Käsitellyt asiat 212-225

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 3 Allekirjoitukset Outi Mäkelä puheenjohtaja Anne Pölönen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kunnanvirasto 26.9.2016 Maiju Tapiolinna Tapio Sivula Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnanvirasto 27.9.2016, kirjaamo klo 9-13 Todistaa Anne Pölönen kunnansihteeri

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 4 Asemakaavoitus- ja 139 07.10.2014 rakennuslautakunta Asemakaavoitus- ja 12 24.02.2015 rakennuslautakunta Asemakaavoitus- ja 66 06.09.2016 rakennuslautakunta Kunnanhallitus 212 19.09.2016 Asemakaavan muuttaminen Alhonniitun VU-alueella 867/10.02.03/2014 ASRA 139 Alhonniityn alueella on toiminut päiväkoti, joka lopetti toimintansa 31.7.2014. Alun perin rakennus on toiminut hiihtomajana ja lii kun tapaik ko jen hoitajien tukikohtana. Päiväkotitoiminnan loputtua on tullut ajan koh tai sek si suunnitella rakennuksen jatkokäyttöä. Alueen käyttö tar koi tus ta on tarpeen muuttaa, jotta olemassa olevaa rakennusta voi daan kehittää ja tulevaisuudessa sijoittaa alueelle uu dis ra ken tamis ta. Alue on kokonaan kunnan omistuksessa. Alue on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa taajamatoimintojen alu een rajalla. Maankäytön kehityskuva 2040 kartassa Alhonniityn alue on osoitettu työ paik ka-alu eek si. Oikeusvaikutuksettomassa Nurmijärven yleiskaavassa vuodelta 1989 alue on urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Alueen asemakaava on hyväksytty 13.5.2014. Alueen ase ma kaa vamer kin tä on VU urheilu- ja virkistyspalvelualue. Alueelle ei ole osoitet tu rakennusoikeutta. Asemakaavaluonnoksessa ajantasakaavan urheilu- ja vir kis tys pal velu alue on muutettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) ja vir kistys alu eek si (V). Y-korttelialueen tehokkuusluvuksi on määritelty e=0.30. Y-alueen rajalle on määrätty istutettava suojavyöhyke Ra jamäen tien suuntaan. Asemakaavan muutos ei ole vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväk syy asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: hankkeella ei ole merkittäviä vai ku tuk sia kunnan talouteen, ympäristöön tai ilmastonmuutokseen. Yritysvaikutusten arviointi: neut raa li yritysvaikutus. Teknisen johtajan esitys: Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää ilmoittaa Al hon niityn VU-aluetta koskevan asemakaavan muutoksen vireille tulleeksi ja päättää hyväksyä kaavaluonnoksen ja asettaa suun nit te lu ai neis-

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 5 Asemakaavoitus- ja 139 07.10.2014 rakennuslautakunta Asemakaavoitus- ja 12 24.02.2015 rakennuslautakunta Asemakaavoitus- ja 66 06.09.2016 rakennuslautakunta Kunnanhallitus 212 19.09.2016 ton MRA 30 mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajaksi. Lisätietoja: kaavasuunnittelija Eeva-Maija Hyvärinen, p. 040 317 2364 Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 2. ASRA 12 Asemakaavan muutosluonnos pidettiin nähtävillä 23.10. 12.11.2014. Nähtävilläoloaikana kaavaluonnoksesta ei esitetty mie lipi tei tä. Ehdotusvaiheessa kaava-aineistoon on tehty muutoksia; kaa va kartal le on lisätty LP-alue yleistä pysäköintialuetta varten alueen pohjois osaan Mutaanmäentien varrelle Alhonniityn ulkoilualueen käyt täjiä varten. LP-alueen sisälle on merkitty rakennusala muuntamoa var ten Nurmijärven sähkön toiveesta. Istutettava-alueen osa -merkin tää on lisätty myös Y-tontin etelä- ja itäreunalle. Kaava-aineistoon on lisätty kaavaselostus ja asemakaavan seurantalomake. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: ei merkittäviä taloudellisia vaiku tuk sia tai vaikutuksia ympäristöön ja ilmastonmuutokseen. Yritysvaikutusten arviointi: ei vaikutusta/neutraali yritysvaikutus. Teknisen johtajan esitys: Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää hyväksyä Al hon niityn VU-aluetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa sen MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Lisätietoja: kaavasuunnittelija Eeva-Maija Hyvärinen, p. 040 317 2364 Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 2. ASRA 66 Asemakaavaa muutetaan Nurmijärven kunnan aloitteesta. Alun pe-

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 6 Asemakaavoitus- ja 139 07.10.2014 rakennuslautakunta Asemakaavoitus- ja 12 24.02.2015 rakennuslautakunta Asemakaavoitus- ja 66 06.09.2016 rakennuslautakunta Kunnanhallitus 212 19.09.2016 rin kaavan tarpeena oli päiväkotitoiminnan loppumisen jälkeen alueel la olevan rakennuksen kehittäminen ja varautuminen mahdollisiin li sä ra ken ta mis tar pei siin alueella. Suunnittelun tarpeet muuttuivat pro ses sin aikana ja kaavan uusi tarkoitus on lisätä teollisuustonttien tar jon taa. Alue on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa taajamatoimintojen alu een rajalla. Maankäytön kehityskuva 2040 kartassa Alhonniityn alue on osoitettu työ paik ka-alu eek si. Oikeusvaikutuksettomassa Nurmijärven yleiskaavassa vuodelta 1989 alue on urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Alueen asemakaava on hyväksytty 13.5.2014. Alueen ase ma kaavamer kin tä on VU urheilu- ja virkistyspalvelualue. Alueelle ei ole osoi tet tu rakennusoikeutta. Asemakaavan muutoksella urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta muu te taan osittain ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teol li suusra ken nus ten tonteiksi (TY II) ja loput kaava-alueesta muutetaan virkis tys alu eek si (V) sekä yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Kaa vamuu tok sel la mahdollistetaan lisärakentaminen alueella. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy val tuus to. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: hankkeella monipuolistetaan teol li suus tont tien tarjontaa. Tiivistämällä olemassa olevia alueita pys ty tään torjumaan paremmin ilmastonmuutosta sekä ympäristöön koh dis tu via vaikutuksia. Yritysvaikutusten arviointi: positiivinen yritysvaikutus. Asemakaavan muu tok sel la luodaan mahdollisuus saada uusia yrittäjiä Alhonniitun alu eel le. Teknisen johtajan esitys: Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää esittää kun nan hal lituk sel le, että se hyväksyy kaavaluonnoksen ja asettaa suun nit te lu aineis ton MRA 30 mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajak si.

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 7 Asemakaavoitus- ja 139 07.10.2014 rakennuslautakunta Asemakaavoitus- ja 12 24.02.2015 rakennuslautakunta Asemakaavoitus- ja 66 06.09.2016 rakennuslautakunta Kunnanhallitus 212 19.09.2016 Lisätietoja: kaavasuunnittelija Janne Oittinen p. 040 317 2364 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti yksimielisesti poistaa kaavamääräyksistä kohdan "V-alueet: Alueelle tulee istuttaa puita siten, että vähintään 3 metrin korkuisten puiden määrä on vähintään 1 kappale /100 m2." Muilta osin esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 4. KH 212 Esitys: Kunnanhallitus päättää hyväksyä asemakaavoitus- ja ra ken nus lauta kun nan esityksen Alhonniitun aluetta koskevaksi asemakaavan muu tos luon nok sek si. Asemakaavan muutosluonnos ja suunnitteluaineisto asetetaan asema kaa voi tus- ja rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti ja MRA:n 30 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajaksi. Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 1.

