Kuva: Espoo Kuva: Espoo Etelä-Pohjanmaan Kaste seminaari 18.1.2010: VARHAINEN TUKI JA OSALLISUUS - PERHEKESKUSTEN KEHITTÄMINEN Kehittämispäällikkö Riitta Viitala
HYVINVOINTI Hyvinvointiin tarvitaan uudenlainen, positiivinen lähestymistapa. Ei riitä, että vähennetään pahoinvointia, pitää myös tukea hyvinvointia ja ihmisten elämänhallintaa. (Anthony Giddens) Perinteinen tulkinta hyvinvointipolitiikasta on rajannut sen sosiaali- ja terveyssektorin sisään, ja nimenomaan hallitsemaan kielteisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä. Tämä näkemys on kuitenkin käynyt ahtaaksi. (Vappu Taipale; Suomalaisten hyvinvointi 2008, Stakes) Hyvinvointi rakentuu paitsi aineellisten elinolojen ja taloudellisen toimeentulon kautta myös terveydentilan, sosiaalisten suhteiden, itsensä toteuttamisen ja onnellisuuden kokemusten myötä. (Moisio ym. 2008; Lapsiperheiden hyvinvointi 2009, THL) Hyvinvoinnista puhuttaessa tarkoitetaan hyvää ja positiivista tai ainakin huonon ja negatiivisen puuttumista. (Konu 2002; Opiskelijahyvinvointihanke 2004-2005) Ymmärrys hyvinvoinnista on tavallaan rakentunut vastakohtansa kautta. (Marjatta Bardy; Lapsiperheiden hyvinvointi 2009, THL)
Olli Kangas: Pohjoismaat - maailman paras kolkka? Yhteiskuntapolitiikka 2008:4 Taulukko 2. Lasten hyvinvointi 2005, maitten järjestys eri indikaattoreilla Yht eispist eet Mat eriaalinen hyvinvoint i Terveys ja t urvallisuus Koulut us Perheja yst äväsuht eet Riskikäyt t äyt ym i- nen 1. SWE SWE SWE Bel it a SWE nl 2. nl NOR nl Can nl nl aut 3. FIN FIN FIN FIN swi ire ire 4. DEN DEN DEN SWE Bel DEN swi 5. swi swi it a nl ire FIN SWE 6. NOR Can FRa ire DEN it a NOR 7. ire Bel NOR DEN NOR GeR GeR 8. it a aut swi GeR FRa swi it a 9. Bel FRa GeR NOR GeR NOR FIN 10. GeR nl UK Usa SWE FRa DEN 11. Can GeR Can swi aut aut Can 12. FRa it a Bel UK FIN Can Bel 13. aut Usa ire FRa Can Bel FRa 14. Usa UK aut aut Usa Usa UK 15. UK ire Usa it a UK UK Subjekt iviinen hyvinvoint i
Onnellisuuden vaikea yhtälö. EVA raportteja, 2005
Syrjäytymistä määrittelevät etupäässä erilaiset yhteiskunnan institutionaaliset toimijat, kuten poliitikot, virkamiehet, ammatilliset työntekijät ja tutkijat. Nämä toimijat määrittelevät mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan. Samalla he määrittelevät tietynlaiset ihmistyypit syrjäytyneiksi. Tätä voidaan pitää sosiaalityönnäkökulmasta kyseenalaisena siksi, että ihmisten oma käsitys syrjäytymisestä jää helposti toissijaiseksi, mutta myös siksi, että samalla ihmiset leimataan kielteisesti. Syrjäytymisestä puhuttaessa on ilmeisen vaikea välttää ihmisten kielteistä leimaamista. Sama koskee muitakin sosiaalisiksi ongelmiksi määriteltyjä ilmiöitä. Sosiaalityön näkökulmasta on aiheellista muistuttaa, että ongelmien vastapainoksi tulee aina nähdä ihmisillä olevat voimavarat ja vahvuudet. Voimavaroja ei tarvita vain ihmisten integroitumiseksi, vaan myös ja ennen kaikkea arkisen hyvinvoinnin ja selviytymisen mahdollistamiseksi. Kyösti Raunio SYRJÄYTYMINEN Sosiaalityötä kiinnostavia näkökulmia (STKL, 2006)
