KANGASALAN KUNTA LAUSUNTO Liite Kasv 20 Kunnanhallitus 13.10.2011 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Satakunnankatu 18 A 33210 TAMPERE Lausuntopyyntö 5.9.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JATKOSELVITYS Tampereen kaupunkiseudulla on tehty selvitystyötä toisen asteen koulutuksen kokoamiseksi. Tuorein työ on Suomen Kuntaliiton kehittämispäällikkö Juha Karvosen laatima Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen jatkoselvitys. Tampereen kaupunkiseudun kuntajohtajakokous on 1.9.2011 omalta osaltaan hyväksynyt toisen asteen selvityksen loppuraportin ja lähettänyt raportin jäsenkuntiin perehtymistä ja lausuntoa varten. Lausunnoissa pyydetään kiinnittämään huomiota raportin toimenpide-ehdotuksiin. Jäsenkuntien tuli antaa lausunnot 10.10.2011 mennessä. Alkuperäinen lausuntoaikataulu on muuttunut. Tampereen kaupunki valitsee rakennemallin lokakuun puolivälissä pidettävässä kokouksessa. Muiden kuntien ei ole syytä tehdä sitovaa lausuntoa asiasta ennen Tampereen kantaa. Selvityshenkilö Juha Karvonen on jättänyt toisen asteen koulutuksen kokoamista koskevan raporttinsa 30.6.2011. Raporttiin on kirjattu seuraava toimenpide-ehdotusosio: TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan hallituskaudella vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Samalla lisätään joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen. Hallitusohjelman mukaan toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjille. Uutena toimintamuotona käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus. Hallituksen tavoitteena on valtiontalouden velan kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.
2 Nykyinen julkisen talouden tila edellyttää, että tulevaisuudessa palvelut tuotetaan tehokkaammin. Talouden kestävyysvaje tulee heijastumaan myös ammatilliseen koulutukseen ja asettamaan sen toiminnalle tehokkuusvaateita. Koulutuksen läpäisyyn ja keskeyttämisen vähentämiseen tulee kiinnittää huomiota. Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Selvitystyön ohjausryhmä linjasi 23.6.2011 pitämässään kokouksessa toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista siten, että Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä yhdistetään isäntäkuntavaihtoehdon mukaisesti 1.1.2013. Edelleen kuntajohtajakokous päätti, että jatkovalmistelun vastuu olisi Tampereen kaupungilla. Esityksen toteuttaminen edellyttää koulutuskonsernin purkamista ja sen järjestämislupien siirtämistä ministeriön päätöksellä Tampereen kaupungille. Kyse on liikkeenluovutuksesta, jolloin kuntayhtymän henkilökunta siirtyy niin sanottuina vanhoina työntekijöinä Tampereen kaupungin palvelukseen. Toimenpide-ehdotuksen perustelut 1. Selvitystyön aikana tehtyjen haastattelujen ja kyselyjen perusteella tuli selvästi ilmi halukkuus Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonsernin yhdistämiseen. Suuri enemmistö sekä haastateltavista että kyselyyn vastanneista olivat tällä kannalla. Tätä kautta uskottiin voitavan muodostaa vahva toisen asteen koulutuksen ydin, joka vahvistaa koko kaupunkiseudun koulutuskenttää. 2. Isäntäkuntavaihtoehdossa omistajaohjaus ja päätöksenteko säilyvät peruskunnilla. Päätöksenteko on läpinäkyvää. Isäntäkuntamalli tukee hallitusohjelman linjauksia. Niiden mukaan hallitus toteuttaa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- palvelurakenneuudistuksen koko maassa, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta parannetaan. 3. Isäntäkuntamallissa sopijakuntien osallistuminen päätöksentekoon toteutuu yhteislautakunnan kautta. Lautakunnalla on merkittävä tehtävä ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Yhteislautakunnassa otetaan huomioon sopijakuntien koulutustarpeet ja varmistetaan, että koulutus säilyy alueellisesti kattavana. Tilaajalautakuntana se vastaa palveluverkosta, mikä tarkoittaa palvelujen alueellisen saatavuuden varmistamista ja palvelujen ohjaamista mm. tilausten kautta. Yhteislautakunnassa voidaan tarkastella ammatillisen koulutuksen kehittämistä koko kaupunkiseudun näkökulmasta ottaen huomioon myös kaupunkiseudun ulkopuolella olevat sopijakunnat.