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 8 Tekninen lautakunta 63 08.09.2016 Kunnanhallitus 213 19.09.2016 Nurmijärven kunnan talonrakennuksen toteutusohjeiden täydentäminen 380/10.03.02.00/2015 TEKLA 63 Valtuusto on 27.5.2015 37 hyväksynyt Nurmijärven kunnan ta lonra ken nus hank kei den toteuttamisohjeet. Ta lon ra ken nuk sen toteutusohjeiden tarkoituksena on kuvata ta lonra ken nus hank keen kulku sekä selventää osapuolten roolit ja teh tävät si ten, että hank keet saadaan toteutettua tarkoituksenmukaisella ta val la ja pro ses si on mahdollisimman sujuva. Talonrakennuksen toteutusohjetta on tarpeen täydentää kunnan edun val von taa tytär- ja osakkuusyhteisöjen rakennushankkeissa kos ke val la ohjeistuksella, joka lisätään ohjeeseen uudeksi 7.2. kohdak si. Samalla ohjeeseen ja sen päätöksentekovaltuuksia kos kevaan liitteeseen tehdään vähäisiä tilakeskuksen organisaation ja teh tä vä ni mik keis tön muuttumisen johdosta tarpeellisia muutoksia. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Päätös parantaa kunnan edunval von taa tytär- ja osakkuusyhteisöjen rakennushankkeissa. Pää töksel lä ei ole vaikutusta ympäristöön ja ilmastonmuutokseen. Esitys: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen val tuustol le hyväksyttäväksi Nurmijärven kunnan talonrakennuksen to teutus oh jeiden täydentämisen ja muuttamisen liitteen mukaiseksi. Lisätietoja: tilakeskuksen päällikkö Markku Iivanainen, puh. 040 317 2306 Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 4. KH 213 Esitys: Kunnanhallitus esittää teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti val tuus ton hyväksyttäväksi Nurmijärven kunnan talonrakennuksen to teu tus oh jei den täydentämisen ja muuttamisen liitteen mukaiseksi. Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 2.

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 9 Kunnanhallitus 214 19.09.2016 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Koy Nurmijärven Virastotalon lainalle 719/02.05.06/2016 KH 214 Koy Nurmijärven Virastotalon yhtiökokous on 13.9.2016 päättänyt, et tä kiinteistön peruskorjaus rahoitetaan nostamalla lainaa Nordea Pank ki Suomi Oyj:stä saadun lainatarjouksen ja toimitusjohtajan käy mien lainaneuvottelujen perusteella enintään 6 503 490,00 euroa, laina-aika on 25 vuoden lyhennysohjelma ja korko on 12 kk:n eu ri bor lisättynä 0,55 prosentin marginaalilla. Lyhennykset mak setaan 1-2 kertaa vuodessa tasalyhennyksinä ja järjestelypalkkio on 0,1 prosenttia luoton määrästä. Kahden lainavuoden jälkeen jäljellä ole va laina erääntyy ja uudelleenrahoitus tarkastellaan 23 vuoden mak su oh jel mal la. Rahoitustarve on remontin alkamisesta noin 1 1½ vuotta, joten lainaa nostetaan osissa ja korko määritellään tarjouksessa esitetyllä taval la. Yhtiökokous esittää, että lainan vakuudeksi Nurmijärven kunta myön tää yhtiölle Nordea Pankkiin omavelkaisen takauksen lainan pää omas ta omistusosuutensa mukaisesti ja että loppuosaan an netaan kiin teis tö kiin ni tys. Kunnan omistusosuus kiinteistöstä on 89,37 prosenttia ja Kelan 10,63 prosenttia. Esitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se päättää myöntää kun nan omis tus osuu den (89,37 %) mukaisen omavelkaisen ta kauk sen Kiinteis tö Oy Nurmijärven virastotalon Nordea Pankki Suo mi Oyj:ltä hake mal le enintään 6 503 490,00 euron lainalle, jonka lai na-ai ka on 25 vuot ta, korko 12 kk:n euribor, korkomarginaali kor kein taan 0,55 prosent tia ja järjestelypalkkio enintään 0,1 prosenttia lai nan määrästä. Lisätietoja: talousjohtaja Pekka Kivilevo, puh. 040 317 2080 Esitys hyväksyttiin.

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 10 Kunnanhallitus 215 19.09.2016 Nurmijärven kunnan liittyminen energiatehokkuussopimukseen 2017-2025 718/00.04.01.01/2016 KH 215 Uusi energiatehokkuussopimuskausi käynnistyy Suomessa vuosille 2017 2025. Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa keskeisiä EU:n energia te hok kuus di rek tii vin velvoitteiden toimeenpanossa. Mi nis te riöiden, toimialaliittojen, yritysten ja yhteisöjen välisillä vapaaehtoisilla ener gia te hok kuus so pi muk sil la edistetään energiatehokkuuden toteu tus ta eri toimialoilla. Sopimustoimintaan liittyvä ener gia te hokkuus toi men pi tei den raportointi on tärkeä osa Suomen ener gian säästön raportointia EU:lle. Nykyiset energiatehokkuussopimukset 2008 2016 ovat jatkoa vuonna 1997 käynnistyneille ener gian säästö so pi muk sil le. Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen osapuolina ovat työ- ja elin kei no mi nis te riö, Energiavirasto sekä Suomen Kuntaliitto. Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen ulkopuolella on liittyjän koko naan tai osittain omistama energian tuotanto, siirto ja jakelu tai vas taa vat toiminnot. Liittyjä sitoutuu myötävaikuttamaan, että nämä toi min not liittyvät niitä koskeviin elinkeinoelämän ener gia te hok kuusso pi muk sen energiantuotantoa ja/tai energiapalveluja koskeviin toimen pi de oh jel miin. Nurmijärven Sähkö Oy Nurmijärven Sähköverkko Oy ovat jo liittyneet energiapalveluiden toi men pi de oh jel maan. Kunnan osittain tai kokonaan omistamat vuokra-asuntoyhtiöt ja asumis oi keus yh tiöt liittyvät ensisijaisesti kiinteistöalan ener gia te hokkuus so pi muk sen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toi men pi de ohjel maan (VAETS). Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen sopimuskausi 2017 2025 kat taa kaksi jaksoa: sopimusjakso 2017 2020 (4 vuotta) ja so pi musjak so 2021 2025 (5 vuotta), yhteensä 9 vuotta. Energiatehokkuussopimuksesta tulevat velvoitteet Liittyvä kunta sisällyttää energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen osak si käytössä olevia tai käyttöön otettavia johtamisjärjestelmiä tai toi min ta suun ni tel mia. Energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi liit ty jä sitoutuu, kun se on teknisesti ja taloudellisesti sekä terveys-, tur val li suus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista: - Toiminnan organisointiin ja suunnitteluun. - Energiankäytön tehostamismahdollisuuksien selvittämiseen. - Kustannustehokkaiden energiankäytön tehostamistoimien to teutta mi seen. - Energiatehokkuuden huomioon ottamiseen suunnittelussa ja hankin nois sa.