Syrjäytymistä on alettu 1990 -luvulla käyttää yleisnimikkeenä lasten psykososiaalisiin pulmiin, sosiaalistumiseen ja mielenterveyteen liittyville huolille. Syrjäytymisestä puhuminen ilmentää huolta lapsen normaalin psykososiaalisen kasvun ja kehityksen vaarantumisesta. Kyösti Raunio SYRJÄYTYMINEN Sosiaalityötä kiinnostavia näkökulmia (STKL, 2006)
OSALLISUUS olemisen mielekkyys Osallisuus voidaan ymmärtää vastakohtana osattomuudelle ja syrjäytymiselle. Osallisuus nähdään tällöin osallisuutena johonkin. Toiminnan painopiste on enemmän korjaavassa toiminnassa; osattomien saamisesta osallisiksi. (Kuunnelkaa meitä. Lasten osallisuushanke 2006-2007) Osallisuus on voimaantumisen ja valtautumisen (empowerment) tunne. Tärkeää kokemus ja kyky asettaa itsensä toimijan asemaan. (Tutkija Anu Gretchel/Nuorten osallisuuus) Nepalissa eli syrjäinen omavarainen yhteisö, joka alkoi nähdä itsensä köyhänä kun ulkopuoliset kuvasivat heitä niin. Sen jälkeen he menettivät omanarvon tuntonsa ja heistä tuli aiempaa avuttomampia. (Laura Lagerin esimerkki/kuvaja, 2004) Voimavaraistamisen sijasta voiman varastamista, kun aktivointi ja kannustus ihmisten oman toiminnan ulkopuolelta tulevaa. (Sakari Hänninen/Toinen tieto. Kirjoituksia huono-osaisuuden tunnistamisesta. Stakes 2005). Osallistuminen, aktiivinen kansalainen, vaikuttaminen, nuorten kuuleminen. (Nuorisolaki 2006)
KUULEMINEN KUUNTELEMINEN KOHTAAMINEN - VUOROVAIKUTUS Tavallisesti on niin kiire asiasta toiseen, ettei ole aikaa pysähtyä tutkimaan omia kokemuksia, tarkastelemaan niitä, oikeastaan ei ole aikaa piitata kokemuksista lainkaan, puhumattakaan siitä, että huolehtisimme, hoivaisimme ja kasvattaisimme niistä jotakin erityistä (Sederholm 2007, 147). Tähän sietää pysähtyä. Kuinka muutoin voisimme päästä perille omista arvoistamme ja siitä, mitä pidämme tärkeänä? Voivatko lapset oppia siihen, jolleivät aikuiset pysähdy tarkastelemaan kokemuksiaan? (Marjatta Bardy: Hyvinvoinnin ulottuvuudet Lapsiperheiden hyvinvointi 2009. THL.) Suomalaisten lasten emotionaalinen aliravitsemus on suurin ongelma. (Mirjam Kalland tuoreena MLL:n pääsihteerinä puhuessaan lasten syrjäytymisestä.)
YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisyydellä on kolme perusedellytystä. Ensimmäinen on se, että ihmiset ovat läsnä ja heillä on aikaa toisilleen. Yhteisön toinen perusedellytys ihmisten ajan lisäksi on paikka. Kun ihmiset tulevat yhteen, se vaatii jonkinlaisen fyysisen tilan. Kolmas yhteisöllisyyden peruspilari on pysyvyys, muuttumattomuus tai rutiinimaisuus. Yhteisöjä ei ole ilman luottamusta. Luottamus syntyy vain siitä, että tuntee toiset ja heidän tapansa. (Professori Leena Eräsaari; HS, Vieraskynä, 25.11.2007) Sosiaalisella, inhimillisellä ja emotionaalisella pääomalla on viime vuosina selitetty hyvinvointia. Nämä pääomat karttuvat hyvin toimivissa yhteisyyssuhteissa, joissa maailmassa olemisen asentoa luonnehtii luottamus. (Marjatta Bardy: Hyvinvoinnin ulottuvuudet Lapsiperheiden hyvinvointi 2009. THL.)