3 4. Isäntäkuntamalli rikkoo kaikkein vähiten olemassa olevia rakenteita. Uusi ammattiopisto voidaan rakentaa olemassa olevan organisaatiorakenteen pohjalle. Ratkaisu ei muuttaisi henkilökunnan eläketurvaa eikä virka- ja työehtosopimuksia. 5. Esitetyn ratkaisun kautta luodaan parhaat edellytykset huolehtia asiakaslähtöisesti koko ikäluokan koulutustarpeesta. Isäntäkuntamalli kantaa paremmin sosiaalista vastuuta koulutustakuun toteutumisesta. Kuntien vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta tulee tällä hallituskaudella lisääntymään. Tämän vastuun kantamiseen isäntäkuntamalli antaa paremmat edellytykset. 6. Isäntäkuntamalli mahdollistaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kuulumisen samaan organisaatioon. Tämä antaa opiskelijoille mahdollisuuden joustavasti hyödyntää molempien koulutusmuotojen opintoja. Ratkaisu helpottaa myös kahden tai kolmen tutkinnon suorittamista sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteissuunnittelua. 7. Esitetyn ratkaisun kautta saadaan muodostetuksi Suomen suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Vahvoilla koulutuksen järjestäjillä on paremmat edellytykset selvitä tulevaisuuden haasteista, parantaa tehokuutta, tuottaa palvelut edullisemmin ja laadukkaammin sekä lisätä palvelukykyä. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät koulutuksen järjestäjältä riittävän suuria resursseja, vahvaa kontaktipintaa ja hyvää kumppanuutta työ- ja elinkeinoelämään. Koulutuksen järjestäjän tulee olla riittävän vahva, jotta se noteerataan uskottavana yhteistyökumppanina. 8. Esitetty ratkaisu mahdollistaa nykyisten ammattiopistojen päällekkäisten toimintojen poistamisen ja toiminnan tehostamisen sekä omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen tasapainottamisen. Rakenteellisten toimenpide-ehdotusten aikataulu Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän toiminnot yhdistetään isäntäkuntakuntamallin mukaisesti siten, että varsinainen koulutustoiminta käynnistyy 1.1.2013 alkaen. 1. Kaupunkiseudun sivistyslautakuntia ja johtokuntia sekä PIRKOn hallitusta informoidaan toimenpide-esityksistä hankkeen esittelytilaisuudessa 17.8.2011 2. Seutuhallitus käsittelee selvitystyöhön liittyvän raportin 31.8.2011 pidettävässä kokouksessa. 3. Toimenpide-ehdotukset esitellään seutufoorumissa 21.9.2011. 4. Tampereen kaupunki toimii yhdistämisprosessin omistajana ja nimittää vastuuhenkilön ja mahdolliset työryhmät valmistelemaan fuusion toteuttamista 8-9/2011.
5. Tampereen kaupunki laatii toisen asteen koulutuksen kokoamisesta isäntäkuntamallin mukaisesti aiesopimusehdotuksen ja käynnistää yhteistoimintamenettelyn henkilökunnan kanssa 8/2011. 6. PIRKO aloittaa yhteistoimintaan liittyvät neuvottelut oman henkilökuntansa kanssa 8/2011. 7. Yhteistoimintamenettelyn jälkeen Tampereen kaupungin valtuusto päättää aiesopimuksesta ja fuusion toteuttamisesta isäntäkuntamallin mukaisesti 9/2011. 8. Tampereen valtuuston päätöksen jälkeen PIRKO ja sen jäsenkunnat tekevät omat päätöksensä aiesopimuksen hyväksymisestä ja toisen asteen koulutuksen kokoamisesta isäntäkuntamallin mukaisesti 10/2011. 9. Yhteistoimintasopimuksen valmistelun käynnistäminen 1/2012. 10. Tampereen kaupunki hakee koulutuksen järjestämislupaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä Tampereella ja sopijakuntien alueella järjestettävää ammatillista koulutusta, aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta varten 1/2012. 11. Kuntayhtymän päätös purkamisen valmistelusta sekä purkuselvityksen ja purkusopimuksen valmistelun käynnistämisestä 2/2012. 12. Johtavien viranhaltijoiden nimittäminen uuteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatioon 5/2012. 13. Uuden ammattiopiston hallinto, johtamisjärjestelmät ja koulutusrakenteet muutetaan vastaamaan laajentunutta koulutustehtävää. Aiemmat päällekkäiset toiminnot poistetaan 5-9/2012. 14. Kuntayhtymä käynnistää perussopimuksen mukaisen loppuselvityksen valmistelun 5/2012. 15. Yhteislautakunnan nimittäminen Tampereen kaupungin organisaatioon. Tarvittavien muutosten tekeminen lautakuntien johtosääntöön ja sopijakuntien lausunto asiasta 6/2012. 16. Yhteistoimintasopimuksen hyväksyminen Tampereen kaupungin ja sopijakuntien valtuustoissa 8/2012. 17. Yhteislautakunnan johtavan viranhaltijan nimittäminen, mikäli yhteislautakunta ei ole osana osaamis- ja elinkeinolautakuntaa 8/2012. 18. Kuntayhtymän kaikkien virkojen lakkauttaminen - viranhaltijoiden ja työntekijöiden kuuleminen sekä viran lakkauttamisesta että irtisanomisesta 8/2012. 19. Henkilöstön siirtäminen uuden työnantajan palvelukseen neuvottelut 8/2012. 20. Vastaavien virkojen perustaminen Tampereen kaupungin organisaatioon 8/2012. 21. Tampereen kaupunki hakee ammatillisen koulutuksen yksikköhinnan harkinnanvaraista korottamista Opetushallitukselta 30.9.2012 mennessä. 22. Purkuselvityksen ja sopimuksen sekä omaisuuden jaon hyväksyminen kuntien valtuustoissa 9/2012. 23. Kuntayhtymän loppuselvityksen hyväksyminen jäsenkuntien valtuustoissa 9/2012. 24. Valtuuston päätösten toteaminen ja vahvistaminen kuntayhtymän valtuustossa 10/2012. 4
