1(7) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto 2009 2011 -hanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella Loppuraportti 1
2(7) Versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 18.1.2011 Piia Astila-Ketonen Ensiluonnos 0.2 29.9.2011 Piia Astila-ketonen Tekstin tuottaminen 0.3 9.10.2011 Piia Astila-Ketonen/ Täydennys Minna Pohjola 0.4 12.10.2011 Minna Pohjola Täydennys 0.5 19.10.2011 Piia Astila-Ketonen Täydennys 1.0 19.10.2011 Piia Astila-Ketonen Julkaisu Sisällysluettelo LIITTEET... 2 LIITE 1 LÄHDELUETTELO... 2 1 JOHDANTO... 3 2 TAUSTA JA TARKOITUS SEKÄ TEHTÄVÄN KUVAUS... 3 2.1 Tausta ja tarkoitus...3 2.2 Tehtävän kuvaus...4 2.3 Tehtävään liittyvät aikaisemmat tutkimukset...4 3 TEHTÄVÄN ORGANISAATIO... 5 4 TULOKSET... 6 5 ARVIOINTI... 6 6 POHDINTA... 6 Liitteet Liite 1 Lähdeluettelo
3(7) 1 Johdanto Toukokuun alussa 2011 voimaan astuneen terveydenhuoltolain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta, kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta, vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä sekä vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Kaste-ohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2008-2011. Kaste -ohjelman päätavoitteena on lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja (Kaste ohjelma 2009-2011). Hoitotyön toimintaohjelma 2009-2011, Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön, perustuu Kaste -ohjelmaan. Hoitotyöhön toimintaohjelma vuosille 2009 2011 korostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä osana hoitotyötä ja sen johtamista. Hoitotyön toimintaohjelmalla 2009-2011 luodaan uudet johtamisrakenteet ja -käytännöt tukemaan hoitotyön henkilöstön osaamisen ja ammatillisen toiminnan kehittämistä. Hoitotyön toimintaohjelmalla tuetaan hoitotyön johtajia hoitohenkilöstön osaamisen ja ammatillisen toiminnan kehittämisessä (Hoitotyön toimintaohjelma 2009-2011). Perustuslain (1999 / 731,19 ) mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Kuntalaki (1995 / 365, 1 ) antaa kunnille tehtäväksi edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kansanterveyslain (2005 / 928, 1 ) mukaani kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa.. Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella (VeTeTH) -osahankkeen tarkoituksena on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä. Hankkeen tavoitteisiin pyritään kahdeksan alueellisen toimenpiteen avulla. Hankkeen ensimmäisenä toimenpiteenä oli kartoittaa sosiaali- ja terveysalan johtajien tietoja ja toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueella. Kartoitus toteutettiin sähköisenä kyselynä Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen sosiaali- ja terveysjohtajille sekä johtaville lääkäreille joulukuussa 2009. Terveyden edistäminen kattaa laajan kokonaisuuden ja tässä kyselyssä haluttiin kartoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon johtajilta seuraavia teema-alueita: strategiat ja toimintaohjelmat, johtaminen ja resurssit, koulutustarpeet sekä tulevaisuuden haasteet. 2 Tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus 2.1 Tausta ja tarkoitus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta - kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa:
4(7) 1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategioiden ja toimintaohjelmien tunnettuutta 2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtamista ja resursseja 3. Terveyden ja hyvinvoinnin terveyden edistämisen koulutustarpeita 4. Tulevaisuuden haasteita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suhteen 2010-luvulla Lisäksi kyselyn avulla haluttiin viestittää Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella (VeTeTH) -osahankkeen toteutuksesta Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. 2.2 Tehtävän kuvaus Kysely lähetettiin internet -pohjaisena Webropol -kyselynä sosiaali- ja perusturvajohtajille tai vastaaville, hoitotyön johtajille (ylihoitajat, toimialueylihoitajat, johtavat hoitajat, hallintoylihoitajat) sekä johtaville lääkäreille (N=202). Kaikki kyselyn vastaanottajat toimivat joko perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai sosiaalipalveluissa Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueella joulukuun alussa 2009. Vastausaika oli 1.12. - 23.12.2009. Vastaajia muistutettiin sähköpostilla kyselystä kaksi kertaa. Kyselylomake sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä (liite 1). Kyselyn tulokset analysoitiin kyselyn teema-alueiden mukaisesti: vastaajien taustatiedot, strategiat ja toimintaohjelmat, johtaminen ja resurssit, koulutustarpeet sekä tulevaisuus. Strukturoidut kysymykset analysoitiin kuvailevin menetelmin ja avoimet kysymykset sisällön analyysillä. Kyselyn laati projektisuunnittelija hankkeen projektiryhmän avustuksella. Kyselylomakkeen laadinnassa hyödynnettiin aikaisempia tutkimuksia, joissa oli selvitetty terveyden ja hyvinvoinnin johtamisen kysymyksiä. Projektiryhmä esitestasi lomakkeen marraskuussa 2009. Vastauksia saatiin kolmen viikon vastausaikana yhteensä 94. Vastausprosentti oli 47, mitä voidaan pitää tavanomaisena, kun on kyse sähköpostikyselystä. 