Tavoitteena on lapsiperheitä tukeva palvelujärjestelmä, joka luo lapsille ja nuorille hyvinvointia edistävän saumattoman verkoston. Palvelujärjestelmän tulee olla ennaltaehkäisevästi hyvinvoinnin uhkia poistava ja tehokkaasti ongelmiin tarttuva. Toimivuus ja vaikuttavuus edellyttävät kaikille väestönosille kohdentuvia ja asiakkaan tarpeisiin vastaavien palvelujen tuottamista Hallituksen strategia-asiakirja 2007 (2.2. Lapsiperheiden hyvinvointi).
KASTE ohjelma 2008-2011: Lapsuus ja nuoruusiässä luodaan pohja hyvinvoinnille koko elämän ajaksi. Sen vuoksi ohjelmakauden osatavoitteena on erityisesti estää lasten ja nuorten syrjäytymistä. TUKEVA 2008-2010 1,9 MILJ. KASPERI 2009-2011 5,3 MILJ. LAPSET JA PERHEET 2008-2010 2,4 MILJ. REMONTTI 2008-2010 2,1 MILJ. LAPSEN ÄÄNI 2009-2011 11,3 MILJ. 2010-01-18
Perhekeskustyön eteneminen - toteutuu osana kasteohjelmaa - perhekeskusten/perhepalveluverkostojen kehittäminen mukana kaikissa lapsikastehankkeissa PERHE -hanke perhekeskuksen kehittämisprosessina Tavoite Rakenteiden ja toimintojen Rakenteiden ja toimintojen vahv is taminen, joilla vahv is taminen, joilla vaikutetaan vaikutetaan vanhemmuuden ja vanhemmuuden ja perheen arjen perheen arjen tukemiseen tukemis een (perhekeskukset/ (perhekeskukset/ perhepalveluv erkostot) perhepalveluv erkostot) Asiakaslähtöisyyden Asiakaslähtöisyyden kehittäminen kehittäminen Ongelmien Ongelmien ehkäiseminen ehkäiseminen Muokattu O.Oosin/PwC kuviosta 28.11.2007 Toimenpiteet Perhekeskuksen Perhekeskuksen toimintakonseptin kehittäminen toimintakonseptin kehittäminen valtakunnallisella, alueellisella ja valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla eri paikallisella tasolla eri hallinnonalojen, järjestö- ja srk - hallinnonalojen, järjestö- ja srktoimijoiden yhteistyönä. toimijoiden yhteistyönä. Valtakunnallisen seminaart Valtakunnalliset Valtakunnallisen seminaarit seminaart muiden Valtakunnalliset kehittämishankkeiden seminaarit muiden kehittämishankkeiden hankkeiden kanssa muiden hankkeiden kans sa kanssa kans sa Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Kootaan yhteen paikalliset Kootaan yhteen paikalliset lapsiperheiden palvelut ja otetaan lapsiperheiden palvelut ja otetaan käyttöön yhteiset voimavarat. käyttöön yhteiset voimavarat. Os aamisen Os aamisen vahv is taminen vahvistaminen Resurssien käytön Resurssien käytön ohjaaminen ohjaaminen Vis io Visio perhekeskuksesta perhekeskuksesta Järjestökirje Järjestökirje Seminaarit, Seminaarit, verkostot, verkostot, työkokoukset työkokoukset Kuntahankkeet 2005, Kuntahankkeet 2005, 2006,ja 2007; 2006,ja 2007; kuntia n. 100 kuntia n. 100 Tulokset Yhtenäisempi Yhtenäisempi näkemys näkemys perhekeskustoiminnasta sekä siihen perhekeskustoiminnasta sekä siihen liittyvistä työ- ja