5 25. Lisäksi tulee ottaa huomioon loppuraportin alaluvussa 6.1.1 kuntayhtymän purkamiseen liittyvät seikat niiltä osin, kun niitä ei ole tässä mainittu. Toisen asteen koulutuksen toiminnallinen kehittäminen Selvitystyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi pelkästään ammatillisen koulutuksen fuusioratkaisu on riittämätön. Sen rinnalle tarvitaan vahvaa, kumppanuuteen perustuvaa organisoitua yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välille. Tätä kautta varmistetaan nuorille mahdollisuus hankkia monipuolista ja laaja-alaista osaamista molemmista koulumuodoista. Koko toisen asteen koulutuksen strateginen ja pedagoginen johtaminen edellyttävät oman organisaation muodostamista ja resursointia. Toimenpide-ehdotukset Perustetaan toisen asteen koulutuksen neuvottelukunta 2/2012 ja sijoitetaan sen toiminta Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään. Neuvottelukunta koostuu kaupunkiseudun lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen edustajista ja sen tehtävänä on kaupunkiseudun lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koordinointi seututasolla. Yhteistyön toteuttamiseksi laaditaan kumppanuussopimus 31.10.2011 mennessä. Neuvottelukunnan toiminta, tarkemmat tehtävät ja resurssit määritellään kumppanuussopimuksessa. Kumppanuussopimuksen laadinnasta ja neuvottelukunnan toiminnan käynnistämisestä vastaa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Toimenpide-ehdotuksen perustelut 1. Selvityksessä kerätyn aineiston perusteella tuli selvästi ilmi tarve kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämiselle. Kuilu Tampereen kaupungin ja kehyskuntien lukioiden välillä on kasvanut. Lukiokoulutuksen laadun parantaminen edellyttää kumppanuuteen perustuvan yhteistyön vahvistamista. 2. Yksilöllisten opintopolkujen varmistaminen, koko ikäluokan koulutustarpeesta huolehtiminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen edellyttävät lukioiden ja ammatillisen koulutuksen tiivistä yhteistyötä. 3. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä ei tällä hetkellä ole yhteistä foorumia, jossa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen edustajat voisivat sopia seudullisesti yhteisistä menettelytavoista toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi. Neuvottelukunnan tehtäviä voivat olla mm.: 1. Edistää toisen asteen koulutuksen seudullista yhteistyötä.
6 2. Ottaa seututasolla vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. 3. Varmistaa seututasolla, että jokainen nuori saa koulutuspaikan. 4. Varmistaa, että toisen asteen koulutusjärjestelmä antaa nuorten rakentaa omat yksilölliset opintopolkunsa. 5.Vahvistaa joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen. 6. Seudullisen toisen asteen koulutusstrategian laatiminen ja sen toteuttaminen. 7. Toisen asteen koulutusta koskevien kehittämisehdotusten tekeminen. 8. Suorittaa omalta osaltaan toisen asteen koulutuksen määrällistä ja laadullista ennakointia. 9. Edistää kahden ja kolmen tutkinnon opintojen suorittamista. 10. Edistää etä- ja verkko-opetuksen hyödyntämistä ja nykyaikaisen teknologian käyttöön ottoa. Neuvottelukunnan painopistealueina voivat olla mm.: 1. Yhteinen seudullinen opetustarjonta ja toimintakulttuuri. 2. Opiskelijahuollon palvelujen koordinointi. 3. Maahanmuuttajien tuki- ja koulutuspalvelut. 4. Opinto- ja uraohjauspalvelujen koordinointi 5. Ilman opiskelupaikkaa olevien nuorten seurantajärjestelmä. 6. Seudullinen opetussuunnitelmatyö. 7. Syrjäytymisen ehkäiseminen. 8. Erityisopetuksen järjestämisen koordinointi ja kehittäminen. 9. Yhteinen laatujärjestelmä. 10. Hankkeet ja kansainvälisyystoiminta. 11. Kouluhallinto-ohjelmistojen yhtenäistäminen. Kangasalan kunnan lausunto Kangasalan kunta lausuu Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen jatkoselvityksestä ja sen toimenpide-ehdotuksista seuraavaa: 1. Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla on hyvä tehdä toimenpide-ehdotuksen mukaisesti isäntäkuntamallilla. Tässä ratkaisussa omistajaohjauksen ja päätöksenteon pysyminen peruskunnilla on tärkeä osa koulutuksen järjestämisen avoimuutta. Isäntäkuntamallissa on tärkeää, että sopijakuntien osallistuminen päätöksentekoon varmistetaan yhteislautakunnan kautta. Yhteistoimintasopimukseen tulee kirjata koulutuspaikkojen säilyminen Kangasalan kunnan alueella sijaitsevan ammattioppilaitoksen toimipisteessä. Kangasalan kunta edellyttää lisäksi, että yhteistoimintasopimukseen kirjataan suunnitelma uuden oppilaitoksen toteuttamisesta Kangasalle Pikkolan koulukeskuksen yhteyteen. Samoin sopimukseen tulee kirjata myös muut yhteiset pelisäännöt hyvin tarkasti.
