Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna 2004 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Opetusministeriön hallinnonalan toimintayksiköt vastaavat koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimeenpanosta. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Maan taloudellinen menestys, kansalaisten hyvinvointi ja työllisyyden paraneminen edellyttävät kansakunnan henkisen pääoman tasapainoista kasvattamista. Vuonna 2004 opetusministeriön hallinnonalan toimintojen painopisteitä ovat: Turvataan koulutuksellinen ja kulttuurinen tasa-arvo. Huolehditaan peruspalvelujen saatavuudesta ja laadusta sekä kehitetään arviointia. Ihmisten yhdenvertaisuutta ja alueiden välistä tasa-arvoa vahvistetaan. Koulutusta ja tutkimusta kehitetään alueiden vahvuuksia ja ominaispiirteitä tukien tavoitteena työllisyysasteen nostaminen. Yrittäjyyttä edistetään koulutuksen ja kulttuurin eri aloilla. Koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan verkostoa alueellisena vetovoimatekijänä tuetaan. Suomen asemaa vahvistetaan yhtenä maailman johtavista tietoyhteiskunnista kehittämällä verkko-opetusta, parantamalla alan tutkimusta ja opettajien osaamista, kehittämällä kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja ja -palveluja, parantamalla tiedon ja kulttuurin saatavuutta sekä toteuttamalla sisältötuotantohankkeita. Edistetään henkistä kasvua ja oppimista. Tuetaan yhteiskunnan sivistyksellistä ja taloudellista kilpailukykyä. Panostetaan tutkimukseen valtion tiede- ja teknologianeuvoston suositusten pohjalta. Luodaan edellytyksiä koulutuksen keskeyttämisen vähentämiselle, korkeakoulututkintojen suoritusaikojen lyhentämiselle ja suunnataan aikuiskoulutusta toisen asteen ammatillista koulutusta vailla oleville. Koulutuksen yhteyksiä työelämään tiivistetään edelleen. Aikuiskoulutusta kehitetään parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotusten pohjalta. Kulttuuripolitiikalla tuetaan kulttuurista ja taiteellista monimuotoisuutta, rikasta kulttuuriperintöä, kulttuurilaitoksia ja palveluja sekä edellytyksiä luovaan työhön. Parannetaan kulttuuriperinnön säilymistä ja edistetään alan yhteiskunnallista vaikuttavuutta saattamalla siihen liittyviä aineistoja digitaaliseen muotoon. Lisätään osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksia. Liikunnan eettistä pohjaa ja liikunnan edellytyksiä vahvistetaan. Lasten ja nuorten oikeutta henkisesti ja fyysisesti turvalliseen kasvuympäristöön painotetaan. Lastenkulttuuria ja siihen liittyvää osaamista tuetaan. Monipuolistetaan kansainvälistä vaikuttamista. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002 2004 v. 2002tilinpäätös1000 v. 2003varsinainentalousarvio1000 v. 2004esitys1000 Muutos 2003 2004 1000 % 01. Opetusministeriö 85 323 250 116 245 232-4 884-2 05. Kirkollisasiat 2 052 2 066 2 167 101 5 07. Opetushallitus 18 136 17 332 18 403 1 071 6 08. Kansainvälinen yhteistyö 15 486 15 539 15 331-208 - 1 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 1 188 227 1 222 358 1 296 112 73 754 6 20. Ammattikorkeakouluopetus 308 407 339 048 343 651 4 603 1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
v. 2002tilinpäätös1000 v. 2003varsinainentalousarvio1000 v. 2004esitys1000 Muutos 2003 2004 1000 % 40. Yleissivistävä koulutus 1 697 023 1 849 313 1 843 893-5 420-0 60. Ammatillinen koulutus 490 131 544 542 558 308 13 766 3 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 301 125 290 298 303 544 13 246 5 70. Opintotuki 732 515 717 326 734 790 17 464 2 88. Tiede 190 033 206 905 239 481 32 576 16 90. Taide ja kulttuuri 302 280 315 334 331 083 15 749 5 98. Liikuntatoimi 84 374 85 857 85 857 99. Nuorisotyö 21 951 22 413 30 813 8 400 37 Yhteensä 5 437 065 5 878 447 6 048 665 170 218 3 Henkilöstön kokonaismäärä 29 040 29 500 30 360 Kuntien valtionosuudet opetusministeriön hallinnonalalla (1 000 ) 2003 varsinainen talousarvio 2004 esitys 29.20.30 Ammattikorkeakoulut 329 594 336 697 29.40.30 Yleissivistävä koulutus 1 736 334 1 730 602 29.60.30 Ammatillinen koulutus 410 078 417 510 29.60.31 Oppisopimuskoulutus 99 312 104 238 29.69.30 Kansalaisopistot 72 772 75 068 29.69.50 Kansanopistot 44 067 45 132 29.69.51 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 15 672 17 033 29.69.55 Opintokeskukset 12 292 12 678 29.69.56 Kesäyliopistot 3 949 4 115 29.90.30 ja 52 Kirjastot 95 630 92 095 29.90.31 ja 52 Teatterit ja orkesterit 42 122 42 354 29.90.32 ja 52 Museot 18 281 16 190 29.98.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 15 321 15 487 29.90.33 ja 52 Kuntien kulttuuritoiminta 6 615 6 633 29.98.50 Kuntien liikuntatoimi 15 269 15 363 29.99.50 Kuntien nuorisotyö 6 026 6 024 Yhteensä 2 923 334 2 937 219 Arvio valtionosuuksien jakautumisesta: Kunnat ja kuntayhtymät (77 %) 2 250 967 2 261 659 * Kunnat 1 238 032 1 243 912 * Kuntayhtymät 1 012 935 1 017 747 Yksityiset (23 %) 672 367 675 560 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Aikuiskoulutuksen rahoitus opetusministeriön hallinnonalalla (1000 ) 2003 varsinainen talousarvio 2004 esitys 29.10 Yliopisto-opetus ja -tutkimus OPM tarkistaa 21. Yliopistojen toimintamenot avoin yliopisto-opetus 13 000 000 täydennyskoulutuksen hintojen alentaminen (enintään) 5 000 000 perustutkintoa opiskelevat aikuiset (arvio) 1) 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot täydennyskoulutuksen tuotekehitystyö 3 000 000 29.20 Ammattikorkeakouluopetus 