Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Kuntajohtajakokous 12.2.2010 Seutuhallitus 24.3.2010

Esipuhe Tampereen kaupunkiseudun kuntien - Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi - yhteistyössä laatima rakennesuunnitelma 2030 on ratkaisu kaupunkiseudun vahvan kasvun ylläpitämiseksi ja ohjaamiseksi edistämään seudun kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Suunnittelussa ratkaistavina kysymyksinä ovat olleet erityisesti - voimakas muuttoliike ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen - liikkumistarpeiden lisääntyminen ja henkilöautoriippuvuus - keskuskaupungin vetovoima ja kyky luoda uusia mahdollisuuksia - alueen voimavarojen hyödyntäminen kuntarajoista riippumatta Vuonna 2030 seudulla asuu 435 000 asukasta, eli noin 90 000 asukasta nykyistä enemmän. Kaupungistuminen kiihtyy ja kasvusta noin puolet sijoittuu Tampereelle. Kasvun ja väljyyskehityksen seurauksena uusia asuntoja rakennetaan yli 70 000. Päiväkoteja, kouluja ja terveyspalveluja tarvitaan vastaavasti lisää. Elinkeinot ovat uudistuneet ja seudulle on mahdollistettu yli 60 000 uuden työpaikan syntyminen. Väestön ja työpaikkojen kasvu lisää myös liikkumista ja seudun sisäisiä matkoja kertyy 43 % nykyistä enemmän. Määrällisten tavoitteiden rinnalla kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 korostaa laadullisia kilpailutekijöitä, joiden merkitys ihmisten ja yritysten valinnoissa ja seudun vetovoimatekijöinä kasvavat. Rakennesuunnitelma painottaa sujuvan arjen, energiatehokkuuden ja vakaan mutta dynaamisen toimintaympäristön teemoja. Arjen sujuvuus näkyy palvelujen käyttönä yli kuntarajojen, elävänä asuinympäristönä sekä toimintojen hyvänä saavutettavuutena. Sujuva arki edellyttää myös väestön ikääntymisen huomioimista. Kuntien yhteinen tahtotila maankäytöstä luo vakaan ja kehittyvän toimintaympäristön elinkeinojen kehittämiseen. Riittävät aluevaraukset ja hyvä logistiikka tarjoavat alustan, jossa yritykset voivat keskittyä omien kilpailutekijöidensä kehittämiseen. Kaupunkiseutu tavoittelee kansallista edelläkävijyyttä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla vastataan päästötavoitteisiin ja luodaan kiinnostavaa imagoa. Eheä yhdyskuntarakenne, uudet liikkumisen tavat ja energiatehokas rakentaminen ovat rakennesuunnitelman keinoja ilmastonmuutoksen hillintään, Rakennesuunnitelma on ratkaisu kaupunkiseudun sisäisen eheyden ja toiminnallisuuden edistämiseksi. Rakennesuunnitelmassa on kuvattu linjaratkaisut, jotka koskevat asumista, keskustojen kehittämistä, työpaikka-alueita, viherverkostoa ja liikennejärjestelmää. Suunnittelun vaikuttavuutta on vahvistettu käsittelemällä samanaikaisesti myös palveluverkon kehittämistä, asuntotuotantoa, ilmastopolitiikkaa sekä maapoliittisia linjauksia. Rakennesuunnitelma osoittaa ne yhteisesti hyväksytyt periaatteet, joilla kaupunkiseudun kehitys voi toteutua asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Osoitettuja periaatteita voi toteuttaa monin eri tavoin, toimenpiteet ratkaistaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä erityisesti kuntien omilla päätöksillä. Sitoutuminen rakennesuunnitelmaan syntyy mm. kuntien omina kaavoituspäätöksinä ja eri osapuolten yhteistyöllä. Sitoutumista on pyritty vahvistamaan avoimella ja osallistavalla suunnitteluprosessilla, minkä toivotaan edistävän suunnitelman laaja-alaista omistajuutta sekä päätöksenteko- ja toimeenpanovalmiuksia. Kaupunkiseudun maankäytön strateginen suunnittelu on jatkuva prosessi. Nyt laadittu rakennesuunnitelma osoittaa seudullisen ratkaisun, joka edistää tehokkaasti kaupunkiseudun kehittämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Rakennesuunnitelmaa toteutettaessa on kuitenkin syytä seurata tapahtuvaa kehitystä ja reagoida mahdollisiin olosuhteiden muutoksiin. Rakennesuunnitelma on ollut seutuyhteistyön kärkihanke. Työtä ovat ohjanneet Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus ja kuntajohtajakokous. Suunnittelusta on vastannut seutuhallituksen nimeämä maankäyttö- ja rakennetyöryhmä. Työtä ovat tukeneet TASE 2025-liikennejärjestelmätyöryhmä, asuntopoliittinen työryhmä ja ilmastostrategiatyöryhmä. Rakennesuunnitelman laadinnasta on vastannut Pöyryn konsulttiryhmä. Työn laaja-alaisen toteutuksen on mahdollistanut em. tahojen lisäksi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän henkilöstö. Hankkeen tarve ja tilaus on tullut kuntien päätöksentekijöiltä, jotka myös vastaavat kokonaisuuden päätöskäsittelystä. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 3

Tiivistelmä Rakennesuunnitelma on Tampereen kaupunkiseudun seutustrategian (2005) ja Paras-kaupunkiseutusuunnitelman (2007) mukainen hanke, jonka tavoitteena on tukea seudullista kaupunkirakenteen kehittämistä ja vastata tasapainoisesti kasvavan asukas- ja työpaikkamäärän asettamiin haasteisiin. Rakennesuunnitelma on laadittu syksyn 2007 - joulukuun 2009 välisenä aikana. Työvaiheita ovat olleet kuntien kehityskuvien laadinta, rakennesuunnitelman tavoitteiden asettaminen, rakennemallivaihtoehtojen suunnittelu ja vaikutusten arviointi, rakennesuunnitelman päälinjausten määrittäminen sekä rakennesuunnitelman ja sen toteuttamisohjelman laadinta. Suunnittelua ovat ohjanneet seutuhallituksen hyväksymät tavoitteet. Yleistavoitteiksi määriteltiin mm. kaupunkiseudun kilpailukyvyn vahvistaminen ja seudun elinkeinoelämän kehittymisen tukeminen, kaupunkiseudun suunnittelu toiminnallisena kokonaisuutena, toteuttamisohjelman ja aiesopimusten laatiminen, ilmastonmuutoksen, kansainvälistymiskehityksen, seudun kulttuuriperinnön ja historian huomioiminen sekä elinympäristön laadun ja esteettömyyden kehittäminen. Tavoitekokonaisuus määriteltiin seuraavasti: 1. Väestön kasvuun varaudutaan 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään 3. Keskustoja kehitetään 4. Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään 5. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan 6. Liikkumisen tapoja uudistetaan 7. Palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen parannetaan Rakennesuunnitelma on laadittu seudullisia toimijoita laajasti osallistavalla tavalla. Valmistelusta ovat vastanneet kuntien kaavoitus- ja liikenneasiantuntijoista koostuvat työryhmät. Työhön on lisäksi osallistunut laaja joukko eri alojen asiantuntijoita. Suunnittelutyötä ovat ohjanneet Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kunnallisjohtajien kokous ja seutuhallitus, joka on edustanut suunnitteluprosessin poliittista ohjausta. Prosessin aikana on lisäksi toteutettu kuntiin kaksi valtuustokierrosta sekä kunnallishallitusten lausuntomenettely rakennemallivaihtoehdoista. Hankkeeseen on kytketty myös laaja sidosryhmäosallistuminen, jossa kansalliset toimijat ja alueelliset sidosryhmät ovat kommentoineet suunnitteluratkaisuja. Rakennesuunnitelmaratkaisu pohjautuu kolmen erilaisen rakennemallin tiivistyvä kaupunkiseutu, joukkoliikennekäytäviin tukeutuva kaupunkiseutu ja monikeskuksinen kaupunkiseutu parhaat puolet sisältävään yhdistelmään. Väestön kasvuun varaudutaan tiivistämällä ja täydentämällä yhdyskuntarakennetta ja parantamalla sen taloudellisuutta. Kasvu edellyttää varautumista myös uusiin palvelu- ja infrastruktuuri-investointeihin ja niiden ylläpitämiseen. Uusi asuminen sijoittuu pääosin joukkoliikennevyöhykkeille, mikä mahdollistaa joukkoliikennejärjestelmän voimakkaan kehittämisen. Kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä pohjautuu bussi-, raitiotie- ja lähijunaliikenteen yhdistelmään. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus nousee, kun joukkoliikennejärjestelmän tarjoama palvelutaso paranee keskeisillä joukkoliikennekäytävillä ja hyvän joukkoliikennetarjonnan alueella asuva väestö lisääntyy. Maankäyttöratkaisu ei merkittävästi paranna lähiliikenteen järjestämisedellytyksiä, mutta ei myöskään sulje pois pitkällä aikavälillä lähiliikenteeseen perustuvaa kehitystä. Suunnitelmassa on varauduttu merkittävien valtakunnallisten tieverkon kehittämishankkeiden toteutumiseen, mutta suunnitelma ei lähtökohtaisesti edellytä merkittäviä uusia seudullisen tieverkon kehittämishankkeita. Elinkeinojen uudistumista on tuettu huomioimalla keskustahakuisten palveluelinkeinojen tilatarpeet sekä tuotannollisen toiminnan logistiset tarpeet. Rakennesuunnitelman toteuttamisella hillitään ilmastonmuutosta lisäämällä kaupunkirakenteen energiatehokkuutta. Rakennesuunnitelmassa on esitetty toteuttamisen ajoitusta ja vastuita koskeva toteuttamisohjelma, joka tukee myös rakennesuunnitelman seurantaa. Aktiivinen maapolitiikka on kuntien kaavoituksen rinnalla keskeinen keino rakennesuunnitelman toteuttamiselle. Tätä tarkoitusta varten rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmassa kuvataan myös kuntien yhdessä valmistelemat maapoliittiset periaatteet. Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelukokonaisuutta on arvioitu myös Paras-hankkeessa ja sitä on pidetty kokonaisvaltaisuuden, ripeän etenemisen ja hyvän organisoinnin esimerkkinä. Kokonaisuuden toimeenpanoa tuetaan kevään 2010 aikana valmisteltavalla valtion ja kuntien välisellä maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalla aiesopimuksella. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 4