7 Kangasalan kunta kiinnittää huomiota, että tulevan koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opetus valtiolta tulevalla yksikköhinnalla, eli kunnilta ei laskuteta todellisten kustannusten ja yksikköhinnan välistä erotusta. Kuntayhtymän purkaminen ja uuden organisaation rakentaminen ovat varsin työläitä prosesseja. Aikataulun tiukkuuden vuoksi nykyisen kuntayhtymän purkaminen voitaisiin tehdä myös vuonna 2013, vaikka koulutuksen järjestämisvastuu siirrettäisiin jo vuoden 2013 alusta uudelle järjestäjälle. 2. Toisen asteen koulutuksen toiminnallisen kehittämisen varmistamiseksi Tampereen kaupunkiseudulla on perusteltua perustaa toimenpide-ehdotuksen mukainen neuvottelukunta lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koordinoimiseksi. Tämän kehittämisen vastuutahona voi olla kuntajohtajakokouksen linjaaman mallin mukaisesti Tampereen kaupunki. Tämän koordinoinnin tehtävät ja painopistealueet tulee olla tehdyssä selvityksessä neuvottelukunnalle esitetyt asiat. Toiminnallisessa kehittämistyössä tulee kuitenkin erityisesti huolehtia siitä, että kunnan oman lukion kurssitarjonnan monipuolisuus tulee turvatuksi ja yhteistyö kunnassa toimivan omaleimaisen ja monipuolisen ammattioppilaitoksen toimipisteen kanssa säilyy ja kehittyy edelleen. Kuntien pitää saada itse vastata omasta lukiokoulutuksestaan. Kangasalan lukion osalta nykyisessä koulutuksenjärjestämistavassa ei ole mitään sellaista syytä, jonka takia muutos olisi tarpeellinen. Suurempi organisaatio ei anna lisäarvoa lukiopalvelujen tuottamiseen. Kangasalan lukio on oppilasmäärältään riittävän suuri (noin 350 opiskelijaa). Valinnaisuus toteutuu laajasti mm. 5 valinnaista kieltä. Yhteistoimintaa on eri lukioiden kesken. Oppilaitos on aktiivinen toimija niin Kangasalan kunnassa kuin kansainvälisestikin. Tästä on osoituksena noin parikymmentä ystävyyskoulua ympäri Eurooppaa. Taloudellisesti lukion ylläpito ja hallinnointikustannukset ovat moniin muihin lukioihin verrattuna matalat. Selvityksessä ei ole tuotu esiin esitetty sellaisia seikkoja, jotka puoltaisivat nykyisen toimivan järjestämismallin muuttamista. Kaikki selvityksessä esitetyt vaihtoehdot joko lisäävät kustannuksia tai karsivat kangasalalaisten nuorten valinnaisuutta. Yhdistäminen aiheuttaisi rationalisointitarpeen kuten PIRKO:n esimerkki Kangasalla osoitti. Lukioiden kohdalla se tarkoittaa valinnaisuuden keskittämistä Tampereen keskustan lukioihin. Yhteinen hallinto puolestaan lisää hallinnointikustannuksia. Kangasalan lukion oppimistulokset ovat hyviä. Lisäksi Kangasalan lukioon on kevään 2011 yhteishaussa ollut ensisijaisia hakijoita eniten aloituspaikkoihin verrattuna Tampereen kehyskunnista (vetovoimaluku 1. sij. hak./aloituspaikat 1.04, keskimääräinen vetovoimaluku 0.83). Uuden lukiorakennuksen valmistuminen syyslukukauden 2012 alkuun mennessä lisää Kangasalan lukion vetovoimaisuutta.
Kehittämistyö ei saa johtaa oman lukion valinnaisuuden eikä ammattioppilaitoksen toimipisteen linjojen supistamiseen ja niiden keskittymiseen Tampereelle, koska se merkitsee opiskelijoiden pakkohakeutumista Tampereelle ja mm. koulumatkojen pitenemistä. 8
Sivistyslautakunta 114 11.10.2011 Kunnanhallitus 273 17.10.2011 LEMPÄÄLÄN KUNNANHALLITUKSEN LAUSUNTO TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TOISEN ASTEEN JATKOSELVITYKSEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA 477/05/050/2009 SIVLTK 114 Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus päätti kokouksessaan 29.9.2010 käynnistää selvityksen Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen ylläpitäjäverkon kokoamisesta ja yhteistyön kehittämismahdollisuuksista. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ja Suomen Kuntaliitto sopivat yhteistyötä koskevan selvityksen toteuttamisesta. Selvitystyötä tekemään valittiin Suomen Kuntaliiton kehittämispäällikkö Juha Karvonen, jonka toimesta laadittu selvitys valmistui kesäkuun lopussa 2011. Selvitystyön johtopäätöksenä Juha Karvonen toteaa, ettei koko maakunnan kattavaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseen ole tällä hetkellä mahdollisuuksia Pirkanmaalla. Myöskään kaupunkiseudun kuntien lukioiden mukaantulo yhteiseen koulutuksen järjestäjäorganisaatioon ei saa riittävää hyväksyntää. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen yhteen kokoamisesta seudun kunnilla on yhteinen tahtotila ja tätä kehitystä on tarpeen viedä nopeasti eteenpäin seudun kilpailukyvyn varmistamiseksi. Ammatillisen koulutuksen yhteen kokoaminen tarkoittaa Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymän yhdistämistä. Yhdistämisen seurauksena syntyy Suomen suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä, jonka oppilasmäärä on yli 8 000 oppilasta ja työntekijöitä yli 1 200 työntekijää. Organisaatioiden yhdistämisen malleina Karvonen keskittyi tarkastelemaan isäntäkuntaja osakeyhtiömalleja, joista hän päätyi esittämään selvitystyön ohjausryhmänä toimineen kaupunkiseudun kuntajohtajakokouksen tukemana Tampereen kaupungin johdolla toimivaa isäntäkuntamallia. Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus käsitteli Karvosen selvitystä kokouksessaan 31.8.2011. Seutuhallitus päätti lähettää raportin jäsenkuntiin perehtymistä varten ja samalla seutuhallitus pyysi jäsenkunnilta lausuntoa raportin toimenpide-ehdotuksista. Tampereen kaupunkiseudun kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon kesken käytiin 22.9.2011 neuvottelu yhteistyön kehittämisestä toisen asteen koulutuksessa. Neuvottelussa todettiin yhteinen näkemys organisaatioiden yhdistämisestä ja neuvottelijoiden enemmistö oli isäntäkuntamallin kannalla mutta myös osakeyhtiömalli nähtiin mahdolliseksi. Seudun kuntien toimesta korostettiin sitä, että Tampereen tulee tehdä ensin päätös haluamastaan organisaatiomuodosta ja vasta tämän jälkeen seudun kunnat päättävät omasta kannastaan seutuhallitukselle toimittamissaan lausunnoissa. Selvitysmies Juha Karvosen selvityksestä sekä mm. Tampereen toisen asteen koulutuksen johtokunnan ja osaamis- ja elinkeinolautakunnan antamista lausunnoista käy ilmi, että Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymän yhdistäminen voidaan tehdä joko isäntäkunta- tai osakeyhtiömallilla. Näissä molemmissa
malleissa on puoltavia ja kielteisiä puolia riippuen siitä näkökulmasta, josta organisaatiomuotoa tarkastellaan. Isäntäkuntamallia puoltavana seikkana voidaan pitää päätöksenteon säilymistä lähempänä peruskuntia. Tällöin voidaan yhdessä sopia seudullisen lautakunnan perustamisesta, joka tarkastelee ammatillisen koulutuksen kehittämistä seudullisesti. Tässä mallissa joudutaan rikkomaan olemassa olevia päätöksenteon rakenteita (esimerkiksi tilaaja tuottaja-malli) kaikkein vähiten. Tampereen kehittämää sopimusohjausta (palvelun vaikuttavuus, laatu ja sen seuranta) voidaan laajentaa seudun kunnat käsittäväksi kunnilta pyydettävän lausuntomenettelyn avulla. Tampereen osalta lukiokoulutus säilyy samassa organisaatiossa. Myös tukipalveluiden järjestäminen on isäntäkuntamallissa sujuvampaa ja tehokkaampaa. Isäntäkuntamallia puoltaa myös se, että isäntäkuntamallista on helpommin mahdollista siirtyä osakeyhtiömalliin mikäli näin myöhemmin seudun kuntien kanssa sopimalla nähdään tarkoituksenmukaiseksi. Osakeyhtiömallia puoltavina seikkoina on tuotu esiin päätöksenteon joustavuutta ja nopeutta sekä osakeyhtiömallin mukanaan tuomaa taloudellista itsenäisyyttä ja vastuuta. Talouden näkökulmasta molemmissa malleissa toiminta on järjestettävä läpinäkyvästi yksikköhintarahoituksella. Isäntäkuntamallissa kuntien kesken sovitaan yhteistyösopimuksella rahoituksen periaatteet. Osakeyhtiömallissa yksikköhintarahoitus tulee suoraan osakeyhtiölle. Eläkemenoperusteisten maksujen rahoitus tulee molemmissa malleissa sopia erikseen. Osakeyhtiömallissa riskinä on se, ettei valtio anna täysimääräisesti harkinnanvaraisena yksikköhinnan korotuksena takaisin ammatillisen koulutuksen investointien arvonlisäveronpalautuksia kuten muissa vastaavissa tapauksissa Suomessa. Lukioiden investointien arvonlisäveropalautukset joudutaan maksamaan takaisin ilman vastaavaa korvausta. Osakeyhtiömallin heikkoutena on myös se, ettei yksikköhintarahoituksen korotus välttämättä korvaa arvonlisäveron palautuksia täysimääräisesti ja tulevaisuuden rakennusinvestoinnit tulevat näin arvonlisäveron vuoksi nykyistä kalliimmiksi. Asiaa on esitelty selvitysmies Juha Karvosen toimesta Lempäälän kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäsenille seutufoorumissa 21.9.2011 ja valtuustoseminaarissa 28.9.2011. Lisätiedot: sivistysjohtaja Nina Lehtinen, puh. 050-3839 789 Ehdotus SIVISTYSLAUTAKUNTA merkitsee tiedoksi seuraavan ehdotuksen kunnanhallituksen lausunnoksi seutuhallitukselle: KUNNANHALLITUS päättää esittää lausuntonaan seutuhallitukselle, että Pirkanmaan koulutuskonsernin ja Tampereen ammattiopiston toiminnot yhdistetään ns. isäntäkuntamallilla, että yhdistäminen tehdään vuoden 2013 alusta lukien,
että valittua organisaatiomuotoa arvioidaan yhdessä seudun kuntien kanssa valtuustokauden 2013-2016 lopussa, ja että neuvottelut Pirkanmaan koulutuskonsernin jäsenkuntien kanssa aloitetaan pikimmiten. SIV 11.10.2011 Päätös SIVISTYSLAUTAKUNTA hyväksyi keskustelun jälkeen ehdotuksen yksimielisesti. SIV 12.10.2011/RA/ra KHAL 273 Ehdotus KUNNANHALLITUS hyväksyy sivistyslautakunnan esityksen ja päättää esittää lausuntonaan seutuhallitukselle, että Pirkanmaan koulutuskonsernin ja Tampereen ammat tiopiston toiminnot yhdistetään ns. isäntäkuntamallilla, että yhdistäminen tehdään vuoden 2013 alusta lukien, että valittua organisaatiomuotoa arvioidaan yhdessä seudun kuntien kanssa valtuustokauden 2013-2016 lopussa, ja että neuvottelut Pirkanmaan koulutuskonsernin jäsenkuntien kanssa aloitetaan pikimmiten. HALL 12.10.2011 Päätös KUNNANHALLITUS hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. HALL 17.10.2011/ KA/ka