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 11 Kunnanhallitus 215 19.09.2016 - Henkilökunnan kolutukseen ja energiatehokkuusasioiden vies tintään. - Liittynyt kunta pyrkii uuden energiatehokkaan teknologian käyttöön ot toon ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. - Liittynyt kunta raportoi vuosittain edellisen vuoden ener gian käy töstä ja siihen liittyvistä tehostamistoimista sekä muista liittyvien toimien toteutumisesta energiatehokkuussopimusten seu ran ta jär jestel mään. Jokainen energiatehokkuussopimukseen liittyvä kunta toteuttaa toimia omista lähtökohdistaan ja sitoutuu tekemään parhaansa ta voitteen saavuttamiseksi. Liittyvä kunta sitoutuu laatimaan sopimuksen toimeenpanon mu kaisen toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelma hyväksytetään liit tyjän vastuullisessa toimielimessä ja se toimitetaan viimeistään vuoden kuluessa sopimukseen liittymisestä Motivaan. Liittyjän tavoite Liittyvä kunta asettaa liittyessään ohjeellisen energiamääräisen (MWh) tehostamistavoitteen kaudelle 2017 2025 ja välitavoitteen vuo del le 2020. Tavoitteen laskennassa käytetään viimeisimmän käy tet tä vis sä olevan kalenterivuoden tietoja. Energiansäästötavoite ei ole sitova. Tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % liittyjän energiankäytöstä ja tavoi te vuodelle 2020 vastaa 4 % liittyjän energiankäytöstä. Ta voi tevuo si na 2020 ja 2025 liittyjän energiankäytön ei edellytetä olevan so pi muk seen liittymistilannetta alempi. Energiatehokkuussopimukseen liittyminen on maksutonta. Kus tannuk sia syntyy energiatehokkuustoimenpiteiden ja investointien toteut ta mi ses ta, energiakatselmusten teettämisestä sekä vuo sit tai sesta raportoinnista. Kustannuksia ei ole tässä vaiheessa arvioitu. Määrärahavaraukset tehdään vuosittain talousarvioesityksen yhteydessä. Valtion tuki liittyneille Valtio tukee tapauskohtaisesti uuden energiatehokkaan teknologian käyt töön ot toon liittyviä energiatehokkuusinvestointeja. Vain so pimuk seen liittyneillä on jatkossakin mahdollisuus hakea valtion harkin nan va rais ta tukea myös tavanomaisen tekniikan ener gia te hokkuut ta edistäviin investointeihin. Nykyisellä sopimuskaudella tuet kun ta-alal la ovat olleet 50 % energiakustannuksista sekä 10 40 % in ves toin ti kustannuksista. Tukiprosentit vahvistetaan vuosittain valtion talousarvion yhteydessä. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää kun nil le tukea myös energiankäytön tehostamiskohteita kartoittavan Mo ti va-mal li sen energiakatselmuksen toteuttamiseen. Esitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Nurmijärvi solmii kun ta-alan

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 12 Kunnanhallitus 215 19.09.2016 energiatehokkuussopimuksen vuosille 2017 2025 työ- ja elin kei nomi nis te riön, Energiaviraston ja Suomen Kuntaliitto ry:n kans sa. Lisätietoja: tekninen johtaja Ilkka Ruutu, puh. 040 317 2300 Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 3.

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 13 Tekninen lautakunta 145 28.11.2013 Tekninen lautakunta 143 18.12.2014 Kunnanhallitus 21 19.01.2015 Kunnanhallitus 216 19.09.2016 Viirinlaakson paalulaattaurakka / alueen kunnallistekniikan kokonaisurakan valmistelutilanne ja eteneminen 935/02.08.01.04/2013 TEKLA 145 Viirinlaakson paalulaattaurakan tarjouspyyntö julkaistiin Hilma - ilmoitusporttaalissa ja kunnan kotisivuilla avoimen menettelyn mukaisena, kansallisen kynnysarvon ylittävänä hankintana. Tarjoukset pyydettiin jättämään 13.10.2013 klo 12.00 mennessä. Ennen tarjousten avaamista urakkaa tarjonneille lähetettiin 14.11.2013 tarkennuspyyntö, jossa heille ilmoitettiin, että vesihuoltolinjan paalulaatan paalut eivät olleet tarjouspyyntöaineistossa olleissa paalutaulukoissa mukana. Tarjouksen tulee sisältää myös vesihuoltolinjan paalut, jotka eivät ole sidottuja määriä ja niiden määrä ja pituudet on laskettava itse suunnitelmista. Tarjouksen tarkennus oli toimitettava sähköpostilla osoitteeseen erkki.uusitalo@ramboll.fi perjantaihin 15.11.2013 klo 12.00 mennessä. Kaikilta urakkaa tarjonneilta saatiin määräajassa pyydetty tarkennus. TelaSteel Oy ja VRJ- Etelä- Suomi Oy tarkensi urakkahintaa tarkennuspyynnön jälkeen. Muiden urakoitsijoiden hintaan ei tarkennuspyynnöllä ollut vaikutusta. Tarjouspyynnössä ilmoitettiin, että hankintamenettely tapahtuu kolmivaiheisesti, jolloin ensimmäisessä vaiheessa tarkastetaan tarjoajan kelpoisuus tarjouspyynnön mukaisin ehdoin, toiseksi tarkistetaan onko annettu tarjous tarjouspyynnön mukainen ja kolmanneksi tehdään tarjousten hintavertailu. Tarjouksista valitaan hinnaltaan halvin tarjous. Tarjousajan puitteissa tarjouksen jättivät YIT Rakennus Oy, Infrapavelut, Jokioisten maanrakennus Oy, Graniittirakennus Kallio Oy, TelaSteel Oy, Destia Oy Etelä- Suomi, Maanrakennusliike E. M. Pekkinen Oy ja VRJ Etelä-Suomi Oy. Kaikki tarjoajat täyttivät tarjouspyynnön mukaiset kelpoisuusehdot ja tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaiset. Tarjousten avauspöytäkirja on liitteenä. Halvimman tarjouksen jätti TelaSteel Oy 7 566 300 e (alv 0 %). Kohde sisältyy vuoden 2014-2015 rakennusohjelmaan. Urakka-aika on 1.6.2015 asti. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen: Päätöksellä toteutetaan kunnallistekniikan rakentamisohjelmaa ja budjetoidut määrärahat riittävät. Päätöksellä ei ole merkittävää vaikutusta ilmastoon, mutta

