Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Transkriptio

1 Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta on lastensuojelulain mukainen ennaltaehkäisevä perhepalvelu. Tavoitteena on kehittää kaikille lapsiperheille avointa toimintaa yhteistyössä lapsiperheiden ja kunnan toimijoiden kanssa. Perhekeskuksen kävijät ovat tavallisia lapsiperheitä, monesti alle kolmivuotiaita lapsia joko vanhempien tai heille läheisen aikuisen kanssa. Perheiden sosioekonomisia taustoja ei kysytä, koska kyseessä on avoin, matalan kynnyksen tukipiste. Perhekeskustoiminnan arjessa on ollut havaittavissa, että perheiden tilanteet ovat vaikeutuneet ja kävijöistäkin entistä suuremmalla osalla on erilaisia pulmia perheen taloudessa, vanhemmuudessa, vuorovaikutuksessa jne. Perhekeskustoiminnan asiakkaiden hyvinvointia ja toiminnan vaikuttavuutta kartoitettiin vuosien aikana kahdessa perhekeskuksessa Turussa Varissuolla ja kehittämisperhekeskus Marakatissa sekä Laitilassa. Piirin ylläpitämä Marakatti valittiin, koska siellä kehitetään ja kokeillaan uusia työmuotoja paikallisyhdistysten sekä ammattihenkilöiden käyttöön. MLL:n Varissuon yhdistyksen perhekeskus Touhula on valikoitunut mukaan Turun alueen ison lähiön toimijana. Laitilan perhekeskus Mukulavintti valikoitui kyselyyn uuden kuntajärjestöyhteistyön vuoksi. Kyselyyn vastattiin joko lomakkeella tai webropol linkin kautta perhekeskuksessa tai kotona. Perhekeskus Marakatti Perhekeskus Touhula Perhekeskus Mukulavintti Kyselyn ajankohta Kyselyn aikana eri kävijöiden määrä Vastanneet Toiminnat, joista vastattiin kyselyyn (58%) Perhe ja vauvakahvila (31%) Perhekahvila (72%) Perhe ja vauvakahvila (56,07%) Sisällys Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja s. 1. Perhekeskuksesta tukea lapsiperheille s.2 Kehittämisperhekeskus Marakatti toimii Turussa Perhekeskus Touhula toimii Turun Varissuolla Perhekeskus Mukulavintti toimii Laitilassa. Hyvinvointikyselyssä tutkittiin perheiden kokemuksia s. 3 Perhekeskustoiminnan käyttäjäprofiili Perhekeskusperheiden käyttämät palvelut Perhekeskustoimintaan osallistuminen Perhekeskustoiminnan viestintäkanavat. Perhekeskustoiminnan vaikutukset s. 5 Perhekeskustoiminta on lisännytperheiden hyvinvointia Perhekeskustoiminnasta saa voimia vanhemmuuteen Perhekeskustoiminta aktivoi perheitä osallistumaan Perhekeskustoiminta edistää kotiutumista

2 Perhekeskuksesta tukea lapsiperheille Lapsiperheiden hyvinvoinnin perusta on arjessa; lasten ja perheiden omissa sosiaalisissa verkostoissa ja ympäristöissä. Perhekeskukset ovat paikkoja, joissa lapsiperheet kokoontuvat ja saavat vertaistukea. Niissä toteutetaan MLL:n lapsi- ja perhetoiminnan eri muotoja. MLL:n Varsinais-Suomen piirin tavoitteena on toimia seudullisesti yhdistysten tukena perhekeskustyössä. Piiri tukee vapaaehtoistoimintaa ammatillisella ohjauksella. Perhekeskus Touhula toimii Turun Varissuolla Varissuo on tällä hetkellä Turun toiseksi suurin kaupunginosa, jossa asuu noin 8000 asukasta. Kaupunginosassa asuu yli 40 eri kansallisuutta ja asukkaista 36,6% puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Maahanmuuttajien työttömyys on kolminkertainen kantaväestöön nähden. Vuonna 2011 perhekeskus Touhulassa oli käyntiä. Kehittämisperhekeskus Marakatti toimii Turussa Vuoden 2011 lopussa turkulaisia oli , lapsiperheitä noin , joista yhden vanhemman perheitä oli 27,5%. Alle kouluikäisiä lapsia oli Turussa n ja määrä oli kasvanut etenkin vuonna Kehittämisperhekeskus Marakatin kohderyhmänä ovat alle kouluikäisten lasten perheet. Vuonna 2011 perhekeskuksessa oli käyntiä. Marakatti on MLL:n Varsinais-Suomen piirin ja MLL:n Turun paikallisyhdistyksen