Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Suomen kansainvälinen menestyminen perustuu korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen, luovuuteen ja elinvoimaiseen kansalliseen kulttuuriin sekä modernin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Väestörakenteen muutos lisää nuorten vastuuta yhteiskuntakehityksestä. Peruskouluikäisten määrän väheneminen pienentää perusopetuksen oppilasmäärää. Väestön ikääntymisestä johtuvat poistumat työelämästä vaikuttavat myös koulutustarpeisiin. Työvoiman saatavuus vaikeutuu. Työtehtävät kehittyvät kaikilla aloilla yhä korkeampaa tietotaitoa ja osaamista vaativaksi. Työvoiman ja palvelujen keskittyessä uhkana on työvoimatarpeen ja koulutuksen alueellinen kohtaamattomuus. Tietoyhteiskuntakehitys luo haasteita verkkosisältöjen ja -palveluiden sekä tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämiselle ja lisäksi demokratian ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumiselle. Väestön ikääntymisen myötä työ- ja toimintakyvyn ylläpidon merkitys kasvaa. Talousarvioesityksen lähtökohdat Opetusministeriö toteuttaa hallituksen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialan yhteisöjen kanssa. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Tavoitteena on vahvistaa sivistystä, jonka varaan talouden kestävä kasvu ja Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat. Opetusministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteissa on otettu huomioon hallitusohjelma, hallituksen strategia-asiakirja, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sekä muita valtioneuvoston periaatepäätöksiä. Opetusministeriön toimialan strategiset avainalueet Koulutuksellista ja kulttuurista tasa-arvoa edistetään pyrkimällä turvaamaan eri väestöryhmien ja alueiden mahdollisuudet koulutukseen ja kulttuuripalveluihin. Koulutuksen perusturvan toteutumista vahvistetaan. Kulttuuri-, taide-, liikunta- ja nuorisotyöpalvelujen saatavuutta, tarjontaa ja saavutettavuutta kehitetään. Yhteiskunnan sivistyksellistä ja taloudellista kilpailukykyä edistetään vahvistamalla osaamista ja luomalla edellytyksiä innovaatiotoiminnalle. Tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja työurien pidentäminen. Vahvistetaan tietoyhteiskunnan toimivuutta. Tieteen ja kulttuurin keinoin vahvistetaan luovan hyvinvointiyhteiskunnan innovaatioperustaa. Väestön henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä yhteiskunnallista osallisuutta ja osallistumista edistetään. Lisätään aikuisten mahdollisuuksia opiskeluun. Edistetään lasten kasvuympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, parannetaan nuorten elinoloja ja jatketaan syrjäytymisen ehkäisyä. Edistetään väestön terveyttä ja toimintakykyä. Maahanmuuttajien kotoutumista edistetään. Uskonnollisten yhdyskuntien toimintaedellytyksiä tuetaan. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Koulutus- ja tiedepolitiikka Koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää osaamista. Koulutuksen painopisteitä ovat koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen ja ohjaus sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Työurien pidentymistä edistetään sekä parantamalla nuorten sijoittumista koulutukseen ja työelämään että lisäämällä työikäisen aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on, että Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 vähintään 96 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa, koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja läpäisy paranee, korkeakoulutuksen aloittamisikä alenee yhdellä vuodella vuoteen 2008 mennessä ja tutkinnon suorittamisikä vähintään vuodella vuoteen 2012 mennessä ja että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa vähintään 60 %:iin vuoteen 2008 mennessä. Yrittäjyyttä, tietoyhteiskuntaosaamista ja kansalaisvaikuttamista edistetään koulutuspolitiikan keinoin. Opintotukea kehitetään koulutuspoliittisten tavoitteiden pohjalta. Tavoitteena on kannustava opintotuki, jolla edistetään suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja opintoaikojen lyhenemistä. Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (tavoite) Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet (%) 36,3 37,0 37,5 Lukiokoulutukseen sijoittuneet (%) 53,7 55,1 54,5 Peruskoulun lisäopetukseen sijoittuneet (%) 3,0 2,4 3,0 Tutkintoon johtavaan koulutukseen tai peruskoulun lisäopetukseen siirtyneet yhteensä (%) 93,0 94,5 95 Opiskelijamäärä Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen (%) 1) (tavoite) Lukiokoulutus 2,4 2,0 2,0 Ammatillinen peruskoulutus 2) 11,7 10,2 9,0 Ammattikorkeakouluopinnot 7,2 6,2 6,0 Yliopistokoulutus 3) 3,8 4,5 4,2 Korkeakoulututkinnon suorittajien keski-ikä (mediaani) (tavoite) Ammattikorkeakoulututkinto 4) 24,7 25,0 24,5 Ylempi korkeakoulututkinto 27,1 27,3 27,0 Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (%) 5) tavoite 1) Opetushallinnon alainen koulutus. Kokonaan opintonsa keskeyttävät, jotka eivät sijoitu muualle koulutusjärjestelmään. 2) Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta. 3) Sisältää alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot. 4) Nuorten koulutus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Ylioppilastutkinto 80,3 81,3 82,0 Ammatillinen perustutkinto 72,0 72,3 74,0 Ammatillisen lisäkoulutuksen tutkinto 84,5 84,9 86,0 Ammattikorkeakoulututkinto 88,5 87,1 88,0 Yliopistotutkinto 6) 92,6 91,1 92,0 Tohtorintutkinto 91,9 91,0 92,0 Tilastotietoja esi- ja perusopetuksesta sekä tutkintoon johtavasta/valmistavasta koulutuksesta 7) (arvio) Esiopetus opiskelijamäärä 8) Perusopetus uudet opiskelijat päättötodistuksen saaneet opiskelijamäärä Lukiokoulutus uudet opiskelijat suoritetut ylioppilastutkinnot 9) opiskelijamäärä Ammatillinen peruskoulutus uudet opiskelijat suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä 10) Ammatillinen lisäkoulutus 11) uudet opiskelijat suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä Ammattikorkeakoulututkinnot 12) aloittaneet suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä 13) josta ulkomaalaiset opiskelijat Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot aloittaneet suoritetut tutkinnot ) Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kyseisen vuoden heinäkuun loppuun mennessä ja kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut tutkinnot. 6) Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 7) Opetushallinnon alainen koulutus. 8) Valtionosuusjärjestelmän mukainen vuosiopiskelijamäärä. 9) Ei sisällä IB-lukioiden tai Reifeprüfung -tutkintoja. 10) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. 11) Sisältää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. 12) Aloittaneita ja tutkintoja koskevien tietojen osalta lähde ammattikorkeakoulujen AMKOTA-tietokanta. Ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta tiedot Tilastokeskuksesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 opiskelijamäärä Yliopiston perustutkinnot 14) uudet opiskelijat suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä josta ulkomaalaiset opiskelijat Yliopiston tohtorintutkinnot 15) uudet opiskelijat - - suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä josta ulkomaalaiset opiskelijat Tiedepolitiikan painopisteenä ovat kansainvälisyyden vahvistaminen, tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran kehittäminen sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen lisääminen. Taide- ja kulttuuripolitiikka Kulttuuripolitiikan tavoitteena on kansallisesti ja kansainvälisesti sivistyksellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttaminen sekä kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen ja turvaaminen. Luovuuden edellytysten parantaminen Tavoitteena on parantaa luovan toiminnan edellytyksiä, tunnistaa ja vahvistaa taiteellisen ja muun luovuuden vaikutusta yhteiskunnan kehitykseen aikaisempaa monipuolisemmin sekä aktivoida ja tukea näihin tavoitteisiin liittyviä toimintoja ja toimenpiteitä. Taiteen, kulttuurin ja tiedon saatavuuden parantaminen Tavoitteena on kulttuurisen monimuotoisuuden lisääminen ja sivistyksellisten ja kulttuuristen oikeuksien parantaminen, lasten ja nuorten sekä vammaisten ja vähemmistöryhmien kulttuuripalveluiden saavutettavuuden lisääminen ja kansallisesti tärkeiden kulttuuri- ja taidelaitosten toiminnan turvaaminen. Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivisen käytön vahvistaminen Tavoitteena on kulttuuriympäristön ja -perinnön suojelu ja säilyttäminen sekä kulttuuriperinnön saavutettavuuden ja siihen liittyvän tiedon lisääminen. Kansalaisten ja muiden käyttäjien osallisuutta kulttuuriperintöön vahvistetaan monipuolistamalla saatavuutta sekä kehittämällä aineistoja ja palveluja. Kulttuurituotannon edellytysten ja kulttuurin aseman vahvistaminen tietoyhteiskunnassa Tavoitteena on luovan talouden vahvistaminen kulttuurin ja taiteen toimialoilla. Vahvistetaan kansallista kilpailukykyä ja työllisyyttä kulttuurin alojen tuotteiden ja palvelujen sekä sisältöjen tuotantoa ja vaihdantaa tukemalla. Eräitä valtionosuusjärjestelmän avulla tuettujen taide- ja kulttuurilaitosten tunnuslukuja (1 000 henkeä) arvio Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teattereiden ja Kansallisteatterin katsojat Museoiden kävijämäärät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa Sinfoniaorkesterien 16) ja Kansallisoopperan kuulijat Yleisten kirjastojen kokonaislainaus ) Ei sisällä ylempää amk-tutkintoa ja erikoistumisopintoja suorittavia sekä ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoita, lähde AMKOTA-tietokanta. 14) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot, lähde yliopistojen KOTA-tietokanta. 15) Sisältää kaikki jatkotutkinto-opiskelijat (myös lisensiaattitutkinnon), lähde KOTA-tietokanta. 16) Sisältää kaksi valtionosuusjärjestelmään kuulumatonta orkesteria. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Liikuntapolitiikka Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Tavoitteena on riittämättömästi liikkuvien aktivointi säännölliseen liikkumiseen kaikissa ikäryhmissä, väestön ylipainoisuuden kasvun hillitseminen liikunnan avulla sekä liikkumisympäristön ottaminen huomioon yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitetta toteutetaan terveysliikuntaa edistävillä ohjelmilla sekä tukemalla liikuntajärjestöjen toimintaa ja laajoja väestöryhmiä palvelevaa liikuntapaikkarakentamista. Yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen Tavoitteena on tukea valtakunnallisten liikuntajärjestöjen koulutustoiminnan laadun ja sisällön kehittämistä osana liikunnan koulutusjärjestelmää palvelemaan lasten ja nuorten, terveysliikunnan ja huippu-urheilun tarpeita. Kansainväliseen menestykseen tähtäävän sekä eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen Tavoitteena on huippu-urheilun toimintaedellytysten parantaminen tukemalla valmennusjärjestelmien kehittämistä ja tehostamista, vammaishuippu-urheilun integrointia sekä antidopingtoimintaa. Tunnusluku arvio Terveytensä kannalta riittävästi (2 krt/vko) liikkuvat vuotiaat ihmiset, % miehet naiset Lähde: 2003 ja 2004 Kansanterveyslaitos, OPM Tunnusluku arvio Liikunnan vapaaehtois- ja kansalaistoimintaan osallistuminen vuosina , ja, henk. Kaikki miehet naiset Lähde: , Kansallinen liikuntatutkimus, Suomen Gallup, OPM Nuorisotyö ja -politiikka Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Nuorten aktiivista kansalaisuutta edistetään tavoitteena luoda edellytykset jokaiselle nuorelle osallistumiseen ja omaan harrastukseen. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Nuorille suunnataan toimenpiteitä, joilla nuorten elämäntaidot paranevat. Sosiaalinen vahvistaminen on kohdennettua toimintaa, joka keskittyy syrjäytymisen riskiryhmässä oleviin nuoriin. Nuorten työpajatoiminnalla alennetaan nuorten työttömien määrää ja ehkäisevällä huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden käyttöä ja kokeilua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla hallituksen nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Tavoitteen saavuttamista seurataan nuorten elinoloindikaattorien avulla. Seuranta: nuorten elinoloindikaattorit Nuorten työpajatoiminta arvio Pajat, lkm Nuoret pajoissa, lkm (6 kk:n jaksoissa) Koulutukseen tai työhön sijoittuneet, % Nuorisotyöttömät, lkm Valtionosuusuudistus Valtionosuusjärjestelmän ja sen uudistuksen kokonaiskuvaus esitetään talousarvioesityksen yleisperusteluissa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (635/1998) muutetaan osana valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon uudistusta. Koko valtionosuusjärjestelmää koskevana uudistuksena kustannustenjaon tarkistusta muutetaan siten, että tarkistus tehdään joka neljäs vuosi ja valtionosuusprosenteista säädetään erikseen joka neljäs vuosi. Kustannustenjaon ulkopuolella olevilla tehtävillä säilytetään kiinteä valtionosuusprosentti. Lisäksi kustannustason muutosta vastaavat indeksitarkistukset tehdään täysimääräisinä. Kunnan omarahoitusosuuden korottamisesta luovutaan, minkä johdosta kuntien omarahoitusosuuteen aikaisemmin tehdyt muutokset otetaan huomioon alentamalla opetus- ja kirjastotoimen käyttökustannusten valtionosuusprosenttia. Lait tulevat voimaan Kustannustenjaon tarkistusmenettelyä sovelletaan ensimmäisen kerran päätettäessä valtionosuuden perusteista vuodelle Kustannustenjaon tarkistamista ja indeksien laskemista koskevat ehdotukset koskevat koko rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää. Perusopetuksen yksikköhintojen laskentatapaa yksinkertaistetaan ja yksikköhintojen eri määräytymisperusteiden painoarvoa muutetaan valtioneuvoston asetuksella säädettävillä kertoimilla. Uutena perusopetuksen valtionosuuden porrastusperusteena otetaan käyttöön vieraskielisten oppilaiden määrä. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus otetaan yhdeksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteeksi. Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnoissa otetaan huomioon suoritetut tutkinnot. Ammatillista opettajankoulutusta varten myönnetään valtionosuutta. Yksikköhinnan laskentaa yksinkertaistetaan ja rahoituksen ennakoitavuutta lisätään. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksessa luovutaan perustamiskustannuksiin myönnettävistä erillisistä valtionosuuksista. Kirjastojen yksikköhinnan laskennassa käytettävästä asutusrakenneryhmityksestä luovutaan ja siirrytään yhteen yksikköhintaan. Yksikköhintaa korotetaan harvimmin asutuissa kunnissa ja kirjastolle määrätyn erityisen tehtävän takia. Teattereiden yksikköhintaan tehdään indeksitarkistus. Teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat lasketaan erikseen kunkin kulttuurilaitosmuodon osalta joka neljäs vuosi vuodesta 2008 alkaen. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2004 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 01. Opetusministeriö Kirkollisasiat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 07. Opetushallitus Kansainvälinen yhteistyö Yliopisto-opetus ja -tutkimus Ammattikorkeakouluopetus Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö Opintotuki Tiede Taide ja kulttuuri Liikuntatoimi Nuorisotyö Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Valtionosuudet opetusministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa) 2005 varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio 2005/ muutos Ammattikorkeakoulut Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Oppisopimuskoulutus Kansalaisopistot Ammatillinen lisäkoulutus Kansanopistot Ammatilliset erikoisoppilaitokset Opintokeskukset Kesäyliopistot ja 52 Kirjastot ja 52 Teatterit ja orkesterit ja 52 Museot Kuntien kulttuuritoiminta ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset Kuntien liikuntatoimi Kuntien nuorisotyö Yhteensä Arvio valtionosuuksien jakautumisesta Kunnat ja kuntayhtymät (77 %) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 * Kunnat * Kuntayhtymät Yksityiset (23 %) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Veikkaus Oy:n tulouttamistavoitteeksi on asetettu vuoden osalta 387,2 milj. euroa. Veikkausvoittovaramomenttien , ja mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa Veikkaus Oy:n käyttörahastosta tuloutettuja varoja, jotka ovat kertyneet aikaisemmilta vuosilta. Lisäksi voittovaroista aikaisemmin myönnettyjen lainojen kuoletuksia ja korkoja arvioidaan kertyvän 0,2 milj. euroa. Veikkausvoittovaroja on edunsaajien käytettävissä yhteensä 391,4 milj. euroa. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta tieteen tukemiseen 75,7 milj. euroa, momentilta taiteen tukemiseen 186,4 milj. euroa, momentilta liikunnan tukemiseen 95,1 milj. euroa ja momentilta nuorisonkasvatustyön tukemiseen 34,2 milj. euroa. Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon. Raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain (1054/2001) 2 :ssä tarkoitettujen veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavien kirjaston valtionosuuksien määräksi ehdotetaan 40 milj. euroa, mikä on 44 % näiden valtionosuuksien kokonaismäärästä. Muihin tarkoituksiin käytettävä veikkausvoittovarojen tuotto on siten 351,5 milj. euroa. Viimeksi mainitusta euromäärästä ehdotetaan mainitun lain 1 :ssä säädetyissä rajoissa käytettäväksi 27,1 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9,7 % nuorisotyön edistämiseen, 21,5 % tieteen edistämiseen ja 41,7 % taiteen edistämiseen. Voittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain 2 :n muuttamisesta. Veikkausvoittovaroilla on katettu edunsaajien kokonaisrahoituskehyksistä seuraavat osuudet vuosina 2001 (milj. euroa) TP TP TP TP TA TA Tiede 179,8 188,9 210,5 238,9 239,9 258,3 veikk.varat 75,9 76,2 75,8 75,7 75,7 75,7 budj.varat 103,8 112,7 134,7 163,2 164,1 182,6 Kirjastojen valtionosuus 82,7 80,1 87,0 88,0 90,5 92,1 veikk.varat 67,2 35,5 58,6 59,3 48,9 40,0 budj.varat 15,5 44,5 28,4 28,7 41,6 52,1 Taide 209,9 222,2 227,0 242,4 258,3 269,1 veikk.varat 137,3 144,2 130,1 128,2 136,2 146,4 budj.varat 72,6 78,0 96,9 114,3 122,1 122,7 Liikunta 81,6 84,4 85,7 90,0 91,3 96,4 veikk.varat 80,7 83,3 83,9 88,1 89,4 95,1 budj.varat 0,9 1,0 1,9 1,9 1,9 1,3 Nuoriso 21,1 22,0 22,4 30,7 34,6 38,9 veikk.varat 20,3 20,3 20,7 28,5 31,7 34,2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 budj.varat 0,8 1,6 1,6 2,2 2,8 4,7 Veikkausvoittovarat yhteensä 381,4 359,5 369,0 379,9 381,9 391,4 Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa) Veikkausvoittovarat Yleiset budjettivarat Yhteensä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille Valtionosuus ja -avustus museoille Valtionosuus ja -avustus kirjastoille Entistämis- ja korjausavustukset Taidetoimikuntien toimintamenoihin sekä alueellisille taidetoimikunnille käytettäväksi taiteen edistämiseen Liikunnan koulutuskeskukset Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Opetustusministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 261,6 153,9 39,4 49,9 64,9 569,7 Vuoden sitoumukset 59,8 108,1 83,5 36,9 46,5 334,8 Valtuudet yhteensä 321,4 262,0 122,9 86,8 111,4 904,5 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Y l e i s t ä Valiokunta yhtyy hallituksen esityksessä todettuun siitä, että Suomen kansainvälinen menestyminen perustuu korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen, luovuuteen ja elinvoimaiseen kansalliseen kulttuuriin sekä modernin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Väestörakenteen muutos lisää nuorten vastuuta yhteiskuntakehityksestä. Tärkeimpiä arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Tavoitteena on vahvistaa sivistystä, jonka varaan talouden kestävä kasvu ja Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat. Valiokunta pitää oikeina koulutuksen painopisteitä, joita ovat koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen ja ohjaus sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Työurien pidentymistä edistetään sekä parantamalla nuorten sijoittumista koulutukseen ja työelämään että lisäämällä työikäisen aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia. Samoin valiokunta pitää kannatettavina kulttuurin painopistealueita. Erityisen myönteistä talousarvioesityksessä kulttuurimäärärahojen osalta on se, että kirjastojen lakisääteisten valtionosuuksien kattamista yleisistä budjettivaroista nopeutetaan. Näin vapautuu lisävoimavaroja veikkausvoittovarojen varsinaisten edunsaajien toimintaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Peruskouluikäisten määrän väheneminen pienentää perusopetuksen oppilasmäärää. Valiokunta painottaa, että tässäkin tilanteessa tulee kuitenkin huolehtia siitä, että koulutus järjestetään oppimisen ja oppilaiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ja opetuksen laatu turvataan. On myös tärkeää, että oppimisvaikeuksiin puututaan riittävän ajoissa. Valiokunta kiinnittää huomiota koulurakentamiseen ja peruskorjauksiin tarvittavien investointimäärärahojen riittävyyteen. Myös kirjastojen sekä kuntien liikuntapaikkojen rakentamisesta ja peruskorjaamisesta tulee pitää huolta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös hankintatointa koskevan lainsäädännön uudistamiseen ja pitää tärkeänä, että yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnat eivät vaarannu tai joudu kohtuuttomiin vaikeuksiin. Mahdollisten verotusmuutosten vaikutukset yleishyödylliseen kansalaistoimintaan sekä valtion tuottavuusohjelman vaikutukset yliopistoille tulee niin ikään selvittää. S y r j ä y t y m i n e n j a k o u l u t u k s e n k e s k e y t t ä m i n e n. Hallitusohjelman mukaisesti opetusministeriö ja työministeriö ovat käynnistäneet toimet nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Nuorten koulutustakuun tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2008 vähintään 96 prosenttia perusopetuksen päättävistä oppilaista aloittaa samana vuonna lukio- tai ammatillisessa koulutuksessa taikka perusopetuksen lisäopetuksessa. Perusopetuksen päättävistä nuorista kaikki eivät saavuta sellaisia valmiuksia, joita ammatillisessa koulutuksessa edellytetään. Näillä opiskelijoilla on tavanomaista suurempi riski keskeyttää opintonsa heti koulutuksen alkuvaiheessa tai vaihtaa opintoalaa useampaankin kertaan. Valiokunta pitää tärkeinä toimenpiteitä, joilla perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtymiskynnystä madalletaan ja ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä vähennetään. Ammatilliseen koulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta on mahdollista siirtyä joustavasti tutkintoon johtavaan koulutukseen. Opetusministeriön asettama työryhmä selvitti perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välisen, ns. nivelvaiheen ongelmakohtia ja viime vuosina käynnistettyjen toimenpiteiden riittävyyttä asetettuihin tavoitteisiin nähden. Valiokunta yhtyy työryhmän näkemykseen mm. siinä, että nivelvaiheeseen suunnattavat toimenpiteet ovat moniammatillista yhteistyötä vaativa kokonaisuus. Valiokunta muistuttaa myös siitä, että oppisopimuskoulutus on suurelle osalle nuoria tärkeä opiskelukeino, jonka avulla on mahdollista hankkia ammattitaito. 