NOKIAN KAUPUNGINHALLITUKSEN LAUSUNTO TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TOISEN ASTEEN JATKOSELVITYKSEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus päätti kokouksessaan 29.9.2010 käynnistää selvityksen Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen ylläpitäjäverkon kokoamisesta ja yhteistyön kehittämismahdollisuuksista. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ja Suomen Kuntaliitto sopivat yhteistyötä koskevan selvityksen toteuttamisesta. Selvitystyötä tekemään valittiin Suomen Kuntaliiton kehittämispäällikkö Juha Karvonen, jonka toimesta laadittu selvitys valmistui kesäkuun lopussa 2011. Selvitystyön johtopäätöksenä Juha Karvonen toteaa, ettei koko maakunnan kattavaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseen ole tällä hetkellä mahdollisuuksia Pirkanmaalla. Myöskään kaupunkiseudun kuntien lukioiden mukaantulo yhteiseen koulutuksen järjestäjäorganisaatioon ei saa riittävää hyväksyntää. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen yhteen kokoamisesta seudun kunnilla on yhteinen tahtotila ja tätä kehitystä on tarpeen viedä nopeasti eteenpäin seudun kilpailukyvyn varmistamiseksi. Ammatillisen koulutuksen yhteen kokoaminen tarkoittaa Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymän yhdistämistä. Yhdistämisen seurauksena syntyy Suomen suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä, jonka oppilasmäärä on yli 8.000 oppilasta ja työntekijöitä yli 1.200 työntekijää. Organisaatioiden yhdistämisen malleina Karvonen keskittyi tarkastelemaan isäntäkunta- ja osakeyhtiömalleja, joista hän päätyi esittämään selvitystyön ohjausryhmänä toimineen kaupunkiseudun kuntajohtajakokouksen tukemana Tampereen kaupungin johdolla toimivaa isäntäkuntamallia. Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus käsitteli Karvosen selvitystä kokouksessaan 31.8.2011. Seutuhallitus päätti lähettää raportin jäsenkuntiin perehtymistä varten ja samalla seutuhallitus pyysi jäsenkunnilta lausuntoa raportin toimenpide-ehdotuksista. Tampereen kaupunkiseudun kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon kesken käytiin 22.9.2011 neuvottelu yhteistyön kehittämisestä toisen asteen koulutuksessa. Neuvottelussa todettiin yhteinen näkemys organisaatioiden yhdistämisestä, ja neuvottelijoiden enemmistö oli isäntäkuntamallin kannalla, mutta myös osakeyhtiömalli nähtiin mahdolliseksi. Seudun kuntien toimesta korostettiin sitä, että Tampereen tulee tehdä ensin päätös haluamastaan organisaatiomuodosta, ja vasta tämän jälkeen seudun kunnat päättävät omasta kannastaan seutuhallitukselle toimittamissaan lausunnoissa. Nokian kaupungin luottamushenkilöille raporttia on esitelty 21.9.2011 seutufoorumissa Tampereella sekä Nokialla 26.9.2011.
Tampereen kaupunginhallitus on 10.10.2011 532 päättänyt lausuntonaan seuraavaa: Pirkanmaan koulutuskonsernin ja Tampereen ammattiopiston toiminnot yhdistetään ns. isäntäkuntamallilla siten, että myös Tampereen kaupungin järjestämä lukiokoulutus on samassa tuottajaorganisaatiossa, että yhdistäminen tehdään vuoden 2013 alusta lukien, että valittua organisaatiomuotoa arvioidaan yhdessä seudun kuntien kanssa valtuustokauden 2013 2016 lopussa, ja että neuvottelut Pirkanmaan koulutuskonsernin jäsenkuntien kanssa aloitetaan pikimmiten../. Liitteinä on Juha Karvosen laatima jatkoselvitysraportti Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksesta sekä muistio Tampereen kaupunkiseudun kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon kesken käydystä neuvottelusta 22.9.2011 yhteistyön kehittämisestä toisen asteen koulutuksessa. Kj: Kh päättää esittää lausuntonaan seutuhallitukselle seuraavaa: - Pirkanmaan koulutuskonsernin ja Tampereen ammattiopiston toiminnot yhdistetään ns. isäntäkuntamallilla - yhdistäminen tehdään vuoden 2013 alusta lukien - valittua organisaatiomuotoa arvioidaan yhdessä seudun kuntien kanssa valtuustokauden 2013-16 lopussa - neuvottelut Pirkanmaan koulutuskonsernin jäsenkuntien kanssa aloitetaan pikimmiten. Päätös:
Ylöjärven kaupunki Ote pöytäkirjasta Kaupunginhallitus 410 24.10.2011 Lausunto Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen jatkoselvityksestä 555/08.088/2011 KAUPHALL 410 Seloste Vs. sivistystoimenjohtaja Hannu Kuusela Selvityshenkilö Juha Karvonen on jättänyt toisen asteen koulutuksen kokoamista koskevan raporttinsa 30.6.2011. Tehtävänä oli selvittää toisen asteen ylläpitäjäverkon kokoamisen eri vaihtoehdot, kuvata kokoamisen vaikutuksia sekä arvioida organisaatiomalleja eri näkökulmista. Toimenpide-ehdotukset Tampereen kaupunkiseudun kuntajohtajakokous hyväksyi 1.9.2011 omalta osaltaan toisen asteen selvityksen loppuraportin ja päätti, että Tampereen kaupunki nimeää toisen asteen rakenteellisen kehittämisen toimenpiteille vastuuhenkilön. Samalla päätettiin, että Tampereen kaupunki vastaa toisen asteen toiminnallisen kehittämisen toimenpiteiden valmistelusta. Kuntajohtajakokous päätti, että raportti