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 14 Tekninen lautakunta 145 28.11.2013 Tekninen lautakunta 143 18.12.2014 Kunnanhallitus 21 19.01.2015 Kunnanhallitus 216 19.09.2016 hanke toteuttaa keskusta-alueiden tiivistämistavoitteita. Esitys: Tekninen lautakunta päättää valita Viirinlaakson paalulaattaurakoitsijaksi halvimman tarjouksen tehneen TelaSteel Oy:n. Hankintapäätös on ehdollinen ja sopimukset allekirjoitetaan ja hankinta on kuntaa sitova vasta, kun valtuusto on hyväksynyt vuosien 2014-2016 talousarviossa ja -suunnitelmassa määrärahan. Lisätietoja: kunnallistekniikan päällikkö Jukka Salminen, puh. 040 317 2304 Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 2. TEKLA 143 Viirilaakson paalulaattaurakkasopimusta ei ole allekirjoitettu, koska kunnanhallitus ja kunnanjohtaja ovat edellyttäneet varmuutta kaupallisen hankkeen toteutumisesta. Riittäväksi näytöksi on katsottu hankesopimus, jota ei kuitenkaan ole vielä saatu tehtyä. Tästä johtuen urakan aloitus on viivästynyt toistuvasti. Paalulaattaurakkaan oli varattu vuoden 2014 alkuperäisessä talousarviossa 5,9 milj.euroa. Vuoden 2014 määräraha jää lähes kokonaan käyttämättä. Määrärahaa on osavuosikatsauksissa vähennetty yhteensä 3,2 milj.euroa, josta ainoastaan osa on uudelleen budjetoitu vuodelle 2015. Vuoden 2015 määrärahatarve on 8 450 000 e, talousarviossa on nyt 6 790 000 e. Vuoden 2016 määrärahatarve on 3 670 000 e, taloussuunnitelmassa 1 810 000 e ja vuoden 2017 määrärahatarve 1 700 000 e. Esitys: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Viirinlaakson paalulaattaurakka saadaan aloittaa ja investoinnille myönnetään lisämäärärahaa 1 660 000 euroa vuodelle 2015 (vuodelta 2014 säästyneen määrärahan uudelleenbudjetointi). Loppuosa huomioidaan tulevien vuosien talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Hankkeen aloittaminen edellyttää osapuolten hyväksymää hankesopimusta. Lisätietoja: tekninen johtaja Ilkka Ruutu, puh. 040 317 2300

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 15 Tekninen lautakunta 145 28.11.2013 Tekninen lautakunta 143 18.12.2014 Kunnanhallitus 21 19.01.2015 Kunnanhallitus 216 19.09.2016 Asian käsittely: Kivilehto esitti, ettei paalulaattaurakkaa käynnistetä. Esitys raukesi kannattamattomana. Esittelijän esitys hyväksyttiin. KH 21 Talousjohtaja Kivilevo toteaa asiasta lausuntonaan seuraavaa: "A) Vuoden 2014 investointien vähenemisen kautta vaikuttaa osaltaan lainamäärään, jonka arvioitiin johdon kk-raportissa lokakuulta ole van 116 754 000 euroa vuoden lopussa. Lainamäärä vuoden 2014 lopussa on 102 465 655,43 euroa. B) Investointien toteutuma v. 2014 jäänee kaiken kaikkiaan n. 6 milj. eu roa alle budjetoidun. C) Hanke kasvattaa vuosien 2015-2017 investointimenoja sekä lainan nos to tar vet ta seuraavasti: 1,66 milj. euroa/2015, 1,86 milj./2016 ja 1,5 milj. euroa/2017." Hanketta koskeva aiesopimus on osapuolten välisissä neu vot te luissa saatu valmiiksi, ja edellyttää osapuolten päättävien elinten kä sitte lyä. Esitys: Esittelijän lisäysesitys: Kunnanhallitus merkitsee tämän hetkisen tilanteen tiedoksi. Kun nanhal li tus tekee hankkeen uudelleen budjetoinnista esityksen sen jälkeen, kun osapuolten päättävät elimet ovat hyväksyneet aie so pimuk sen. Päätösesityksen loppuun lisätään seuraavaa:...kuitenkin vii meistään 30.4.2015 mennessä. Esittelijän päätösesitys kuuluu ko ko naisuu des saan seuraavasti: Kunnanhallitus merkitsee tämän hetkisen ti lan teen tiedoksi. Kunnanhallitus tekee hankkeen uudelleen bud jetoin nis ta esityksen sen jälkeen, kun osapuolten päättävät elimet ovat hy väk sy neet aiesopimuksen, kuitenkin viimeistään 30.4.2015 mennes sä. Esitys hyväksyttiin esittelijän lisäyksellä täydennettynä. KH 216 Tekninen lautakunta päätti 26.11.2015 126 keskeyttää Vii rin laakson paalulaattaurakan hankintamenettelyn hankintalain edel lyt tämäl lä tavalla. Keskeyttäminen tuli lain mukaan tehdä mm. siksi, että han kin nan suoritusajankohta oli olennaisesti muuttunut. Lau ta kunnan päätöksestä valitettiin markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus on

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 16 Tekninen lautakunta 145 28.11.2013 Tekninen lautakunta 143 18.12.2014 Kunnanhallitus 21 19.01.2015 Kunnanhallitus 216 19.09.2016 pää tök sel lään 6.5.2016 hylännyt valituksen, joten Viirinlaakson kunnal lis tek nii kan rakentamisen valmisteluja on mahdollista jatkaa. Viirinlaakson alueen kunnallistekniikan rakentamista on tarpeen viedä eteenpäin ilman merkittäviä lisäviiveitä. Valtion myöntämä ARA-avus tus Viirinlaakson alueen kunnallistekniikan rakentamiseen (3,3M ) on voimassa vuoden 2018 loppuun asti, johon mennessä alu een kunnallistekniikan rakentaminen tulisi olla pääosin valmista. Li säk si Klaukkalan ohikulkutie on toteutumassa, johon liittyen myös Vii rin laak son alueelta tuleva katuyhteys tulee varmistaa. Myös Vii rinlaak son alueen tonteille on osoitettu ostohalukkuutta, mikä puoltaa alu een kunnallistekniikan rakentamista pikaisella aikataululla. Viirinlaakson alueen kunnallistekniikan toteutusta on valmisteltu koko nais urak ka na, johon sisältyvät Viirinlaakson alueen katujen (Luhta joen tie, Viirinlaaksontie, Viirintie) ja Klaukkalantie sekä mat ka keskuk sen ja liityntäpysäköinnin rakentaminen vesihuoltotöineen. Ko konais urak kaan sisältyy myös alueen paalulaatan rakentaminen. Kokonaisurakan kilpailutus käynnistetään syyskuun 2016 aikana. Kil pai lu tus vai heen jälkeen kokonaisurakan toteuttaminen ajoittuisi pää osin vuosille 2017-2018. Kuluvan vuoden 2016 budjetissa on hank keel le varattu tarvittavat investointimäärärahat vuosille 2016-2018. Koska hankkeen toteutus lähtee käyntiin vasta vuoden 2017 alkupuolella, tulee hankkeen määrärahoja osin siirtää eteenpäin. Tekninen lautakunta esitti kokouksessaan 11.8.2016 57 kunnal lis tek nii kan rakentamisen investointiohjelman vuosille 2017-2021, jo hon sisältyy tarvittavat määrärahavaraukset hankkeelle. Esitys: Kunnanhallitus päättää merkitä valmistelutilanteen tiedoksi sekä toteaa, ettei urakkakilpailun käynnistämiselle ole estettä. Lisätietoja: kunnallistekniikan päällikkö Jyrki Meronen, puh. 040 317 2304 sekä suun nit te lupääl lik kö Juha Oksanen, puh. 040 317 4461 Esitys hyväksyttiin.

