Itämeren vieraslajeista L-S Kalatalouskeskus juhlaseminaari 17.3.2010 Erkki Leppäkoski Miljö- och marinbiologi, Åbo Akademi erkki.leppakoski@gmail.com
QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. Suomen ensimmäinen Mustakitatokko Kaarinasta helmik. 2005 Kuva: Pekka Hernejärvi & CO
Miten, mistä, milloin? Mikä? QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. Pahis vai symppis? Uhka vai luonnonvara? Itämeri - vieraslajien tehosekoitin Mitä voidaan tehdä?
1. Mitä?
Itämeressä (Kattegat ml) tavattu n. 120 vierasta tulokaslajia - näistä laivojen mukana tulleita noin 40 QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. Merentutkimuslaitos
QuickTime ja TIFF (pakkaamat on) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. Qui ckti me j a T IFF (pakkaamaton) pakkauksen purkuohj elma tarvitaan el okuvan katselemi seen. Qui ckti me j a T IFF (pakkaamaton) pakkauksen purkuohj elma tarvitaan el okuvan katselemi seen. Qui ckti me j a T IFF (pakkaamaton) pakkauksen purkuohj elma tarvitaan el okuvan katselemi seen. Itämeren vieraslajeja - bakteereista nisäkkäisiin Suomen rannikkovesissä 27 vakiintunutta
Murtovesipolyyppi Vieraslaji kaakosta, Mustan- ja Kaspianmeren alueelta, kulkeutunut proomujen ja laivojen mukana. Esimerkki hyvin menestyneestä tulokkaasta.
Kaksi määritelmää Tulokaslaji = maahamme äskettäin*) levinnyt eliölaji - esim. merimetso, harmaahaikara, villisika Vieraslaji = tulokaslaji, joka on tullut ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella - esim. kanadanhanhi, minkki, supikoira *) viimeisen vuosisadan aikana
Vieraat kalalajit Suomen vesialueilla Lähde: Kalalajit Suomessa Lauri Urho ja Hannu Lehtonen RKTL 2008
Vieraat kalalajit nro 1, 200 Suomessa saatu noin 100 kalalajia, joista vakinaisia 60 (mukana 2 nahkiaista) VIERAITA: 1. Ulkomailta tuotu ja istutettu14 lajia, joista nämä ovat hävinneet: Isobassi Pikkubassi Sterletti Kuningaslohi Punalohi Ruohokarppi QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan kats elemiseen. www.dec.ny.gov QuickTim e ja pa kkau kse n purku ohje lma tarvitaa n elo kuva n katsele miseen. http://seawifs.gsfc.nasa.gov
Vieraat kalalajit 2. Toistuvilla istutuksilla ylläpidettävät Harmaanieriä Kirjolohi Peledsiika Karppi Quic ktime ja pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. www.naturephoto-cz
Vieraat kalalajit 3. Vakiintuneet, lisääntyvät vieraslajit Viisipiikki Piikkimonni Puronieriä Allikkosalakka QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuv an katselemis een. www.unb.ca/cri/projects/fish_key
Vieraat kalalajit 4. Uusimmat vieraslajit Mustakitatokko Hopearuutana QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuv an katselemis een. www.unb.ca/cri/projects/fish_key Kuva: Pekka Hernejärvi & CO