lähetetään jäsenkuntiin perehtymistä ja lausuntoa varten. Lausunnot pitää toimittaa 10.10.2011 mennessä. Kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon neuvottelussa 22.9.2011 sovittiin, että Tampereen ratkaisut on tehtävä ensin ja muut kunnat sovittavat ratkaisunsa siihen. Kuntien lausunnot tehdään vasta Tampereen ratkaisun jälkeen. Vuosi 2013 on edelleen tavoitteena, päätökset tarvitaan vuoden 2011 aikana. Samoin todettiin, että tarvitaan päätoiminen henkilö toteuttamaan muutosprosessi. Tampereen kaupunginhallitus käsitteli asiaa 10.10.2011 ja päätti mm., että Pirkanmaan koulutuskonsernin ja Tampereen ammattiopiston toiminnot yhdistetään ns. isäntäkuntamallilla siten, että myös Tampereen kaupungin järjestämä lukiokoulutus on samassa tuottajaorganisaatiossa. Selvityshenkilö Juha Karvosen laatimaan raporttiin on kirjattu kaksi perusteltua ehdotusta Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi. Ensimmäinen liittyy rakenteelliseen ja toinen toiminnalliseen kehittämiseen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan hallituskaudella vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen
Ylöjärven kaupunki Ote pöytäkirjasta Kaupunginhallitus 410 24.10.2011 päättävien nuorten ohjauksesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Samalla lisätään joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen. Hallitusohjelman mukaan toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjille. Uutena toimintamuotona käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus. Hallituksen tavoitteena on valtiontalouden velan kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Nykyinen julkisen talouden tila edellyttää, että tulevaisuudessa palvelut tuotetaan tehokkaammin. Talouden kestävyysvaje tulee heijastumaan myös ammatilliseen koulutukseen ja asettamaan sen toiminnalle tehokkuusvaateita. Koulutuksen läpäisyyn ja keskeyttämisen vähentämiseen tulee kiinnittää huomiota. Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä yhdistetään isäntäkuntavaihtoehdon mukaisesti 1.1.2013. Esityksen toteuttaminen edellyttää koulutuskonsernin purkamista ja sen järjestämislupien siirtämistä ministeriön päätöksellä Tampereen kaupungille. Kyse on liikkeenluovutuksesta, jolloin kuntayhtymän henkilökunta siirtyy niin sanottuina vanhoina työntekijöinä Tampereen kaupungin palvelukseen. Toimenpide-ehdotuksen perustelut 1. Selvitystyön aikana tehtyjen haastattelujen ja kyselyjen perusteella tuli selvästi ilmi halukkuus Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonsernin yhdistämiseen. Suuri enemmistö sekä haastateltavista että kyselyyn vastanneista olivat tällä kannalla. Tätä kautta uskottiin voitavan muodostaa vahva toisen asteen koulutuksen ydin, joka vahvistaa koko kaupunkiseudun koulutuskenttää. 2. Isäntäkuntavaihtoehdossa omistajaohjaus ja päätöksenteko säilyvät peruskunnilla. Päätöksenteko on läpinäkyvää. Isäntäkuntamalli tukee hallitusohjelman linjauksia. Niiden mukaan hallitus toteuttaa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kuntapalvelurakenneuudistuksen koko maassa, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta parannetaan.
Ylöjärven kaupunki Ote pöytäkirjasta Kaupunginhallitus 410 24.10.2011 3. Isäntäkuntamallissa sopijakuntien osallistuminen päätöksentekoon toteutuu yhteislautakunnan kautta. Lautakunnalla on merkittävä tehtävä ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Yhteislautakunnassa otetaan huomioon sopijakuntien koulutustarpeet ja varmistetaan, että koulutus säilyy alueellisesti kattavana. Tilaajalautakuntana se vastaa palveluverkosta, mikä tarkoittaa palvelujen alueellisen saatavuuden varmistamista ja palvelujen ohjaamista mm. tilausten kautta. Yhteislautakunnassa voidaan tarkastella ammatillisen koulutuksen kehittämistä koko kaupunkiseudun näkökulmasta ottaen huomioon myös kaupunkiseudun ulkopuolella olevat sopijakunnat. 4. Isäntäkuntamalli rikkoo kaikkein vähiten olemassa olevia rakenteita. Uusi ammattiopisto voidaan rakentaa olemassa olevan organisaatiorakenteen pohjalle. Ratkaisu ei muuttaisi henkilökunnan eläketurvaa eikä virka- ja työehtosopimuksia. 5. Isäntäkuntamalli mahdollistaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kuulumisen samaan organisaatioon. Esitetyn ratkaisun kautta luodaan parhaat edellytykset huolehtia asiakaslähtöisesti koko ikäluokan koulutustarpeesta. Isäntäkuntamalli kantaa paremmin sosiaalista vastuuta koulutustakuun toteutumisesta. Kuntien vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta tulee tällä hallituskaudella vahvistumaan. Isäntäkuntamalli antaa opiskelijoille mahdollisuuden joustavasti hyödyntää molempien koulutusmuotojen opintoja. Ratkaisu helpottaa myös kahden tai kolmen tutkinnon suorittamista sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteissuunnittelua. 6. Esitetyn ratkaisun kautta saadaan muodostetuksi Suomen suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Vahvoilla koulutuksen järjestäjillä on paremmat edellytykset selvitä tulevaisuuden haasteista, parantaa tehokuutta, tuottaa palvelut edullisemmin ja laadukkaammin sekä lisätä palvelukykyä. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät koulutuksen järjestäjältä riittävän suuria resursseja, vahvaa kontaktipintaa ja hyvää kumppanuutta työ- ja elinkeinoelämään. Koulutuksen järjestäjän tulee olla riittävän vahva, jotta se noteerataan uskottavana yhteistyökumppanina. 7. Esitetty ratkaisu mahdollistaa nykyisten ammattiopistojen päällekkäisten toimintojen poistamisen ja toiminnan tehostamisen sekä omalta osaltaan julkisen talou-