2.3 Tehtävään liittyvät aikaisemmat tutkimukset Terveyden edistämisen johtamista on tutkittu jonkin verran Suomessa. Tässä kaksi esimerkkiä aiemmin tehdyistä tutkimuksista, ensimmäinen käsittelee terveyden edistämisen johtamista terveyskeskuksissa ja toinen erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Rimpelän, Saariston, Wissin ja Ståhlin (toim.)terveyden edistäminen terveyskeskuksissa 2008 (2009, THL) tutkimuksessa sovellettiin väestön terveyden edistämisaktiivisuuden (VTEA) tulkintaa terveyskeskuksiin ja verrattiin soveltuvin osin tuloksia 2003 ja 2005 tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Tavoitteena oli tehdä mitattaviksi ne keskeiset organisaatiotason ominaisuudet, joihin väestön terveyden edistäminen perustuu. VTEA jaetaan kuuteen teemaan: sitoutuminen väestön terveyden edistämiseen, johtaminen, yhteiset käytännöt, väestön terveyden seuranta ja tarveanalyysi, terveyden edistämisen/ehkäisevien palvelujen voimavarat ja osallisuus. Terveyskeskusten (TK, N = 231) johtajille lähetettiin lokakuussa 2008 verkkokysely, johon pyydettiin vastaamaan johtoryhmän yhteistyönä. Harkinnanvaraisesti muodostettujen VTEA:n viittä näkökulmaa (osallisuus jäi pois, koska siihen soveltuvia toimintoja ei löytynyt terveyskeskuksista) koskevien kysymysten lisäksi lomakkeessa oli kysymyksiä johdon tulkinnoista terveyden edistämisestä ja keskeisistä kansanterveysohjelmista (terveysvaikutusten arviointi, terveyserojen kaventaminen, terveyskasvatus ja terveysneuvonta, ehkäisevä mielenterveystyö, päihdehaittojen vähentäminen, tupakoinnin vähentäminen, seksuaaliterveys, terveystarkastukset ja seulonnat). Vastaukset saatiin 190 terveyskeskuksesta, vastausprosentin ollessa 82 % suurimmissa ja 89 % keskisuurissa.
5(7) Tutkimus vahvistaa aikaisemmin (2003 ja 2005) todetut suuret erot terveyskeskusten välillä. Väestön terveyden edistämisen hallinnollinen laatu on suurissa terveyskeskuksissa parempi kuin keskisuurissa ja pienissä terveyskeskuksissa, mutta myös suurten terveyskeskuksen välillä oli merkittäviä eroja. Tuloksista voitiin päätellä, että noin joka kolmannessa terveyskeskuksessa väestön terveyden edistäminen oli suunnitelmallisesti, mutta vaihtelevasti johdettua toimintaa. Valta-osassa terveyskeskuksia se oli kuitenkin sattumanvaraista ja painottui yksittäisille osa-alueille. Sitoutuminen, johtaminen, yhteiset käytännöt ja seuranta olivat selvässä yhteydessä toisiinsa, mutta henkilöstövoimavarat eivät olleet yhteydessä edellä mainittuihin. Väestön terveyden edistämistä koskevien toimintakannanottojen ja talousarvion välinen yhteys nähtiin useimmissa terveyskeskuksissa heikolta tai sitä ei ollut lainkaan. Kotisaaren pro gradu -tutkielmassa Johdon näkemys terveyden edistämisestä erikoissairaanhoidossa (Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos, 2010) tutkimustehtävänä oli selvittää ja kuvata, mitä terveyden edistäminen erikoissairaanhoidossa tarkoittaa johtavien viranhaltijoiden näkökulmasta. Tutkimusaineistona olivat kuuden erikoissairaanhoidon johtavan viranhaltijan ja kuuden perusterveydenhuollon johtavan viranhaltijan teemahaastattelut. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimus vahvistaa, että perusterveydenhuollolla ja erikoissairaanhoidolla on terveyden edistämisessä yhteinen tavoite, mutta esteenä on vakiintunut tehtäväjako. Perusterveydenhuollossa toivottiin tukea erikoissairaanhoidolta terveysneuvonnassa ja kehittämishankkeissa. Muina erikoissairaanhoidon tehtävinä nähtiin perusterveydenhuollossa koulutus ja asiantuntijuus, erikoissairaanhoidossa tutkimus, tiedottaminen ja väestötietojen seuranta. Tutkimuksessa tuli ilmi, että terveyden edistämisen strategia ei toteudu, koska erikoissairaanhoidolla ja perusterveydenhuollolla on ristiriita erikoissairaanhoidon mukaan kunta-asiakkaat eivät pidä terveyden edistämistä erikoissairaanhoidon tehtävänä ja perusterveydenhuollon mukaan terveyden edistäminen on myös erikoissairaanhoidon tehtävä ydinprosesseissa perustehtävän ohella. Kotisaaren (2010) tutkimuksen mukaan terveyden edistämisen toteutumiseen edellytyksenä nähtiin johdon tuki. Tälle esteitä nähtiin olevan se, että terveyden edistäminen on ristiriidassa kunta-asiakkaiden kanssa ja vaikuttavuus nähdään vähäisenä. Lisäksi erikoissairaanhoidon antamia ohjauksellisia mahdollisuuksia vaikuttaa potilaisiin ei nähdä ja otollisia neuvontahetkiä ei tiedosteta potilasohjauksessa. Erikoissairaanhoidon johtavat viranhaltijat arvostavat ammattilaisten osaamista ja työhön sitoutumista sekä korostavat koulutusta uusien tehtävien hallinnassa. Johtamisen keinona on terveyden edistämisen sisällyttäminen organisaation strategiaan ja sen osoittaminen tärkeäksi henkilökunnalle pitämällä terveyden edistämistä esillä. 3 Tehtävän organisaatio Terveyttä ja hyvinvointia -osahankkeen alkaessa hankkeessa työskentelivät projektipäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ja projektisuunnittelija (50%) Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Kyselylomakkeen laadinnassa hyödynnettiin projektiryhmän asiantuntijuutta.
