Orgaaniset tinayhdisteet Saaristomerellä: Kerääntyminen ja vaikutukset vesisiippaan. Thomas Lilley Ekologian osasto Biologian laitos Turun yliopisto
|
|
- Yrjö Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Orgaaniset tinayhdisteet Saaristomerellä: Kerääntyminen ja vaikutukset vesisiippaan Thomas Lilley Ekologian osasto Biologian laitos Turun yliopisto
2 Johdanto Meren pohjan sedimenttien orgaaniset tinayhdisteet ovat peräisin laivojen pohjissa käytetyistä ns. anti-fouling-myrkkymaaleista Maalin tarkoitus oli estää merirokkojen ja levien kasvu laivojen pohjissa, jotka hidastaisivat niiden liikettä
3 Johdanto Orgaaniset tinayhdisteet ovat myrkyllisiä Ne häiritsevät saastuneilla merialueilla elävien eliöiden energiametaboliaa ja hormonitasapainoa Korkeat pitoisuudet ovat tappavia
4 Johdanto Orgaaniset tinayhdisteet kerääntyvät ravintoverkossa Saaristomereltä on viimeaikoina mitattu huomattavia pitoisuuksia orgaanisia tinayhdisteitä simpukoista, kaloista, linnuista ja nyt lepakoista
5 Johdanto Orgaanisten tinayhdisteiden käyttö on nykyään kiellettyä Merenpohjan anaerobisissa sedimenteissä on kuitenkin korkeita pitoisuuksia tiukasti savipartikkeleihin kiinnittyneinä
6 Johdanto Surviaissääsken toukat elävät merenpohjan sedimenteissä ja ovat hyvin alttiita orgaanisille tinayhdisteille
7 Johdanto Monet lepakkolajit, kuten vesisiipat (Myotis daubentonii) ruokailevat mielellään juuri kuorituneilla surviaissääskillä 90% ravinnosta Orgaaniset tinayhdisteet
8 Johdanto Lepakot ovat alttiita ympäristömyrkyille ainutlaatuisen elämänkiertonsa takia Lepakot elävät vanhoiksi Ne ovat ravintoverkon yläpäässä Lepakot käyttävät samoja saalistusalueita vuosittain Lepakot horrostavat
9 Tutkimuskysymykset 1. Mikä on orgaanisten tinayhdisteiden aihettaman saastuneisuuden laajuus Saaristomerellä? 2. Miten tehokkaasti surviaissääskien toukat keräävät orgaanisia tinayhdisteitä kudoksiinsa ja millaisia vaikutuksia näillä yhdisteillä on sääskiin? 3. Kulkeutuvatko orgaaniset tinayhdisteet ravintoverkossa vesisiippoihin? 4. Minkälaisia fysiologisia, geneettisiä ja ekologisia vaikutuksia orgaanisilla tinayhdisteillä on vesisiippoihin?
10 Tutkimuskysymykset 1. Mikä on orgaanisten tinayhdisteiden aihettaman saastuneisuuden laajuus Saaristomerellä? 2. Miten tehokkaasti surviaissääskien toukat keräävät orgaanisia tinayhdisteitä kudoksiinsa ja millaisia vaikutuksia näillä yhdisteillä on sääskiin? 3. Kulkeutuvatko orgaaniset tinayhdisteet ravintoverkossa vesisiippoihin? 4. Minkälaisia fysiologisia, geneettisiä ja ekologisia vaikutuksia orgaanisilla tinayhdisteillä on vesisiippoihin?