2. Miten, mistä, milloin?
Meren likaantuminen on... kemiaa - ravinteita - myrkyllisiä aineita - öljyä fysiikkaa - lauhdevettä - samennusta biologiaa - bakteereita - vieraslajeja
Kemiallinen likaantuminen vrt. biologinen likaantuminen Kemikaal Kemikaalit - voidaan korvata vähemmän haitallisilla aineilla - niiden käyttöä voidaan rajoittaa tai kieltää - useimmat hajoavat luonnossa - eräät rikastuvat ravintoketjuissa Elävät eliöt - lisääntyvät ja levittäytyvät
Biologisella likaantumisella ei ole puoliintumisaikaa Päinvastoin: Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet... (1 Moos. 1:22)
- laivat - akvaariot - karkulaiset - pyydykset (ravustus) - torikauppa, kalakaupat - tutkimuslaboratoriot Miten ne tulivat? Tarkoituksella tuodut - istutukset, usein valuma-alueen järviin, jokia myöten Itämeren rannikkovesiin Vahingossa luontoon päässeet
Frequency Euroopan rannikoilla tavattujen uusien lajien todennäköisin tulotapa 1998-2000 30 25 20 15 10 5 0 Ships Ballast water Laivojen mukana 1. Painolastitankeissa 2. Rungon päällä Hull fouling Aquaculture Fisheries Aquaria Drift Stocking Lessepsian (ICES/IOC/IMO 2001)
Frequency Euroopan rannikoilla tavattujen uusien lajien todennäköiset vektorit 1998-2000 30 25 20 15 10 5 0 Ships Ballast water Uusi laji tavattiin Euroopan rannikoilla joka kolmas viikko! Hull fouling Aquaculture Fisheries Aquaria Drift Stocking Lessepsian (ICES/IOC/IMO 2001)
Laiva on liikkuva saari Vieraslajit kulkeutuvat vapaamatkustajina -runkoon kiinnittyneinä -painolastitankeissa -lietteessä tankkien pohjalla -tankkien seinämissä -ankkuriketjuissa ja -bokseissa -rahdin mukana
Laivaliikenne Joka hetki on 3000-4000 (jopa 10 000?) lajia (kasveja, eläimiä, bakteereita) matkalla painolastitankeissa merestä tai rannikolta toiselle Huom.: Painolastivesi EI OLE SAMA kuin pilssivesi
QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen.
Lännestä, kaakosta, kaukaa 30 % 30 % Alien species recorded*) 120 Established**) 30 % AIS 77 -ship-mediated species 40 18 % 10 %
Tulokkaiden alkuperä Kotiseutu kaakossa (Musta- ja Kaspianmeri) Pohjois-Amerikka Kauko-itä Muu Leppäkoski & Olenin 2001
Mistä ne tulevat? QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. * Satamat, joista laivoja Nesteen satamaan Kilpilahdessa 2003 Vihreät ja keltaiset = joks sama suolapitoisuus kuin Porvoossa = suuri riski
Sisävesiliikenne - toinen vaihtoehto Rhone, May 2006 Photo: E. Leppäkoski
Kanavat ja joet yhdistivät Itämeren toisiin murtovesimeriin (Musta-, Asovan- ja Kaspianmeri) jo 1700-luvulla KANAVAT Neman-Pripet (1768) Bug Pripet (1775) Volga - Itämeri (1810) Volga - Vienanmeri (1829) 1. Volga - Don kanava (1952) Euroopan vesitiet 2000-luvulla: 28 000 km liikennöitäviä jokia ja kanavia Atlantilta Uralille Yhdistävät 37 valtiota