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 17 Sosiaali- ja terveyslautakunta 42 06.09.2016 Kunnanhallitus 217 19.09.2016 Selvitys hoitoon pääsyn toteutumisesta perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa 585/06.00.00/2016 SOSTER 42 Etelä Suomen aluehallintovirastosta on saapunut selvitys- ja kuulemispyyntö kunnanhallitukselle, koska Nurmijärvellä olisi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen maaliskuun 2016 AvoHILMO-tiedotteen mukaan 126 potilasta odottanut hoitoon pääsyä yli kolme kuukautta perusterveydenhuoltoon ja 16 potilasta yli kuusi kuukautta suun terveydenhuoltoon. Selvitystä on pyydetty 31.8.2016 mennessä. Kokousaikataulujen vuoksi lisäaikaa on pyydetty ja saatu Aluehallintovirastosta 30.9.2016 saakka. Yhteenvetona voidaan todeta, että todellisuudessa ilmoitetut 126/ 16 potilasta eivät ole todellisia potilastapauksia vaan erinäisistä tietoteknisistä syistä järjestelmään jääneitä ei-todellisia potilastapauksia = " haamuja ". Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Nurmijärven kunnanhallitukselta selvitystä, josta tulee käydä ainakin seuraavat seikat. 1. Miten Nurmijärven terveyskeskuksessa seurataan vastaanottoaikojen saatavuutta perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa. Saatavuutta seurataan ns T3 eli kolmannella vapaalla ajanvarausajalla. Siinä on perusterveydenhuollossa suurta vaihtelua eri lääkäreiden ja terveysasemien välillä ollen muutamasta päivästä neljään viikkoon. Tähän vaikuttaa lomat, muut poissaolot, sijaistilanne jne. Suun terveydenhuollossa seurataan myös T3 -aikoja. 2. Mitkä ovat ne syyt, joiden vuoksi hoidon tarpeessa oleville potilaille ei ole voitu antaa vastaanottoaikaa lääkärille / hammaslääkärille. Pääsääntöisesti aikoja on pystytty antamaan kohtuullisen hyvin. Usein annettu aika ei ole sopinut asiakkaasta johtuvista syistä. Lomien ja muiden poissaolojen takia saattaa olla myös tilanne, ettei ns kirjoja ole tehty niin kauaksi eteen päin, että aikaa pystytään antamaan. Osasyynä tähän on, että ns oheistoiminnot esim neuvolat, koulut yms pitää suunnitella yhtäaikaisesti, jotta toiminnot pystytän hoitamaan. 3. Miten Nurmijärven terveyskeskuksessa toimitaan sellaisissa tilanteissa, joissa potilaille ei ole antaa vastaanottoaikaa lääkärille / hammaslääkärille.

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 18 Sosiaali- ja terveyslautakunta 42 06.09.2016 Kunnanhallitus 217 19.09.2016 Toimintatapa vaihtelee sen mukaan, minkä tyyppisestä ajanvarauksesta on kyse. Nykyisen hoidonporrastuksen vuoksi ohjataan myös asiakkaita ensin hoitajavastaanotolle ( astma, verenpaine, muisti ), jotta etukäteisvalmistelut vastaanottoa varten tulee tehdyksi. Esim ajokorttiasioissa pyydetään asiakasta ottamaan uudelleen yhteyttä, jos aikaa ei ole antaa. Tilanteissa, joissa vastaanoton tarve on ilmeinen, pyritään potilas ohjaamaan toiselle kuin kysytylle lääkärille tai annetaan aika puhelinajalle. Suun terveydenhuollossa annetaan aina aika. 4. Mihin toimenpiteisiin on Nurmijärven terveyskeskuksessa ryhdytty tilanteen korjaamiseksi ja miten toimenpiteissä on onnistuttu. Loppusyksystä 2015 kävi ilmi, ettei tietojen siirtyminen terveysefficasta THL:lle toteudu, niin kuin sen pitäisi ja sen vuoksi tilastot olivat vääristyneitä. Kunnasta päin katsoen tilanne näytti olevan kunnossa, mutta THL:lle ei tietoja mennyt. Mitään ilmoitusta asian suhteen ei ole missään vaiheessa tullut. Asiasta oltiin yhteydessä Tietoon ja tammikuun lopulla vihdoin tiedot alkoivat siirtyä. Nyt kävi kuitenkin ilmi, että järjestelmään jää hyvin helposti ns haamuja, ellei kuittaukset tapahdu oikeaoppisesti. Lisäksi virheellistä kuittausta emme pysty korjaamaan. Tämän vuoksi ostimme Tiedolta palvelun, jolla ko haamut poistetaan. Huhtikuussa haamuja vielä oli, mutta toukokuussa tilanne normalisoitui. Lisäksi olemme järjestäneet koulutusta henkilökunnalle käyntien kuittaamisesta. Kaiken kaikkiaan avohilmo on todettu hyvin haasteelliseksi ja se ei oikein istu perusterveydenhuoltoon. Lisäksi ohjelmassa on toiminnallisia puutteita, esimerkiksi ohjelma ei tunne tilannetta, että potilas ei tule paikalle eikä peruuta. Tämä on suun terveydenhuollossa ongelma. Esitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee annetun selvityksen tiedoksi ja antaa sen selvityksenään kunnanhallitukselle vastattavaksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Lisätietoja: Ilpo Salminen, johtava ylilääkäri puh. 040 317 3320 Esitys hyväksyttiin. KH 217 Esitys: Ns. haamulla tarkoitetaan sitä, että hoidetut asiakkaat jäävät jär jestel mään eikä niitä saada omaehtoisesti poistettua. Kunnanhallitus antaa asiasta sosiaali- ja terveyslautakunnan esi tyksen mukaisen selvityksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 19 Sosiaali- ja terveyslautakunta 42 06.09.2016 Kunnanhallitus 217 19.09.2016 Esitys hyväksyttiin. Lisäksi kunnanhallitus edellytti, että sosiaali- ja terveystoimiala toimit taa kunnanhallitukselle lisäselvityksen asioiden sujumisesta kolmen kuukauden kuluttua eli viimeistään 19.12.2016. Päätökseen kuuluu liite nro 4.