liittyvistä työ- ja toimintamalleista toimintamalleista Sosiaaliportti Perhekeskus mallit Perhekeskus mallit Perhevalmennus Perhevalmennus Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvola Ennalta ehkäisevä Ennalta ehkäisevä parisuhdetyö parisuhdetyö Vanhempainryhmäja vertaistoiminta Vanhempainryhmäja vertaistoiminta Isätoiminta Isätoiminta Peruspalvelujen Peruspalvelujen perhety ö perhety ö Perhekahvila ym. Perhekahvila ym. Odotetut vaikutukset Lapsi- ja perhepalvelujen Lapsi- ja perhepalvelujen toimintakulttuurin ja toimintakulttuurin ja toimintatapojen toimintatapojen uudistuminen uudistuminen Eri hallinnonalojen, Eri hallinnonalojen, järjestöjen, seurakuntien ja järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden muiden toimijoiden kumppanuuden kumppanuuden syntyminen syntyminen Perheiden oikea-aikainen Perheiden oikea-aikainen tukeminen, osallisuuden, tukeminen, os allisuuden, vertaistoiminnan ja vertaistoiminnan ja paikallis en paikallisen yhteisöllisyyden yhteisöllisyyden syntyminen syntyminen Työntekijöiden osaamisen Työntekijöiden osaamisen vahvistuminen ja vahvistuminen ja konsultointi kons ultointi
Tänne tulee tosi paljon ihmisiä ja kuitenkin täällä vielä eletään siinä ajatuksessa, pienillä paikkakunnilla varsinkin, että me tunnetaan nää ihmiset, ketä täällä asuu. Näiden kyselyiden myötä on huomattu, että se on ihan väärä luulo. Tälläkin paikkakunnalla 70 % vastanneista oli muuttanu tänne 2000- luvulla eli heillä ei oo juuria täällä. Se yksinäisyys on ollut aivan valtavan iso asia, mitä me ollaan kohdattu. Eilen viimeks tavattiin äiti, joka on asunut vuoden täällä. Eikä hän oo tavannut yhtään ketään muuta kuin oman miehensä. Hän on tullut tänne ihan loppuraskauden vaiheessa eli hän on pienen vauvan äiti. Hän on kotona tai kaupassa, se oli hänen nämä kaks paikkaa. Satojen kilometrien päässä on hänen läheiset. (Perhetyöntekijä: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE -hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12.)
Yhteiskunnan rakennemuutos on johtanut lapsiperheiden yksinäisyyteen. Luontainen osa yhteiskuntaa on hävinnyt; sitä lähdetty etsimään lapsiperheiden aktivoinnin, vertaistuen ja yhteisöllisyyden ja kumppanuuden kautta. Samalla tavoitellaan kustannustehokkuutta ja parempaa vaikuttavuutta. (Sosiaalijohtaja: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE -hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12) Eiks se tärkein asia oo ikään kuin sen osaamisen yhdistäminen kaikkien toimijoiden kesken ja sieltä saadaan hirveen paljon uutta. Se on enemmän kuin jokaisen yksin osaaminen silloin kun sitä tehdään yhdessä. (Päivähoidon työntekijä: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE -hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12.)
