Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Transkriptio

1 Rajavesistöjen kalatalous

2 Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta

3 Suomen vesistöalueet

4 Vesistöalue tai yksittäinen järvi/lampi rajaa kalakannan elinpiiriin >>> muodostaa perustan rajavesistöjen kalalajien/kalakantojen tarkastelulle

5 Rajavesistöissä on taloudellisesti arvokkaita kalalajeja/kantoja (kuha, ahven, särki, siika, hauki) ja toisaalta kalalajeja, joilla ei ole taloudellista arvoa. Rajavesistöissä on myös arvokkaita lohikalakantoja (harjus, purotaimen, järvitaimen, järvilohi).

6 Kalakannat elävät rajavesistöissä ilman ihmistoiminnan vaikutusta ongelmitta..mutta sekä kalastus että kalakantojen hoito lisäävät riskejä kalataudeista ja perinnöllinen alkuperän säilymisestä

7 Asian liittyviä sopimuksia Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joilla turvataan yksittäisten lajien ja kantojen alkuperäistä perimää ja perinnöllistä monimuotoisuutta (mm. Perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämistä koskeva Rion sopimus).

8 Venäjän ja Suomen välillä voimassa mm. ECE:n yleissopimus maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä,.sekä maiden välinen sopimus rajavesistöjen käytöstä ja suojelusta.

9 HUOM Vesiensuojelupainotteisuus!!::: TOIMINTAOHJELMA vesien likaantumisen vähentämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi Itämeren vesialueella sekä muilla Suomen tasavallan ja Venäjän federaation rajan läheisillä alueilla Suomen tasavallan hallitus ja Venäjän federaation hallitus, jäljempänä sopimuspuolet, jotka pyrkivät kehittämään ja laajentamaan yhteistyötä ympäristönsuojelun alalla kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta ottaen huomioon keskinäisen hyödyn ja molempien maiden edut siten kuin Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä 29 päivänä huhtikuuta 1992 tehdyssä sopimuksessa yhteistyöstä ympäristönsuojelun alalla on sovittu, jotka ottavat huomioon vuonna 1992 allekirjoitetun Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen ja vuonna 1992 annetun Itämeren ympäristön suojelua koskevan julkilausuman mukaiset tavoitteet ja periaatteet, jotka ottavat huomioon sopimuspuolten tiiviin yhteistyön tärkeyden vesien kuormituksen vähentämiseksi sekä muiden vesiensuojelu- ja kunnostustoimenpiteiden toteuttamiseksi, 1. Toiminta-alueen alueellinen rajaus Ohjelma kattaa Suomen osalta koko maan ja Venäjän federaation osalta luoteisosan eli Murmanskin, Leningradin, Kaliningradin, Tverin, Pihkovan ja Novgorodin alueet sekä Karjalan tasavallan.

10 MAAKUNTATASO: Istutustapahtumien määrä on vaihdellut Pohjois-Karjalassa vuosina välillä istutustapahtumaa vuosittain. Istutusten arvo on samalla aikavälillä ollut keskimäärin noin /vuosi.

11 Mahdollisia ongelmatilanteita: 1. Kalastus yli rajan vaeltavan lajin/kannan ylikalastus naapurivaltion alueella 2. Nousuesteet estävät vaelluksen ja kalastuksen rajan toisella puolella tai heikentävät lisääntymismahdollisuuksia 3. Kalanpoikasten istuttaminen johtaa kalataudin leviämiseen rajavesistöön 4. Kalanpoikasten istuttaminen johtaa vieraan lajin/kannan kotiutumiseen vesistöön 5. Kalanpoikasten istuttaminen aiheuttaa alkuperäisen kalakannan perimän sekoittumisen

12 Havaittuja ongelmatilanteita: Kuhan nousu Jänisjokeen Suomen puolelle Jänisjoen vesistöön istutettujen vieraiden kalakantojen kalatautiriski ja riski perimän muuttumiselle (Laatokan harjus, järvitaimen, järvilohi, nieriä) Pistojoen Gyrodactylus?

13 Jänisjoen merkintätutkimus Vuonna 1993 istutettiin jokeen erä carlinmerkittyjä järvitaimenen 2- ja 3 vuotiaita poikasia. Pisimmälle vaeltanut merkitty taimen saatiin Läskelästä. Yhdeksästä sadasta merkitystä kalasta saatiin palautuksena yhteensä 58 kalaa (6.4 %), joista 7 (12 %) Venäjän puolelta. Kun on todennäköistä, että merkkipalautuksia saadaan suhteellisesti vähemmän Venäjän puolelta, voidaan olettaa kohtuullisen suuren osan taimenistukkaista vaeltaneen rajan toiselle puolelle.

14 Ratkaisumalleja ongelmiin! Rajavesistöjen kalatalous

15 Pohjois-Karjalassa: ISTUTA HARKITEN! -opas Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus 2008

16 Kalaistutusten kehittämistyöryhmä esitti muistiossaan (MMM 2004:6) perustettavaksi alueelliset istutusten suunnittelutyöryhmät koordinoimaan ja kehittämään kalaistutuksia alueellaan. Suunnittelutyöryhmän tavoitteeksi oli asetettu: 1. Istukkaiden geneettisen laadun varmistaminen ja monimuotoisuuden säilyttäminen 2. Istutusten liittäminen osaksi kalavesien hoidon kokonaisuutta 3. Valistustoiminta ja yhteistyön tehostaminen

17 LISÄKSI Alueellisessa istutusten suunnittelutyöryhmässä tuli selvittää ja sopia, mitä kalakantoja eri vesistöalueilla voidaan käyttää istutuksiin sekä mihin on haettava työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa ja minkä lajien/kantojen osalta. Samalla tuli sopia myös muista mahdollisista istutustoimintaan liittyvistä menettelyistä

18 Kaikkien istutuksia toteuttavien tahojen on aina tiedostettava laji- ja kantakysymys, istutuksen luvanvaraisuus, istukkaan laatu ja alkuperä sekä odotettavissa oleva hyöty istutuksesta. Tavoitteena on luoda kalavesien hoidosta harkittu kokonaisuus, jossa istutuksiin turvaudutaan vasta sitten, kun muut kalavesien hoitomuodot eivät ole soveltuvia. Kalavesien hoidossa istutuksia tulee toteuttaa vain, jos luonnollista lisääntymistä ei ole tai sitä ei pystytä turvaamaan muilla tavoin.

19 Kun kalaa istutetaan rajavesistöihin, pääasiallinen vastuu istutustapahtumasta on istutuksen tilaajalla. Venäjän puolelle ulottuvien vesistöjen osalta on huolehdittava siitä, että Mahdolliset kalataudit eivät pääse leviämään naapurivaltion kalakantoihin. Istutetut kalat eivät saa vaeltaa Venäjän puolelle, koska ne voivat aiheuttaa pysyvää haittaa sikäläisille kalakannoille mm. sotkemalla alkuperäisten kalakantojen perinnöllisiä ominaisuuksia.

20 JOHTOPÄÄTÖS: Mikäli kalatauteja halutaan välttää nykyistä tehokkaammin ja turvata nykyistä paremmin alkuperäisiä kalakantoja ylikalastukselta ja varmistaa alkuperäiskantojen säilyminen puhtaina, tulisi valtioiden välillä sopia nykyistä yksityiskohtaisemmin rajavesistöjen kalastuksesta ja kalakantojen hoidosta.

21