yhteinen toimipiste, jossa tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat Turun kaupungin terveys- ja sosiaalitoimi ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Marakatti on kumppanuuteen perustuva matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille lapsiperheille. Toiminnasta ja koordinoinnista vastaa piirin perhetoiminnan ohjaaja. Muu henkilöstö koostuu Turun kaupungin päivähoidon lastenhoitajasta, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän lastenohjaajasta, vapaaehtoisista toimijoista ja osa-aikaisista perhekeskustyöntekijöistä. Turun kaupunki avustaa perhekeskustoimintaa. Marakatissa kokeillaan uusia työmuotoja ja kumppanuuteen perustuvaa työotetta, joita levitetään MLL:n yhdistyksiin ja kuntiin. Marakatin tärkeänä tehtävänä on nostaa esille ehkäisevän työn merkitystä lapsiperheiden tukemisessa ja tehdä näkyväksi toimivia palvelukokonaisuuksia, joissa kuntien ammatillinen työ ja järjestöjen ehkäisevä työ toimivat rinnan toisiaan tukien. Oppilaitosyhteistyöllä saadaan aikaan selvityksiä toiminnan vaikuttavuudesta ja harjoittelujaksojen kautta tehdään työmuodot tutuiksi sosiaali-, kasvatus- ja terveysalan opintoja suorittaville tuleville ammattilaisille. Perhekeskus Touhula on MLL:n Varissuon yhdistyksen perhekeskus, jota MLL:n Varsinais-Suomen piiri ohjaa ammatillisesti. Perhekeskus tarjoaa työ- ja harjoittelupaikkoja alueen eri kansallisuutta oleville asukkaille. Tämä luo hyvän pohjan monikulttuuriselle toiminnalle. Perhekeskus Touhulan kuukausiohjelmassa on mm. päivittäin perhekahvila, lasten ryhmähoitoa ja koululaisten läksykerhotoimintaa. Perhekeskus Mukulavintti toimii Laitilassa Laitilassa asui vuoden 2011 lopussa yli 8400 asukasta. Laitilassa on noin 900 lapsiperhettä, joista yhden vanhemman perheitä on 17,5%. Alle kouluikäisiä lapsia on Laitilassa noin 650 lasta. Perhekeskus Mukulavintin toiminta aloitettiin maaliskuussa 2011 ja maalis-joulukuussa käyntejä oli yhteensä Perhekeskus Mukulavintti on MLL:n Laitilan yhdistyksen, Laitilan kaupungin ja MLL:n Varsinais-Suomen piirin yhteinen perhekeskus. Mukulavintti on lapsiperheiden avoin kohtaamispaikka Laitilan keskustassa. Suurin osa perhekeskuksen lapsi- ja perhetoiminnasta on vapaaehtoistoimintaa. Piirin työntekijän rooli on kytkeä toiminta osaksi paikallista ehkäisevän työn hyvinvointiverkostoa, toimia kaupungin työntekijän työparina, ohjata ammatillisesti vertaisryhmää, tiedottaa toiminnasta ja tukea vapaaehtoisia. Samalla Mukulavintti on MLL:n vapaaehtoistoiminnan ohjauspiste Vakka-Suomessa. Mukulavintin kuukausiohjelmassa on mm. perhekahvila kaksi kertaa viikossa, vauvakahvila, iltapäiväkerhotoimintaa koululaisille ja isälapsitoimintaa. Lisäksi perhekeskuksessa kokoontuu muiden toimijoiden vertaisryhmiä. Perhekeskus Marakatin kuukausittain vaihtuva teema suunnitellaan yhdessä perheiden kanssa. Perhekahvilapäivät, laululeikkihetket, Tanssitan Vauvaa -ryhmät sekä leikki-ikäisten kerhotoiminta ovat vakituista viikkotoimintaa. Tämän lisäksi Marakatissa kokoontuu erilaisia vertaisryhmiä sekä yhteistyökumppaneiden organisoimaa toimintaa. Koulutetun ammattihenkilön jatkuva läsnäolo perhekeskuksessa mahdollistaa vanhemmille myös helposti saatavilla olevan ammatillisen keskusteluavun ja neuvonnan sekä palveluohjauksen. 2 MLL:n perhekeskustoiminnan hyvinvointikysely

