Älykkääseen ohjaukseen ja valtioneuvoston ohjauspolitiikkaan Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti, valtiontalouden tarkastusvirasto 23.9.2013
Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus 2013 valtiopäiville (K 18/2013 vp.) Pääteemana ohjausjärjestelmien toimivuus ja päätöksenteon tietoperusta Suomi tarvitsee valtioneuvostoon älykästä ohjauspolitiikkaa, joka toimii nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja pirullisten ongelmien ratkaisemisessa Välttämätöntä hallituksen 29.8.2013 päättämän rakennepoliittisen ohjelman toteutuksessa 2
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan puheenvuoro vuosikertomuksessa 2013 valtiopäiville K 18/2013 vp. s. 11-25 Tilin-, laillisuus- ja tuloksellisuustarkastuksen sekä finanssipolitiikan tarkastuksen havaintojen sekä talousja oikeustieteellisen tutkimuskirjallisuuden perusteella kuva valtioneuvoston älykkään ohjauspolitiikan mahdollisuuksista ja kehittämistarpeista Valtioneuvoston päätöksentekokyvyn vahvistaminen on tarpeen => suosituksia päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä vahvistavaksi ohjauspolitiikaksi 3
Päätöksenteon tietoperusta jopa heikentynyt Tilastointi ja laskentatoimi eivät anna riittävästi perusteita kustannusvaikuttavuuden johtamiselle ja arvioinnille Esimerkkejä: erityisopetusta saaneiden määrät ja erityisopetuksen resurssit, kuntoutuksen vaikuttavuuden seuranta työurien kannalta ja alueellisesti, IT-palvelukeskuksen tuottamien palveluiden tuloksellisuus, tietoisuus rakenteellisten uudistusten tarpeesta ei ole johtanut toimintaan (esim. sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus ja soteuudistus, siirtomenojen vaikuttavuuden perkaaminen, kilpailun lisääminen käytännössä) 4
Tietoon perustuvan politiikkavalmistelun ja päätöksenteon yksinkertaistettu ideaali kohtaa arkitodellisuuden Tavoitteet ovat liian idealistisia arvo- ja tavoiterationaalisuuden sekä uudenlaisen poliittisuuden merkitys jäsentymätön Valtioneuvoston ohjausjärjestelmät ovat heikkoja pirullisten ongelmien ratkaisemisessa pirulliset ongelmat (wicked problems) yhä hallitsevampia yhden alan asiantuntijatieto ja yhden ministeriön säädös eivät pysty ratkaisemaan 5
Valtioneuvosto tarvitsee vahvempaa poikkihallinnollista päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä Ohjausjärjestelmät ovat historian tuotteita Niitä ei ole mietitty tulevaisuuden tarpeista käsin Valtiontalouden kehysmenettely toimiva ohjausjärjestelmä kuluvalla vaalikaudella pystytty tekemään historiallinen määrä säästöpäätöksiä kyky rakenteellisiin uudistuksiin on ollut heikompi jälkikäteen arvioituna esim. Vanhasen I hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman epäonnistumisella suuri hinta Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 29.8.2013 toimeenpano testi ohjausjärjestelmän toimivuudelle - onnistuminen hyvinvoinnin kannalta tärkeää 6
Talouspoliittinen toimintaympäristö vaatii ripeitä toimia ja uutta ajattelua yksityisellä ja julkisella sektorilla Valtion velkaantuminen ylittää EU:n viitearvot vrt. VTV:n 2020 visio: suomalainen valtiontalouden hoito on malli maailmalle Kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla (v. 2012 tilastoja) toimintakulujen kasvu 5,4 % vuosikate kattoi 38 % investointien omahankintamenoista lainakanta kasvoi noin 11,5 % kunnallisen infrastruktuurin korjaus- ja toimenpidetarve noin 4 mrd euroa; VTV:n selvitys 2/2013 Tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminnan hyödyntäminen rakennus- ja kiinteistöalalla kuntatalouden kestävyysvaje 3 % BKTsta => pitkällä ajalla 6 mrd euron rahoituksen ja tehtävien sopeutustarve 7
Talouspoliittinen toimintaympäristö vaatii ripeitä toimia ja uutta ajattelua 2 Digitaalisen talouden ja informaatiohallinnon läpimurto on nopeaa => otammeko uudestaan paikkamme eturivissä kansallinen palveluväylä ja nk. real time economy ja muut uutta vientikelpoista palveluekosysteemiä luovat standardi- ja infrastruktuuriratkaisut tärkeitä Suomessa julkisen ja yksityisen sektorin kustannuskilpailukyky heikentynyt Viennissä menetetty markkinaosuuksia - kiinnostamattomat tuotteet ja TKI ei ole riittävästi onnistunut 8