Sisällysluettelo Esipuhe...3 Tiivistelmä...4 Sisällysluettelo...5 Osa I: Rakennesuunnitelma...6 1.1 Suunnittelun tavoitteet...6 1.2 Suunnittelun päälinjaratkaisu...7 2 Rakennesuunnitelma...9 2.1 Rakennesuunnitelmakartta...9 2.2 Rakennesuunnitelman mitoitus...11 2.3 Rakennesuunnitelman keskeinen sisältö...12 2.4 Rakennesuunnitelman vaikutusten arviointi...18 Osa II: Toteuttamisohjelma...25 3. Tausta ja tarkoitus...25 4. Toimenpiteet...26 4.1 Suunnittelu...26 4.2 Toteuttamisen kustannuksiin liittyviä tekijöitä...27 4.3 Toteuttajatahot...30 4.4 Aluekohtaiset toimenpiteet ja aikataulu...31 5. Maapoliittiset periaatteet...41 6. Muut kehittämistarpeet...43 Osa III: Suunnittelun lähtökohdat ja vaiheet...44 7. Suunnittelun lähtökohdat...44 8. Yhdyskuntasuunnittelun kokonaisuus...48 9. Työvaiheet...50 10. Vaihtoehtotarkastelu...53 Liitteet - Liite 1. Vaihtoehtotarkastelu - Liite 2. Luonnon ja kulttuuriympäristön arvokohteet sekä virkistysalueet ja -yhteydet - Liite 3. Kaupunkiseutu 2030 hankekokonaisuus tiivistelmä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 5

Osa I Rakennesuunnitelma 1.1 Suunnittelun tavoitteet Rakennesuunnitelma on osa yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuutta, ja sen tavoitteet on valmisteltu yhteistyössä eri hallinnonalojen asiantuntijatyöryhmien kanssa. Seutuhallitus hyväksyi suunnittelutyölle tavoitteet 29.5.2008 seuraavasti: Tavoitekokonaisuus 1. Väestön kasvuun varaudutaan 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään 3. Keskustoja kehitetään 4. Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään 5. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan 6. Liikkumisen tapoja uudistetaan 7. Palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen parannetaan Yleistavoitteet Rakennemallin avulla vahvistetaan kaupunkiseudun kilpailukykyä ja tuetaan seudun elinkeinoelämän kehittymistä Kaupunkiseutua suunnitellaan toiminnallisena kokonaisuutena Suunnitelmien toteuttaminen varmistetaan laatimalla konkreettiset toteuttamisohjelmat ja aiesopimukset Kaupunkirakenteen kehittämisessä huomioidaan ilmastonmuutos sekä kansainvälistymiskehitys Seudun kulttuuriperintö ja historia huomioidaan Elinympäristön laatua ja esteettömyyttä kehitetään 1. Väestön kasvuun varaudutaan Kaupunkiseudulla luodaan edellytykset voimakkaalle kasvulle Kokonaisväestö vuonna 2030 on 430 000 asukasta, lisäys nykytilanteeseen on n. 90 000 asukasta (20%:n kasvu) Väestön ikääntyminen huomioidaan 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Rakennetta eheytetään ja tiivistetään Tiivistetään nykyisten taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä Vahvistetaan joukkoliikennekäytävien maankäyttöä ja sijoitetaan tiivistä asutusta, kaupan alueita, palveluja ja toimistotyöpaikkoja joukkoliikennevyöhykkeille Parannetaan haja-asutuksen hallintaa Laaditaan yhteiset maapoliittiset periaatteet Arjen sujuvuutta edistetään Lomitetaan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen toimintoja Luodaan viihtyisää ja esteetöntä kävely- ja pyöräilyympäristöä parannetaan seudun eri toimintojen saavutettavuutta 3. Keskustoja kehitetään Alueen keskusverkosto muodostetaan valtakunnanosakeskuksesta, kuntakeskuksista ja alakeskuksista Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään Päivittäin käytettäviä kaupallisia palveluja ohjataan kaupunkien ja kuntien keskustoihin Tilaa vievä kauppa ohjataan keskitetysti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle Uusia keskustojen ulkopuolisia kaupan suuryksiköitä ei maakuntakaavassa varattujen lisäksi osoiteta Keskusta-asumisen tarjontaa lisätään Keskustoihin sijoitetaan toimistoja 4. Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun. Asuinalueiden mitoituksessa otetaan huomioon oletettu väljyyskehitys. Asumisen ja asuntojen hallintamuotojen ja talotyyppien vaihtoehtoja lisätään ja monimuotoistetaan Sosiaalinen asuntotuotanto toteutetaan yhteisvastuullisesti seudulla Parannetaan asumisviihtyvyyttä kehittämällä seudullista ja paikallista viherverkostoa Suositaan maankäyttöä, joka mahdollistaa energiaa säästäviä ratkaisuja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 6

5. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan Toteutetaan kilpailukykyinen seudullinen yritysaluekokonaisuus Työpaikka-alueita varataan määrällisesti riittävästi, sijainniltaan hyviltä paikoilta sekä laadultaan monipuolisesti erilaisiin tarpeisiin Logistisesti parhaat alueet varataan toiminnoille, jotka aiheuttavat suuria ihmis- tai tavaravirtoja Suunnittelussa otetaan huomioon yritysten muuttuvat tarpeet ja laajenemismahdollisuudet Työvoiman poistuman kattamisen lisäksi seudulla tavoitellaan n. 15 000-20 000 uutta työpaikkaa Vahvistetaan osaamisklustereiden menestymisen edellytyksiä Luodaan mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan ja uusien elinkeinojen syntyyn 6. Liikkumisen tapoja uudistetaan Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään Raideliikennettä kehitetään Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja sujuvoitetaan Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen Lentoliikenteen edellytyksiä kehitetään 7. Palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen parannetaan Kuntien raja-alueilla palvelut järjestetään yhteistyönä Palveluverkkoa hyödynnetään seudullisesti Lähipalveluissa tärkeää on hyvä saavutettavuus, alueellisissa ja keskitetyissä palveluissa kustannustehokkuus ja hyvät kulkuyhteydet Yhteistyötä toteutetaan sopimusperusteisesti ja alueellisina kokonaisuuksina Palveluissa luodaan yhteisiä periaatteita ja läpinäkyviä seudullisia käytäntöjä Palveluissa edistetään monituottaja-mallia Suuret ylikunnalliset hankkeet suunnitellaan, sijoitetaan ja toteutetaan yhteistyössä 1.2 Suunnittelun päälinjaratkaisu Seutuhallituksen 29.5.2008 hyväksymien työn tavoitteiden ja vaihtoehtotarkastelun tulosten perusteella seutuhallitus päätti jatkotyöskentelyn päälinjaratkaisuista 24.6.2009: o Kasvu ohjataan keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille o Elinkeinojen kehittämistä tuetaan sijaintistrategian kautta o Liikennejärjestelmää kehitetään yhdistelmäratkaisun suuntaan o Viherverkkoa kehitetään o Rakennemallin toteuttamista ohjataan ja seurataan Kasvun ohjaaminen keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille Seudullinen maankäyttöratkaisu perustuu olemassa olevan rakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen, nykyistä infrastruktuuria mahdollisimman hyvin hyödyntävään, taloudelliseen ja palvelujen saavutettavuutta parantavaan malliin. Palvelut, työpaikat ja kauppa ohjataan keskustoihin. Kaikki merkittävät maankäyttöratkaisut pyrkivät nykyisten keskustojen vahvistamiseen ja vahvojen joukkoliikennekäytävien syntymiseen. Asuinrakentamisen painopiste on selkeästi Tampereen kantakaupungissa ja sen tuntumassa, valtakunnanosakeskuksen painoarvoa ja kilpailukykyä vahvistetaan. Tampere ottaa merkittävän osan kaupunkiseudun asumisen monimuotoisesta kasvusta vastuulleen. Koko kaupunkiseudulle on tärkeää Tampereen roolin vahvistaminen kaupunkiseudun kasvun veturina. Tampere kehittää keskustaa aktiivisesti elävänä monipuolisen asumisen, kaupan, erityisesti erikoiskaupan keskittymänä, osaamis- ja tietointensiivisten, työpaikkavaltaisten elinkeinojen kasvavana sijoituspaikkana, kulttuurin ja tapahtumien keskuksena sekä seudun käyntikorttina. Kuntakeskuksia tiivistetään ja täydennetään monipuolisesti, vahvana tavoitteena kehittää kuntakeskuksia nykyistä parempina ja laadukkaampina kaupan ja palveluiden keskuksina ja lisääntyvän asukaspohjan ja työpaikkojen painopisteenä. Suunnittelulla edistetään arkielämän sujuvuutta, lähipalveluiden hyvää saavutettavuutta ja joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen roolia asioinnissa. Suunnittelussa korostetaan maiseman ja kulttuuriympäristön seudullisia ja paikallisia erityispiirteitä. Maankäytön ohjauksella edistetään kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 7

Elinkeinojen kehittämisen tukeminen sijaintistrategian avulla Tutkitaan seudun muutosvyöhykkeitä elinkeinoelämän mahdollisuuksina Erityyppisten elinkeinojen, kuten tietointensiivisten ja kampusvetoisten sekä tuotanto- ja palveluvaltaisten työpaikka-alueiden sijaintistrategia esitetään rakennemallissa. Erityisesti huolehditaan Tampereen keskustasijoitusta tarvitsevien yritysten ja klustereiden aluetarpeista. Raskaat ja tilaa vaativat työpaikkatoiminnot keskitetään kehän varsille. Rakennemallin toteuttamisohjelmassa jaetaan kuntien vastuut seudullisesti kilpailukykyisen elinkeinoalueiden tonttitarjonnasta. Viherverkon kehittäminen Seudullista viheraluejärjestelmää kehitetään keskeisenä osana yhdyskuntarakennetta. Viherverkon arvo elinympäristön laadun parantajana tunnistetaan ja keskeinen huomio pääviherverkon kehittämisessä suunnataan yhdyskuntarakenteen sisäisten vyöhykkeiden jatkuvuuteen, luontoarvojen säilyttämiseen, virkistysalueiden riittävyyteen sekä ranta-alueisiin. Rakennesuunnitelman toteuttamisen ohjaaminen ja seuraaminen Rakennemallisuunnitelman lisäksi on erittäin tärkeää laatia rakennemallin konkreettinen toteuttamisohjelma, johon sitoudutaan ja jonka toteutumiselle luodaan edellytykset. Toteuttamisohjelmassa määritellään rakennemalliratkaisujen toteuttamistoimenpiteet, toteuttamisen ajoitus sekä -vastuut. Toteuttamisohjelmassa otetaan kantaa toteuttamisen seurantaan sekä tunnistetaan toteuttamiseen liittyviä kustannus- ja epävarmuustekijöitä. Asumisen osalta kunnat laativat lisäksi sopimuksen, johon kytketään valtio mukaan. Liikennejärjestelmän osalta kunnat ja valtio laativat aiesopimuksen, jossa asetetaan kiireellisyysjärjestykseen kehittämistoimet ja kirjataan toteuttamisvastuut. Liikennejärjestelmän kehittäminen Maankäyttö- ja liikennejärjestelmäratkaisu suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Liikennejärjestelmäratkaisu on katuraitiotien, lähijunaliikenteen ja linja-autoliikenteen yhdistelmä (Ve:t 1, 2a ja 2b). Maankäytön ja palvelujen vahvistamisella ja liikennejärjestelmän kehittämisellä edistetään vahvojen kevyen liikenteen vyöhykkeiden muodostumista erityisesti Tampereen keskustassa, aluekeskuksissa ja kuntakeskuksissa, mikä osaltaan tehostaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Rakennemallissa määritellään kehitettävät nykyiset ja uudet joukkoliikenteen laatukäytävät ja niihin tukeutuva maankäyttö siten, että joukkoliikennekäytäville voidaan toteuttaa korkeatasoinen ja kustannustehokas joukkoliikenteen palvelutaso. Joukkoliikenteen käyttöosuutta kasvattamaan ja maankäyttöä tukemaan synnytetään seudullinen joukkoliikennejärjestelmän yhdistelmävaihtoehto, joka mahdollistaa lähijunaliikenteen hyödyntämisen sekä modernin ja joustavan katuraitiotieverkon rakentamisen. Bussiliikenne on jatkossakin joukkoliikenteen keskeinen liikennemuoto joukkoliikenteen laatukäytävillä. Työpaikkojen ja palvelujen sijoittamisella ja joukkoliikennereittien suunnittelulla tavoitellaan joukkoliikenteelle mahdollisimman houkuttelevaa roolia työmatka- ja asiointiliikenteessä keskustoihin suuntautuvien työmatkojen ohella. Myös kehätien suuntaista joukkoliikennettä kehitetään. Suunnittelussa varaudutaan oikorataan lentokentälle ja huomioidaan oikoradan tuomat vahvuudet lentokenttää ja sen lähialueita kehitettäessä. Lisäksi otetaan huomioon ja tiedostetaan oikoradan vaikutukset tavaraliikenteelle sekä olevan rataverkon kapasiteetin vapautuminen lähijunaliikenteen käyttöön. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 8