Pääministeri Vanhasen II. hallituksen ohjelma Lapsiperheiden palvelut kootaan perhekeskuksiksi palvelurakenteen uudistaminen ja nykyaikaistaminen erityispalvelut peruspalvelujen tueksi yhteisöllisyyden tukeminen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma lapsiperheiden arki keskiöön toimiva, tasapainoinen vanhemmuus matalan kynnyksen palvelujen ja vertaistuen vahvistaminen Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Universaali preventio promotiivinen työote ja varhainen tuki
PERHEKESKUKSET JA VANHEMMUUTTA TUKEVAT TYÖKÄYTÄNNÖT Hallituksen tavoitteena on perhekeskustoiminnan laajentaminen ennalta ehkäisevän lapsiperhetyön mallina (valtioneuvoston politiikkariihi 24.2.2009/Vanhasen II hallitus). Hallituksen tavoitteena oli vahvistaa perheiden välistä vertaistukea ja kehittää perheiden tarpeista lähtevää perhekeskustoimintaa (valtioneuvoston periaatepäätös 2.10.2003/Vanhasen I hallitus.) Taustalla oletukset, että tukemalla vanhemmuutta voidaan edistää hyvää lapsuutta vahvistamalla terveyttä ja hyvinvointia edistäviä työkäytäntöjä ja varhaista tukea tavallisissa peruspalveluissa, voidaan parhaiten ehkäistä ongelmien syntymistä tai ainakin tarttua niihin riittävän varhain kokoamalla voimavarat (kunnat, seurakunnat, järjestöt) yhteen saadaan toimivia palvelukokonaisuuksia
Mikä on perhekeskus? Perhekeskus on nykyaikainen tapa tukea lapsiperheiden arkea ja järjestää lapsiperheiden palveluja. Perhekeskuksen toimintatapana on yhteistyö perheiden, kunnan, järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden kanssa. Perhekeskukseen kuuluvia palveluja tarjoavat äitiys- ja lastenneuvola, päivähoito, sosiaalityö/perhetyö, koulu, kouluterveydenhuolto, oppilashuolto sekä järjestöjen ja seurakuntien perhepalvelut. Perhekeskus on osa kuntien peruspalvelujen kokonaisuutta. Sen toiminta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Toiminta alkaa jo neuvolassa ensimmäistä lasta odotettaessa ja jatkuu lapsen kasvaessa muissa peruspalveluissa. Työ on ennalta ehkäisevää, varhaista tukea tarjoavaa ja perhelähtöistä. Perhekeskus edistää koko perheen hyvinvointia luomalla tilaa äitiydelle, isyydelle ja vanhemmuuden taitojen vahvistamiselle. Taustalla on ajatus, että tukemalla vanhemmuutta voidaan turvata hyvää lapsuutta. Perheiden kannalta on tärkeää, että asuinalueelta löytyy myös konkreettinen tila perheiden keskinäiseen kohtaamiseen. (Stakes, Perhe- hanke) 18.1.2010 17
VISIO PERHEKESKUKSESTA Voimavarat: Kunnan/seutukunnan perus- ja erityispalvelut, seurakunnat, järjestöt, perheet, vapaaehtoistoimijat ja muut lapsi- ja perhepalvelujen paikalliset toimijat. Palveluohjaus/yhteistyön koordinointi Äitiys Neuvola Lasten Varhaiskasvatus Avoin toiminta Tilat/paikat Esiopetus Ke rh o t Ap / I p to im. Toimijoiden kumppanuus johtaminen, kulttuuri ja rakenteet Koulu Kouluterv.h. Oppilashuolto Perhevalmennus Kasvatuskumppanuus Kodin ja koulun yhteistyö....ennaltaehkäisevä perhetyö ja parisuhdetyö.vertaistoiminta...isätoiminta.. PERHE hanke 2005-2007
Perhekeskuksen toimintamallit Toiminnot saman katon alla keskeiset lapsiperhepalvelut sijaitsevat samassa toimitilassa Verkostomalli moniammatillinen yhteistyörakenne ja kumppanuuteen perustuva yhteistyö Seudullinen toimintamalli useamman kunnan yhteinen lapsiperhepalvelujen toimintarakenne
HELSINGIN KAUPUNKI sosiaalitoimi terveystoimi opetustoimi kulttuuritoimi ARCADA BARNAVÅRDSFÖRENINGEN FOLKHÄLSAN RUOTSINKIEL. SRK OHJAUSRYHMÄ Tehtäviin kuuluvat linjakysymykset ja talousjohtaminen. Jäseninä kunta, seurakunta ja järjestösektorien edustajia. Kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.
