JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 Vaikutustutkimuksessa selvitetään Tampereen Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilun liikenteellisiä, kaupallisia ja koettuja vaikutuksia vuosina 201 201. Tässä raportissa kerrotaan kokeilun vaikutuksista syksyllä 201 verrattuna kokeilua edeltäneeseen sekä syksyn 201 pelkän joukkoliikennekadun tilanteeseen. Tämä on toinen väliraportti, edellinen on vuoden 201 tuloksista. Seurantaa jatketaan vuoden 201 loppuun saakka. Vaikutustutkimuksen tilasi Ari Vandell Tampereen kaupungilta. Hänen lisäkseen työtä ohjasivat Timo Seimelä ja Heljä Aarnikko. Vaikutustutkimuksen kokonaisuudesta vastaa Ramboll Finland Oy projektipäällikkönään Anne Vehmas. Hänen lisäkseen työtiimiin kuuluivat Venla Pesonen (kyselyanalyysit, ryhmähaastattelu) ja Laura Humppi (yrittäjähaastattelut). Kaupalliset vaikutukset selvitti Mari Pitkäaho 20.11.201 asti ja tämän jälkeen Eero Salminen. Liikenteelliset vaikutukset (liikennemäärät ja havainnointi) selvitti ja raportoi Tampereen Infra Pia Tuupasen johdolla (luvut 2.1.1, 2., 2., 3 ja.1). Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 1 331 TAMPERE www.ramboll.fi
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 SISÄLTÖ 1. Joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilu 1 2. Vaikutustutkimus 2 2.1 Tutkimusmenetelmät 3 2.1.1 Liikenteellisten vaikutusten selvittäminen 3 2.1.2 Kaupallisten vaikutusten selvittäminen 2.1.3 Koettujen vaikutusten selvittäminen 2.2 Kenttäkierros, tilastotarkastelut ja kiinteistönomistajien haastattelut 2.3 Ryhmähaastattelu 2. Yrittäjähaastattelut 2. Asukaskysely 2. Yrittäjäkysely 13 2. Liikennelaskennat ja melumittaukset 1 2. Elävöittämisvaikutusten havainnoinnit 1 3. Liikenteen kehitys 1 3.1 Kävely ja pyöräily Hämeenkadulla 1 3.1.1 Kävelyn ja pyöräilyn määrä 1 3.1.2 Kävelyn ja pyöräilyn sujuminen 1 3.2 Ajoneuvoliikenne 1 3.2.1 Liikennemäärät Hämeenkadulla 1 3.2.2 Joukkoliikenne 21 3.2.3 Hälytysajoneuvot 22 3.2. Taksit ja huoltoliikenne 22 3.2. Muun keskusta-alueen ajoneuvoliikenne 22 3.2. Kehäväylien ajoneuvoliikenne 23 3.3 Turvallisuus 23 3.3.1 Liikenneonnettomuudet 23 3.3.2 Turvallisuus ja viihtyvyys 2 3. Liikenteen melu 2. Kaupallinen kehitys 2.1 Kivijalkaliikkeiden toimialat 2.2 Vapaat tilat ja vuokrataso 33.3 Alueen toimialarakenne 3. Vaikutukset alueen kiinteistöihin 3. Vaikutukset katutilan käyttöön liiketoiminnassa 3. Mediakatsaus 3. Näkemykset 3.1 Joukkoliikennekatukokeilu 3
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201.2 Elävöittämiskokeilu 0.2.1 Jalankulkualueen levennys 1.2.2 Kalusteet ja oleskelupaikat 3.2.3 Polkupyöräilylle varattu väylä 3.2. Polkupyöräpysäköinti.2. Liikennevalojen poistaminen.2. Huolto- ja saattoliikenteen pysäköinti. Koetut vaikutukset.1 Koetut kaupalliset vaikutukset.2 Keskustan vetovoimaisuus 0.3 Hämeenkadun elävyys 1. Liikkumisen sujuvuus 2. Liikenneturvallisuus. Turvallisuuden tunne. Katutilan siisteys. Vaikutus omaan elämään ja Hämeenkadun itäpäähän. Arvioinnin epävarmuus 2. Yhteenveto 3.1 Liikenteen kehitys 3.2 Kaupallinen kehitys.3 Koetut vaikutukset. Ehdotetut kehittämistoimet LIITTEET 1. Ryhmähaastattelun muistio 2. Yrittäjähaastattelun kysymykset 3. Yrittäjähaastattelun yritykset ja vapaamuotoiset vastaukset. Asukaskyselyn kyselylomake. Asukaskyselyn tuloksia. Yrittäjäkyselyn kyselylomake. Yrittäjäkyselyn tuloksia. Liikennemäärät iltaruuhkan aikana ennen ja jälkeen. Liikennemäärämuutos iltaruuhkan aikana ennen ja jälkeen. Matka-aika kelluvalla autolla ennen ja jälkeen 11. Kehäväylien ajoneuvoliikenteen määrät ennen ja jälkeen. Liikenneonnettomuudet ennen ja jälkeen 13. Melumittaustulokset 1. Mediaseuranta 1. Asukaskyselyn vapaamuotoiset vastaukset 1. Yrittäjäkyselyn vapaamuotoiset vastaukset