2. Rakennesuunnitelma 2.1 Rakennesuunnitelmakartta Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 9

Rakennesuunnitelmakartalla esitettyjen uusien sekä merkittävästi kehitettävien ja täydennettävien asuin-, keskusta- ja työpaikka-alueiden numerot, nimet ja sijaintikunnat on esitetty seuraavassa taulukossa. Alue Nimi Sijaintikunta 1 Tampere, keskusta Tampere 2 Narva Vesilahti 3 Vesilahti, Kirkonkylä Vesilahti 4 Koskenkylä Vesilahti 5 Vuores Tampere 6 Orivesi, asemanseutu Orivesi 7 CLX, Linnakallio Pirkkala 8 Sääksjärvi, pohjoinen Pirkkala, Tampere 9 TTY, Hermia Tampere 10 Tampereen yliopisto Tampere 11 Oripohja Orivesi 12 Mäkkylä-Teivaala Ylöjärvi 13 Naistenmatkantie Pirkkala 14 Marjamäki Lempäälä 15 Ojala Tampere, Kangasala 16 Kolmenkulma Nokia, Tampere, Ylöjärvi 17 Sääksjärvi Lempäälä 18 TAYS Tampere 19 Koilliskeskus/Linnainmaa Tampere 20 Kangasala, keskusta Kangasala 21 Hervanta Tampere 22 Lahdesjärvi Tampere 23 Lakalaiva Tampere 24 Vatiala Kangasala 25 Suorama-Pikonkangas Kangasala 26 Lentola Kangasala 27 Pirkkala, keskusta Pirkkala 28 Tesoma Tampere 29 Ylöjärvi, keskusta Ylöjärvi 30 Elovainio Ylöjärvi 31 Nokia, keskusta Nokia 32 Lempäälä, keskusta Lempäälä 33 Hervanta Tampere 34 VT9 varsi, Tarastenjärvi Kangasala, Tampere 35 Lakalaiva-Lahdesjärvi Tampere 36 Sääksjärvi, etelä Lempäälä 37 Lamminrahka Kangasala, Tampere 38 Lamminrahka Kangasala, Tampere 39 Hervantajärvi Tampere 40 Sammonkatu Tampere 41 Pikonlinna Kangasala 42 Mäkkylä-Teivaala Ylöjärvi 43 Orivesi, keskusta Orivesi 44 CLX, lentoasema Pirkkala 45 Kulju Lempäälä 46 Santalahti Tampere 47 Hankkio Tampere 48 Pitkäniemi Nokia 49 CLX, Lentoasemantie Pirkkala 50 Nurmi-Sorila Tampere 51 Harjuniitty Nokia 52 Ylöjärvi, kirkonseutu Ylöjärvi 53 Lielahti Tampere 54 Lempäälä Lempäälä 55 Taivalkunta Nokia 56 Sammalisto Nokia 57 Metsäkylä Ylöjärvi 58 Annala Tampere Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 10

2.2 Rakennesuunnitelman mitoitus Seutuhallituksen 29.5.2008 hyväksymien tavoitteiden mukaisesti rakennesuunnitelmassa on varauduttu noin 90 000 asukkaan väestönkasvuun vuoteen 2030 mennessä. Tampereen osuutta kaupunkiseudun väestönkasvusta on korostettu seutuhallituksen 24.6.2009 päälinjaratkaisun mukaisesti. Asuinalueiden mitoituksessa on otettu huomioon oletettu asuntokuntien keskikoon pienenemisestä johtuva väljyyskehitys, minkä suuruus on noin puolet väestönkasvun edellyttämästä asuinrakentamisesta. Väestönkasvun ja asumisen väljyyskehityksen johdosta tarvittavien uusien asuntojen kokonaismäärä on noin 71 000. Asemakaavaalueen ulkopuolista rakentamista vähennetään asteittain. Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnittain ja kaupunkiseudun osalta kokonaisuutena asukasmäärät 31.12.2007, tavoitteelliset asukasmäärät 2030, asukasmäärän kasvu vuosina 2008-2030 sekä asukasmäärän kasvun ja asumisen väljyyskasvun edellyttämä asuntojen rakentamistarve. Väljyyskasvusta johtuva asuntorakentamistarve sisältää asuntokuntien pienenemisestä, asuntokannan poistumasta ja asuntovarauman kasvusta johtuvan asuntorakentamistarpeen. Kunnittain on esitetty asukasmäärän suhteellinen kasvu sekä osuudet kaupunkiseudun asukasmäärän kasvusta ja asuinrakentamisesta. Työpaikka-alueiden mitoituksen lähtökohtana on ollut osoittaa rakennesuunnitelmassa riittävästi ja monipuolisesti erityyppisiä työpaikka-alueita, jotka mahdollistavat noin 64 000 uuden työpaikan syntymisen. Uusien ja merkittävästi kehitettävien työpaikka-alueiden lisäksi työpaikkoja sijoittuu keskusta-alueille, olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen sekä uusille asuinalueille. Elinkeinoelämän muutosten pitkän aikavälin heikon ennustettavuuden johdosta työpaikkarakentamista on osoitettu paljon, ja yhteen laskettu työpaikkamäärä saattaa olla huomattavastikin ylimitoitettu. Kuva. Väkiluvun kehitys Tampereen kaupunkiseudulla 1980-2008 ja arvioitu kehitys vuoteen 2030 mennessä Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Asukkaita 31.12.2007 27700 19300 30500 9500 15800 208000 4100 29100 344000 Asukasmäärät 2030 38700 25900 37800 10500 20700 253400 6500 41500 435000 Asukasmäärän kasvu 2008-2030 11000 6600 7300 1000 4900 45400 2400 12400 91000 Suhteellinen asukasmäärän kasvu 2008-2030 40 % 34 % 24 % 11 % 31 % 22 % 59 % 43 % Osuus kaupunkiseudun asukasmäärän kasvusta 12 % 7 % 8 % 1 % 5 % 50 % 3 % 14 % Uusien asukkaiden ja väljyyskasvun edellyttämä rakentaminen (asuntoa) 6900 4100 5600 1100 3400 42900 1200 6500 71700 Osuus kaupunkiseudun asuinrakentamisesta 10 % 6 % 8 % 2 % 5 % 60 % 2 % 9 % Taulukko. Rakennesuunnitelman mitoitus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 11

