Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut. Laajan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntamallin perusteista säädetään kuntalaissa. Vastuukuntina voivat toimia maakuntien keskuskaupungit ja luontaisiin työssäkäyntialueisiin perustuvat vahvat kunnat, joilla on riittävä kantokyky. 2 26.4.2013
Alle 20 000 asukkaan kunta Kunnalla on rahoitusvastuu asukkaidensa sote-palveluista, mutta ei itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Kunnan tulee kuulua pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut. 3 26.4.2013
Vähintään noin 20 000 50 000 asukkaan kunta Kunnille säädetään sote-järjestämislaissa oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Muiden sote-palveluidensa saatavuuden turvaamiseksi kunnan on kuuluttava toiminnalliseen kokonaisuuteen, pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoitavaan sote-alueeseen. Laajan perustason sote-palvelut, kuten erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalipalvelut (tai osa palveluista) järjestetään sote-integraatio varmistaen. Ns. peruserikoissairaanhoidon palveluita järjestetään siten, kun se on kunnan perustason sosiaali- ja terveydenhuollon ja koon kannalta tarkoituksenmukaista. Nykyisiä aluesairaaloita hyödynnetään palvelutuotannossa. 4 26.4.2013
Vähintään noin 50 000 asukkaan kunta Vähintään noin 50 000 asukkaan kunnat voivat järjestää laajan perustason palvelut. Laajan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntina voivat toimia maakuntien keskuskaupungit ja luontaisiin työssäkäyntialueisiin perustuvat vahvat kunnat, joilla on riittävä kantokyky. Vastuukuntamallin perusteista säädetään kuntalaissa. Metropolialueen sote-palveluiden järjestäminen ratkaistaan erikseen. Muista alueellisista poikkeuksista päätetään osana järjestämislakia. 5 26.4.2013
Viisi erityisvastuualuetta huolehtii vaativista sote-palveluista Vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta (erva). Ervat koordinoivat koko perustason sote-palveluiden järjestämistä, eri sairaaloiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä niin, että se tukee sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaista toimintaa ja erityisosaamista. Ervat vastaavat vaativan keskitettävän erikoissairaanhoidon palveluiden sekä keskitettävien sosiaalihuollon palveluiden koordinoinnista ja ohjauksesta. Ervat vastaavat myös tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen koordinoinnista. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta ohjauksesta ja koordinaatiosta. 6 26.4.2013
Maakuntien keskuskaupungit ja yli 50 000 asukkaan kaupungit Maakuntien keskuskaupungit: Helsinki 595 384 Tampere 215 168 Oulu 188 114 Turku 178 630 Jyväskylä 132 062 Kuopio 103 932 Lahti 102 308 Pori 83 133 Joensuu 73 758 Lappeenranta 72 133 Hämeenlinna 67 270 Vaasa 65 173 Rovaniemi 60 637 Seinäjoki 58 703 Kotka 54 831 Mikkeli 54 530 Kokkola 46 585 Kajaani 38 045 Yli 50 000 asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja: Espoo 252 439 Vantaa 203 001 Kouvola 87 567 Salo 55 283 7 26.4.2013
Jatkovalmistelu Sote-järjestämislain valmisteluryhmä asetettu 11.4.2013. Hallituksen sote- ja kuntauudistustyöryhmä: pj Petteri Orpo Kuntarakennelaki on annettu eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Kuntien on tehtävä lain mukaiset kuntajakolain selvitykset ja päätökset 1.7.2014 mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan 2015 8 26.4.2013