Ylöjärven kaupunki Ote pöytäkirjasta Kaupunginhallitus 410 24.10.2011 den kestävyysvajeen tasapainottamisen. Toisen asteen koulutuksen toiminnallinen kehittäminen Selvitystyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi pelkästään ammatillisen koulutuksen fuusioratkaisu on riittämätön. Sen rinnalle tarvitaan vahvaa, kumppanuuteen perustuvaa organisoitua yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välille. Tätä kautta varmistetaan nuorille mahdollisuus hankkia monipuolista ja laaja-alaista osaamista molemmista koulumuodoista. Koko toisen asteen koulutuksen strateginen ja pedagoginen johtaminen edellyttävät oman organisaation muodostamista ja resursointia. Toimenpide-ehdotukset Perustetaan toisen asteen koulutuksen neuvottelukunta 2/2012 ja sijoitetaan sen toiminta Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään. Neuvottelukunta koostuu kaupunkiseudun lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen edustajista ja sen tehtävänä on kaupunkiseudun lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koordinointi seututasolla. Neuvottelukunnan toiminta, tarkemmat tehtävät ja resurssit määritellään myöhemmin laadittavassa kumppanuussopimuksessa. Kumppanuussopimuksen laadinnasta ja neuvottelukunnan toiminnan käynnistämisestä vastaa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Toimenpide-ehdotuksen perustelut 1. Selvityksessä kerätyn aineiston perusteella tuli selvästi ilmi tarve kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämiselle. Kuilu Tampereen kaupungin ja kehyskuntien lukioiden välillä on kasvanut. Lukiokoulutuksen laadun parantaminen edellyttää kumppanuuteen perustuvan yhteistyön vahvistamista. 2. Yksilöllisten opintopolkujen varmistaminen, koko ikäluokan koulutustarpeesta huolehtiminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen edellyttävät lukioiden ja ammatillisen koulutuksen tiivistä yhteistyötä. 3. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä ei tällä hetkellä ole yhteistä foorumia, jossa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen edustajat voisivat sopia seudullisesti yhteisistä menettelytavoista toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi. Neuvottelukunnalle suunnitellut tehtävät ja työn painopistealueet on esitetty raportissa.
Ylöjärven kaupunki Ote pöytäkirjasta Kaupunginhallitus 410 24.10.2011 Ylöjärven kaupungin perusopetuksen oppilaanohjaajat ovat lausuneet mielipiteensä toisen asteen koulutuksen jatkoselvityksestä. Sivistystoimenjohtaja Kuuselan ehdotus Ylöjärven kaupunginhallitus lausuu Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen jatkoselvityksen toimenpide-ehdotuksista seuraavaa: 1) Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla tehdään toimenpideehdotuksen mukaisesti isäntäkuntamallilla. Tässä ratkaisussa omistajaohjauksen ja päätöksenteon pysyminen peruskunnilla on tärkeä osa koulutuksen järjestämisen avoimuutta. Isäntäkuntamallissa on tärkeää, että sopijakunnilla on omistajaohjauksellinen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon yhteislautakunnan kautta. Tulevan toiminnan kannalta on tärkeätä, että yhdessä laaditaan yhteistoiminnasta kattava yhteistoimintasopimus. Yhteistoimintasopimuksessa on syytä sopia tarkemmista yksityiskohdista kuten isäntäkunnan ylemmän toimielimen otto-oikeuden rajoittamisesta sekä paikallisen elinkeinorakenteen huomioon ottamisesta toisen asteen koulutuksen alueellisen kattavuuden varmistamiseksi. 2) Toisen asteen koulutuksen toiminnalliseksi kehittämiseksi esitetyn neuvottelukunnan perustaminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään on syytä siirtää myöhäisempään tarkasteluun. On perusteltua keskittää toisen asteen kehittämisen edellyttämät voimavarat kansallisestikin varsin mittavaan fuusiohankkeeseen ja jatkaa toisen asteen oppilaitosten yhteistyötä nykyisissä verkostoissa. Oheismateriaali - Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen jatkoselvitys (toimitettu aiemmin paperiversiona kaupunginhallituksen jäsenille) Kaupunginjohtaja ehdottaa Kaupunginhallitus hyväksyy vs. sivistystoimenjohtajan ehdotuksen. Päätös Hyväksyttiin. ----- Tarkastamattoman pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa:
Ylöjärven kaupunki Ote pöytäkirjasta Kaupunginhallitus 410 24.10.2011 Ylöjärvellä 25.10.2011 Timo Saari pöytäkirjanpitäjä