2.3 Rakennesuunnitelman keskeinen sisältö Kaupunkiseudun kasvu on seutuhallituksen 24.6.2009 tekemän päälinjaratkaisun mukaisesti keskitetty keskustoihin ja joukkoliikennekäytävien varsille. Uuden maankäytön sijoittamisessa on pyritty nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen. Tavoitteena on ollut edistää taloudellisen, kestävän ja ilmastonmuutosta hillitsevän yhdyskuntarakenteen syntymistä sekä asukkaiden sujuvan ja toimivan arjen edellytyksiä. Nykyisestä rakenteesta irrallisia merkittäviä asuinalueita tai työvoimavaltaisia työpaikka-alueita ei ole pääsääntöisesti osoitettu. Haja-asutusalueella rakentaminen pyritään ohjaamaan kyliin, joissa on palveluita. Merkittävin keino vähentää hajarakentamista on nykyistä suurempi ja monipuolisempi tarjonta asemakaava-alueella. tarkoitus sijoittaa monipuolisesti keskustahakuisia julkisia ja kaupallisia palveluja, työpaikkoja sekä asumista. Kävelykeskustat ovat alueita, joilla autoton elämäntapa on mahdollinen ja joilla kehitetään kevytliikenteen edellytyksiä siten, että palvelujen ja asiointikohteiden saavuttaminen kävellen ja pyöräillen on helppoa ja turvallista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että keskustat olisivat autottomia tulevaisuudessakaan. Kuntakeskusten kehittämisen lähtökohdaksi tulee ottaa niiden sijainti historiallisten vesi- ja maareittien solmukohdissa sekä niihin liittyvät kulttuuriympäristön arvot. Kaupunkiseudun asukasmäärän kasvusta noin puolet ja asuinrakentamisesta noin 60 % on osoitettu Tampereelle, jossa asuntokuntien keskikoon pienenemisestä johtuvasta väljyyskehityksestä johtuva rakentamistarve on kehyskuntia merkittävästi suurempi. Ratkaisulla on pyritty vahvistamaan Tampereen roolia kaupunkiseudun kasvun veturina ja valtakunnanosakeskuksena. Rakennesuunnitelmassa osoitetut uudet, kehittyvät ja täydennettävät asuin- ja työpaikka-alueet muodostavat toisiinsa kytkeytyvän seudullisen verkoston. Asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittuminen on mahdollista ja suotavaa erityisesti keskusta-alueilla. Rakennesuunnitelmassa osoitetuille uusille ja täydennettäville asuinalueille voidaan sijoittaa palveluja ja työpaikkoja. Rakennesuunnitelmassa on osoitettu vuoden 2030 jälkeen mahdollisesti toteutuvina hankkeina uusia kaupunginosia (Kangasalla Saarenmaa, Nokialla Harjuniityn laajennus, Pirkkalassa kehätien lounaispuoli, Tampereella Alasjärvi ja Viinikan ratapiha sekä Ylöjärvellä Siivikkala), tiehankkeita (kehä II Kangasalta Hervannan ja Sääksjärven kautta Pirkkalan lentoasemalle sekä valtatien 3 oikaisu Lempäälä- Pirkkala Puskiaisten kohdalla ja uusi linjaus Ylöjärvi-Hämeenkyrö), raideyhteys Tampere-Pirkkalan lentoasemalle ja Tampereen läntinen oikorata. Keskusverkko Merkittävä osa asuinrakentamisesta on sijoitettu kunta- ja alakeskuksiin ja niiden tuntumaan. Kuntakeskukset ja Tampereen Hervannan alakeskus on osoitettu kävelykeskustoina. Tampereen Koilliskeskuksen, Lielahden ja Tesoman alakeskukset on osoitettu kävelykeskustoiksi kehitettäviksi alueiksi. Keskustoihin on Kuva. Keskusverkko Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 12

Asuminen Asuinrakentaminen keskitetään rakennesuunnitelmassa osoitetuille uusille ja merkittävästi täydennettäville asuinalueille sekä keskustoihin. Uudet asuinalueet sijoittuvat pääosin rakentamattomille alueille. Merkittävästi täydennettävillä asuinalueilla on jo olemassa olevaa rakennuskantaa, katuja, kunnallistekniikkaa ja palveluja. Asuinalueilla on oma luonteensa sijainnista ja paikallisista erityispiirteistä riippuen. Kehitettävien asuinalueiden joukossa on sekä tiiviitä urbaaneja kaupunkialueita, erityyppisiä esikaupunkialueita että maaseutumaisia taajamia ja kyliä. Jatkosuunnittelulle on monipuolisia taajamarakenteellisia ja maisemallisia lähtökohtia, jotka mahdollistavat erilaisten asumismuotojen kirjon toteuttamisen Tampereen kaupunkiseudulla. Asuinalueiden toteutustapa on kuvattu tarkemmin toteuttamisohjelmassa. Asuinrakentamisen painopistealueita ovat Kangasalla Lamminrahka, Lempäälässä keskusta, Nokialla keskusta ja Harjuniitty, Orivedellä keskusta, Pirkkalassa Naistenmatkantien varsi, Tampereella Hankkio, keskusta, Nurmi-Sorila, Vuores ja Lielahti, Vesilahdella Kirkonkylä sekä Ylöjärvellä kirkonseutu ja Mäkkylä-Teivaala. Tampereen keskustassa mahdollisia tiivistämisalueita ovat Amurin, Tammelan ja Kalevan asuinalueet, Hatanpään ja Nekalan työpaikka-alueet sekä Ranta- Tampella. Asuinalueita voidaan kehittää yhä monipuolisemmiksi yhdistelemällä niissä erilaisia talotyyppejä ja asuntojen hallintamuotoja, sekä huomioimalla erilaiset ikäryhmät ja elämäntyylit julkisia tiloja suunniteltaessa. Suunnittelun punainen lanka on kuitenkin ollut, että erilaisille asuinalueille yhteistä on sujuva arki, eli työpaikkojen, palveluiden ja virkistysalueiden hyvä saavutettavuus. Suurin osa uudelle asuntorakentamiselle osoitetuista alueista sijaitsee kevyt- ja joukkoliikennevyöhykkeillä, mikä mahdollistaa myös autottoman elämäntavan. Sijainti kaupunkiseudulla vaikuttaa siihen minkälaista tarjontaa on tarkoituksenmukaista järjestää missäkin, joten kunnittainen tarjouma on erilainen. Mitä keskeisemmin sijaitsevia alueita kunnat kehittävät, sitä tiiviimpää rakentamista niillä on, ja sitä suurempi on kerrostalotuotannon osuus. Uudistuotantoa kehitetään siten, että erilaisten omistus- ja vuokra-asuntojen tarjonta on riittävää eri puolilla kaupunkiseutua ja että eri hallintamuotoja tarjotaan erilaisissa talotyypeissä. Seuraavissa kuvissa on esitetty esimerkkejä luonteeltaan erityyppisistä (tiiviit ja väljät kerros- ja pientaloalueet) asuinalueista. Kuva. Asuinrakentamisen sijoittuminen rakennesuunnitelmassa Kuva: Esimerkki tiiviistä kerrostalorakentamisesta (Tampere, Hatanpää, tonttitehokkuus 0,9-1,64) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 13

Kuva: Esimerkki tiiviistä kerrostalorakentamisesta (Tampere, Ratina, tonttitehokkuus 1,32-2,90) Kuva. Esimerkki tiiviistä pientalorakentamisesta (Tampere, Pohtola, tonttitehokkuus 0,27) Kuva: Esimerkki erittäin tiiviistä pientalorakentamisesta (Tampere, Kalkku, tonttitehokkuus 0,36-0,49) Kuva. Esimerkki väljästä pientalorakentamisesta (Kangasala,Kortekangas, tonttitehokkuus 0,2-0,25) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 14