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 20 Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 21.06.2016 Kunnanhallitus 218 19.09.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastine valtuuston ponteen 30.9.2015 - selvitys vaihtoehtoisen palvelun tuottamistavan kustannuksista liittyen perhetukikeskukseen 245/05.09.01/2012 SOSTER 35 Käsitellessään 30.9.2015 61 Nurmijärven perhetukikeskuksen hankesuunnitelmaa. Valtuusto hyväksyi seuraavan ponnen: Kunnanhallitus tekee valtuustolle mahdollisimman pian selvityksen vaihtoehtoisen palvelun tuottamistavan kustannuksista. Nurmijärven perhetukikeskushankkeen vaiheet Nurmijärven kunnassa tuli v. 2011 ajankohtaiseksi selvittää oman perhetukikeskuksen perustamista, koska Nikinharjun kuntayhtymä esitti jäsenkunnille joulukuussa 2010 kuntayhtymän toiminnan lakkauttamista. Nikinharjun toiminta päättyi kesäkuussa 2012. Näin ollen Nurmijärven kunnalta poistui lastensuojelun vastaanotto-, arviointi- ja perhekuntoutusyksikkö. Valtuusto päätti 4.4.2012 30 sijoittaa perhetukikeskuksen Kiljavan Sairaala Oy:n tiloihin ja asia huomioitiin talousarvion ja taloussuunnitelman 2012-2014 käsittelyn yhteydessä. Kunnanhallitukselle jaettiin 20.1.2014 sisäisen valvonnan raportti Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu-lastensuojelu, 2.12.2013, jossa todettiin perhetukikeskuksen perusteltu tarve kustannusmielessä. Perhetukikeskus omana toimintana takaa lisäksi parhaat mahdollisuudet: hoitaa perheitä erilaisissa akuuteissa ja ei-akuuteissa tilanteissa, arvioida palvelu- ja hoitotarvetta rauhassa, välttäen näin tarpeettomat pitkäaikaiset sijoitukset, huolehtia siitä, että perheet voivat mahdollisuuksien mukaan jatkaa omassa ympäristössään avopalveluiden tukemana. Hanke Kiljava Oy:n tiloihin jouduttiin lopettamaan museoviraston lausunnon ja hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen, jonka jälkeen hankesuunnitelma päivitettiin ja perhetukikeskusta suunniteltiin kirkonkylälle joko Alhonniittuun kiinteistön yhteyteen tai Toreeninmäkeen vuokrakohteena. Kunnanjohtaja tilasi huhtikuusssa 2015 ulkopuolisen arvion Inspira Oy:lta perhetukikeskuksen hankesuunnitelmasta. Raportin mukaan hanke sisälsi useita toiminnallisia riskejä, jotka liittyivät lastensuojelulainsäädännön muutoksiin ja perhekuntoutuksen toimintamallien muutoksiin muun muassa kotiin tapahtuvan perhetyön lisääntymiseen, perhekuntoutusyksikön käyttöasteeseen ja henkilöstön

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 21 Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 21.06.2016 Kunnanhallitus 218 19.09.2016 joustavaan käyttöön sekä lastensuojelun yksityisten palvelujen tarjonnan lisääntymiseen. Selvitykseen sisältyneet laskentaoletukset hankkeen taloudellisesta kannattavauudesta eivät antaneet selviä tuloksia perustella hankkeen kannattavuutta lastensuojelun nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamishankkeen valmistelusta johtuen kunnan oli myös perusteltua vakavasti harkita ja mahdollisuuksien mukaan lykätä kaikkia talousarvioon sisältyviä sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilojen uusinvestointeja. Perhetukikeskusinvestointi oli merkittävä talonrakennusinvestointi ja tässä tilanteessa uuden toimitilan rakentaminen ei ollut perusteltua. Valtuusto päätti, ettei Nurmijärven perhetukikeskuksen hankesuunnitelmaa hyväksytä. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen edellytettiin valmistelevan uuden toimintamallin tehostetulle perhetyölle siten, että lastensuojelulliset tehtävät voidaan hoitaa tehokkaasti ja taloudellisesti lisäämällä avoimen perhetyön ja lastensuojelun resursseja, yksityistä palveluntuotantoa sekä hyödyntämällä kunnan ja kuntakonsernin tiloja. Talousarviossa vuodelle 2016 valtuuston päätti perustaa kolme uutta perheohjaajan vakanssia tehostettuun perhetyöhön. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastaus valtuuston ponsiesitykseen Tässä vastauksessa valtuuston hyväksymään ponteen esitetään, miten lastensuojelun vastaanotto- ja arviointipalvelut sekä perhekuntoutus on järjestetty, niiden kustannukset sekä avopalveluina järjestettyjen lastensuojelupalveluiden kustannukset omassa tuotannossa ja ostopalveluissa. Lastensuojelun kodin ulkopuoliset sijoituspalvelut ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta kilpailutuksen perusteella paitsi perhehoito, joka tuotetaan seudullisessa perhehoidon erityisyksikkö Pihlajassa. Lastensuojelun avohuollon palveluita tuotetaan Perhetukikeskus Koiramäessä, mutta myös ostetaan yksityisitä palveluntuottajilta kilpailutuksen perusteella. Perhetukikeskus Koiramäki tuottaa tehostettua perhetyötä, avoperhekuntoutusta sekä arviointipalveluja. Käsitteet Avohuollon asiakas: lapsi asuu omassa kodissaan ja saa tukitoimia kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Sijaishuollon asiakas: lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle.

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 22 Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 21.06.2016 Kunnanhallitus 218 19.09.2016 Jälkihuollon asiakas: huostaanoton ja 6 kk kestäneen avohuollon sijoituksen jälkeen lapsella/nuorella on oikeus avohuollon tukeen 21 ikävuoteen asti. Tehostettu perhetyö: intensiivinen tuki perheiden kotiin niinä aikona, kun tuen tarvetta on. Avoperhekuntoutus: kuntouttavaa työskentelyä terapeuttisin menetelmin. Ympärivuorokautinen perhekuntoutus: lapsi on sijoitettuna yhdessä vanhempansa kanssa perhekuntoutusyksikköön. Lastensuojelun asiakkaat vuonna 2015 Tässä vastineessa käytetään vuoden 2015 asiakas- ja euromääriä (TP/2015) Lastensuojelun asiakkaita vuoden 2015 aikana yhteensä 447 lasta, joista avo-ja jälkihuollon asiakkaana oli 355 lasta vuoden aikana sijoitettuina oli 92 lasta uusia sijoituksia oli 30 lasta, joista: 4 vanhempineen perhekuntoutuksessa 5 ammatillisessa perhekodissa laitoksessa 16 perhehoidossa 5 Taulukko 1. Lastensuojelun asiakkaat ikäryhmittän vuonna 2015 Ikä Sijoitetut Avohuolto Jälkihuolto 0-2 v. 1 27 0 3-6 v. 6 52 2 7-12 v. 24 109 4 13-15 v. 21 60 2 16-17 v. 28 48 8 18 v. - 12 6 37 Yhteensä 92 302 53 Perhetukikeskus Koiramäen toiminnan esittely Vuonna 2015 Perhetukikeskus Koiramäessä on työskennellyt koko vuoden 4 lastensuojelun erityistyöntekijää ja perhetukikeskuksen johtaja. Syyskuun alussa 2015 perhetukikeskukseen siirtyi perhetyöstä neljä perheohjaajaa (lastensuojelun perhetyöntekijät) kehittämään tehostettua perhetyötä.