11 Tilanne Olemme keränneet Airistolta sedimenttinäytteitä kolmen kilometrin välein sekä väylälltä että rannasta Näytteet analysoitavana Åbo Akademin orgaanisen kemian laitoksella
12 Tutkimuskysymykset 1. Mikä on orgaanisten tinayhdisteiden aihettaman saastuneisuuden laajuus Saaristomerellä? 2. Miten tehokkaasti surviaissääskien toukat keräävät orgaanisia tinayhdisteitä kudoksiinsa ja millaisia vaikutuksia näillä yhdisteillä on sääskiin? 3. Kulkeutuvatko orgaaniset tinayhdisteet ravintoverkossa vesisiippoihin? 4. Minkälaisia fysiologisia, geneettisiä ja ekologisia vaikutuksia orgaanisilla tinayhdisteillä on vesisiippoihin?
13 Tilanne Altistimme Chironomus riparius- surviaissääskiä viiden sukupolven ajan eri tinapitoisuuksille. Pitoisuuden kasvaessa sääskien kehitys hidastuu, hedelmällisyys heikentyy, aikuiskoko pienenee ja immuunisysteemin teho laskee. Ei adaptaatiota - korkeammat pitoisuudet aiheuttivat sukupuuton viidennessä sukupolvessa
14 Tilanne Keräsimme Airistolta surviaissääskiä selvittääksemme orgaanisten tinayhdisteiden vaikutusta lajistoon luonnossa.
15 Tilanne
16 Tutkimuskysymykset 1. Mikä on orgaanisten tinayhdisteiden aihettaman saastuneisuuden laajuus Saaristomerellä? 2. Miten tehokkaasti surviaissääskien toukat keräävät orgaanisia tinayhdisteitä kudoksiinsa ja millaisia vaikutuksia näillä yhdisteillä on sääskiin? 3. Kulkeutuvatko orgaaniset tinayhdisteet ravintoverkossa vesisiippoihin? 4. Minkälaisia fysiologisia, geneettisiä ja ekologisia vaikutuksia orgaanisilla tinayhdisteillä on vesisiippoihin?
17 Tilanne Olemme otostaneet vesisiippoja viidestätoista kohteesta Saaristomereltä ja kolmesta sisämaan kohteesta.
18 Tilanne Olemme otostaneet yhteensä n. 350 vesisiippaa, joista seuraavat näytteet tai tiedot: 1. Karva 2. Veri 3. Kudos 4. Uloste 5. Mitat 6. Loiset 7. Sylki
19 Ulosteet Olemme keränneet ulostenäytteitä lepakoista varmistaaksemme että ne syövät surviaissääskiä
20 Karva Havaitsimme alustavissa analyyseissä karvojen olevan sopivia tinojen eristämiseen.
21 Tutkimuskysymykset 1. Mikä on orgaanisten tinayhdisteiden aihettaman saastuneisuuden laajuus Saaristomerellä? 2. Miten tehokkaasti surviaissääskien toukat keräävät orgaanisia tinayhdisteitä kudoksiinsa ja millaisia vaikutuksia näillä yhdisteillä on sääskiin? 3. Kulkeutuvatko orgaaniset tinayhdisteet ravintoverkossa vesisiippoihin? 4. Minkälaisia fysiologisia, geneettisiä ja ekologisia vaikutuksia orgaanisilla tinayhdisteillä on vesisiippoihin?
22 Mitat Mittaamme molemmat kyynärvarret, ano-genitaalietäisyyden ja sormien pituudet sekä punnitsemme eläimet
23 Verinäyte Olemme keränneet verinäytteitä, jotta voimme mitata lepakon oksidatiivista stressiä ja siihen vaikuttavia entsyymiaktiivisuuksia sekä mitanneet immuunijärjestelmän komplementtiaktiivisuutta.
24 Kudosnäyte Olemme keränneet kudosnäytteitä lepakoiden lenninpoimusta DNA-analyysiä varten, jotta näkisimme onko orgaanisilla tinayhdisteillä vaikutusta populaation geneettiseen diversiteettiin.