3. Pahiksia vai symppiksiä?
QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. Kanadanhanhi -Pahis: likaa rantoja; pelättiin kilpailua merihanhen kanssa Symppis: komea, riistalintu
Vieraat tulokkaat - haitallisia... Kilpailevat alkuperäisten lajien kanssa Loisia, taudinaiheuttajia (bioturvallisuus!!) Myrkyllisiä leviä Tukkivat jäähdytysjärjestelmiä ja kalanpyydyksiä QuickTim e ja pa kka ukse n pu rku ohje lma tarvita an el okuva n katsele miseen. www.vattenkikaren.se
Valekirjosimpukka Meksikonlahden alueelta KUVA: Loviisa, Hästholmsfjärden, jouluk 2004 Kivillä, 1-2 m syvyydessä 18 500 simpukkaa/m 2 (maks. 28 000) 6 kg tuorepainoa/ m 2 (maks. 10 kg) Lämpimän veden laji Eurooppaan 1830-luvulla Suomeen 2002? Nyt ainakin Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloiden jäähdytys- vesien purkualueilla Lähde: Ari Laine / MTL 2005
Q uic ktime ja T IF F ( pakkaa mat on) pakkau ksen purkuo hje lm a ta rvitaan elokuva n kat selemisee n. QuickTime ja TIFF ( pakkaamaton) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. Petovesikirppu, kaakosta, 10 mm pitkä. Suomenlahdella 1992 alkaen Tukkii pyydyksiä
... vai uusi luonnonvara? Biologinen monimuotoisuus kasvaa, ainakin aluksi ja paikallisesti Uusia ravintokohteita taloudellisesti tärkeille kaloille ja vesilinnuille Uudet lajit uusissa työtehtävissä *), joita mikään alkuperäinen lajimme ei hoida Taloudellinen merkitys (metsästys ja kalastus) Q uic ktime ja T IF F ( pakkaa mat on) pakkau ksen purkuo hje lm a ta rvitaan elokuva n kat selemisee n. *) ekologinen lokero QuickTi me ja pa kka ukse n pu rkuohje lma tarvita an el okuva n katsele misee n.
Metsästys, kalastus, turkistarhaus, kalanvijely piisami minkki kanadanhanhi kirjolohi täplärapu peledsiika [tyynenmerenlohet] [sammet] Quic ktime ja pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuv an katselemis een. QuickTim e ja pa kka ukse n pu rku ohje lma tarvita an elo kuva n katsele miseen.
Useimmiten pahiksia! Euroopassa 11000 vieraslajia (useimmat kasveja) Taloudelliset vaikutukset yli 10 mrd vuodessa (HUOM. 90 % lajeista vielä arvioimatta!)
4. Kampamaneetti
Kampamaneetti Mnemiopsis - kaunis mutta haitallinen Pohjois-Amerikan itärannikolta Mustaanmereen Uskottiin (2007) levinneen myös meille. DNA-menetelmien avulla todettiin, että kyseessä oli kuitenkin arktinen pieni kampamaneetti, joka ehkä on alkuperäinen, haitaton laji. Etelä-Itäm Etelä-Itämerellä ON amerikankampamaneetteja! Se saattaa levitä pohjoisemmaksi Foto: Tamara Shiganova
tarvitaan elokuvan katselemiseen. tarvitaan elokuvan katselemiseen. tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja TIFF ( LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja TIFF ( LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. Qui cktime ja TIFF ( LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan el okuvan katselemi seen. QuickTime ja TIFF ( LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. TIFF ( LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja TIFF ( LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja TIFF ( LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. 2006 1982 1999 Amerikankampamaneetti Euroopassa
Sardellinkalastus Mustassameressä romahti useista eri syistä - kampamaneetti (---), ylikalastus, rehevöityminen Sardell Qui ckti me j a T IFF (pakkaamaton) pakkauksen purkuohjelm a tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja TIFF (pakkaamaton) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen.
5. Itämeri - tehosekoitin!
Tulokkaat leviävät edelleen - virtaukset - rannikkoliikenne - veneily - linnut ja kalat
Vaeltajakotilo Uudesta Seelannista Qui ckti me j a TIFF (pakkaamaton) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan el okuvan katselemi seen. 1945 30 km a -1 1926 1920 50 km a - 1 1887 20 km a -1
Merirokko ( näkki ) Pohjois(?)-Amerikasta QuickTime ja TIFF ( pakkaamaton) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. 1868 30 km a -1 1844