30. Valtionosuus käyttökustannuksiin aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus (arvio) 54 000 000 erikoistumisopinnot ja jatkotutkintokokeilu (arvio) 13 900 000 avoin ammattikorkeakouluopetus (arvio) 3 200 000 29.40 Yleissivistävä koulutus 30. Valtionosuus käyttökustannuksiin lukion aikuisopiskelijat (arvio) 18 700 000 29.60 Ammatillinen koulutus 21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot ammatillinen lisäkoulutus (arvio) 600 000 30. Valtionosuus käyttökustannuksiin näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perus-tutkintoon valmentava koulutus (arvio) 32 900 000 ammatillista perustutkintoa opiskelevat aikuiset (arvio) 2) 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen oppisopimuskoulutuksena suoritettava ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus (arvio) 28 200 000 oppisopimuskoulutuksena suoritettava ammatillinen lisäkoulutus (arvio) 62 100 000 29.69 Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 315 800 000 29.98 Liikuntatoimi 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikunnan koulutuskeskukset 13 600 000 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille 1 900 000 565 900 000 01. Opetusministeriö 1) Aikuisopiskelijoiksi on tässä yhteydessä luettu yli 25-vuotiaina yliopiston perustutkinto-opiskelut aloittaneet. Heidän osuutensa on noin viidennes ja opiskelusta aiheutuvat kustannukset ovat arviolta 127 miljoonaa euroa. 2) Aikuisopiskelijoiksi on tässä yhteydessä luettu yli 25-vuotiaina ammatillisen perustutkinnon opiskelun aloittaneet. Heidän osuutensa on noin 11 % ja opiskelusta aihutuvat kustannukset ovat arviolta 52 miljoonaa euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle ja luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetusministeriön arvoja ovat asiantuntijuus, vastuullisuus, avoimuus ja yhteistyö sekä tulevaisuuteen suuntautuneisuus. Opetusministeriön strategia 2015 ohjaa ministeriötä toimialansa johtamisessa. Ministeriön omaa toimintaa kehitetään siten, että hallinto luo edellytykset laadukkaalle ohjaukselle, päätöksenteolle ja toimeenpanolle. Opetusministeriön toiminnan painopisteitä vuonna 2004 ovat: Toteutetaan vuosille 2003 2008 vahvistettua koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa mm. seuraavin toimenpitein. Kuljetusetu ulotetaan esiopetuksessa oleviin. Aamu- ja iltapäivätoimintaa vahvistetaan käyttäen hyväksi niitä kokemuksia, joita on saatu yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa. Nostetaan perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen siirtyvien osuutta. Parannetaan koulutuksen läpäisyä, vähennetään keskeyttämistä ja alennetaan korkeakouluopintojen aloittamisikää sekä tutkinnon suorittamisikää. Lisätään opettajankoulutusta. Kehitetään aikuiskoulutusta parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotusten pohjalta. Lisätään yliopistojen ja Suomen Akatemian tutkimus- ja innovaatiorahoitusta. Edistetään tutkimustiedon ja teknologian käyttöä ja hyödyntämistä. Toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista taide- ja taiteilijapoliittista ohjelmaa, kirjastostrategiaa 2010 sekä lastenkulttuuripoliittista ohjelmaa. Aloitetaan koko maan kattavan luovuusstrategian valmistelu. Hallinnonalan lainsäädäntöä kehitetään muun muassa valmistelemalla ortodoksista kirkkokuntaa koskeva lainsäädäntöuudistus sekä käynnistämällä nuorisotyölain kokonaisuudistus. Liikunnan tulosperusteista valtionavustusjärjestelmää kehitetään. Tietoyhteiskuntakehitystä edistetään toimeenpanemalla koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntastrategian sekä kulttuurinen tietoyhteiskuntastrategia 2010:n toimenpiteitä. Yhteistyötä viranomaisten välillä lisätään erityisesti alueiden kehittämisessä, koulutuksessa ja työelämään motivoimisessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, terveysliikunnassa, nuorten elinolojen parantamisessa, kansalaistoiminnan esteiden purkamisessa sekä nuorten yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja ennaltaehkäisevässä huumetyössä. Edistetään sähköistä asiointia opetus- ja kulttuurihallinnossa verkkopalvelu- ja verkkotoimintastrategian mukaisesti. Jatketaan sähköisen valtionavustusprosessin suunnittelua ja kehittämistä osana Lomake.fi -verkkopalvelua. Jatketaan ministeriön toimitilahankkeen toteutusta, jonka tavoitteena on koota yhteen useisiin toimipisteisiin hajautuneet toiminnot. 10. Eräiden kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 165 000 euroa. 2004 talousarvio 2003 talousarvio 2002 tilinpäätös 1 165 000 1 500 000 1 290 000 Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, kunnossapidosta, korjauksista ja niihin liittyvistä lisärakennushankkeista sekä vuokrista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 23 000 euroa siirtona momentille 29.90.21 ja 12 000 euroa momentille 29.90.50. 19. Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 140 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen ve- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
rovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 2004 talousarvio 140 000 000 2003 talousarvio 149 000 000 21. Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 042 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 21 222 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 120 000 Muut toimintamenot 21 102 000 Bruttotulot 180 000 Maksullisen toiminnan tulot 140 000 julkisoikeudelliset suoritteet 110 000 muut suoritteet 30 000 Muut tulot 40 000 Nettomenot 21 042 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 105 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 29.08.25, 92 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 29.01.22, 30 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 29.40.25, 84 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 29.60.25 sekä 39 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 29.69.25. 2004 talousarvio 21 042 000 2003 lisätalousarvio 420 000 2003 talousarvio 19 413 000 2002 tilinpäätös 19 413 000 22. Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 008 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnittelu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, koulutuksen arviointitoiminnasta, niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös digitaalisen opetusmateriaalin tuotannon tukemiseen sekä kulttuuriperinnön digitointiin ja muihin sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan hankkeet 1 166 000 Nuorten osallisuushanke 537 000 Koulutuksen arviointi 267 000 Koulutuksen ja tieteen toimialan hankkeet 1 038 000 Yhteensä 3 008 000 Määrärahan mitotuksessa on otettu lisäyksenä huomioon 100 000 euroa siirtona momentilta 29.07.21 sekä vähennyksenä 92 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 29.01.21. 2004 talousarvio 3 008 000 2003 talousarvio 5 595 000 2002 tilinpäätös 4 645 000 26. Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 7 022 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttökorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 800 000 euroa valokopiointimäärien kasvun johdosta ja korvaustason jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. 2004 talousarvio 7 022 000 2003 talousarvio 6 222 000 2002 tilinpäätös 5 297 832 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 503 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain (902/1985) mukaisten avustusten ja käyttösuunnitelmassa yksilöityjen muiden avustusten maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Käyttösuunnitelma: Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionapu, mistä 80 000 euroa utbildningsdelegationin sekä muihin toiminta- ja toimistomenoihin 372 000 Paasikivi-Seura 13 000 Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoito 15 000 Kaatuneiden muiston vaaliminen sekä luovutetun alueen hautausmaiden kunnostaminen 103 000 Yhteensä 503 000 S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 9 000 euroa Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionavun loppueriä varten. 2004 talousarvio 503 000 2003 talousarvio 503 000 2002 tilinpäätös 503 000 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 70 992 000 euroa. Vuonna 2004 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 62 236 000 eurolla. Mikäli vuoden 2003 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2004. Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelman sekä Equal-, Interreg- ja Urban-yhteisöaloitteiden ja pilottihankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU-osuuksien kanssa. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 18 466 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 52 526 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa): Myöntämisvaltuusvuosi 2004 2005 2006 Yhteensä Vuosien 2001 2003 sitoumukset 54,855 18,798-73,653 Vuoden 2004 sitoumukset 16,137 27,787 18,312 62,236 Yhteensä 70,992 46,585 18,312 135,889 Momentin myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen rahastoittain ja ohjelmittain (milj. euroa): Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Equal Interreg Urban Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 6,337 7,995 - - 3,060 0,128 17,520 Euroopan sosiaalirahasto 12,080 6,960 24,482 1,194 - - 44,716 Yhteensä 18,417 14,955 24,482 1,194 3,060 0,128 62,236 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa): Budjetoitu Budjetoitu valtuutta määrärahaa v. 2000 2003 Myöntämis- v. 2000 2003 talousarvio+ valtuus talousarvio+ Määräraha Ohjelma lisätalousarviot v. 2004 lisätalousarviot v. 2004 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tavoite 1 26,382 6,337 21,954 6,398 Tavoite 2 30,446 7,995 25,526 8,979 Interreg 8,224 3,060 5,580 2,947 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Urban 0,464 0,128 0,250 0,142 Yhteensä 65,516 17,520 53,310 18,466 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tavoite 1 53,554 12,080 43,828 15,851 Tavoite 2 28,712 6,960 21,886 8,722 Tavoite 3 98,767 24,482 78,338 25,257 Equal 6,598 1,194 3,320 2,696 Yhteensä 187,631 44,716 147,372 52,526 EAKR + ESR YHTEENSÄ 253,147 62,236 200,682 70,992 2004 talousarvio 70 992 000 2003 lisätalousarvio 2003 talousarvio 67 883 000 2002 tilinpäätös 54 174 490 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön tilajärjestelyjen aiheuttamien kalusto- ja varustehankintojen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen. Vuonna 2004 saa tehdä kalusto, laite- ja palveluhankintoja koskevia sopimuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2005 enintään 1 500 000 euroa. 2004 talousarvio 1 500 000 05. Kirkollisasiat S e l v i t y s o s a : Luvun määrärahoilla rahoitetaan muun muassa ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen ja kolmen hiippakunnan aluehallinnon palkoista, vuokrista ja matkoista aiheutuvat menot sekä avustukset eräille ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille sekä Suomen Merimieskirkolle. 