Liikenne työpaikka-alueiden saavutettavuuden parantamiseksi. Raitioteiden toteutus kytkeytyy maankäytön kehittymiseen esitettyjen linjausten varassa, alkuvaiheessa palvelutaso tuotetaan bussiliikenteellä, katuraitiotiet toteutetaan kun maankäyttö ja kysyntä luovat taloudelliset edellytykset toteutukselle. Kasvun keskittämisellä keskustojen läheisyyteen ja joukkoliikennekäytäville pyritään edistämään kevyen liikenteen ja joukkoliikennevyöhykkeiden muodostumista ja kehittymistä sekä liikkumisen sujuvuutta. Merkittävä osa kasvusta on sijoitettu kävelykeskustojen tuntumaan, millä on pyritty edistämään jalankulun ja polkupyöräilyn kulkutapaosuuden kasvua. Joukkoliikennekäytävien varsien maankäyttöä tehostetaan merkittävästi, millä on pyritty luomaan edellytyksiä joukkoliikenteen kustannustehokkuudelle ja korkealle palvelutasolle ja joukkoliikenteen vaivattomalle käytölle. Joukkoliikenteen kehittämisellä pyritään parantamaan erityisesti Tampereen keskustan, kuntakeskusten ja alakeskusten sekä asuin- ja työpaikka-alueiden välisiä yhteyksiä. Nykyinen maankäyttö ja rakennesuunnitelmassa esitetty kasvu ei merkittävästi paranna lähiliikenteen järjestämisedellytyksiä. Tästä syystä liikennejärjestelmän kehittämisessä ei ole esitetty merkittävän lähiliikennetarjonnan mahdollistavien lisäraiteiden toteuttamista, vaan lähiliikenteen kehittämisen lähtökohta on nykyisen tarjonnan parempi hyödyntäminen ja mahdollisen lisätarjonnan tuottaminen nykyisen infrastruktuurin mahdollistamissa rajoissa. Suunnitelmassa on varauduttu tämän edellyttämään asemien kehittämiseen. Seudulla tulee kuitenkin varautua lähiliikenteen merkittävämpään kehittämiseen pitkällä aikavälillä ottamalla huomioon maankäyttösuunnitelmissa lisäraiteiden edellyttämät aluevaraukset. Kuva. Joukkoliikenteen laatukäytävät. Joukkoliikennejärjestelmä perustuu seutuhallituksen 24.6.2009 tekemän päälinjaratkaisun mukaiseen yhdistelmäratkaisuun: lähijunaliikennettä kehitetään nykyisen ratainfran tarjoamissa puitteissa Tampereen keskustasta Lempäälän, Nokian ja Ylöjärven suuntiin; uusiin raitioteihin varaudutaan väleille Lentävänniemi- Lielahti-Tampereen keskusta-hervanta-vuores-tampereen keskusta, Tampereen keskusta-hankkio-lamminrahka ja Tampereen keskusta-pirkkala sekä bussiliikenteen laatukäytäviä kehitetään Tampereen keskustasta Nurmi-Sorilaan, Kaukajärvelle/Annalaan, Kolmenkulmaan, Kangasalle, Lempäälään, Tampere-Pirkkalan lentoasemalle, Nokialle ja Ylöjärvelle. Lisäksi toteutetaan kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys välillä Ylöjärvi-Nokia-Pirkkala-Tampere-Kangasala kehän varren Merkittävä edellytys Tampereen kaupunkiseudun kasvulle on Tampere-Pirkkalan lentoasema, jonka toiminta- ja kehittymisedellytykset turvataan. Tampereen läntisen oikoradan toteutumiseen on varauduttu rakennesuunnitelmassa siten, että erityisesti Tampere-Pirkkalan lentoaseman ympäristön maankäyttöä on pyritty kehittämään oikoradan luomat mahdollisuudet huomioon ottaen. Tavaraliikenteen oikoradan mahdollinen toteutuminen pitkällä aikavälillä vapauttaa ratakapasiteettia Tampere Lempäälä, Tampere Ylöjärvi ja Tampere Nokia väleillä, mikä mahdollistaa lähijunaliikenteen tarjonnan lisäämisen näillä yhteysvälillä. Oikoradan toteuttamiseen kytkeytyy myös logistiikkakeskuksen ja Tampereen järjestelyratapihan ratkaisuihin, jotka toteutuessaan avaisivat mahdollisuuksia maankäytön kehittämiseen nykyisen järjestelyratapihan alueella. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 15

Rakennesuunnitelmassa on oletettu, että seuraavat tieliikennehankkeet toteutuvat rakennesuunnitelman tavoitevuoteen 2030 mennessä: o o o o valtatien 9 muuttaminen nelikaistaiseksi ja moottoritieksi välillä Tampere-Orivesi valtatien 12 parantaminen Tampereella välillä Kekkosentien eritasoliittymä-lääkärinkatu (Teiskontie) valtatien 12 parantaminen Tampereella välillä Lielahti-Naistenlahti eli Tampereen Rantaväylä valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi-Huutijärvi Tampereelta Kangasalle (rakentaminen nelikaistaiseksi) Kaupalliset palvelut ja työvoimavaltaiset työpaikka-alueet keskitetään kunta- ja alakeskuksiin sekä joukkoliikennekäytäville. Vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittamista ohjaa hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaava (ks. seuraava kuva). Kuntakeskuksia ja Tampereen alakeskuksia kehitetään volyymiltaan merkittävän erikoiskaupan ja päivittäistavarakaupan sijoituspaikkana. Vastaavasti kaupalliset lähipalvelut ohjataan sijoittumaa asumisen yhteyteen. Muita merkittäviä seudullisia tie- ja katuverkon investointeja ei ole tiedossa rakennesuunnitelman tavoitevuoteen 2030 mennessä. Asia tarkentuu TASEliikennejärjestelmäsuunnittelun kautta. Mm. Kehä 2:n suunniteltu linjaus on osoitettu kartalle vuoden 2030 jälkeen mahdollisesti toteutuvana hankkeena. Siihen liittyen on myös osoitettu itäiset vaihtoehtoiset linjaukset Kangasalan kunnan alueella. Elinkeinot ja palvelut Elinkeinojen rakennemuutos vähentää kaupunkiseudun teollisia työpaikkoja ja luo tilaa palveluelinkeinojen ja korkean osaamisen työpaikkojen synnylle. Kasvavien elinkeinojen sijoittumislogiikka korostaa asiakasmarkkinoiden läheisyyttä ja korkeakoulujen innovaatioympäristöä. Rakennesuunnitelmassa tämä on huomioitu osoittamalla uusia tai merkittävästi kehitettäviä työpaikka-alueita mm. keskustoihin, alakeskuksiin ja yliopistojen kampusalueille. Tampereen keskustan ja alakeskusten (Hervanta, Koilliskeskus, Lielahti ja Tesoma), muiden kuntakeskusten, yliopistokampusten (Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto/hermia) ja Tampereen yliopistollisen sairaalan merkitystä on painotettu työvoimavaltaisen, tieto-, osaamis- ja palveluvaltaisten työpaikkojen alueina. Kehitettävänä hyvinvointipalvelujen alueina on esitetty Nokian Pitkäniemi ja Kangasalan Pikonlinna. Kuva. Pirkanmaan maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ja vähittäiskaupan suuryksiköt Kaupunkiseudulla on yli 600 päivähoidon, perusopetuksen ja perusterveydenhuollon palveluyksikköä. Palveluverkkoa hyödynnetään seudullisesti ja kuntien raja-alueilla palvelut järjestetään yhteistyössä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen mahdollistaa olemassa olevan palveluverkon tehokkaan käytön ja vähentää uusien investointien tarvetta. Väestönkasvu edellyttää kuitenkin laskennallisesti noin viiden terveysaseman, 30 päiväkodin ja 15 yhtenäiskoulun rakentamista pääosin nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään. Enimmäkseen uudet palveluyksiköt ovat kouluja ja päiväkoteja, joita rakennetaan palvelukeskuksiin tai joukkoliikenteen vyöhykkeille asumista tukemaan. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 16

Ympäristöhäiriöitä aiheuttavat, raskaat ja tilaa vaativat kaupan ja tuotannon toiminnot, logistiikkaa palvelevat sekä ei-työvoimavaltaiset toiminnot sijoittuvat hyvien liikenneyhteyksien varsille (kehätiet, valtatiet, Tampere-Pirkkalan lentoasema). Osa näistä alueista on mm. toiminnallisen luonteensa takia irrallaan nykyisestä yhdyskuntarakenteesta. Näitä alueita ovat Kangasalan Lentola; Kangasalan ja Tampereen rajalle osoitetut valtatie 9:n varren Tarastenjärven työpaikka-alue ja Lamminrahka; Lempäälän Marjamäki ja Sääksjärvi (etelä); Nokian, Tampereen ja Ylöjärven rajalle osoitettu Kolmenkulma; Oriveden Oripohja; Pirkkalan CLX-alue; Pirkkalan ja Tampereen rajalle osoitettu Sääksjärven (pohjoinen) työpaikka-alue ; Tampereen Hervanta ja Lakalaiva-Lahdesjärvi sekä Ylöjärven Elovainio ja Mäkkylä-Teivaala. Työpaikka-alueiden saavutettavuuden parantamiseksi on osoitettu kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys. Viherverkko Kaupunkiseudun kehitettävät vihervyöhykkeet ja viheryhteydet on osoitettu 19.10.2009 pidetyn viherverkkotyöpajan perusteella. Viherverkon rungon muodostavat vesistöt rantavyöhykkeineen, harjut, metsäiset selänteet ja murroslaaksot. Näiden pääosin rakentamattomien sekä maisemarakenteellisesti, ekologisesti ja virkistyksellisesti arvokkaiden alueiden lisäksi olennaisena osana viherverkkoa ovat kehitettävät viheryhteydet, jotka yhdistävät seudullisesti merkittäviä vihervyöhykkeitä. Kaupunkiseudun tärkeimmille vihervyöhykkeille ei ole osoitettu rakentamista. Kuva. Uudet ja merkittävästi kehitettävät työpaikka-alueet. Kuva. Viherverkko Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 17