6. Mitä voidaan tehdä?
Itämeren uhkakuvia (tärkeysjärjestys ruotsalaisen asiantuntijapaneelin mukaan 2005) 1. Ravinteet > rehevöityminen >happikato 2. Liikakalastus 3. Vieraat tulokaslajit 4. Ympäristömyrkyt 5. Ilmastonmuutos 6. Öljypäästöt
Jotain voidaan tehdä - useimmiten ei mitään*) - tai ehkä kuitenkin: Minkki- ja supikoirakannan hallinta Painolastiveden käsittely *) Jo kotiutuneita vieraslajeja ei voida hävittää *) Ennalta ehkäisy on ainoa realistinen vaihtoehto
Minkkien hävittäminen parantaa lintujen pesimätulosta Turunmaan ulkosaaristossa 22 lintulajista 14:n kanta vahvistui 300 Arctic tern Pairs/km 2 200 100 0 1993 1995 1997 1999 2001 Year Lapintiiran pesimätulos (ylempi) parani kun minkit hävitettiin Mikael Nordström & CO, Turun yliopisto
Painolastivesien käsittely YK:n merenkulkujärjestö (IMO) päätti 2004 yleissopimuksesta, jossa asetetaan tavoitteet 2016 tulee kaikilla laivoilla olla laitteisto
Painolastivesien käsittely Kokeissa yhdistetty otsoni- ja UVkäsittely antoi lupaavia tuloksia Koelaitteisto Kokeissa 800 l/h...... mutta suuret laivat pumppaavat mereen 5000 m 3 /h!
Painolastivesien käsittely Miten se tapahtuu/-tuisi? Nyt käytössä: Veden vaihto valtamerellä (suola tappaa rannikoilta peräisin olevat eläimet ja kasvit) Työn alla: Mekaaniset menetelmät suodatus, sentrifugointi Fysikaaliset UV-valo, ultraääni, lämpökäsittely Kemialliset otsoni kemikaalit, esim klooriyhdisteet hapen poisto painolastivedestä Näiden eri yhdistelmät
Painolastivesien käsittely Yleissopimus astuu voimaan - 12 kk siitä kun - 30 valtiota on sen ratifioinut, - edustaen vähintään 35 % maailman tonnistosta Nyt*) 22 maata, 23 % tonnistosta *) maaliskuu 2010
Itämeri on 1300 km pitkä = ilmasto vaihettuu Suolapitoisuus 0-2 % (valtamerissä 3.5) = sekä sisävesi- että merilajit voivat asettua Miksi Itämeri on erityisen alttiina? Suuret satamat usein jokisuissa maailman = alhainen suolapitoisu Itämeressäkin
Mitä tehdään Suomessa? HELCOMin Tiekartta (2007 - ) Itämeren maiden tulee ratifioida painolastisopimus viimeistään 2013 päättää vastuiden jaosta eri viranomaisten välillä koota luettelot 1) Itämeren vieraslajeista 2008, ja 2) mahdollisesti haitallisista lajeista, joiden voidaan odottaa tulevan Itämereen
tehdä ympäristökartoituksia tärkeimmissä satamissa laatia riskinarvioinnit (pieni >>> suuri riski) sekä kansainvälisen että Itämeren sisäisen liikenteen laivareiteillä kehittää järjestelmiä tiedonvaihtoa ja varhaisvaroituksia varten rakentaa vastaanottotilat tankkisedimenteille esim korjaustelakoilla
Mitä tehdään Suomessa? Uusi painolastivesien käsittelymenetelmä 2009 HydeQUARDIAN (suodatus- ja ultraviolettimenetelmä) sai kansainvälisen tyyppihyväksynnän huhtikuussa 2009 HydeMarine, Ohio USA, oli silloin Lamorin (Porvoo) omistama
Mitä tehdään Suomessa? Uusi painolastivesien käsittelymenetelmä 2009 Slide Osa kokeista tehtiin Hollannissa
Mitä tehdään Suomessa? Kansallinen vieraslajistrategia valmisteilla maa- ja metsätalousministeriön johdolla maakasvit maaeläimet sisävedet meri Työ valmistuu 2010 lopussa
Kiitos - kysymyksiä ja kommentteja?