3 Hyvinvointikyselyssä tutkittiin perheiden kokemuksia Kyselyssä tutkittiin eri alueilla toimivien perhekeskusten kävijöiden kokemuksia mm. hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja verkostoitumisesta. Samalla kartoitettiin kävijäperheiden sosiaalista profiilia suurkaupungissa, kaupunkilähiössä ja maaseutukaupungissa. Vastausmäärät vaihtelivat eri perhekeskuksissa merkittävästi, joten tuloksia ei vertailtu eri toimipisteiden välillä. Perhekeskuspalveluiden käyttäjäprofiili Keskimääräinen vastaaja oli vuotias. Suurin osa vastanneista oli naisia, jotka olivat äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla. Koulutustaustat jakautuivat korkeakoulun (33%), ammattikorkeakoulun (30%) ja muun koulutuksen kuten ammattikoulu, ammattikurssit, peruskoulun suorittaneisiin (37%). Vastanneista suurin osa elää parisuhteessa (avioliitto 59%, avoliitto 31% ja rekisteröity parisuhde 1%), naimattomia vastanneista oli 9%. Suurin osa lapsista asuu molempien biologisten vanhempien kanssa (89%) ja loput vastanneista yhden vanhemman perheessä, adoptioperheessä ja uusperheessä (11%). Pääsääntöisesti perhekeskuksessa käytiin yhden 1-2- vuotiaan lapsen kanssa. Perheprofiilissa näkyy se, että vastanneet perheet ovat esikoislapsen perheitä. Perhekeskustoiminta koettiin lähipalveluksi. 61% vastanneista koki perheen taloudellisen tilanteen hyväksi. 36% vastanneista totesi, että on usein tunne siitä, että perheeni nykyiset tulot eivät riitä perheen tarpeisiin. Perhekeskusperheiden käyttämät palvelut Kunnan alueella tarjolla olevista palveluista perheet olivat käyttäneet viimeisimmän vuoden aikana eniten neuvolan palveluita. Seuraavaksi eniten oli käytetty seurakunnan ja liikunta- ja kulttuuripalveluita. Perhekeskus Marakatissa vastaajat olivat käyttäneet eniten perhe- ja vauvakahvilassa. Seuraavaksi käytetyimmät olivat vauvamuskari ja Tanssitan Vauvaa ryhmä. Suurin osa vastaajista oli käynyt Marakatissa vasta muutamia kertoja tai kuukausia. Viimeisen vuoden aikana Perhekeskus Touhulan toiminnoista perheet olivat eniten käyttäneet vauva- ja ipanamuskaria. Seuraavaksi suosituin toiminta oli keskiviikon perhekahvila. Touhulassa vastaajista olivat käyneet muutamasta kuukaudesta useampaan vuoteen. Perhekeskus Mukulavintissä vastaajat olivat käyttäneet eniten vauva- ja perhekahvilaryhmiä. Vastaajista suurin osa oli käynyt Mukulavintissä muutaman kuukauden. Perhekeskuksissa käytiin keskimäärin kerran viikossa. Kaavio 1: Viimeisen vuoden aikana perheemme jäsenet ovat käyttäneet seuraavia palveluja. MLL:n Varsinais-Suomen piirin perhekeskustoiminnan hyvinvointikysely

4 Perhekeskustoimintaan osallistuminen Kyselyyn vastanneet kokivat itsensä tervetulleiksi ensimmäisellä käyntikerralla. Myös lapset oli huomioitu tulotilanteissa. Vastanneet olivat alun perin tulleet mukaan perhekeskuksen toimintaan tavatakseen muita samassa elämäntilanteessa olevia, verkostoituakseen samalla asuinalueella asuvien kanssa ja saadakseen itselleen ja lapselleen seuraa sekä tekemistä saaden itse hengähdyshetken lasten puuhatessa. Tärkeänä pidettiin myös vertaistuen saamista elämäntilanteeseen liittyen: tukea saatiin mm. äitiyteen ja synnytyksen jälkeiseen alakuloon. Useimmat kävivät perhekeskuksessa oman lapsensa kanssa. Muutama vastaaja kävi perhekeskuksessa myös ystävän tai hoitolapsen kanssa. Touhulan Perhekeskuksen kävijöistä muutama käytti myös muita perhekeskuksia. Syynä tähän olivat vaihtelun halu, uusien tuttavuuksien löytyminen, perhetuttujen kanssa käyminen muussa kaupunginosassa ja aiemmat käynnit Perhekeskus Marakatissa ennen Varissuohon tutustumista. Perhekeskuksen viestintäkanavat Vastaajat olivat saaneet tietoa perhekeskustoiminnasta pääasiallisesti MLL:n nettisivujen (77%) ja neuvolan (44%) kautta. 