HELSINGIN LAPASET alueellisen yhteistyön koordinoinnin malli Päivähoidon JOHTORYHMÄ Lapsiperheiden vastuualueen JOHTORYHMÄ TERVEYSASEMAT OSASTON JOHTORYHMÄ johtoryhmä kokoontuu 2 krt vuodessa koordinoi yhteistyötä arvioi toimintaa esimiesfoorumit kokoontuvat 2-4 krt vuodessa koordinoivat ja suunnittelevat toimintaa arvioivat toteutunutta arviointi ja kehittäminen LINJAORGANISAATION PAIKALLINEN JOHTAMISRAKENNE: - Perhekeskus, terveysasemat, pene, ph ALUEELLISEN YHTEISTYÖN JOHTORYHMÄ: Jäsenet: Peke-esimiehet Ph-aluepäälliköt, Ylihoitajat, -lääkärit Perheneuvola ALUEELLISET ESIMIESFOORUMIT esim. osastonhoitajat, johtava leikkipuisto-ohjaaja, kotipalveluohjaaja, päivähoidon päällikkö,päiväkodinjohtajat, perhepäivähoidonohjaaja toimijat toteuttavat monitomijaisesti perustyötä ja hankkeita esim. varhaisen tuen hankkeet (ja Lapaset) esim. 3 ja 5 - vuotis tarkastukset (nla ja ph) Monitoimijainen perhevalmennus
Perhekeskukset Kainuuseen
Toiminta: Perhevalmennus ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAT TAVOITTAVAT KAIKKI LAPSIPERHEET VARHAISESSA VAIHEESSA uudistettu perhevalmennusohjelma synnytysvalmennuksen lisäksi teemoja äitiydestä, isyydestä, kasvatuksesta, parisuhteesta, palveluista jne. valmennus vanhempainryhmissä ryhmät tapaavat sekä ennen että lapsen syntymän jälkeen isien omat ryhmät isätyöntekijän vetäminä moniammatillinen toteuttamistapa YHTEYDENPITO LAPSEN SIIRTYMÄ- VAIHEESSA VANHEMPAINKOULUT
Perhekeskuksen perhevalmennus Espoossa: tutustuminen synnytyssairalaan E1 E2 E3 E4 E5 J1 J2 J3 J4 J5 Fysioterapiaryhmät Isät E+J yhdessä Parisuhde ohjelma Vertaisja teemaryhmät
Tampere Hyvinvointia neuvolasta
Toiminta: Ennaltaehkäisevä perhetyö Esim. perheet joilla ei ole omia verkostoja, nuoret esikoista odottavat perheet, perheet joilla ei ole mielikuvaa tulevasta vauvasta, vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutus on häiriintynyt, lapsen käyttäytymishäiriöt, univaikeudet, uupuneet perheet, perheenjäsenen sairastuessa perhetyöntekijän kotikäynti lyhyt aikainen, tilapäinen tuki verkostotyö perheryhmät perustyöntekijöiden konsultointi kotipalvelu palveluohjaus erityispalveluihin...