Rakennesuunnitelmassa osoitettuihin kehitettäviin viheryhteyksiin liittyy useita epäjatkuvuuskohtia, joiden avaamiseen tulee jatkosuunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota. Näitä epäjatkuvuuskohtia on mm. Tampereella Niihaman ja Lamminrahkan (valtatie 9, Atala); Niihaman,Nurmi-Sorilan, Iidesjärven ja Pyhäjärven välillä sekä Tampereella/Lempäälässä Särkijärven ja Sääksjärven välillä (valtatie 3). Lisäksi useimmilla kehitettävillä rantareiteillä on vastaavia epäjatkuvuuskohtia. Uudet ja merkittävästi täydennettävät asuinalueet sijoittuvat jo olemassa olevien tai edelleen kehitettävien vihervyöhykkeiden, rantareittien tai laajemmille viheralueille linkittyvien puistomaisten yhteyksien välittömään läheisyyteen. Alueet toteutetaan kuitenkin niin, että kaupunkiseudun tärkeimmät vihervyöhykkeet jäävät rakentamisen ulkopuolelle. 2.4 Rakennesuunnitelman vaikutusten arviointi Rakennesuunnitelmatyölle asetettiin työn alkuvaiheessa keskeiset kaupunkiseudun alueidenkäytön kehittämisen tavoitteet. Rakennesuunnitelmassa varaudutaan kaupunkiseudun väestön kasvuun mitoittamalla uusia ja tiivistettäviä asuinalueita 90 000 uudelle asukkaalle vuoteen 2030 mennessä. Näin suureen kasvuun varautuminen on jatkumoa seudulla jo toteutuneelle kasvulle. Väestönkasvuennuste perustuu myös siihen oletukseen, että Suomen suuret kaupunkiseudut tulevat maahanmuuton seurauksena kasvamaan. Rakennesuunnitelmassa on osoitettu runsaasti alueita, jotka soveltuvat niin väljälle ja tiiviille pientalorakentamiselle kuin kerrostalorakentamiselle, mikä mahdollistaa monimuotoisen asuntotuotannon. Asumisen seudullisia tarpeita ja tavoitteita on käsitelty tarkemmin kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa. Asunto- ja elinkeinotonttien tuotannon riittävyys ja vastaavuus kysyntään voidaan varmistaa valtuustokausittain päivitettävällä rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmalla. Rakennesuunnitelma tukee seudun elinkeinoelämän kasvua. Väestönkasvun ohella on varauduttu noin 64 000 uuden työpaikan sijoittumiseen kaupunkiseudulle ja määritelty kasvun edellyttämät joukkoliikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet. Rakennesuunnitelma tukee yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tavoitetta. Joukkoliikenteen kehittäminen luo edellytykset liikkumistapojen uudistamiselle. Tampereen Nurmi-Sorila ja Ojala sekä Kangasalan ja Tampereen Lamminrahkan uudet asuinalueet muodostavat merkittävän uuden kasvusuunnan, mistä johtuen kaupunkiseudun rakenne laajenee. Ojala-Lamminrahka kytketään kuitenkin raitiotiellä ja Nurmi-Sorila bussiliikenteen laatukäytävällä seudun joukkoliikenneverkkoon. Myös muissa kunnissa osa uusista asuinalueista sijoittuu joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolelle, mutta kuitenkin nykyisen rakenteen yhteyteen. Keskustojen elinvoimaisuutta parannetaan lisäämällä niiden väkimäärää ja työpaikkoja sekä luomalla edellytykset julkisten ja kaupallisten palvelujen sijoittumiselle jalankulkuetäisyydelle. Tämä edistää seudun asukkaiden arjen sujuvuutta. Keskustat ovat myös erittäin merkittäviä palveluiden ja osaamisintensiivisten ja työpaikkavaltaisten yritysten sijoituspaikkoina. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 18

Tampereen asema valtakunnanosakeskuksena vahvistuu. Rakennesuunnitelma luo edellytykset laadukkaan elinympäristön tarjonnalle. Hyvät elinkeinoelämän toiminta- ja kehittymisedellytykset, elinympäristön korkea laatu, palvelujen saavutettavuus, monipuolinen asuntotarjonta ja tehokas liikennejärjestelmä (ml. joukkoliikenne) parantavat kaupunkiseudun kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Rakennesuunnitelma hyödyntää kestävällä tavalla seudun omia vahvuuksia. Tiivistyvällä rakenteella ja sen toteuttamisen edellyttämällä seutuyhteistyöllä on mahdollisuus saavuttaa mittakaavaetuja, jotka voivat tulevaisuudessa olla välttämättömiä yritysten sijaintipäätöksissä ja niille tärkeiden osaajien asuinpaikan valinnoissa. Palvelujen saatavuuden parantamista yli kuntarajojen tuetaan joukkoliikenteen laatukäytävillä sekä Tampereen raja-alueisiin tukeutuvilla uusilla asuinalueilla, joissa on erityistä kuntien palveluyhteistyöpotentiaalia. Raja-alueita kehittämällä lisätään nykyisten ja tulevien asukkaiden mahdollisuuksia saavuttaa palvelut mahdollisimman läheltä kotia. Ekologiset vaikutukset Laajat ja yhtenäiset metsäalueet ovat Tampereen kaupunkiseudun ekologisen verkoston ydinalueita. Seudun viherverkon rungon muodostavat nykyistä taajama-aluetta ympäröivät viheralueet ja taajama-alueilta niille johtavat viherkäytävät. Rakennesuunnitelman päälinjauksen mukainen maankäyttö, kasvun ohjaaminen keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille, säilyttää kaupunkiseudun laajat ja yhtenäiset luonnonalueet eheinä. Kaupunkiseudun keskeisimmät harju-, selänne- ja laaksoalueet sekä suurin osa rannoista on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Lisäksi rakennesuunnitelmassa on osoitettu seudullisesti merkittävät kehitettävät viheryhteydet ja -vyöhykkeet. Rakennesuunnitelmassa on seudun merkittävimmät luonnonympäristön arvokohteet huomioitu. Toisaalta yhdyskuntarakenteen tiivistäminen luo paineita nykyisen rakenteen sisällä ja sen reunoilla oleville luontoalueille. Yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa on turvattava viheralueiden riittävyys sekä ekologisten käytävien ja viheryhteyksien jatkuvuus. Uusien työpaikka- ja asuinalueiden sekä liikenneväylien yhteisvaikutuksena syntyvä ekologinen estevaikutus voi voimistua kaupunkiseudun säteittäisten pääliikenneväylien varsilla (valtatie 3 ja päärata Tampere-Lempäälä välillä, valtatie 12 Tampere-Kangasala, valtatie 3 ja Kolmenkulman työpaikka-alue, valtatie 3 ja Pirkkalan työpaikka-alueet, kantatie 65 ja Mäkkylä-Teivaalan alue). Erityisesti näillä alueilla on löydettävä jatkosuunnittelussa ratkaisuja, joilla ekologisen verkoston toimivuus varmistetaan. Rakennesuunnitelmassa on lisäksi osoitettu uusia merkittäviä kasvualueita arvokkaiden luonnonympäristöaluekokonaisuuksien läheisyyteen Lempäälän Ahtialanjärven (arvokas lintuvesialue), Kangasalan Kirkkojärven (arvokas kosteikko- ja linnustoalue) sekä Kangasalan Kirkkoharjun (geologisesti, biologisesti arvokas alue) yhteyteen. Näillä alueilla ekologiset, maisemalliset ja kulttuuriympäristön arvot on otettava erityisesti huomioon jatkosuunnittelussa. Ojala-Lamminrahkan alue on kaupunkiseudun mittakaavassa merkittävä liitoorava-alue. Alueen jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota ekologisten käytävien riittävyyteen ja metsien hoitoon. Ilmastovaikutukset Kaupunkiseudun ilmastostrategian visiona on CO2-päästöjen vähentäminen 40 % asukasta kohden ja 30 % kokonaisvähennys. Tavoitteen toteutumista tuetaan maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisella. Lisäksi tarvitaan ilmastostrategiassa mainittujen muiden sektoreiden toimia, sillä rakennesuunnitelman toteutuessa päästöt kasvavat nykytilanteeseen verrattuna. Uusi rakennuskanta ja liikenteen päästöjen muutos lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä kaikkiaan 0,5 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia eli päästöt lisääntyvät nykytilanteesta (1,6 miljoonaa CO2- ekvivalenttitonttia) noin kolmanneksen. Asukasta kohden lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat rakennesuunnitelmassa 5 % nykytilannetta suuremmat. Rakennesuunnitelma vähentää kuitenkin oleellisesti päästöjä verrattaessa sitä tilanteeseen, jossa asuminen on väljempää ja sijoittuu rakennesuunnitelmaa enemmän alueille, joilla palvelujen saavutettavuus on huono. Hajautuvassa kehityksessä vuonna 2030 seudun sisäisen liikenteen päästöt ovat noin 7 % ja asuinrakennusten päästöt 13 % rakennesuunnitelman päästöjä suuremmat. Uuden rakenteen osalta hajautuvassa kehityksessä liikenteen päästöt ovat 46 % ja asuinrakennusten päästöt 43 % suuremmat kuin rakennesuunnitelmassa. Verrattaessa rakennesuunnitelmaa liikenteelliseen vertailuvaihtoehtoon, joka oli pohjana TASE 2025-työn liikennejärjestelmätarkasteluissa (perusjoukkoliikenne) ja joka sisältää jo yhdyskuntarakennetta eheyttäviä ja joukkoliikennettä kehittäviä toimia, ero on selkeästi vähäisempi. Uuden rakenteen osalta liikenteen päästöt ovat vain 6 % suuremmat kuin rakennesuunnitelmassa. Sen sijaan asuinrakennus- Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 19