6(7) 4 Tulokset Hankkeen tuloksena laadittiin sosiaali- ja terveysalan johtajien tietojen ja toiminnan kartoittamiseksi kyselylomake ja raportti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta. Kyselyn tuloksia ja johtopäätöksiä esitettiin hankkeen osapuolten organisaatioissa, kongresseissa ja julkaisuissa. Kyselylomake ja raportti julkaistiin www.vete.fi sivustolla. Tulokset herättivät vilkasta keskustelua ja vahvistivat hankkeen muiden toimenpiteiden kehittämistä. 5 Arviointi Raportti sähköisestä kyselystä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta oli tuloksineen viitoittamassa tietä koko hanketyöskentelylle. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koulutustoiveet toivat esille mm. johtamisen työvälineet, johon vastattiin kehittämällä hankkeessa terveyden ja hyvinvoinnin päätöksentekotuen sähköinen portaali, PÄTEVÄ. Alueen hyvinvointi- ja terveystietojen kuvaaminen oli esillä monissa hankkeen järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Elintapaohjauksellinen sisältö eri teema-alueilla oli taas kohteena osahankkeessa järjestetyissä terveys- ja hyvinvointipäivissä. Sosiaali- ja terveysalan kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) mukaisesti jo kyselyssä pyrittiin huomioimaan hyvinvointi- ja terveysnäkökulman lisääntyminen, palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden paraneminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteisiin vaikuttamalla. Sähköisen kyselyn vastausprosentti olisi voinut olla hieman parempi kuin se nyt oli (47 %), koska kyselyssä lähetettiin kaksi muistutusviestiä. Terveyden ja hyvinvoinnin johtamista ei ole vielä suunnitelmallisesti sisällytetty erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa osaksi johtamisen kokonaisuutta, joten kyselyn toteuttaminen ja aihealueen keskustelun herättäminen sinänsä olivat paikallaan. 6 Pohdinta Terveyden ja hyvinvoinnin johtamisen tueksi on hyvä aika ajoin herättää keskustelua sen suuntaviivoista. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuutta ja johtamista ei oteta koskaan liian vakavasti, joten sitä on vietävä jo näin tutkimuksinkin eteenpäin. Sosiaali- ja hoitotyön johtajilla on hyvät mahdollisuudet korostaa ja konkretisoida terveyden edistämistä kehityskeskusteluissa, tehtäväkuvien muotoilussa ja resurssoimalla terveyden edistämisen koulutukseen. Terveyden edistäminen tulisi kuulua osana organisaation laadunseurantaan. Hoitotyön johtajien haasteena on huolehtia siitä, että hoitotyöntekijät käyttävät näyttöön perustuvia terveyden edistämisen menetelmiä ja näin voivat vähentää terveydenhuollon kustannuksia kestävällä toimintatavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa riittävien resurssien kohdentamista terveyden edistämisen asiantuntijoihin ja vaikuttaviin toimintatapoihin.
7(7) Liite 1 Lähteet Kotisaari, S.2010. Johdon näkemys terveyden edistämisestä erikoissairaanhoidossa. Pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto. Terveystieteen laitos. Perustuslaki 1999/731, www.finlex.fi Rimpelä, M., Saaristo, V., Wiss, K & Ståhl, T (toim.). 2009. Terveyden edistäminen terveyskeskuksissa 2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 19/2009. Helsinki: Yliopistopaino. Sosiaali- ja terveysministeriö.2009. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18. Sosiaali- ja terveysministeriö 2008. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste -ohjelma 2008-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6. Terveydenhuoltolaki 2010/1326, www.finlex.fi