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 23 Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 21.06.2016 Kunnanhallitus 218 19.09.2016 Valtuuston päätöksen mukaisesti perhetukikeskukseen saatiin 1.3.2016 lukien 3 uutta tehostetun perhetyön perheohjaajaa ja sisäisin järjestelyin 1 perheohjaaja. Näin ollen huhtikuusta 2016 lukien Perhetukikeskus Koiramäen henkilöstö koostuu: 4 lastensuojelun erityistyöntekijästä, avoperhekuntoutus 8 tehostetun perhetyön perheohjaajasta 1 esimiehestä, sosiaalityön johtaja/lastensuojelu Alunperin Perhetukikeskus Koiramäki sijaitsi Pratikankujalla, josta se joutui muuttamaan syksyllä 2014 Alhonniittuun sisäilmaongelmien vuoksi. Marraskuussa 2015 henkilökunta joutui siirtymään vesivahingon ja sisäilmaongelmien vuoksi Aleksis Kiventielle, jossa Perhetukikeskus Koiramäki toimii tällä hetkellä. Alhonniitussa perhetukikeskuksen irtaimisto altistui kosteudelle, osasta irtaimistoa jouduttiin luopumaan ja osa homepuhdistettiin. Perhetukikeskus toimi minimillä usean kuukaudena ajan tilaongelmien vuoksi. Huhtikuussa 2016 perhetukikeskuksen toiminta on saatu uudelleen pyörimään täydellä teholla. Perhetukikeskus Koiramäki muuttaa valtion virastotalon 1-kerrokseen, kun saneerausremontti on valmis tammikuussa 2018. Perhetukikeskukse tuottaman palvelun kustannustarkastelu Perhetukikeskus Koiramäki tuottaa avoperhekuntoutusta, arviointipalveluja ja tehostettua perhetyötä lastensuojelun asiakasperheiden tarpeisiin. Yksikön käyttösuunnitelmaa ei ole jaettu palvelukohtaiseksi, vaan käsittää koko yksikön toimintakulut (ks. taulukko 2.) Perhetukikeskus Koiramäki tuottaa tällä hetkellä puolet lastensuojelun asiakasperheiden tukipalveluista. Tehostetussa perhetyössä on 4 työparia ja avoperhekuntoutuksessa 2 työparia. Arvioitu tuntimäärä, jonka yksi työpari tuottaa on 50 h/kk. Taulukko 2. Perhetukikeskus Koiramäen toimintakulut tiliryhmittäin ja katetasolla (KS2016). tiliryhmä KS2016 % osuus toimintakatteesta TOIMINTATUOTOT 0 0 % myyntituotot 0 0 % TOIMINTAKULUT 638 056 100 % henkilöstökulut 512 206 80,3 % palvelujen ostot 47 560 7,5 % aineet, tarvikkeet, tavarat 11 100 1,7 %

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 24 Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 21.06.2016 Kunnanhallitus 218 19.09.2016 muut toimintakulut 67 190 10,5 % TOIMINTAKATE 638 056 100% Avohuollon tukipalvelujen kustannustarkastelu Lastensuojelun avohuollon tukipalveluina ostetaan ammatillista tukihenkilötyötä sekä tehostettua perhetyötä. Ostopalveluja on hankittu ensisijaisesti jälkihuoltonuorten tukipalveluina, mutta myös avohuollon asiakkaille, kun lapsen ja perheen tilanteessa on tarvittu intensiivistä tukea iltaan ja viikonloppuun. Avohuollon ostopalvelut ovat kilpailutettuja ja hyväksyttyjä palveluntuottajia on 44. Tehostetun perhetyön (2 työntekijää) tuntihinnat vaihtelevat 62,50 291,60 euron välillä. Taulukossa 3. esitetään vertailukululaskelma-arvio siitä, mikä vaikutus olisi sillä, jos kunta ostaisikin kaikki tapaamiset ostopalveluna, eikä omaa perhetukikeskus Koiramäen avotoimintaa olisi lainkaan. Nykyinen toimintamalli tarkoittaa sitä, että nykyinen perhetukikeskus on olemassa ja ostamme osan palveluista ostopalveluna. Ostopalvelun tuntihintana on käytetty tapaamisen keskiarvohintaa 117 /h (kaksi työntekijää) ja nykyisessä toimintamallissa vuoden 2016 katetta. Taulukko 3. Lastensuojelun avohuollon tukipalvelut ostopalveluina. avohuolto tilanne 1: nykyinen toimintamalli (oma toiminta+ ostopalvelut) tilanne 2: kaikki palvelut tuotettaisiin ostopalveluna Perhetukikeskus tuottamat tunnit Koiramäki 3 300 h Palveluntuottajilta ostetut tunnit 3 758 h 7 058 h Tunnit yhteensä Kustannukset ( ) 7 058 h 638 000, josta ostopalvelujen osuus 320 807 826 000 Esimerkkilaskelman mukaan kulut kasvaisivat n. 188 000 euroa (29,5 %) vuodessa, jos palvelut tuotettaisiin kokonaan ostopalveluna. Ostopalveluna hankittavien sijoituspalveluiden kustannustarkastelu Oheisissa taulukoissa (taulukot 4-5) on esitetty lasten kodin ulkopuoliset sijoitukset sijoituspaikan mukaan sekä kustannukset erikseen

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 25 Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 21.06.2016 Kunnanhallitus 218 19.09.2016 seuraavasti jaoteltuna: uudet, vuonna 2015 alkaneet sijoitukset sekä kaikki sijoitukset. Eniten uusia sijoituksia ohjautuu laitoksiin johtuen nuorisoikäisten sijoituksista. Perhehoidon osuus kasvaa pitempiaikaisissa sijoituksissa, koska perhehoitoon sijoitetaan pienempiä lapsia, joista monen kohdalla sijoitus on pitkäkestoinen johtuen vanhempien tilanteesta. Ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen käyttö on jäänyt vähäiseksi johtuen paikkojen puutteesta ja etäisyydestä. Vuoden 2015 aikana perhekuntoutuksessa oli 4 lasta vanhempineen, joista yhden lapsen tilanne päätyi huostaanottoon. Taulukko 4. Uudet vuoden 2015 aikana alkaneet sijoitukset sijoituspaikan mukaan. Hoitovuorokaudet Kustannukset ( ) perhehoito 635 63 997 ammatillinen perhekoti 891 189 344 laitos ympärivuorokautinen perhekuntoutus 158 yhteensä 2152 536 465 71 100 3 836 860 806 Taulukko 5. Kaikki sijoitukset vuoden 2015 aikana sijoituspaikan mukaan. Hoitovuorokaudet Palvelujen ostot ( ) perhehoito 8662 855 407 ammatillinen perhekoti 5649 1 070 293 laitos 9129 3 083 089 yhteensä 23440 1 008 789 Lastensuojelun laitoshoidon hoitovuorokaudet vuosina 2014-2016 Lasten sijoituksissa laitoshoito on kasvanut, johtuen nuorisoikäisten sijoitusten määrästä sekä nuorten sijoitusten pitkittymisestä. Yksityisessä palvelutarjonnassa ei ole vastaanotto- ja arviointityöhön keskittyviä lastensuojeluyksikköjä vaan nuoret sijoitetaan pitkäaikaishoitoa antaviin laitoksiin. Kun nuoret sijoitetaan kriisitilanteissa ilman riittävää arviointia riskinä on ohjautuminen vääriin sijoituspaikkoihin, jolloin sijoituspaikkaa joudutaan vaihtamaan jopa useamman kerran. Taulukosta 6. selviää, että laitoshoidon hoitovuorokausien määrä on lisääntynyt vuodesta 2014 vuoteen 2015 nähden n. 6 % ja vuodesta 2015 vuoteen 2016 hoitovuorokausien ennustetaan lisääntyvän n. 11 %.