te 041006 LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDE N TILAPÄINEN KOTIPALVELU/ palveluseteli monikkoperheet vammaisten lasten perheet pitkäaikaissairaat (lapsi, vanhempi) EHKÄISEVÄ PERHETYÖ/ synnytyksen jälkeinen äidin masennus varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat (äitivauva) ongelmat imetyksessä, lapsen LASTENSUOJEL UN TEHOSTETTU PERHETYÖ/ lastensuojelun asiakasperheet: puutteet vanhemmuudessa vuorovaikutusongel mat päihde- ja mielenterveysongelm at TUOMARILAN LASTENKOTI JA PERHETUKIKESK US lastensuojelulain 14 :n perusteella sijoitetut ja kokonaiset perheet
Toiminta: Ennaltaehkäisevä parisuhdetyö Perhevalmennus Parisuhdekurssit Perhetyö ei terapiaa, vaan vuorovaikutteista keskustelua tavallisista ongelmista jokaisessa perheessä Peruspalvelujen henkilöstön koulutusohjelmat osaamisvalmiudet kouluttajakoulutusohjelmat Erosuhdetaidot PARISUHTEEN PALIKAT Kirkkohallitus, Kataja ry Väestöliitto
Toiminta: Vertaisryhmät ja perheiden kohtaamispaikat perhekeskuksen sydän perheiden, ammattilaisten, vapaaehtoisten kohtaamispaikka paikka monenlaisiin ryhmätoimintoihin ja käyttäjien omiin aktiviteetteihin toimii vanhempien kasvatuskumppaneina matalan kynnyksen tuki, apu ja tiedonvälitys ILPU
Isien kohtaaminen palveluissa Isä-lapsi ryhmät vertaistukea miehille vahvistaa isän ja lapsen suhdetta yhdessäoloa oman lapsen kanssa (ilman äitiä!) yhteisiä hetkiä isän kanssa myös lapselle äidille omaa aikaa Mies-miehelle keskusteluille tarvetta miehen rooli perheessä mitä on olla isä, aviomies... Uusi toimintakulttuuri, asenne ja taidot tarpeen isien kohtaaminen palveluissa tasavertainen vanhemmuus äitien kanssa
Vertaisryhmien ja perheiden kohtaamispaikkojen merkitys Osallisuus perheiden keskinäinen vertaistuki ammattilaisten tuki; dialogi perheiden oma ääni kuulluksi (lapset, äidit, isät) - suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi omatoimisuus, aktiivisuus Yhteisöllisyys ystävyyssuhteet arjen tukiverkostot sosiaalinen pääoma sukupolvien välinen kanssakäyminen Kokemuksellisuus vahvistaa vanhemmuutta ja tukee perheiden arkea monin tavoin hyväksytyksi sellaisena kuin on mielen hyvinvointi
SEUDULLISET LAPSI- JA PERHEPALVELUT ERITYISPALVELUT VARHAISEN TUEN PALVELUT NEUVOLA LÄHIPALVELUINA TOTEUTETTAVAT PERUSPALVELUT VARHAIS- KASVATUS PALVELUT KOULU SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet Lähipalveluperiaate Yhteisöllisyys näkökulma LAPSET, PERHEETJA LÄHIYHTEISÖ KANSALAISYHTEISKUNTA
PERHEKESKUS/AVOIN VARHAISKASVATUS Vanhemmuuden tukena Kasvatuskumppanuus Pedagoginen tieto Emotionaalinen tuki Tietoa palveluista Perhepalveluverkostona - toimijoiden kohtaamispaikkana Leikki-/perhepuistot/ Asukaspuistot/ Avoimet päiväkodit Kyläyhdistykset, perhetuvat Järjestöt, MLL:n perhekahvilat Seurakunnan kerhot Perheiden kohtaamispaikkana Päiväkoti, perhephoito Erityispäivähoito Kolmas sektori, srk Kulttuuripalvelut Perhetyö Neuvola, perhenla Sosiaalipalvelut Vertaistoiminta Leikki Toiminta Lapsen kasvuyhteisönä Kasvattajalapsi-suhde Vanhempien kasvatuskumppanuus Vapaaehtoistoiminta PERHE hanke/kekkonen, Viitala
Varhaista tukea lapsiperheille. Vauvaperheiden perhekeskusopas. MLL/Varsinais-Suomen piiri (2009).
Järjestötoiminta tulisi nähdä laajemmassa kentässä kuin vain kunnan palvelujen täydentäjänä. Kunnan ja järjestöjen yhteistyön pohdinnassa sosiaalinen pääoma on hyvä käsite. Sakari Möttönen & Jorma Niemelä (2005) : Kunta ja kolmas sektori. Kumppanuus organisaatioiden välisenä yhteistoiminnan mallina.yrjö Engeström (2004), Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Hgin yliopisto.