01. Opetusministeriö S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle ja luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet: Tuotokset ja laadunhallinta Opetusministeriön toimialan strategioiden suunnittelu ja seuranta toteutetaan laadukkaasti täyttäen hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet. Ministeriön toimialan lainsäädännön valmistelu ja seuranta täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Ministeriön toimialan toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta tuottaa päätöksenteon pohjaksi oikeat ja riittävät tiedot sekä edistää tehokkaasti ja laadukkaasti toimialalle asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuus- ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteuttamista. Ministeriön toimialan ohjausta kehitetään laatua, tuottavuutta ja toiminnan tehokkuutta edistäväksi. Kansainvälisen yhteistyön prosesseja yksinkertaistetaan ja selkeytetään tukemaan toimialan kehittämisen ja ohjauksen tavoitteita. EU-asioiden valmistelulla, seurannalla ja kantojen määrittelyllä tuotetaan päätöksenteon ja rahoituksen pohjaksi ajantasaiset ja riittävät tiedot. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden valmistelussa ja toteutuksessa huolehditaan hallinnonalan toimintatavoitteiden edistämisestä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallisen tuloksellisuuden mittareiden käyttöönotto valmistellaan niin, että mittarit voidaan sisällyttää vuoden 2007 talousarvioon. Hallinnonalan tuottavuusohjelman toimeenpanoa jatketaan aloittamalla hankintatoimen ja toimitilojen käytön tehostamista koskevien suunnitelmien toteuttaminen. Verkko- ja verkkotoimintastrategian toteuttamista jatketaan tavoitteena siirtyä pääsääntöisesti sähköisiin prosesseihin vuonna Hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeen suunnittelua jatketaan. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Strategisella henkilöstösuunnittelulla valmistaudutaan opetus- ja kulttuurihallinnon henkilöstön ikärakenteen muutokseen. Työsuojelun toimintaohjelman päivittämisen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota henkiseen työhyvinvointiin ja työn kuormittavuuteen. Työtyytyväisyysindeksin tavoitteeksi asetetaan vähintään 3,4 asteikolla 1 5. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : N u o r t e n o s a l l i s u u s h a n k e. Nuorten osallisuushanke on poikkihallinnollinen hanke, joka tähtää nuorten elinolojen ja osallisuuden vahvistamiseen. Hankkeessa on mukana yli 70 kuntaa ja sen toimeenpano ajoittuu vuosille Osallisuushankkeen kustannuksista ovat vastanneet valtio ja kunnat puoliksi. Opetusministeriö ei ole toistaiseksi tehnyt ensi vuotta koskevaa rahoituspäätöstä. Toiminnan säilyttäminen nykyisessä laajuudessa edellyttäisi vähintään euron määrärahaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös hankkeen loppuvuosien toiminta onnistuu. 19. Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta , euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta , euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta ja euroa valtion tiede- ja teknologianeuvostoon pe- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 rustettavan uuden pääsihteerin ja kokopäiväistettävän osastosihteerin viran palkkausmenojen johdosta sekä vähennyksenä euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnittelu-, tuottavuus-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, koulutuksen arviointitoiminnasta, niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sisältötuotannon edistämiseen, kulttuuriperinnön digitointiin, kirjastojen sisältöpalveluiden ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämiseen sekä opettajien täydennyskoulutukseen ja digitaalisen opetusmateriaalin tuotannon tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan hankkeet Nuorten osallisuushanke Koulutuksen arviointi Koulutuksen ja tieteen toimialan hankkeet Tietoyhteiskuntaohjelma Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma Hallinnonalan tuottavuushankkeet Yhteensä V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : V a l o k u v a - a r k i s t o n p e r u s t a m i n e n. Monien yksityisten lehtikuvaajien hallussa on arvokasta, mutta lajittelematonta kuva-aineistoa. Tällä hetkellä ongelmana on se, että yksittäisten kuvaajien ottamaa arvokasta kuvaaineistoa tuhoutuu, kun tallennusta ei ole järjestetty. Suomesta puuttuu historian järjestelmällinen tallennus visuaalisessa muodossa, vaikka maailma on muuttunut visuaaliseksi. Vain hyvin hoidetussa kuva-arkistossa historiallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat valokuvat ja niihin liittyvä tieto voidaan siirtää nykyaikaisiin tietokantoihin niin, että kuvat ovat kaikkien halukkaiden käytettävissä. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä nimetä pikaisesti lehti- ja dokumenttikuvaukseen perehtynyt henkilö selvittämään arkiston perustamista. Momentille lisätään euroa. talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttökorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahasta saa käyttää euroa Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003) mukaisen valtionavustuksen ja euroa Paasikivi-Seuralle myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Mikäli vuoden 2005 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna. Määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/ artiklasta (tukikelpoisuus) ja 39 artiklasta (varainhoitoa koskevat oikaisut) johtuvien velvoitteiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelman sekä Equal-, Interreg- ja Urban-yhteisöaloitteiden ja innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla ja olevien EU-osuuksien kanssa. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Huolehditaan ohjelmakauden 2000 EU:n rakennerahasto-ohjelmien tehokkaasta toimeenpanosta ja koordinoinnista. Tavoitteena on tukea kansallista koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa hyödyntämällä täysimääräisesti hallinnonalalle kohdistetut EU:n rakennerahastoresurssit. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Vuosien sitoumukset 50,822 21,075 0,300 72,197 Vuoden sitoumukset 17,732 25,432 16,828 59,992 Yhteensä 68,554 46,507 17, ,189 Momentin myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen rahastoittain ja ohjelmittain (milj. euroa) Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Equal Interreg Urban Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 4,757 6, ,015 0,160 14,386 Euroopan sosiaalirahasto 12,570 6,915 24,419 1, ,606 Yhteensä 17,327 13,369 24,419 1,702 3,015 0,160 59,992 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa) Budjetoitu Budjetoitu valtuutta määrärahaa v Myöntämis- v talousarvio+ valtuus talousarvio+ Määräraha Ohjelma lisätalousarviot v. lisätalousarviot v. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tavoite 1 42,859 4,757 39,541 7,205 Tavoite 2 48,434 6,454 44,299 8,037 Interreg 14,385 3,015 11,512 2,892 Urban 0,736 0,160 0,531 0,146 Yhteensä 106,414 14,386 95,884 18,280 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Tavoite 1 81,274 12,570 72,546 14,025 Tavoite 2 46,258 6,915 38,214 8,150 Tavoite 3 154,784 24, ,344 25,199 Equal 11,370 1,702 8,816 2,900 Yhteensä 293,687 45, ,920 50,274 EAKR + ESR YHTEENSÄ 400,101 59, ,804 68,554 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Myöntämisvaltuuden lisäys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, mistä euroa aiheutuu yhteisöaloiteohjelmien hallinnonaloittaisten myöntämisvaltuusjakojen täsmentymisestä ja euroa tavoite 2 -ohjelman teknisestä korjauksesta. talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio 2005 talousarvio tilinpäätös Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön tilajärjestelyjen aiheuttamien kalusto- ja varustehankintojen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Vuoden aikana saa tehdä sellaisia opetusministeriön kalustoa ja varustamista sekä suunnittelua koskevia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuonna 2007 enintään euroa. talousarvio talousarvio tilinpäätös S e l v i t y s o s a : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 05. Kirkollisasiat Opetusministeriön tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Tavoitteena on kansankirkkojen itsehallinnon vahvistaminen niiden sisäistä toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Lisäksi toimialaan kuuluvassa hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioituksen toteutuminen. Toiminnallinen tuloksellisuus Vuoden aikana saatetaan loppuun ortodoksista kirkkoa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus, joka on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2007 alusta. Kirkon sisäistä toimintaa ja hallintoa koskevaa säädösvaltaa siirretään uudistuksessa valtion lainsäädäntöelimiltä kirkolliskokoukselle. Kirkon keskus- ja hiippakuntahallinto siirtyy valtiolta kirkon itsensä ylläpidettäväksi, ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset korvataan valtionavustuksella vuodesta 2007 lukien. 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suomen Merimieskirkolle myönnettävästä avustuksesta saa käyttää enintään euroa Hampurin merimieskirkon ja enintään euroa Lontoon merimieskirkon rakennusavustuksiin ja ra- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 kennuslainojen hoitoon edellyttäen, että evankelisluterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa vähintään vastaavat osuudet. Käyttösuunnitelma Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoito Kaatuneiden muiston vaaliminen sekä luovutetun alueen hautausmaiden kunnostaminen Yhteensä Eräät avustukset ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille Avustus Suomen Merimieskirkolle mistä Lontoon merimieskirkon rakentamisavustuksiin (enintään) mistä Hampurin merimieskirkon rakentamisavustuksiin (enintään) mistä yleisavustus toimintaan S e l v i t y s o s a : Ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille myönnettävät avustukset on tarkoitus käyttää muun ohella Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Lapin ortodoksisen seurakunnan ja Valamon konservointilaitoksen toiminnan tukemiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Opetushallitus S e l v i t y s o s a : Opetushallituksen tehtävänä on vastata toimialaansa kuuluvan koulutuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen tuloksellisuutta, seurata koulutuksen järjestämistä sekä huolehtia muista erikseen säädetyistä tehtävistä. Opetusministeriö asettaa alustavasti virastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle. Tarkemmin tavoitteista sovitaan tulossopimuksessa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Opetushallitus edistää työurien pidentymistä ja koulutustakuun toteutumista toteuttamalla oppilaanohjauksen kehittämishankkeen ja osallistumalla opiskelijavalintajärjestelmien kehittämiseen, valmistelemalla esityksen keskeyttämisen vähentämisen edellyttämistä lisätoimenpiteistä sekä kehittämällä työikäiselle aikuisväestölle soveltuvaa koulutustarjontaa, kehittää yrittäjyyteen liittyviä opintoja, tukee pk-yritysten osaamistarpeisiin vastaavaa kehittämis- ja palvelutoimintaa sekä organisoi yrittäjyyteen liittyvää opetushenkilöstön täydennyskoulutusta, edistää laajakaistayhteyksien tasavertaista saavutettavuutta, kehittää verkko-opetusta ja tuottaa oppilaitoksille valtakunnallisia tukipalveluja ja edistää opetussuunnitelmien aktiivinen kansalaisuus -aihekokonaisuuden toteuttamista ja aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvien opintojen lisäämistä sekä koordinoi nuorten osallisuushanketta. Toiminnallinen tuloksellisuus Opetushallitus tuottaa ennakointitietoa koulutustarpeista ja ikäluokkien muutosten vaikutuksesta oppilaitosverkkoon sekä edistää koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, tukee uusien opetussuunnitelmien perusteiden ja aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden toteutumista, kehittää kieltenopetusta sekä osallistuu ylioppilastutkinnon kehittämiseen. selvittää ammatillisten perustutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteiden uudistamistarpeet, tekee näyttöjen käyttöönoton edellyttämät opetussuunnitelmien perusteita koskevat päätökset ja valmistelee näyttöaineistoja, kehittää ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuja sekä osallistuu työssäoppimisen tukiohjelman toteuttamiseen, uudistaa näyttötutkintojen perusteita ja kehittää ammatillisen lisäkoulutuksen laatua koskevaa palautejärjestelmää, tukee vapaan sivistystyön suuntaviivaohjauksen kehittämistä, valmistelee yleisten kielitutkintojen ja valtionhallinnon kielitutkintojen kehittämissuunnitelmat ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 kehittää menetelmiä arvioida opetustoimen taloudellisten panostusten vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Henkilöstöstrategian tulokset arvioidaan. Opetushallituksen organisaatiota kehitetään. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen budjetoitu talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Opetushallituksen maksullisen palvelutoiminnan suoritteita, kpl arvio arvio Koulutus- ja konsultointi Koulutettavapäiviä Ulkomaisen tutkinnon vastaavuus Näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arviointi Julkisoikeudellisia suoritteita Opetushallinnon tutkinto Korkeakouluopintojen rinnastaminen Valtion kielitutkinnot Oppimateriaali Myydyt oppimateriaalituotteet Opetushallituksen viranomaissuoritteita, kpl arvio arvio Opetussuunnitelman perusteet Ammattitutkinnon perusteet Oppimistulosten arvioinnit Koulutustiedon haut oppilaitostietojärjestelmästä Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Määrärahasta käytetään euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten. Opetushallitus saa vuoden aikana tehdä uusia toimitiloja koskevia sopimuksia siten, että niistä aiheutuva menojen lisäys vuodesta 2007 alkaen on vuositasolla enintään euroa. Lisäksi Opetushallitus saa vuoden aikana tehdä sitoumuksia EU:n rakennerahastotoiminnan hallinnointiin tarvittavan henkilöstön palkkaus- ja muista menoista siten, että niistä aiheutuu menoja vuosina Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 enintään euroa. Valtuutta saa kuitenkin käyttää vain siltä osin kuin rakennerahasto-ohjelmien teknisen avun tarkoitukseen varattuja myöntämisvaltuuksia ei ole käytettävissä. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyneet erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä. talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälinen yhteistyö S e l v i t y s o s a : Opetusministeriön merkittäviä kansainvälisiä toimintafoorumeita ovat mm. YK, erityisesti Unesco, WIPO, WTO, Euroopan unioni, Euroopan neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto sekä muut alueneuvostot. Näiden piirissä tehdyt strategiat, toimintaohjelmat ja linjaukset samoin kuin kansainväliset sopimukset ohjaavat osaltaan myös opetusministeriön toimintaa. Opetusministeriö huolehtii hallinnonalan järjestöjen hallitustenvälisten kokousten ja kestävää kehitystä ja tietoyhteiskuntaa käsittelevien huippukokousten koordinaatiosta ja seurannasta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on edistää korkeatasoisen suomalaisen koulutuksen, kulttuurin ja sivistyksen kansainvälistä näkyvyyttä sekä muiden kulttuurien esittäytymistä Suomessa ja lisätä tietoutta muiden maiden ja alueiden yhteiskunta- ja kulttuurielämästä. Toiminnallinen tuloksellisuus Huolehditaan hallinnonalan toimintatavoitteiden edistämisestä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden valmistelussa ja toteutuksessa. Toteutetaan hallinnonalan Aasia-yhteistyön ohjelmakokonaisuutta osana globaalisaatiokehityksen hallintaa. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toiminta arvioidaan. 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti harjoittaa Venäjää ja Itä-Eurooppaa koskevaa sivistyksellistä yhteistyötä sekä tukee siihen liittyvää tutkimusta ja Venäjältä ja Itä-Euroopasta Suomeen muuttaneiden kieltä ja kulttuuria. Instituutti tukee toiminnallaan suomalaisen si- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 vistyksen moniarvoisuutta ja vahvistaa monikulttuurisuutta omassa maassamme. Yhteistoimintaa kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten, viranomaisten ja alan muiden toimijoiden kanssa kehitetään ja yhteisrahoitteisia hankkeita lisätään Venäjältä ja Itä- Euroopasta Suomeen muuttaneiden kielen ja kulttuurin tukemiseksi. Lisäksi kehitetään kirjasto-, tietopalvelu- ja julkaisutoimintaa tietotekniikkaa tehokkaasti hyödyntäen. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 42 siirtynyt seuraavalle vuodelle 180 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä. talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan kansainväliset hankkeet Muut kansainväliset hankkeet Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä tekevien ulkomaanyhdistysten toimintaan myönnettävien avustusten maksamiseen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Suomi Venäjä-seura on Suomen ja Venäjän välillä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä sekä kulttuuri-, ympäristö- ja taloudellisia suhteita rakentava järjestö. Se järjestää Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella mm. EU-maiden Venäjä-järjestöjen kansalaisfoorumin. Momentille lisätään euroa Suomi Venäjä-seuran avustukseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Koulutuksen ja tieteen toimialan kansainväliset hankkeet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Unescon jäsenmaksu Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston nuorisokortin osittaissopimuksesta Suomen maksuosuus WIPOlle/Bernin unionille Suomen maksuosuus ICCROMille Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuva meno OECD/CERI jäsenmaksu Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EURIMA- GES-rahastoon Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle Suomen maksuosuus WADAlle OECD/INES