MIELENTERVEYDEN ENSIAPU



Samankaltaiset tiedostot
MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Mielenterveyden häiriöt

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

LYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta

HOIDON TARVE! Ha H aka k na & & L a L ine

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

Psykoositietoisuustapahtuma

Heräteinfo henkiseen tukeen

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Depression paikallinen hoitomalli Turku

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

NUORTEN DEPRESSION HOITO

Ensiapua mielenterveydelle työpajan arjessa. Jyväskylä

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Kaamosmasennusta vai syysväsymystä

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin?

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

Itsemurhasta on turvallista puhua

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä.

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta?

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI Tanja Laukkala

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Rakastatko minua tänäänkin?

Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa?

TERVEYDENHOITAJA ASIAKKAAN MIELENTERVEYDEN TUKENA

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Yleistä addiktioista

Perustietoa masennuksesta

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

Lataa Kognitiivinen psykoterapia. Lataa

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Päihteiden käyttö muu haitallinen käyttäytyminen terveys sosiaalinen tilanne voimavarat hoito

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Parkinsonin tautiin liittyvä masennus yleistä

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Lataa Lääkkeet mielen hoidossa - Matti O. Huttunen. Lataa

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

Somaattisen sairauden poissulkeminen

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA

Transkriptio:

Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1

PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2

MASENNUKSEN VAIKEUSASTE JA AKUUTTIVAIHEEN HOITO HOITO MUOTO LIEVÄ KESKI VAIKEA VAIKEA PSYKOOTTINEN Psykoterapia + + (+) Masennuslääkkeet Psykoosilääkkeet Sähköhoito (ECT) 3 + + + + + + +

MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus. Masennustilasta on kyse, kun oireita on esiintynyt yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan ja oireet ovat vaikeusasteeltaan merkittäviä. Masennuksen oirekuvaan kuuluu yhteensä 10 eri oiretta, mitä useampi oire, sen vakavaasteisempi masennus. 4

MASENNUKSEN MÄÄRITELMÄ Vähintään kaksi seuraavaa oiretta/kahden viimeisen viikon ajan: Epätavallisen surullinen mieliala, joka ei tunnu kohenevan Mielenkiinnon ja mielihyvän menettäminen asioihin, joista aikaisemmin nautti Väsymystä ja voimattomuutta 5

MUITA MASENNUKSEN OIREITA: Itseluottamuksen ja itsearvostuksen aleneminen Aiheettomia syyllisyyden tunteita Kuoleman ajattelua ja kuolemantoiveita Vaikeuksia keskittyä tai tehdä päätöksiä Liikkumisen hitautta, rauhattomuutta tai kiihtyneisyyttä Univaikeuksia tai liiallista nukkumista Painon laskua tai nousua 6

MASENNUKSEN ERI ASTEET Lievää masennustilaa poteva pystyy yleensä toimimaan normaalisti. Keskivaikea masennustila huonontaa yleensä jo selvästi työ ja toimintakykyä. Vaikeasta masennustilasta kärsivä on lähes aina työkyvytön ja tarvitsee usein apua päivittäisissä toimissaan. Psykoottisessa masennuksessa henkilön todellisuudentaju pettää. 7

MASENNUKSEN YLEISYYS Masennustiloista kärsii noin viidesosa suomalaisista aikuisista elämänsä aikana. Vuoden sisällä noin 6 % suomalaisista sairastaa hoitoa vaativaa masennusta. Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen Suomessa. 8

MIKÄ VOI AIHEUTTAA MASENNUKSEN? Kriisi, loukkaus, pettymys tai vaikea uupumus Ero tai ristiriitainen parisuhde Lapsen saaminen Työn menetys tai vaikeus uuden työn löytämisessä Onnettomuuteen joutuminen tai sairastuminen pitkäaikaisesti 9 SIIS: kehityskriisit tai traumaattiset kriisit

MIKÄ VOI AIHEUTTAA MASENNUKSEN? Rikoksen uhriksi joutuminen Muut kuormittavat elämäntilanteet Muista syistä kuten: lääkkeiden tai huumeiden sivuvaikutuksista, talvisin kirkkaan valon puutteesta Ajoissa aloitettu tehokas hoito nopeuttaa toipumista ja estää masennustilan kroonistumisen ja syvenemisen. 10

ELÄMÄN MONET KRIISIT Äkillinen muutos, ratkaiseva käänne tai kohtalokas häiriö ihmisen elämässä. Kukaan ei voi välttyä elämässään kriiseiltä. Reagoimme niihin eri tavalla. On tärkeää selvittää kriisi tavalla tai toisella. Pitkittyessään kriisi voi sairastuttaa ihmisen. Kriisit kuitenkin kasvattavat henkisesti ja niiden kautta voi oppia jotain uutta. 11