92 prosenttia vastaajista oli suositellut itse toimintaa jollekin toiselle. Perhekeskustoiminnan markkinointiin ja tiedottamiseen tulee jatkossa kiinnittää huomiota, jotta perhekeskustoiminta tavoittaisi mahdollisimman laajasti alueen lapsiperheet. Touhulan vastausten perusteella suurimman osan mielestä perhekeskustoiminta tavoittaa alueen erilaiset lapsiperheet, mutta muutama oli sitä mieltä, että toiminta ei tavoita kaikkia esim. maahanmuuttajataustaisia perheitä. Kaavio 2: Tulin alun perin mukaan perhekeskuksen toimintaan, jotta... Hyvinvointipuntari: Vertaistuki ja matalakynnys ovat tehokkaita tapoja tukea vanhemmuutta. Erityistä huomioita tulee kiinnittää siihen, että tietoa toiminnasta on kaikkien perheiden ulottuvilla. 4 MLL:n perhekeskustoiminnan hyvinvointikysely

5 Perhekeskustoiminnan vaikutukset Perheiltä kysyttiin hyvinvointiin, kasvatukseen sekä verkostoitumiseen liittyviä kysymyksiä. Vastausvaihtoehdot olivat kyllä, ei ja en osaa sanoa. Pääasiassa vastanneet olivat tyytyväisiä tämän hetkiseen elämäntilanteeseensa ja kokivat saavansa perhekeskuksesta monipuolisesti tukea. Toiminnan kehittämisen kannalta kyselyn tuloksista nousevat monikulttuurisuus, parisuhteen tukeminen ja tasa-arvoinen vanhemmuus. Hyvinvointikysely antaa hyvän tuntuman vastanneiden perhekeskustoimintaan liittyvistä kokemuksista. Perhekeskustoiminta on lisännyt perheiden hyvinvointia Lähes 70 % vastanneista koki, että osallistuminen perhekeskuksen toimintaan on lisännyt heidän hyvinvointiaan. Tärkeäksi koettiin vertaistuki, keskustelu muiden samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa. Uusien ystävien kautta on oma verkosto laajentunut ja itseluottamus on lisääntynyt. Parisuhteeseen oli saanut tukea 12% vastanneista, vastanneista suurin osa oli perhekeskus Marakatin perheitä. Itsensä usein uupuneeksi koki 10 % vastanneista. 88 % vastaajista koki, että käyminen perhekeskuksessa on vaikuttanut myönteisesti mielialaan. Ammattiavun tarve on vähentynyt tai avun tarvetta ei ole tullut 13 %:lle vastaajista. Yli puolet (57 %) ei ole osannut arvioida tarvettaan, koska he eivät ole osanneet vastata kysymykseen. 30 % vastaajista on kokenut voineensa auttaa muita. Kaiken kaikkiaan suurin osa koki, että koko perheen hyvinvointi on lisääntynyt. Eri alueilla tehtyjen kyselyjen vastaukset olivat samansuuntaisia suhteessa vastaajien määrään. Paikallisyhdistykset voivat olla edesauttamassa oman alueensa tukioppilaiden pääsyä juhlaan esimerkiksi osallistumalla kuljetusten kustannuksiin. Taulukko 1: Perhekeskuksessa käyminen on vaikuttanut myönteisesti perheeni hyvinvointiin. Taulukon vastaukset on koottu kyllä vastauksista. Vastauksista ei ja en osaa sanoa on erikseen kerrottu tekstiosassa, mikäli ne ovat merkittävästi muuttaneet taulukon tuloksia. Hyvinvointipuntari: Suurin osa vastaajista koki, että käyminen perhekeskuksessa on vaikuttanut myönteisesti mielialaan. MLL:n Varsinais-Suomen piirin perhekeskustoiminnan hyvinvointikysely

6 Perhekeskustoiminnasta saa voimia vanhemmuuteen Kysely osoitti, että vanhemmat olivat saaneet voimia vanhemmuuteen (67%), uusia ideoita kasvatustyöhön (49%), varmuutta lastenhoitoon (44%) ja vinkkejä arjen ongelmiin (53%). Vastanneiden oli vaikea arvioida toiminnasta saatua tukea kasvatustyöhön, koska yli 30% ei osannut arvioida toiminnan vaikutusta tähän. Vastaajista 62% totesi, että toiminta on parantanut lapsen sosiaalisia taitoja ja 40%:lla yhteiset hetket kotona olivat lisääntyneet perhekeskustoiminnan aktivoimana. Taulukko 2: Perhekeskuksessa käyminen on vaikuttanut myönteisesti kasvatukseen liittyviin asioihin Taulukon vastaukset on koottu kyllä vastauksista. Vastauksista ei ja en osaa sanoa on erikseen kerrottu tekstiosassa, mikäli ne ovat merkittävästi muuttaneet taulukon tuloksia. Perhekeskustoiminta aktivoi perheitä osallistumaan Vastaajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksilla on vahva yhteys vastaajien hyvinvointiin. Toteutuakseen osallisuus vaatii kokemuksen yhteisöllisyydestä, johon perhekeskus antaa hyvät puitteet. Kyselyn mukaan perhekeskustoiminta aktivoi perheitä osallistumaan. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden omaa elämää koskeviin valintoihin esimerkiksi 15% vastanneista oli sitä mieltä, että perhekeskuksen tarjonta vaikutti valintaan jatkaa kotivanhempana. Perheet kokivat myös, että toimintaan osallistuminen on madaltanut kynnystä pyytää apua tarvittaessa. Suurin osa vastanneista koki perhekeskustoiminnan sellaiseksi toiminnaksi, jossa mahdollisuus osallisuuteen toteutuu. Suurin osa vastaajista tietää, että voi vaikuttaa perhekeskuksen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, mutta kävijät eivät kuitenkaan halua vaikuttaa siihen. Vastaajat kokevat, että lapset huomioidaan hyvin toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Perhekeskustoiminta on tukenut lapsen kasvua ja kehitystä sekä lisännyt lasten luovuutta, lapsi on oppinut uusia asioita ja taitoja. Hyvinvointipuntari: 15% vastanneista oli sitä mieltä, että perhekeskustoimintaan osallistuminen on vaikuttanut valintaan jatkaa kotivanhempana. 6 MLL:n perhekeskustoiminnan hyvinvointikysely

7 Perhekeskustoiminta edistää kotiutumista Kyselyssä 44 % vanhemmista koki perhekeskustoiminnan kautta tuntevansa paremmin alueensa muita lapsia ja vanhempia. Yli puolet perheistä oli kotiutunut paikkakunnalle paremmin toimintaan osallistumisen vuoksi ja 32% vanhemmista koki uskaltavansa pyytää apua helpommin. 82 % vastaajista on saanut perhekeskustoiminnan myötä mielekästä tekemistä ja tietoa alueensa lapsiperheille suunnatusta palvelutarjonnasta (81%). Aikuisten mielestä 84 % lapsista on oppinut toiminnan myötä kohtaamaan muita aikuisia ja lapsia paremmin. 87 % lapsista on saanut seuraa ja leikkikavereita perhekeskuskäynneillä. Toiminta on aktivoinut yli puolet vastanneista harrastamaan muuallakin (54%) ja 37% pitää yhteyttä perhekeskuksessa tutustumiinsa ihmisiin muulloinkin. Perhekeskustoiminta on lisännyt perheen yhteisiä hetkiä kotona lapsen kanssa (43%) Taulukko 3: Perhekeskuksessa käyminen on vaikuttanut myönteisesti minun/perheeni verkostoitumiseen. Taulukon vastaukset on koottu kyllä vastauksista. Vastauksista ei ja en osaa sanoa on erikseen kerrottu tekstiosassa, mikäli ne ovat merkittävästi muuttaneet taulukon tuloksia. Hyvinvointipuntari: Palveluohjaus perhekeskuksessa toimii, koska yli 80% vastanneista oli saanut perhekeskuksesta tietoa alueen lapsiperheille suunnatusta palvelutarjonnasta. MLL:n Varsinais-Suomen piirin perhekeskustoiminnan hyvinvointikysely

8 Perhekeskustoiminnan hyvinvointikysely on tehty osana Kehittämisperhekeskus Marakatin koordinoimaa perhekeskustoiminnan kehittämistyötä yhteistyössä MLL:n Laitilan ja MLL:n Varissuon paikallisyhdistysten, Laitilan ja Turun kaupunkien kanssa. Hyvinvointikyselyyn ovat vastanneet syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Perhekeskus Marakatin, Perhekeskus Mukulavintin ja Perhekeskus Touhulan perheet. Lapset kohdataan lämmöllä, huomioiden ja ammattitaidolla. Mielestäni perhekeskustoiminnan keskiössä tuleekin olla lapsi ja toiminnan tulisi auttaa meitä aikuisia katsomaan asioita lapsen silmin. Tärkeää on tietysti vanhemmuuden tukeminen. Perhekeskustoiminnan hyvinvointikyselyn yhteenvedosta on vastannut MLL:n Varsinais- Suomen piirin lapsi-, nuoriso ja perhetoiminnan ryhmä. Lisätietoja: Kehittämisperhekeskus Marakatti Johanna Franska Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu Turku (02) info.varsinais-suomi@mll.fi varsinaissuomenpiiri.mll.fi