25 Loiset Olemme laskeneet ulkoloisten lukumäärän lenninpoimusta ja eläinten turkista
26 Sylki Olemme keränneet sylkinäytteitä Eviran kanssa yhteistyössä tehtävään lepakkoraivotautiselvitykseen.
27 Tähänastiset päätelmät Orgaanisia tinayhdisteitä löytyy vesisiipoista Pitoisuuksissa maantieteellistä vaihtelua Vaikutuksia surviaisten lajirikkauteen ja elinkiertoon
28 The Bat Group QuickTime and a deco mpres sor are needed to see this pictur e. Kai Norrdahl Mikko Nikinmaa Markus Rantala Veronika Laine Ville Vasko Emma Kosonen Janina Stauffer Riina Aarrekorpi Tatu Hiitola Ari Pikkarainen Mirella Kanerva Esa-Matti Lilius Janne Atosuo Niklas Wahlberg Eero Vesterinen Torsten Stjernberg Eeva-Maria Kyheröinen Lasse Ruokolainen Leif Kronberg Axel Meierjohann Miia Jakava-Viljanen Anita Huovilainen
29 Lepakkoseminaarin jatkot Club Libertéssä, Helsingin Kalliossa!!! QuickTime and a decompressor are needed to see this picture. Huikea eliökunnan sisäinen taistelu! Bat Attack vs. Daisy vs. Jessica Wolff Tervetuloa kuuntelemaan keikalle!!
Lepakkorabiestutkimus
Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä
LisätiedotNaudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki
6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80
LisätiedotITÄMEREN LOHI JA MUUTOKSEN TUULET
ITÄMEREN LOHI JA MUUTOKSEN TUULET Kristiina A. Vuori Evoluutiogenetiikan ja -fysiologian huippuyksikkö Ympärist ristö- ja evoluutiofysiologian tutkimusyksikkö Eläinfysiologian Laboratorio, Biologian Laitos
Lisätiedotasemakaavan muutosalueen tarkastus 2013 Suomen Luontotieto Oy Kolopuu numero 1 Suomen Luontotieto Oy 30/2013 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
Naantalin Kukolan asemakaavan muutosalueen lepakkokohteiden tarkastus 2013 Kolopuu numero 1 Suomen Luontotieto Oy 30/2013 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Chiropterologiska föreningen i Finland rf TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja laajuus Vuonna 2002 perustetun Suomen Lepakkotieteellisen
LisätiedotYmpäristökysymykset veneiden
Ympäristökysymykset veneiden huolto- ja telakointialueilla Toteutusaika: 1.2.2008-31.10.2009 Hankkeelle on myönnetty Maakunnan kehittämisrahaa Aija Bäckström, Pidä Saaristo Siistinä ry 1 Tavoite Minimoida
LisätiedotLepakkokartoitusohjeet
Lepakkokartoitusohjeet avuksi tilaajalle ja kartoittajalle Lepakkoseminaari 19.3.2011 Markku Lappalainen Lepakkokartoitusohjeet Miksi lepakot tulee kartoittaa? Tarve ohjeelle ja hyville käytännöille SLTY:n
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Chiropterologiska föreningen i Finland rf TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja laajuus Vuonna 2002 perustetun Suomen Lepakkotieteellisen
Lisätiedotasemakaavan muutosalueen tarkastus 2013 Suomen Luontotieto Oy Kolopuu numero 1 Suomen Luontotieto Oy 30/2013 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
Suomen Luontotieto Oy Naantalin Kukolan asemakaavan muutosalueen lepakkokohteiden tarkastus 2013 Kolopuu numero 1 Suomen Luontotieto Oy 30/2013 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Suomen Luontotieto Oy
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
LisätiedotLepakoiden talvi-inventointi 2012 Apajalahdenvuoren louhos, Heinola
Lepakoiden talvi-inventointi 2012 Apajalahdenvuoren louhos, Heinola Timo Metsänen 16.3.2012 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO... 2 2 KOHTEEN KUVAUS...