ten kasvihuonekaasupäästöt ovat vertailuvaihtoehdon toteutuessa 34 % suuremmat kuin rakennesuunnitelmassa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nykytilanteeseen verrattuna edellyttää rakennusten energiatehokkuuden merkittävää parantamista uuden rakennuskannan osalta ja lisäksi nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista korjausrakentamisen avulla. Asukasta kohden lasketut päästöt vähenevät nykytilannetta pienemmiksi, jos uuden rakennuskannan energiatehokkuus paranee merkittävästi. Jos lisäksi energiantuotannon ominaispäästöt pienenevät ja nykyrakennuskannan energiatehokkuus paranee, asukasta kohden lasketut päästöt vähenevät jopa 30 %. Olennaista rakennesuunnitelman ilmastovaikutusten kannalta on, että sen toteuttaminen aloitetaan yhdyskuntarakennetta eheyttävistä toimista sekä sovitetaan ajallisesti yhteen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistoimet. 2500 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT energiatehokkuuden parannuttua (5. pylväs), ominaispäästöjen pienennyttyä (6. pylväs) ja nykyisten rakennusten energiatehokkuuden parannuttua (7. pylväs). Taloudelliset vaikutukset Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys vaikuttaa koko seudun aluetalouteen, kuntien yhdyskuntatalouteen sekä välillisesti myös kotitalouksien ja yritysten kuluihin. Kuntataloudellisia menoja syntyy mm. maanhankinnan, kunnallisten palvelujen järjestämisen sekä palvelu- ja kunnallisteknisten infrastruktuurien rakentamisen ja kunnossapidon kautta. Kotitalouksien kustannukset syntyvät asuntojen rakentamisesta, lämmityksestä ja kunnossapidosta sekä asiointi-, työja vapaa-ajan matkoista. Yrityksille kustannuksia kertyy lähinnä toimitilojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä tavaraliikenteestä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen on taloudellisilta vaikutuksiltaan edullinen ratkaisu, koska sillä voidaan hyödyntää ja tehostaa liikenteeseen, tekniseen huoltoon ja verkostoihin sekä palveluihin jo tehtyjä investointeja. Kunnallisten palvelujen tuottaminen ja ylläpitäminen on edullisempaa, mitä tiiviimpi kaupunkiseutu on. Lisäksi liikkumiskustannuksissa saavutetaan säästöjä kun asukkaiden ja kunnallisiin palveluihin liittyvä liikkumistarve pienenee. 1000 CO2-ekvivalenttitonnia, a 2000 1500 1000 500 0 2005 Hajautuva rakenne Vertailuvaihtoehto Rakennesuunnitelma Uuden rakennuskannan energiatehokkuus paranee Lisäksi ominaispäästöt pienenevät Lisäksi nykyisten rakennusten energiatehokkuus paranee Liikenne Toimitilat Asuinrakennukset VTT 2009 Kaupunkiseudun väestön kasvun ja väestön ikärakenteen muutosten myötä perusterveydenhuollon, päivähoidon, esi- ja perusopetuksen palvelujen tarve seudulla kasvaa huomattavasti (ks. Palveluverkkoselvityksen loppuraportti 20.11.2008 ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman vaikutusten arviointi hyvinvointipalvelut, 2009). Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta eheyttävä malli luo myös parhaat edellytykset seudun palveluyhteistyölle. Tampereen ja kehyskuntien raja-alueilla on mahdollista järjestää ja tuottaa palveluja kuntien yhteistyönä sekä varmistaa palvelujen käyttäjille kohtuullinen etäisyys palvelupisteisiin. Rakennesuunnitelman toteuttamisesta aiheutuvat palveluverkon investointitarpeet on esitetty rakennesuunnitelman toteuttamisohjelman taulukoissa. Kuva. Tampereen kaupunkiseudun rakennusten ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt nykytilanteessa, hajautuvan rakenteen tai vertailuvaihtoehdon toteutuessa, rakennesuunnitelman toteutuessa oletusten mukaan ja lisätoimenpitein. Pylväissä on esitetty asuinrakennusten (alimpana), toimitilojen (keskimmäinen) ja liikenteen (ylimpänä) kasvihuonepäästöt vuonna 2005 (1.pylväs), hajautuvassa rakenteessa (2. pylväs) liikenteellisessä vertailuvaihtoehdossa (3. pylväs), rakennesuunnitelmassa (4. pylväs), uusien rakennusten Rakennesuunnitelmassa on osoitettu uusia merkittäviä asuinalueita seuraaviin raja-aluevyöhykkeisin, joissa on tunnistettu erityistä kuntien palveluyhteistyöpotentiaalia: Sääksjärvi-Kulju-Vuores; Ojala-Lamminrahka-Vatiala-Hankkio-Nurmi- Sorila, Lielahti-Mäkkylä-Teivaala sekä Naistenmatkantien. Erityisesti kyseisillä kasvuvyöhykkeillä voidaan kuntayhteistyöllä saavuttaa taloudellisia säästöjä. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 20