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 26 Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 21.06.2016 Kunnanhallitus 218 19.09.2016 Taulukko 6. Laitoshoidon vuorokaudet 2014-2016 2014 2015 2016 hoitovuorokaudet 13 827 14 778 16 597 kasvu/vrk 951 1819 kasvu % ed. vuoteen nähden + 6,4 % + 10,9 % Tämä kasvu on selvästi suurempaa kuin mitä Inspira Oy esitti omassa arviointiraportissaan (perhetukikeskuksen hankesuunnitelman arviointiraportti 9.6.2015). Heidän skenaario 0:ssa, jossa arvioitiin tilannetta ettei ympärivuorokautista perhetukikeskusinvestointia tehdä, laitoshoidon tarpeen oletettiin kasvavan vain 2 % vuodessa. Skenaario 0 : Perhetukikeskus-investointia ei tehdä -Laitoshoidon sijoitusvuorokaudet eivät muutu -Laitoshoidon tarve kasvaa arviolta 2,0 % vuodessa - Skenaariokuvaa tilannetta jossa ei tehdä muutoksia nykytilanteeseen Yhteenvetoa Perhetukikeskus Koiramäen tehostetulla perhetyöllä ja avoperhe-kuntoutuksella tuetaan lastensuojelun asiakasperheitä intensiivisen ja kuntouttavan tuen muodoilla siten, että lapsi voisi asua kotonaan vaikeuksista huolimatta. Perhetukikeskus Koiramäen toiminta on käynnistynyt täydellä teholla huhtikuussa 2016, joten vaikutuksia lastensuojelupalveluiden kustannuksiin on vielä aikaista arvioida. Nurmijärven lastensuojelun haasteena on edelleen ympärivuorokautisten vastaanotto- ja arviointipalvelujen puute omassa kunnassa. Kiireellisissä sijoitustilanteissa paikka etsitään kilpailutuslistoilta ja otetaan mistä saadaan. Koska sijioitettavat lapset ovat kouluikäisiä, se tarkoittaa koulun vaihtoa sijoituspaikkakunnalle, jolloin sijoitukset määrittyvät enempi lukukausien kuin sijoitustarpeen mukaan. Laitoshoidon kustannukset ovat nousseet koska sijoitukset painottuvat nuorisoikäisiin. Myös jälkihuollon kustannukset ovat kasvaneet, koska jo 6 kk mittainen avohuollon sijoitus oikeuttaa lapsen jälkihuoltona annettavaan avohuollon tukeen 21 ikävuoteen asti. Yksityisessä palvelutarjonnassa ei ole vastaanotto- ja arviointityöhön keskittyviä lastensuojeluyksikköjä. Kunnissa on perustettu omia vastaanotto- ja arviointiyksikköjä (mm. Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää)

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 27 Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 21.06.2016 Kunnanhallitus 218 19.09.2016 lastensuojelun tarpeisiin. Kunnat eivät myy vastaanotto- ja arviointityötä naapurikunnille koska tarvitsevat palvelut omiin tarpeisiinsa. Lastensuojelulliset ongelmat ovat nykypäivänä moninaisia; vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat usein pienempien lasten sijoitusten taustalla, mutta nuorisoikäisten kohdalla pulmana on useimmmiten perheen vuorovaikutussuhteet ja näistä johtuvat ristiriidat. Perhesysteemistä ja vuorovaikutussuhteista johtuvia ongelmia ei voida korjata erottamalla nuori vanhemmistaan vaan koko perhe tulee hoitaa yhdessä. Mikäli kodin ulkopuolista sijoitusta tarvitaan tilanteen rauhoittamiseksi, niin sijoituksen tulisi olla lyhytkestoinen ja koko perheen tukeminen tulisi aloittaa välittömästi. Yksityisissä lastensuojeluyksiköissä perheiden kanssa tehtävä työ on vähäistä. Perheiden tukeminen ja kuntouttaminen jää kunnan lastensuojelun tehtäväksi ja mikäli lapsen sijoituspaikka on etäällä niin käytännössä intensiivinen työ lapsen ja vanhempien kanssa on mahdotonta. Ympärivuorokautisen perhetukikeskuksen kustannukseksi arvioitiin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Omaan perhetukikeskukseen olisi voitu sijoittaa kaikki vuonna 2015 vastaanotto- ja arviointityötä tarvinneet lapset ja nuoret (30). Kustannukset olivat vuonna 2015: - lastensuojelun avohuollon ostopalveluissa 320 807 (taulukko 3.) - uusista sijoituksista 860 806 (taulukko 4.) - sijaishuollossa 5 008 789 (taulukko 5.) Oman ympärivuorokautisen perhetukikeskuksen ensijaisena tavoitteena oli arvioida lapsen ja nuoren tilanne omassa kunnassa, jolloin olisi voitu ehkäistä pitempiaikaiseen sijaishuoltoon ajautumista. Taulokossa 7. on osoitettu kuinka paljon hoitovuorokausia olisi omaan perhetukikeskukseen ohjautunut vuonna 2015 (uudet sijoitukset). Kuitenkin kustannushyöty olisi muodostunut ensisijaisesti siitä, että ympärivuorokautisella vastaanotto- ja arviointityöllä omassa kunnassa olisi saatu lapsen ja perheen tilanne arvioitua tehokkaasti ja palautettua lapsi avotyöllä takaisin kotiin. Nyt lapset ohjautuvat suoraan pitkäaikaishoitoa antaviin lastensuojeluyksiköihin ja laitoshoidon kustannukset ovat kasvaneet. Vuonna 2015 sijoitetuista lapsista (30) ainoastaan kuuden (6) lapsen kohdalla sijoitus on päättynyt vuoden 2015 aikana ja kaikki muut ovat edelleen sijoitettuina.

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2016 28 Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 21.06.2016 Kunnanhallitus 218 19.09.2016 Taulukko 7. Arviolaskelma ja vertailu nykyisen toiminnan ja ympärivuorokautisen perhetukikeskuksen vaikutuksista kustannuksiin ja hoitovuorokausiin. ARVIOLASKELMA Lastensuojelun sijoitusten vertailu vuoden 2015 lukujen perusteella havainnoituna nykyinen toiminta/kaikki ympärivuorokautinen PTK /uudet sijoitukset hoitovuorokaudet hoitovuorokaudet perhehoito 8 662 855 407 635 63 997 ammatillinen perhekoti 5 649 1 070 293 891 189 344 laitoshoito 9 129 3 083 089 2 152 536 465 y m p ä r i v u o r o k a u t i n e n perhekuntoutus 158 71 100 158 YHTEENSÄ 23 440 5 008 789 3 836 860 806 Esitys: Nurmijärven sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle oheisen vastauksen valtuuston hyväksymään ponsiesitykseen perhetukikeskuksen vaihtoehtoisen palvelun tuottamistavan kustannuksista. Lisätietoja: Suvi Salin, va. perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö puh. 040 317 2210 Sannamari Nousiainen, va. hallintopäällikkö puh. 040 317 2200 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti palauttaa kyseisen asian kunnanhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi tarkennettujen ponsitietojen ja aiemman hankesuunnitelman perusteella tilojen löytämiseksi. KH 218 Esitys: Kunnanhallitus palauttaa asian sosiaali- ja terveyslautakunnalle uudel leen valmisteltavaksi siten, että sosiaali- ja terveyslautakunta laatii ponnen mukaisesti selvityksen vaihtoehtoisen palvelun tuot ta mista van kustannuksista sekä korjaa ja tarkistaa esittelytekstissä olevat las kel mat. Esittelijän muutosesitys: Kunnanhallitus esittää sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijän esityk sen mukaisesti valtuuston hyväksyttäväksi esittelytekstissä oleva vas taus ponsiesitykseen perhetukikeskuksen vaihtoehtoisen pal velun tuottamistavan kustannuksista.