Pyörteisessä toimintaympäristössä menestys syntyy uudenlaisella strategia- ja johtamismallilla Liike-elämä: pysyvää kilpailuetua yhä vaikeampi määritellä ei tarvetta tai hyötyä joustamattomista yksityiskohtaisista strategioista Tärkeimmät strategiset ominaisuudet kyky tehdä oikeansuuntaisia päätöksiä epävarmuuden vallitessa kyky toimia ja innovoida erilaisilla ja muuttuvilla areenoilla = KETTERÄT STRATEGIAT 9
Julkisen hallinnon ja talouden ketterät strategiat lisäävät päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä ja epävarman tiedon käsittelyn kapasiteettiä Vähemmän yksityiskohtainen hallitusohjelma Vähemmän yksityiskohtaisia strategisia suunnitelmia Ennustettava ja johdonmukainen yhteiskuntapolitiikka sekä politiikkatoimien jatkuvuus yksilöiden, yritysten sekä kuntien päätöksentekoon vaikuttavilla politiikkaalueilla Yhteistä näkemystä ja tulkintaa antavat periaatteet 10
Julkisen hallinnon ja talouden ohjauksen ketterät strategiat Kannustimet päätöksentekoon, toimeenpanoon ja uusiin yhteistyökuvioihin Asiantuntijaverkostojen osallistaminen innovointiin ja toimeenpanoon johdon näkemyksellisyyden rinnalle 11
Ohjauksen ja päätöksenteon prosessit päätöksentekoa ja toimeenpanoa vahvistaviksi Hallituksen kehysprosessin ja strategiaprosessin yhtenäistäminen (ks. myös VTV:n finanssipolitiikan tarkastus 17/2012) pääministeri johtaa ministereiden kautta julkisen talouden kehykset kuntien makro-ohjausmalli ja rakenteelliset uudistukset sekä julkinen ICT osa kokonaisuutta lainsäädäntösuunnitelmasta strategiseksi säädösvalmisteluohjelmaksi - oikeusministeriön vahvempi horisontaalinen rooli valtiovarainministeriö johtaa ja esittelee Tulosohjaus yhteistä toimeenpanoa Menokartoitukset käyttöön vaalikausien taitteessa 12
Ministeri Valtiosihteeri Erityisavustajat Poliittisen ohjauksen ja virkamiesjohtamisen työnjako ja pelisäännöt kirkastetaan Poliittinen Nykytila: roolit käytännössä hämärtyneet Ministerin vaikuttaminen Arvojen asettaminen - oikeudenmukaisuus Kansanvaltainen ohjaus = parlamentaarinen hallitustapa Manageriaalinen Ministerin johtaminen Päätöksenteon tietoperusta ja valmistelu Kansliapäällikkö Yhteiskunnalliset tavoitteet Vaihtoehdot ja kustannustehokkuus Ministeriön osastopäälliköt ja virkamiehet Resurssien jako ja toimintalinjaukset Kansalaisyhteiskunta ja sidosryhmäsuhteet Kuuleminen Toimeenpano ja yhteistyöverkostot ARVORATIONAALISUUS TAVOITERATIONAALISUUS 13
Ministeri Valtiosihteeri Erityisavustaja Poliittisen ohjauksen ja virkamiesjohtamisen työnjako ja pelisäännöt kirkastetaan: tavoitetila Kansanvaltainen ohjaus = parlamentaarinen hallitustapa Poliittinen (ministeri VN:ssa) Arvojen asettaminen - oikeudenmukaisuus Ministerin sparraus Yhteiskunnalliset tavoitteet Manageriaalinen Päätöksenteon tietoperusta ja valmistelu - Valmistelun ohjaus - Valmistelun yleisjohtaminen - Yksittäiset teemat Vaihtoehdot ja kustannustehokkuus Kansliapäällikkö Ministerin sparraus Prosessien johtaminen - VN -taso - Hanketaso Ministeriön osastopäälliköt ja virkamiehet Resurssien jako ja toimintalinjaukset Kansalaisyhteiskunta ja kuuleminen - sidosryhmäsuhteet ARVORATIONAALISUUS Toimeenpano ja yhteistyöverkostot, innovaatiot Kuuleminen TAVOITERATIONAALISUUS 14
Valtioneuvoston älykkään ohjauksen malli Vähemmän yksityiskohtaista lainsäädäntöä tilaa myös kokeilulainsäädännölle enemmän standardointia Informaatio-ohjaus tunnistaa tiedon ja kognition rajat Tietojärjestelmät ja ICT vaikuttava ohjauskeino nk. real time economy (ks. ICT2015) osaksi talouspolitiikkaa ja julkisohjausta kansallinen palveluväylä myös ohjauksenperusta Avoin data ja tieto tärkeä ohjauksen keino palveluiden saatavuus ja hinta yhteiskuntapolitiikan ja palveluiden kustannusvaikuttavuus Prosessit, hallintajärjestelmät standardoitu mitä monivaiheisempi päätöksenteko sitä korkeammat kustannukset Ohjaus- ja johtamisinnovaatiot 15