Kumppanuuden tunnuspiirteitä (mm. Yrjö Engeström) pitkäaikainen yhteistoimintamalli yhteinen strateginen visio ja välietapit, joilla saavutuksia seurataan muodostuu yhdenvertaisista osapuolista joilla toisiaan täydentäviä kompetensseja ja resursseja kohdistuu yhteiseen strategiseen haasteeseen haasteen jatkuva yhteinen erittely, kuvaaminen ja täsmentäminen oleellista kumppanuustyöskentelyssä edellyttää rajojen ylittämistä verkostoituminen vastuu toiminnan kehittämisestä jakautuu kaikille toiminnan jatkuva parantaminen, oppiminen, uudistuminen vaatii yhteisiä tiedonhallinnan ja neuvottelun välineitä ja yleensä myös uudenlaisia ennakoivia sopimuksia rakenteet, sopimukset, vastuut, menettelytavat
Youth and Family Centre in Amsterdam
Föräldrarstöd en vinst för alla Nationell strategi SOU2008:131 Övergripande mål Alla föräldrar ska erbjudas föräldrastöd under barnets uppväxt 0-17 år. Delmål 1 Ökad samverkan kring föräldrastöd mellan aktörer vars verksamhet riktar sig till föräldrar. Delmål 2 Ökat antal hälsofrämjande arenor och mötesplatser för föräldrar. Delmål 3 Ökat antal föräldrastödsaktörer med utbildning i hälsofrämjande metoder och universella evidensbaserade föräldrastödsprogram. Lähtökohtana positiivinen vanhemmuus Toimintaohjelma Vanhemmuuden tukeminen Lapsinäkökulma Valtakunnallisesti kattava Rakenteet Olemassa olevan yhteensovittaminen Kansallinen ohjaus ja tuki Paikalliset strategiat Kansallinen neuvosto ohjaamaan kehittämistyötä Kuntien kehittämistyöhön 140 milj SEK/09-10 www.regeringen.se
POHJOISMAISSA KEHITETTYJÄ, TUTKIMUKSESSA VAIKUTTAVAKSI TODETTUJA VANHEMPIEN KURSSEJA JA OHJELMIA (Taustalla: oppimis- ja kehitysteoriat; riski- ja suojaavat tekijät): 1. International Child Development Program (ICDP) Vägledande samspel 2. De otroliga åren (The Incredible Years) 3. KOMET -kurssit 4. COPE - The Community Parent Educational Program 5. MARTE MEO. Vanhemmat saavat ryhmissä välineitä arkitilanteissa toimimiseen, lasten kasvatukseen ja omaan vanhemmuuteensa. Ryhmämuotoisten kurssien on todettu vähentävän lasten käyttäytymisongelmia ja tunne-elämän häiriöitä. Lisätietoja ohjelmien sisällöstä, menetelmistä, kohderyhmistä ja vaikutuksista: http://www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/perhe-hanke/aineistot kohdasta Muu materiaali/preventiivinen perhetyö -vanhempainkurssit
PERHEKESKUSTYÖN PÄÄTAVOITTEET PERHEKESKUS ON YHTEISTYÖN AREENA edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia tukemalla vanhemmuutta luoda lasten ja vanhempien osallisuutta ja vertaistukea vahvistavia toimintatapoja tarjota kaikille avoimia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja asuinalueella luoda toimivat poikkihallinnolliset moniasiantuntijuuden rakenteet lapsiperheiden palveluihin toimia yhteistyössä järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtois- ja muiden toimijoiden kanssa painopisteenä ennalta ehkäisevä työ ja varhainen tuki lähtökohtana paikalliset olosuhteet
www.congrex.fi/fc2010 KIITOS!