jäsenmaksu Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi vuosina määrärahaa korotetaan vähintään 20 miljoonalla eurolla kunakin vuonna. Säännös koskee vuosia Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yliopistojen merkitys korostuu kansallisessa ja alueellisessa innovaatiojärjestelmässä sekä kulttuurin, kilpailukykymme ja hyvinvointimme kehittämisessä. Tämä edellyttää yliopistojen kansainvälistymisen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edellytysten kehittämistä. Tavoitteena on toiminnan korkea kansainvälinen taso ja laatu. Tavoitteena on turvata korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus. Yliopistokoulutuksen ja -tutkintojen sisältöä kehitetään paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaaviksi määrällisesti ja laadullisesti. Toiminnallinen tuloksellisuus Yliopistot lisäävät kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista erityisesti tutkimuksen alueella. Yliopistot lisäävät vieraskielistä opetusta ja ulkomaisten opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytointia. Perustutkintoa suorittavista käy vuoden aikana ulkomailla opiskelemassa yli kolmen kuukauden jakson. Yliopistot kehittävät opintoprosessien laatua tehostamalla opintojen suunnittelua, ohjausta ja opintojen etenemisen seurantaa. Työelämässä toimiville kehitetään täydennyskoulutusta, soveltuvaa tutkintoon johtavaa koulutusta ja avoimen yliopisto-opetuksen tarjontaa. Yliopistot kehittävät yhteyksiään muuhun yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään tehostamalla liiketoimintaosaamistaan, innovaatiopalvelujaan sekä tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä mm. yliopistoyhtiöiden tarjoamien mahdollisuuksien avulla. Yliopistojen alueellista vaikuttavuutta vahvistetaan verkostoitumalla ja lisäämällä vuorovaikutusta alueiden keskeisten toimijoiden kanssa. Yliopistot jatkavat sisäisten rakenteidensa ja toimintatapojensa kehittämistä profiloitumalla painoalojensa vahvistamiseksi ja laajentavat toimintansa rahoituspohjaa suoran budjettirahoituksen lisäksi hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Yliopistojen täydentävän rahoituksen osuus on vähintään 36 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Täydentävän rahoituksen tulee tukea yliopistojen perustehtäviä ja niihin liittyviä tavoitteita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 Yliopistojen toimintoja kehittämillä yliopistokoulutuksen aloittamisikä ja tutkinnon suorittamisikä laskee, koulutuksen läpäisy nousee ja keskeyttäminen vähenee. Kaikilla koulutusaloilla vähintään 75 prosenttia aloittaneista opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Yliopistot kehittävät työyhteisöään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina paranee ja henkilöstön työkyky ja - tyytyväisyys lisääntyvät. Yliopistot edistävät tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä. Yliopistojen kustannusten kohdentuminen eri tulosalueille arvio Kokonaiskustannukset, milj. euroa Koulutus (%) 38,9 38,8 37,7 37,0 Tutkimus ja jatkotutkintokoulutus (%) 50,6 50,3 51,2 51,8 Yhteiskunnalliset palvelut ja taiteellinen toiminta (%) 10,5 10,9 11,1 11,2 Budjettirahoitteisen toiminnan kustannukset, milj. euroa Koulutus (%) 49,5 49,0 48,1 47,8 Tutkimus ja jatkotutkintokoulutus (%) 39,6 40,2 40,6 40,9 Yhteiskunnalliset palvelut ja taiteellinen toiminta (%) 10,9 10,8 11,3 11,3 Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin euroa. Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valtiovarainvaliokunta viittaa yliopistojen rahoituksen osalta sivistysvaliokunnan lausuntoon SiVL 9/2005 vp. Valiokunta korostaa, että yliopistot tuottavat vahvan osaamisperustan ja luovat kansallista hyvinvointia. Yliopistojen perusrahoitus on turvattu vuosiksi korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetulla lailla. Vuonna on tarkoitus käynnistää kehittämislain resurssipykälän jatkamista koskeva valmistelu. Koulutuksen toimintaedellytyksistä huolehditaan jatkossakin budjettirahoituksella. Laadun ja tuloksellisuuden merkitystä aiotaan lisätä. Yliopistojen toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää on rahoituksen ennustettavuus. Kuntien kalleusluokituksesta luovutaan vuonna Valiokunta pitää tärkeänä, että siinä yhteydessä huolehditaan myös siitä, että Turun ja Lappeenrannan yliopistojen ja korkeakoulujen palkkauskustannukset otetaan huomioon tasavertaisesti muiden vastaavien oppilaitosten kanssa. V a l t i o n e u v o s t o n t u o t t a v u u s o h j e l m a n v a i k u t u k s e t y l i o p i s t o i s s a. Opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmassa esitetty virkojen vähennystavoite perustuu ensisijaisesti eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvaan poistumaan. Yliopistoista on vuosina siirtymässä vanhuuseläkkeelle henkilöä. Yliopistojen tuottavuushankkeiden mukaiseksi vähenemiseksi arvioidaan yhteensä virkaa. Vapautuvat voimavarat on tarkoitus kohdentaa tukemaan yliopistojen profiloitumista, painoalojen vahvistamista, uusien lupaavien kasvualojen kehittämistä sekä huippututkimusta. Tuottavuusohjelma kohdistaa yliopistoihin suuria vaatimuksia. Valiokunta edellyttää sivistysvaliokunnan tavoin, että yliopistojen tehostamistoimenpiteistä vapautuvia varoja kohdistetaan yliopistojen omien strategisten tavoitteiden mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan vahvistamiseksi. Tuottavuushankkeen toimenpiteet eivät saa johtaa ristiriitaan yliopistoille asetettujen koulutus- ja tutkimustavoitteiden kanssa. G e r i a t r i a - k o u l u t u s. Opetusta vanhenemiseen ja vanhuusiän erityisongelmiin annetaan lääketieteen peruskoulutuksessa integroituna eri oppiainealojen opetukseen. Opinto-ohjelmat ovat kuitenkin varsin täysiä eivätkä vanhuusiän asioiden saamat resurssit vastaa kasvavan vanhusväestön tuomia haasteita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20