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot Käyttösuunnitelma: (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 780 000 euroa. 2004 talousarvio 1 780 000 2003 lisätalousarvio 38 000 2003 talousarvio 1 679 000 2002 tilinpäätös 1 665 000 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 387 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suomen Merimieskirkolle myönnettävästä avustuksesta saa käyttää enintään 152 000 euroa Antwerpenin ja Hampurin merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon edellyttäen, että evankelisluterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa vastaavat osuudet. 07. Opetushallitus Eräät avustukset ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille 152 000 Avustus Suomen Merimieskirkolle 235 000 mistä Antwerpenin ja Hampurin merimieskirkkojen rakentamisavustuksiin (enintään) 152 000 Yhteensä 387 000 S e l v i t y s o s a : Ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille myönnettävät avustukset on tarkoitus käyttää muun ohella Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Lapin ortodoksisen seurakunnan ja Valamon konservointilaitoksen toiminnan tukemiseen. 2004 talousarvio 387 000 2003 talousarvio 387 000 2002 tilinpäätös 387 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Opetushallitukselle vuodelle 2004 seuraavat tulostavoitteet: Opetushallitus toteuttaa kansallista koulutuspolitiikkaa valmistelemalla toimialaansa kuuluvan koulutuksen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet, toteuttamalla niihin liittyviä opetuksen kehittämisohjelmia sekä levittämällä innovaatioita. Virasto tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tarpeista sekä työelämästä. Opetushallitus hoitaa sen tehtäväksi säädetyt ja määrätyt viranomaistehtävät sekä tuottaa palveluja koulutusalan toimijoille. Kaikessa toiminnassaan Opetushallitus: tukee koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista ja kansainvälisesti tunnustetusti korkealaatuisten ja yhtenäisten koulutuspalvelujen järjestämistä lapsille, nuorille ja aikuisille, edistää alueellisen yhteistyön kehittämistä, tähtää syrjäytymisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen, tukee maahanmuuttajien kotouttamista, koulutusta ja työhön sijoittumista, tukee teknologian hyödyntämistä oppimisessa ja koulutuksessa, tähtää siihen, että työmarkkinoiden käytettävissä on riittävä määrä ammatillisesti päteviä työntekijöitä, tukee opetustoimialan kansainvälistymistä Euroopan unionin sopimien ja kansallisten tavoitteiden mukaisesti, tuottaa päätöksenteossa, koulutuksen seurannassa, arvioinnissa ja tiedotuksessa tarvittavaa tietoa kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön. Perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä oppilaanohjauksessa tehostetaan. Perusopetuksen 1. 9. luokkien ja lukion opetussuunnitelmien perusteet valmistuvat annettavaksi koulutuksen järjestäjille ja kouluille. Lukion uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuonna 2005 ja perusopetuksen uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan viimeistään vuonna 2006. Ammatillisessa koulutuksessa jatketaan työssäoppimisen kehittämistä. Perustutkintoihin liitettävien näyttöjen kokeilu- ja kehittämistyötä jatketaan. Virasto koordinoi nuorten osallisuushanketta ja osallistuu liikuntavuoden 2004 toteutukseen. Näyttötutkintojen perusteita tarkistetaan ja uudistetaan tavoitteena laajentaa tutkintojen käyttöä työelämän kaikilla toimialoilla yhteistyössä työelämän järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Oppisopimuskoulutuksen asemaa vahvistetaan. Vapaan sivistystyön ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehitetään yhteistyössä opetusministeriön ja alan toimijoiden kanssa. Opetushallitus osallistuu valtakunnalliseen ja alueelliseen koulutustarpeiden ennakointiin. Erityisopetuksen järjestelyjä tehostetaan kaikissa koulumuodoissa. Opetushallitus osallistuu osana koulutuksen arviointiasiantuntijoiden verkostoa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisten oppimistulosten arviointiin koulutuksen arviointineuvoston toimeksiannosta. Arviointituloksia hyödynnetään opetuksen kehittämistyössä. Kehitetään koulutuksen perustietojärjestelmää, koulutuspoliittista seurantaa ja päätöksentekoa sekä koulutuksen arviointia, koulutuksen tilan kuvauksia ja koulutusindikaattorien tuotantoa varten. Kehitetään koulutuksen ennakointimenetelmiä ja tuotetaan ennakointitietoa. Opetushallitus ylläpitää ja kehittää valtakunnallisia opiskelijavalintajärjestelmiä. Hoidetaan Euroopan unionin koulutus- ja yhteistoimintaohjelmiin sekä tietoverkkoihin liittyviä tehtäviä sekä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien koulutushankkeiden hallinnointia. Hoidetaan tutkintojen kansalliseen ja kansainväliseen tunnustamiseen kuuluvat tehtävät. Osallistutaan Venäjä- ja lähialueyhteistyöohjelmien toimeenpanoon. Osallistutaan pohjoismaiseen yhteistyöhön. Rahoitetaan ja kehitetään opetustoimen pitkäkestoista henkilöstökoulutusta. Opetushallituksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.10.22, 20.25, 40.25, 60.25, 69.22 ja 69.25 määrärahoja. Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 2002 2003 2004 toteutuma ennakoitu arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 7 081 6 251 7 000 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 5 240 4 858 5 512 Käyttöjäämä (t ) 1 841 1 393 1 488 % tuotoista 26,0 22,3 21,3 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 858 918 955 Ylijäämä (t ) 983 475 533 % tuotoista 13,9 7,6 7,6 21. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 403 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Määrärahasta käytetään 258 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 25 590 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 5 512 000 Muut toimintamenot 20 078 000 Bruttotulot 7 187 000 Maksullisen toiminnan tulot 7 000 000 Muut tulot 187 000 Nettomenot 18 403 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 440 000 euroa siirtona momentilta 29.10.22 yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusjärjestelmän palkkaus-, ylläpito- ja kehittämismenoihin. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 100 000 euroa siirtona momentille 29.01.22. 2004 talousarvio 18 403 000 2003 lisätalousarvio 301 000 2003 talousarvio 17 332 000 2002 tilinpäätös 18 136 000 08. Kansainvälinen yhteistyö 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 787 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 797 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 10 000 Muut toimintamenot 787 000 Bruttotulot, maksulisen toiminnan tulot (muut suoritteet) 10 000 Nettomenot 787 000 Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alustavasti asettanut Venäjän ja Itä-Euroopan instituutille vuodelle 2004 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Instituutin tehtävänä on avustaa viranomaisia, eri laitoksia, tutkijoita ja muita sidosryhmiä toimialansa kysymyksissä ja tuottaa tietoa päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi. Instituutti osallistuu Suomen ja Venäjän välisten kulttuuri- ja tutkimusalan yhteistyösopimusten ja - ohjelmien käytännön toteuttamiseen. Instituutin toiminnan ensisijaisena maantieteellisenä kohteena ovat itäslaavilaiset alueet (Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina) ja Baltia. Myös muut entisen Neuvostoliiton osat samoin kuin venäläinen kulttuuriperinne Suomessa sekä Venäjältä ja Itä-Euroopasta Suomeen muuttaneiden kielen ja kulttuurin tukeminen kuuluvat instituutin toimialaan. Instituutti toimii International Council for Central and East European Studies (ICCEES) -järjestön tiedotuskeskuksena. 2004 talousarvio 787 000 2003 lisätalousarvio 16 000 2003 talousarvio 752 000 2002 tilinpäätös 751 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 7 025 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. Määrärahaa saa lisäksi käyttää määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavasti. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Kansainväliseen levitykseen tarkoitettujen julkaisujen tukeminen 253 000 Eräiden kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä tekevien ulkomaanyhdistysten toiminta 1 860 000 Yhteensä 5 232 000 2004 talousarvio 5 232 000 2003 talousarvio 5 212 000 2002 tilinpäätös 5 004 309 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 287 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Monenkeskinen yhteistyö 771 000 Kahdenkeskinen yhteistyö 2 926 000 Euroopan integraatiosta aiheutuvat menot 600 000 Ulkosuomalaisten sivistysolojen edistäminen 1 455 000 Pohjoismainen yhteistyö 920 000 Sukukansaohjelma 353 000 Yhteensä 7 025 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 105 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 29.01.21. 2004 talousarvio 7 025 000 2003 talousarvio 7 130 000 2002 tilinpäätös 7 369 000 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 5 232 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Kulttuuri-instituuttien toiminta 3 119 000 Unescon jäsenmaksu 1 700 000 Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön 29 000 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston nuorisokortin osittaissopimuksesta 6 000 Suomen maksuosuus WIPOlle/Bernin unionille 83 000 Suomen maksuosuus ICCROMille 17 000 Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuva meno 19 000 OECD/CERI jäsenmaksu 19 000 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EU- RIMAGES-rahastoon 280 000 Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle 21 000 Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle 35 000 Suomen maksuosuus WADAlle 65 000 OECD/INES jäsenmaksu 13 000 Yhteensä 2 287 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 17 000 euroa Audiovisuaalisen Eureka-järjestön lakkauttamisesta johtuen ja lisäyksenä 13 000 euroa Suomen jäsenmaksuna OECD/INES-koulutusindikaattorihankkeeseen. 2004 talousarvio 2 287 000 2003 talousarvio 2 445 000 2002 tilinpäätös 2 361 834 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi on säädetty, että määrärahaa korotetaan vuonna 2004 vähintään 20 milj. eurolla. Säännös koskee vuosia 2002 2005. Opetusministeriön ja yliopistojen välistä tulosohjausjärjestelmää ja toimintamenorahoituksen muodostumisperusteita on uudistettu vuosille 2004 2006. Yliopistojen budjetoinnissa painotetaan yliopistojen perustehtävien toteuttamista ja mahdollistetaan koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitseminen. Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 2004 seuraavat tavoitteet: Yliopistojen tavoitteena on toiminnallaan vaikuttaa siihen, että suomalaisen yhteiskunnan kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi lisääntyy. Yliopistojen tavoitteena on tutkimuksen, tutkijankoulutuksen, opetuksen ja taiteellisen toiminnan korkea kansainvälinen taso ja laatu. Yliopistot jatkavat kokonaisvaltaisen laatutyön ja sen menetelmien kehittämistä. Yliopistot kehittävät työyhteisöään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina paranee ja henkilöstön työkyky ja -tyytyväisyys lisääntyvät. Yliopistot vahvistavat ammattimaisen tutkijanuran edellytyksiä ja kiinnittävät erityistä huomiota tasa-arvon edistämiseen tiedeyhteisössä. Tutkijakouluja kehitetään tärkeimpänä väylänä tohtorintutkintoon, joka on tieteellisten jatkoopintojen ensisijainen tavoite. Tutkijakouluihin rekrytoidaan aktiivisesti ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Tavoitteena on, että vuonna 2006 tutkijakoulujen opiskelijoista 10 prosenttia on ulkomaalaisia. Opiskelijavalintajärjestelmän kehittämistarpeisiin laaditaan yliopistokohtaiset opiskelijavalintojen kehittämisstrategiat tavoitteena opintoihin sijoittumisen nopeuttaminen, valintayksiköiden määrän vähentäminen ja valintamenettelyjen keventäminen. Opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehitetään niin, että opintojen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät erityisesti humanistisella, matemaattis-luonnontieteellisellä ja teknistieteellisellä koulutusalalla. Yliopistot ottavat käyttöön kaikilla aloilla opiskelijoiden kanssa laadittavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman vuoteen 2006 mennessä. Yliopistot valmistelevat ja toteuttavat kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanon ja opintojen mitoituksen uudistuksen, niin että uuteen rakenteeseen voidaan siirtyä joustavasti syyslukukaudesta 2005 lähtien. Yliopistot ottavat koulutustarjonnan suuntaamisessa huomioon erityisesti kansallisen terveysprojektin, opettajankoulutuksen ja tietoteollisuusalojen muuttuneet tarpeet. Koulutustarjonnan suuntaamisessa hyödynnetään rakenteellisen kehittämisen mahdollisuuksia. Yliopistot tiivistävät ja lisäävät kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista siten, että suomalaiset yliopistot ovat kilpailukykyisiä ja aloitteellisia toimijoita ja arvostettuja yhteistyökumppaneita erityisesti Euroopan korkeakoulutusja tutkimusalueella. Yliopistot lisäävät yhteistyötä Venäjän kanssa ja vahvistavat suomalaista Venäjän-asiantuntemusta. Yliopistot lisäävät englanninkielistä opetustarjontaa vahvuusaloillaan ja kiinnittävät erityistä huomiota opetuksen ja opetusmenetelmien laatuun. Opintojen ohjauksessa otetaan ulkomaisten opiskelijoiden erityistarpeet huomioon. Suomen/ruotsin kielen ja suomalaisen kulttuurin opetusta tutkinto-opiskelijoille lisätään. Yliopistot vahvistavat alueiden elinvoimaisuutta verkostoitumalla alueiden keskeisten toimijoiden kanssa. Alueelliset yliopistokeskukset ja muut yliopistojen aluetoiminnot kootaan riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi, niin että niillä on edellytykset saavuttaa toiminnassaan korkea laatu ja vaikuttavuus. Yliopistot kehittävät yhteyksiään elinkeinoelämään Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
tehostamalla liiketoimintaosaamistaan, innovaatiopalvelujaan sekä tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä. Yliopistojen mahdollisuuksia tukea yrittäjyyttä vahvistetaan. Yliopistojen aikuiskoulutustehtävää selkiytetään. Yliopistot tukevat aikuiskoulutuksellaan työllisyyttä ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Alueellisessa kehittämisessä tuetaan alueiden tarpeita aikuiskoulutuksen eri muodoin. Aikuisten mahdollisuuksia suorittaa yliopistotutkinto edistetään käyttämällä hyödyksi maisteriohjelmia ja avoimen yliopiston tarjontaa. Yliopistot laajentavat toimintansa rahoituspohjaa suoran budjettirahoituksen lisäksi hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Täydentävän rahoituksen tulee tukea yliopistojen perustehtäviä ja niihin liittyviä tavoitteita. Yliopistojen uusien opiskelijoiden määrä pidetään vuoden 2003 tasolla siten, että vuosittain otetaan erillisvalinnat mukaan lukien 22 500 uutta opiskelijaa. Avoimen yliopisto-opetuksen väylän kautta tutkinto-opiskeluun siirtyvien tavoite on vuosittain 1 240 opiskelijaa. Tavoitteena on, että vuosina 2004 2006 yliopistoissa suoritetaan keskimääriin 14 064 ylempää korkeakoulututkintoa ja 1 450 tohtorin tutkintoa. Perustutkintoa suorittavista opiskelee ulkomailla vuosittain yli kolmen kuukauden jakson 5 415 opiskelijaa. Avoimen yliopisto-opetuksen tavoite on vuosittain 20 000 laskennallista kokovuotista opiskelijapaikkaa. Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin: Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot toteutuma tavoite toteutuma tavoite 2002 2004 2006 2002 2004 2006 Helsingin yliopisto 2 274 2 500 352 396 Jyväskylän yliopisto 1 168 1 285 97 119 Oulun yliopisto 1 164 1 510 105 158 Joensuun yliopisto 636 760 61 68 Kuopion yliopisto 384 445 82 77 Turun yliopisto 1 069 1 250 118 137 Tampereen yliopisto 988 1 041 95 105 Åbo Akademi 512 598 65 63 Vaasan yliopisto 321 400 14 18 Lapin yliopisto 332 395 7 17 Teknillinen korkeakoulu 940 1 150 99 131 Tampereen teknillinen yliopisto 703 880 58 65 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 469 570 24 30 Helsingin kauppakorkeakoulu 360 380 17 19 Svenska handelshögskolan 245 250 9 12 Turun kauppakorkeakoulu 187 270 6 13 Sibelius-Akatemia 111 140 8 9 Teatterikorkeakoulu 46 45 3 3 Taideteollinen korkeakoulu 148 165 3 8 Kuvataideakatemia 18 30 1 2 Yhteensä 12 075 14 064 1 224 1 450 Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 000 euroa. Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 196 449 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään 830 000 euroa yliopistojen omien päätösten mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen, opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen sekä yliopistojen toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden 2004 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2004 jälkeen siten, että nettomenojen lisäys on vuositasolla enintään 4 300 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen yliopistojen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1317/2001) sekä opetusministeriön päätöksiin kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) ja avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluis-sa perittävistä maksuista (83/1993). Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Helsingin yliopisto, mistä 2 613 000 euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille ja 11 900 000 euroa kansalliskirjaston valtakunnallisena osuutena 285 331 000 Jyväskylän yliopisto 92 942 000 Oulun yliopisto 122 081 000 Joensuun yliopisto 54 834 000 Kuopion yliopisto 49 813 000 Turun yliopisto 104 519 000 Tampereen yliopisto 79 031 000 Åbo Akademi 45 780 000 Vaasan yliopisto 20 236 000 Lapin yliopisto 27 704 000 Teknillinen korkeakoulu 107 233 000 Tampereen teknillinen yliopisto 59 451 000 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 32 293 000 Helsingin kauppakorkeakoulu 22 637 000 Svenska handelshögskolan 12 154 000 Turun kauppakorkeakoulu 13 154 000 Sibelius-Akatemia 22 197 000 Teatterikorkeakoulu 10 066 000 Taideteollinen korkeakoulu 25 821 000 Kuvataideakatemia 5 200 000 Opetusministeriön käytettäväksi 3 972 000 Yhteensä 1 196 449 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 20 000 000 euroa korkeakoululaitoksen kehittämislain perusteella ja 64 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 31.24.21. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 1 682 089 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 191 580 000 Yhteishankkeet 230 000 000 Muut toimintamenot 1 260 509 000 Bruttotulot 485 640 000 Maksullisen toiminnan tulot 228 990 000 liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 205 540 000 julkisoikeudelliset suoritteet 23 450 000 Muut tulot 256 650 000 yhteishankkeet 230 000 000 lahjoitukset 24 200 000 sponsoritulot 2 290 000 muut tulot 160 000 Nettomenot 1 196 449 000 Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 2002 2003 2004 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 195 860 209 600 205 540 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 158 490 159 850 159 700 Käyttöjäämä (t ) 37 370 49 750 45 840 % tuotoista 19,1 23,7 22,3 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 25 520 41 740 36 810 Ylijäämä (t ) 11 850 8 010 9 030 % tuotoista 6,1 3,8 4,4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Tuotot % kustannuksista 106,4 104,0 104,6 Volyymin muutos % -2,8 7,0-1,9 2004 talousarvio 1 196 449 000 2003 lisätalousarvio 19 370 000 2003 talousarvio 1 122 805 000 2002 tilinpäätös 1 090 201 068 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 21 272 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta 9 272 000 2. Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet 9 000 000 3. Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittäminen 3 000 000 Yhteensä 21 272 000 Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 207 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen tuotekehitystyöstä aiheutuviin kustannuksiin yliopistojen esittämillä alueilla osana niiden yhteiskunnallista tehtävää. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 3 196 000 euroa yliopistojen alueellisen kehittämisen menoina sekä 440 000 euroa yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusjärjestelmän palkkaus-, ylläpito- ja kehittämismenojen siirtona momentille 29.07.21. 2004 talousarvio 21 272 000 2003 lisätalousarvio 203 000 2003 talousarvio 24 473 000 2002 tilinpäätös 22 843 000 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 835 000 euroa. Määrärahasta käytetään 2 802 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin, 1 681 000 euroa ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professorien sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettajien ohjesäännön mukaisesti ja ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 144 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 9 095 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 544 000 Muut toimintamenot 3 208 000 Yhteishankkeet 860 000 Apurahat ja avustukset 2 802 000 Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla 1 681 000 Bruttotulot 1 260 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 400 000 Muut tulot, yhteishankkeet 860 000 Nettomenot 7 835 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle vuodelle 2004 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. CIMO tukee suomalaisia oppilaitoksia uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien avautuessa eräille Keski- ja Itä-Euroopan maille. Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään henkilövaihdon keinoin sekä syvennetään erityisesti kansainvälisen harjoittelun suhteita oppilaitoksiin. Uuden tietotekniikan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyön kehittämiseen CIMOn uusien sidosryhmien, mm. yleissivistävän koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden sekä kulttuurin alan toimijoiden kanssa. Sokrates-ohjelmaan osallistumisen tavoitteena on 8 400 henkilöä, joista Suomesta lähteviä on 4 200 ja Suomeen saapuvia 4 200. Euroopan unionin nuoriso-ohjelman osallistumistavoite on 4 500, joista suomalaisten osuus on 2 950 ja ulkomaalaisten 1 550. Tavoitteena on 2 000 toteutunutta kansainvälistä harjoittelijavaihtoa, mukaan lukien CIMOn tukemien opiskelijajärjestöjen organisoima harjoittelijavaihto. Kahdenvälisen ja monenkeskisen yhteistyön henkilövaihdon tavoite 1 200. Tavoitteena on tarjota 250 ulkomaiselle Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijalle kesäkurssipaikka sekä tukea 40 yliopistonopettajan opetustoimintaa ulkomaisissa yliopistoissa. 2004 talousarvio 7 835 000 2003 lisätalousarvio 81 000 2003 talousarvio 7 650 000 2002 tilinpäätös 7 703 000 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 70 556 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on asettanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitosta seuraavat tulostavoitteet: Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetussuunnitelmatyön ja opetuksen laadusta sekä kehittävät monipuolista opetusharjoittelua ja opetusteknologian käyttöä. Harjoittelukouluissa on vuonna 2004 keskimäärin 8 250 oppilasta, joista peruskouluasteella 6 000 ja lukiossa 2 250 oppilasta. Harjoittelukouluissa järjestetään noin 3 400 opettajaksi opiskelevan opetusharjoittelu. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 150 000 euroa maahanmuuttajien opetuksesta aiheutuvina menoina. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 71 301 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 341 000 Yhteishankkeet 274 000 Muut toimintamenot 70 686 000 Bruttotulot 745 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 445 000 Yhteishankkeiden tulot 274 000 Muut tulot 26 000 Nettomenot 70 556 000 Kuntien osuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, 15 530 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. 2004 talousarvio 70 556 000 2003 lisätalousarvio 1 640 000 2003 talousarvio 67 262 000 2002 tilinpäätös 67 144 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
(88.) Osakkeiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2003 talousarvio 168 000 2002 tilinpäätös 336 000 20. Ammattikorkeakouluopetus S e l v i t y s o s a : Ammattikorkeakoulut asettavat kehittämistoiminnan lähtökohdaksi valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa määritellyt suuntaviivat ja tavoitteet. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä tavoitteena on ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulujen roolia innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan tehostamalla niiden opetusta palvelevaa ja työelämää sekä aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaisesti opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut sopivat määrävuosiksi kerrallaan ammattikorkeakoulujen toiminnan keskeisistä tavoitteista ja seurannasta. Ammattikorkeakoulujen keskimääräisen vuosiopiskelijamäärän arvioidaan vuonna 2004 olevan noin 101 540, josta 82 000 nuorten ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, 15 540 aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa, 350 jatkotutkintoon johtavassa koulutuksessa ja 3 650 suorittaa ammatillisia erikoistumisopintoja. Aloituspaikkoja vuonna 2004 on nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa 24 750 ja opettajankoulutuksessa 1 675. Ammattikorkeakouluista 7 on kunnan, 11 kuntayhtymän ja 11 yksityisen koulutuksen järjestäjän ylläpitämää. Ammattikorkeakoulut huolehtivat riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä ja kiinnittävät erityistä huomiota yksilöllisiin opetussuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulujen alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimusja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän uudistamisen valmistelua jatketaan tavoitteena oikeudenmukainen, tehokkuuteen kannustava, toiminnan kokonaisuuden huomioon ottava ja selkeä rahoitusmalli. Valmistelu toteutetaan osana kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuuden uudistamista. Opettajankoulutuksen rahoituksen uudistamistyötä jatketaan. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnasta noin viidennes suunnataan aikuiskoulutukseen työikäisen väestön koulutustason kohottamiseksi ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen väestön osaamisen kehittämiseksi erityisesti pksektorin ja hyvinvointipalvelujen alueella. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilua jatketaan ja sen arviointi käynnistetään. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa laajennetaan ja järjestelyjä monipuolistetaan. Ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät Koulujen lkm Opiskelijoiden lukumäärä Opisk.määrän muutos 2004 2002 2003 2004 2003/2004 Kunnalliset ammattikorkeakoulut 18 67 470 68 980 69 050 70 Yksityiset ammattikorkeakoulut 11 32 150 32 310 32 490 180 Kaikki ammattikorkeakoulut yhteensä 3), joista 29 99 620 101 290 101 540 250 nuorten amk-tutkintoon johtava koulutus 80 860 81 750 82 000 250 3) Opiskelijamäärät on ilmoitettu keskimääräisinä vuosiopiskelijoina. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16