SUURIN ALTTIUS: Naisilla Henkilöillä, joilla on suvussa esiintynyt masennusta Henkilöillä, joilla on aikaisemmin ollut masennusta Henkilöillä, joilla on haavoittuva tunne elämä Henkilöillä, joilla on ollut vaikea lapsuus, esim. pahoinpitelyä, heitteillejättöä tms. 12

MASENTUNEEN ENSIAPU 1. Arvioi avunhakijan itsetuhoisuuden riski. 2. Kuuntele rauhallisesti ja moralisoimatta. 3. Rohkaise ja anna tietoa asioista. 4. Rohkaise hakemaan tarvittaessa ammattiapua. 5. Rohkaise huolehtimaan itsestä. 13

1. ASKEL: Arvioi itsetuhoisuuden riski Keskustele itsetuhoisen henkilön kanssa suoraan siitä, mitä hän ajattelee ja miten hän kokee tilanteensa. 1. Kysy onko hänellä itsemurha ajatuksia. Kysymys ei kannusta toteuttamaan itsemurhaajatuksia, vaan osoittaa että välität. 2. Kysy onko hänellä valmis suunnitelma. 3. Kysy onko hänellä aikaisempia itsemurhayrityksiä. 14

2. ASKEL: Kuuntele rauhallisesti ja moralisoimatta Kuuntele, älä tuomitse apua tarvitsevaa heikoksi. Älä ole kriittinen. Älä ilmaise turhautumistasi. Älä anna ylimielisiä ja vähätteleviä neuvoja, kuten ryhdistäydy tai piristy. Vältä riitaantumista ellei se ole välttämätöntä vaarallisen tai vahingollisen tilanteen ehkäisemiseksi. 15

3. ASKEL: Rohkaise ja anna tietoa Kerro, että: Masennus on yleinen sairaus, joka ei kehity hetkessä. Myös toipuminen vie aikaa. Kyseessä on tilanne, jossa tarvitaan lääketieteellistä apua. Asiantuntijoilta on saatavissa apua. Masennukseen on olemassa hoitokeinoja. Masennus ei ole luonteen heikkoutta tai laiskuutta. 16

4. ASKEL: Rohkaise hakemaan ammattiapua Ensimmäinen auttaja on useimmiten terveyskeskuksen tai työterveyden lääkäri, joka voi: kertoa masennuksesta ja sen hoidosta. tutkia mahdollisia fyysisiä syitä masennukseen. määrätä tarvittaessa masennuslääkityksen. antaa lähetteen psykologille tai psykiatrille, jos masennus on pitkäkestoista ja vakavaa. 17

5. ASKEL: Rohkaise huolehtimaan itsestä Säännöllisyys on tärkeää hyvinvoinnille. Mielekäs työ ja tekeminen ovat tärkeä voimavara varsinkin jos masennus pitkittyy. Ajoittainen unettomuus tai nukahtamisongelmat eivät ole pahasta. Säännöllinen kuntoliikunta ylläpitää fyysisen kunnon ohella myös henkistä jaksamista. Vertaistukiryhmät ovat hyödyllinen tuen ja tiedon lähde. 18

AMMATTILAISET, JOTKA VOIVAT AUTTAA MASENTUNUTTA Terveyskeskus tai työterveyslääkäri Psykologi Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykiatri 19

MASENNUKSEN HOITOMUOTOJA Masennuksen hoidossa voidaan käyttää: jotakin vaikuttavaksi osoitettua psykoterapiaa antidepressiivistä lääkehoitoa tai molempia yhtäaikaisesti joissakin tapauksissa myös kirkasvalo tai sähköhoitoa Hoitomuodon valintaan vaikuttavat yksilölliset syyt, masennuksen vaikeusaste sekä eri hoitomuotojen saatavuus. 20

DEPRESSION HOITOMUOTOJA Kognitiivinen terapia Perusajatus: ajatuksemme vaikuttavat tunteisiimme. Auttaa tunnistamaan negatiiviset ajatukset ja ohjaamaan niitä realistisempaan suuntaan. Interpersonaalinen terapia (IPT) Auttaa selvittämään ristiriitoja ihmissuhteissa, selviytymään surun tai muutosten kanssa sekä kehittämään ihmissuhdetaitoja. 21

MASENNUKSEN LÄÄKEHOITO Masennuslääkkeitä on käytettävä säännöllisesti ei tabletti tarvittaessa. Vaikutus alkaa yleensä 2 3 viikon sisällä. Masennuslääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta. Masennuslääkehoidon suositeltu kesto on vähintään 6 kk. Lääkehoidon lopetus tehdään vaiheittain. 22

KIITOS! 23