LisätiedotVÖYRIN JA UUSIKAARLEPYYN STORBÖTETIN TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKOSELVITYS
VÖYRIN JA UUSIKAARLEPYYN STORBÖTETIN TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKOSELVITYS Thomas Lilley, Biologi, FT. Jenni Prokkola, Biologi, FM. 21.8.2013 1 JOHDANTO 2 2 LEPAKOIDEN SUOJELU 2 3 LEPAKOIDEN EKOLOGIAA LYHYESTI
LisätiedotMuutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren
Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f. Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotSäkylä-CC SM Kierrosajat 7 Riiheläinen Riku (A)
1 (142) 7 Riiheläinen Riku (A) 1 15:13,08 0:20,84 2 14:52,24 0:00,00 3 15:05,58 0:13,34 2 (142) 8 Eriksson Toni (A) 1 13:55,64 2 14:01,00 0:00,00 3 14:08,72 0:07,72 4 14:16,29 0:15,29 5 14:53,03 0:52,03
LisätiedotPainolastivedet hallintaan
Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön
LisätiedotTehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen
Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden
LisätiedotÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
LisätiedotNorilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset. Anna Väisänen, KVVY
Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset Anna Väisänen, KVVY 4.12. 2015 Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan jäähdytysveteen ja edelleen Kokemäenjokeen pääsi 30 h aikana - 66 189 kg nikkeliä
LisätiedotKokemuksia työskentelystä rabiesviruksen kanssa
Kokemuksia työskentelystä rabiesviruksen kanssa Tiina Nokireki ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian
LisätiedotAvainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat
Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä
LisätiedotLEPAKOITA TARKKAILEMAAN!
Tiedote 17.8.2009 Risto Lindstedt LEPAKOITA TARKKAILEMAAN! EUROOPAN LEPAKKOYÖTÄ VIETETÄÄN LOPPUKESÄLLÄ Mikä on Lepakkoyö? Euroopan lepakoidensuojelusopimus EUROBATS suojelee lepakoita lainsäädäntöön vaikuttamalla,
LisätiedotPorhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys
Porhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy Prinssinkuja 2 C 26 21420 Lieto Puh. 045-6793602 2 1. JOHDANTO Naantalin kaupunki tilasi Luonto- ja ympäristötutkimus
LisätiedotVUFI:n pöytätennismestarit
VUFI:n pöytätennismestarit 1974-2013 Kausi Mestari Joukkueet 2013 Lähitapiola 2 2004-2012 Ei pelattu 2003-2004 Tapiola 2 2002-2003 Tapiola 4 2001-2002 Tapiola 4 2000-2001 Tapiola 5 1999-2000 Ilmarinen
LisätiedotMikroroskat meriympäristössä. Outi Setälä
Mikroroskat meriympäristössä Outi Setälä Meren mikroroskat kiinnostavat NYT Meren roskaantuminen ylipäätään on ollut enemmän esillä viime aikoina. Uusi tutkimusaihe Tutkittu vasta vähän, Itämerellä tuskin
LisätiedotKevät SRA. Yleiskilpailu Lopputulokset. Laitila
Kevät SRA Laitila 29.4.2017 Yleiskilpailu 1 100,0000 406,4074 Asikainen Kari Turun RU 50Avo 2 99,1708 403,0376 Kuisma Eetu Mynämäen Seudun Res. Avo 3 96,5586 392,4212 Vainio Niku Kaarina-Piikkiön Res.
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotHUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKOKARTOITUS 2014
HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Lepakkokartoitus toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella yhteensä neljänä yönä kesän 2014 aikana:
LisätiedotLICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa
LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa Olli-Pekka Penttinen, Dos., FT, yo-lehtori Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti Lahden tiedepäivä, Lahti Science Day 2012 27.11.2012, Fellmannia,
LisätiedotLataa Meren aarteet. Lataa
Lataa Meren aarteet Lataa ISBN: 9789524954358 Sivumäärä: 400 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.94 Mb Merellinen luonto kuuluu suomalaiseen kansallismaisemaan. Mutta miltä tuo maisema näyttää veden alla?
LisätiedotALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKO- JA KEHRÄÄJÄSELVITYS
ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKO- JA KEHRÄÄJÄSELVITYS Thomas Lilley, Biologi, FT. 20.8.2013 1 JOHDANTO 2 2 LEPAKOIDEN SUOJELU 2 3 LEPAKOIDEN EKOLOGIAA LYHYESTI 2 4 AINEISTO JA MENETELMÄT 3 5 TULOKSET
LisätiedotMillaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011
Millaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Tieteelliset julkaisut lepakoista 1. Wermundsen, T. 2010. Bat habitat requirements implications for land
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
LisätiedotTervetuloa Hiidenvesi-iltaan!
Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan! 17:30 Kahvitarjoilu 18:00 Tilaisuuden avaus Toiminnanjohtaja Jaana Pönni, LUVY ry Karjaanjoen vesistövisio 2021 Tavoitteena lohikalat Karjaanjoen vesistöön missä mennään?
LisätiedotPakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,
Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
LisätiedotTEKNIIKKA VINDIN AB BÖLE PROGRAM BILAGA 4
SUUU NNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB OY BÖLE VINDKRAFTPARK PROGRAM FÖR MILJÖKONSEKVENSBEDÖMNING BILAGA 4 NÄRPIÖN BÖLEN TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKOSELVITYS Thomas Lilley, Biologi, FT. Jenni Prokkola, Biologi,
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotOvatko mikromuovit ongelma. Suomenlahdella?
Ovatko mikromuovit ongelma Suomenlahdella? Outi Setälä Merikeskus 1 Julia Talvitie Merten mikromuovit mitä niistä tiedetään? Ne ovat hyvin pieniä (0.01-5mm) Niitä esiintyy kaikkialla maailman merissä Niillä
LisätiedotSilva Sallamaa Helsingin yliopisto
Lepakoiden päiväpiilonvalinta Silva Sallamaa Helsingin yliopisto Esityksen rakenne rakenne Esityksen Lepakoiden kesäaikaiset päiväpiilot Vaihtelevat valintakriteerit Miten tutkittiin? Tutkimuskysymykset
LisätiedotEkologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotLepakot rakennuksissa
Lepakot rakennuksissa Markku Lappalainen Emma Kosonen Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Esityksen sisältö Lepakoiden suojelullinen asema 1. Lepakot rakennuksissa
LisätiedotLuokka: Vakio(Yhdistetty) Lopputulokset. Noormarkun-Ahlaisten Reserviläiset ry. Tulostettu: sunnuntai Sijoitus Kilpailu %
Luokka: (Yhdistetty) Tulostettu: sunnuntai 18.6.2017 16.23.11 Sijoitus Kilpailu Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID 1 100,0000 429,9824 21 Ilén Eero-Pekka Tukores 2 91,8344 394,8719
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotRiistalaskennat ja riistantutkimus
Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet www.rktl.fi/riista/suurpedot/ www.riistakolmiot.fi/ Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi
LisätiedotBiodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot
Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon
LisätiedotKompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari
Kompensaatiot merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotSTORBÖTETIN LEPAKOIDEN MUUTONSEURANTA
STORBÖTETIN LEPAKOIDEN MUUTONSEURANTA Thomas Lilley, Biologi, FT. 25.11. 2013 1 JOHDANTO 2 2 LEPAKOIDEN SUOJELU 2 3 LEPAKOIDEN EKOLOGIAA LYHYESTI 2 4 AINEISTO JA MENETELMÄT 4 5 TULOKSET JA ARVIO 5 6 YHTEENVETO
LisätiedotSuositeltu suoritusajankohta. Koodi Opintojakson nimi ja laajuus
Oulun yliisto Opintojen rakennekaavio 2017 2018 Tutkinto-ohjelman nimi, Biologian tutkinto-ohjelma Tutkinnon nimi, Luonnontieteiden kandidaatti (3 vuotta, 180 ) Koodi Opintojakson nimi ja laajuus Suositeltu
LisätiedotBIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
LisätiedotMITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?
Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN
LisätiedotMartti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd
Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd -1980 aikoihin kirjolohelle rehukerroin oli n.1,8 1,9 ja rehussa oli fosforia n. 1,3 % 2000 kg rehua sisälsi siis 26 kg fosforia - Kalaan siitä sitoutui sama kuin
LisätiedotVAASAN SULKIS RY POHJANMAAN ALUEEN KAUDEN 2009-2010 PÄÄTÖSTURNAUS - TULOKSET 17.4.2010
VAASAN SULKIS RY POHJANMAAN ALUEEN KAUDEN 009-00 PÄÄTÖSTURNAUS - TULOKSET 7.4.00 Vaasan Sulkis ry Pohjanmaan alueen kauden 009-00 päätösturnaus MK-A Club Quarterfinals Semifinals Final Winner Bye 8 Niko
LisätiedotEUROOPAN LEPAKKOYÖTÄ VIETETÄÄN LOPPUKESÄLLÄ
Tiedote 19.8.2010 Kalle Kosunen LÖYDÄ LEPAKKO! EUROOPAN LEPAKKOYÖTÄ VIETETÄÄN LOPPUKESÄLLÄ Mistä Lepakkoyössä on kyse? Euroopan lepakoidensuojelusopimus EUROBATS suojelee lepakoita lainsäädäntöön vaikuttamalla,
Lisätiedot1. Harri Laiholahti NousSu 55,60 2. Olle Holmbäck PargIF 50,53
Distriktstävling/Piirikunnalliset kisat Pargas/Parainen 13.6.2013 TULOKSET Moukari M 1. Harri Laiholahti NousSu 55,60 2. Olle Holmbäck PargIF 50,53 150 m P9 1. Simon Engström ÅIFK 27,41 2. Filip Björkman
LisätiedotKlo: 13:00. Viinikka Veijo. Ksd Tamminen Marko Casablanca. Casablanca 0 Klo: 14:20. Klo: 13:40. Kukon Tikka Rantala Seppo Perämeri DC
Lohko 1 Viinikka Veijo Ksd Klo: 13: Viinikka Veijo Ksd Tamminen Marko Casablanca 1 Tamminen Marko Casablanca Klo: 14:2 Laine Joni Kukon Tikka Kirjaus klo: 13: Klo: 13:4 Laine Joni Kukon Tikka Rantala Seppo
LisätiedotAURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LEPAKKOSELVITYS
AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LEPAKKOSELVITYS Tuuli Laukkanen 27.10.2014 Sisällysluettelo JOHDANTO...3 ALUEEN YLEISKUVAUS...4 YLEISTÄ LEPAKOISTA... 5 Suojelu...5 Elinympäristö... 5 Lepakot
Lisätiedotvälillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.
Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen
LisätiedotMiksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana
Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen rakenne Maan kasvukunnon
LisätiedotSISÄILMAN SEURANTAMITTAUKSET. Lausunto 07.04.2014 SIIKAISTEN KOULUKESKUS LAUTTIJÄRVENTIE 8 SIIKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A
SIIKAISTEN KOULUKESKUS LAUTTIJÄRVENTIE 8 SIIKAINEN SISÄILMAN SEURANTAMITTAUKSET Lausunto 07.04.2014 Tilaaja Siikaisten kunta Tekninen johtaja Anne Järvenranta Toimeksianto Sisäilman seurantamittaukset.
LisätiedotMunasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays
Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko
LisätiedotPo rtomin lepakkoselvitys Thomas Lilley
Po rtomin lepakkoselvitys 2012 Thomas Lilley 19.9.2012 1 PÖRTOMIN LEPAKKOSELVITYS 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LEPAKOIDEN SUOJELU... 3 3 LEPAKOIDEN EKOLOGIAA LYHYESTI... 3 4 LEPAKOT JA TUULIVOIMA...
LisätiedotKuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke
Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena
LisätiedotMatemaatikot ja tilastotieteilijät
Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat
LisätiedotKala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?
Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotVUFI:n pöytätennismestarit
VUFI:n pöytätennismestarit 1974-2007 Kausi Mestari Joukkueet 2005-2006 Ei pelattu 2004-2005 Ei pelattu 2003-2004 Tapiola 2 2002-2003 Tapiola 4 2001-2002 Tapiola 4 2000-2001 Tapiola 5 1999-2000 Ilmarinen
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus Turussa
Luonnon monimuotoisuus Turussa 11.10.2017 Timo Vuorisalo Biologian laitos Turun yliopisto Kaupungistuminen (urbanisaatio) Kaupungeissa asuvien osuus maailman väestöstä on kasvanut nopeasti: 1800 3 % 1900
LisätiedotVantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä
Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,
LisätiedotMerenhoidon kuulemispalaute 2018
Merenhoidon kuulemispalaute 2018 Merenhoidon ydinryhmä: Maria Laamanen, Samuli Korpinen, Pekka Paavilainen, Janne Suomela, Titta Lahtinen, Jan Ekebom Perustiedot kuulemispalautteesta Palautteita yhteensä:
LisätiedotTilannekatsaus RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE
Tilannekatsaus 18.3.2014 RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE MISSÄ MENNÄÄN? YM:n asettaman työryhmän toimikausi päättyi 15.1.2014 20.2.2014 saapunut ohjeluonnos viimeiselle kierrokselle työryhmän sisällä, kommentointi
LisätiedotRiistalaskennat ja riistantutkimus
Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi
LisätiedotHämeen aluemestaruuskilpailut
Orimattila 04. - 17:51:29 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Noora Etula LAS 96 99 94 98 387 2. Katariina Laine HlAS 95 97 92 99 383 19x 3. Saana Tattari HlAS 95 98 95 95 383 17x 10m Ilmakivääri 40 ls,
LisätiedotMIKSI JÄRVI SAIRASTUU?
Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN
LisätiedotBIOS 3 jakso 3. Ympäristömyrkyt
Ympäristömyrkyt BIOS 3 jakso 3 Ympäristömyrkky on luontoon levinnyt haitallinen aine Haitallisimpia ympäristömyrkkyjä ovat raskasmetallit, DDT, PCB-yhdisteet ja dioksiinit Hajoavat erittäin hitaasti luonnossa,
LisätiedotPROVINSSIROCK 2008 PERJANTAI
PERJANTAI 13.06.2008 15. 21.00 1 Joni Renko H 2 Janna Renko H 3 Laura Raninen H 4 Antti-Pekka Valli H 5 Riina Yli-Ojanperä H 6 Sanna Peltoniemi H 7 Reijo Pulli H 8 Tiina Korkonen H 9 Kari Hautamäki H 10
LisätiedotLepakkoseurantojen käynnistäminen
Lepakkoseurantojen käynnistäminen Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän teemat Miksi lepakkoseurantoja? Oppeja muualta Seurantajärjestelmän käynnistäminen Suomessa Miksi lepakkoseurantoja? Tieto maamme
LisätiedotNekalan asemakaavan nro 8644 lepakkoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Nekalan asemakaavan nro 8644 lepakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32368P001 Raportti 1 (13) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot
LisätiedotNaudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus
Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja
LisätiedotSatakunnan mestaruusviestit HS-alueviestit su Hiihtotapa: Perinteinen
TULOSLUETTELO Satakunnan mestaruusviestit HS-alueviestit su 15.2.2015 Hiihtotapa: Perinteinen Satakunnan Pm- ja HS-alueviestit 15.02.2015, Noormarkku N10 - (2 + 2 + 2 km) 1. 10 Rasti-Lukko 33.13,4 Osuus
LisätiedotMaaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla
Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on moniulotteinen
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotSija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.
OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion
LisätiedotSuomen Cup - Rovaniemi
,0 km - 11.0.00,0 km 1 m 000 m 119 120 1 2 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 14 15 16 17 18 2149841 Ristomatti Hakola 11:29:0 27505122 Esa Mursu 11:0:00 0979240 Elmeri Toivanen 11:0:0 28958422 Jani Sarkkinen 11:1:00
LisätiedotYmpäristömyrkyt. - Haitallisimpia rasvaliukoiset myrkyt jotka:
Ympäristömyrkyt - Kaikki aineet ovat eliöille myrkyllisiä hyvin suurina pitoisuuksina (jopa vesi). - Ympäristömyrkyt ovat haitallisia jo pieninä pitoisuuksina, eikä niistä ole (todettu olevan) eliöille
LisätiedotBIOLOGIAN KANDIOHJELMAN AINEENOPETTAJAN OPINTOSUUNNAN TUTKINTORAKENNE
päivitetty 1.10.2018 lukuvuodelle 2018-2019 BIOLOGIAN KANDIOHJELMAN AINEENOPETTAJAN OPINTOSUUNNAN TUTKINTORAKENNE 2017 2020 BIO-100 Biologian perusopinnot, 2 BIO-101 Eliökunnan evoluutio BIO-102 Eläin-
LisätiedotSUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010
SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset
LisätiedotTervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa
Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin
LisätiedotAsikkalan Pulkkilanharjun lepakoiden muutonseuranta 2009
Asikkalan Pulkkilanharjun lepakoiden muutonseuranta 2009 Timo Metsänen Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti 28.3.2010 2 1 JOHDANTO...2 2 AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT...4
LisätiedotSM-perho 2019 Kuusamo
SM-perho 2019 Kuusamo Jakso 1 Jakso 2 Jakso 3 Jakso 4 Jakso 5 Jakso 6 Jakso 7 Jakso 8 Yhteensä Sijoitus Kalallisia jaksoja Kokonaispisteet Kaloja yhtee C8 Räsänen Mikko 2 2 1 1 2 2 3 1 14 1 8 64500 96
Lisätiedot6 Mille kohderyhmille viestitään (Kuka tarvitsee tietoa, kuka on kiinnostunut tästä? Mieti alla olevat tahot kun valitset kohderyhmiä)
1 VIESTINTÄSUUNNITELMA HARJOITUS 1 Hankkeen nimi 2 Organisaatio 3 Yhteyshenkilö joka toteuttaa viestintää (kuka toteuttaa, kuka saa sanoa?) 4 Ydinviestit (Kirjoita 2 4 ytimekästä ja selkää lausetta siitä,
LisätiedotMeriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus
Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus Sisällys Merenhoito? Merenhoitosuunnitelman laadinta ja aikataulu Yhteistyö Meren hyvä tila ja monimuotoisuus
LisätiedotBIOLOGIAN KANDIOHJELMAN TUTKINTORAKENNE
päivitetty 1.10.2018 lukuvuodelle 2018-2019 BIOLOGIAN KANDIOHJELMAN TUTKINTORAKENNE 2017 2020 BIO-100 Biologian perusopinnot, 2 BIO-101 Eliökunnan evoluutio BIO-102 Eläin- ja kasvikunnan rakenne BIO-103
LisätiedotHatanpään sairaalan asemakaavan nro 8578 lepakkoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Hatanpään sairaalan asemakaavan nro 8578 lepakkoselvitys Raportti ID: 1 750 789 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32368P001 Raportti 1 (13) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotMitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.
Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Vieras vai tulokas? VIERASLAJI Ei kuulu alkuperäiseen lajistoon Ylittänyt ihmisen avustuksella meren, vuoriston tai
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO
LisätiedotEliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma
Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
Lisätiedot