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 1 1. JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILU Yhdyskuntalautakunta päätti joulukuussa 2013 muuttaa Hämeenkadun kokeiluluonteisesti joukkoliikennekaduksi välillä Rautatienkatu Hatanpään valtatie. Päätösesityksessä edellytettiin, että ratkaisujen vaikutuksia seurataan vuosittain nykyisen valtuustokauden aikana. Valtuustokauden lopussa (v. 201) arvioidaan kokeilun kokonaisvaikutukset ja jatkotoimenpiteet. Lautakunta hyväksyi myös ponnen kokeilua varten suunniteltavasta vaikutusten arvioinnista, jossa tutkitaan jalankulku-, pyöräily- ja autoliikenteen käyttäytymisen muutoksia sekä vaikutuksia keskustan elinkeinoelämälle, asukkaille ja siellä asioiville. Lisäksi valtuusto päätti, että kaupunki teettää selvityksen Hämeenkadulle ja erityisesti sen lähikatujen toiminnalle aiheutuvista taloudellisista vaikutuksista. Maanantaina 30..201 alkoi Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatukokeilu, jossa Hatanpään valtatien ja Rautatienkadun välillä on sallittu vain linja-auto- ja taksiliikenne sekä huoltoajo. Joukkoliikennekatukokeilua varten Hatanpään valtatien liittymässä sallittiin Hämeenkadulta vasemmalle Hatanpään valtatielle kääntyminen. Tuomiokirkonkatu muutettiin kaksisuuntaiseksi välillä Verkatehtaankatu Hämeenkatu sekä Hämeenkadun ja Tuomiokirkonkadun liittymä suljettiin. Verkatehtaankadulta sallittiin kääntyminen vasemmalle Rautatienkadulle. Lisäksi Rautatienkadun ja Verkatehtaankadun liittymässä otettiin käyttöön uudet liikennevalot. Joukkoliikennekadun käyttöönoton yhteydessä tehtiin myös liikennevalojen ajoitusmuutoksia Hämeenkadun joukkoliikennekadun osuudelle sekä rautatieaseman liittymään. Samanaikaisesti muualla liikenteeseen vaikuttivat Rauhaniementien sillan sulkeminen ja Rantatunnelin työmaa. Alkuvuodesta 201 suunniteltiin Hämeenkadun itäpään elävöittämistä. Yhdyskuntalautakunta jätti ensin suunnitelman pöydälle 1..201 ja äänesti sitten 2..201, ettei elävöittämissuunnitelmaa toteuteta. Pormestari otti kuitenkin asian kaupunginhallituksen päätettäväksi. Kaupunginhallitus päätti 11..201 toteuttaa Hämeenkadun itäpään elävöittämiskokeilun. Hämeenkadun itäpään elävöittämiskokeilu alkoi 1..201. Tuomiokirkonkadun ja Koskikadun välisellä alueella jalkakäytäviä levennettiin kaventamalla ajorataa. Tilaa vapautettiin kahvilaterasseille, myynnille ja tapahtumille. Alueelle tehtiin tekonurmella rajatut oleskelupaikat penkkeineen, punaiset istutusruukut ja tapahtumatori pienimuotoisille tapahtumille. Jalkakäytävän reunaan varattiin tilaa pyöräilylle. Ohjeellinen pyöräväylä merkittiin vain päällysteen pintaan. Pyöräily sallitaan väylillä molempiin suuntiin. Pyörätelineitä siirrettiin ja keskitettiin Suomen Pankin aukiolle ja Hämeenkadun poikkikaduille Koskikaduille, Pellavatehtaankadulle ja Tuomiokirkonkadulle. Liikennevalot poistuivat Koskikadun ja Pellavatehtaankadun liittymistä. Kokeilualueelle merkittiin huoltoajopaikkoja, joissa voi pysähtyä viiden minuutin ajaksi. Linja-autojen pysäkkijärjestelyjä muutettiin poistamalla Hämeenkadun pohjoispuolelta Koskikadun liittymän itäpuoleinen ja Tuomiokirkonkadun liittymän länsipuoleinen pysäkki. Kokeilu kestää vuoden 201 loppuun. Muita liikenteeseen vaikuttavia katutyömaita olivat Kyttälänkatu Aleksanterinkadun ja Stockmannin välillä ja Vuolteenkatu Ratinankujan ja Tampereen valtatien välillä, Lapintien suljettu silta, Ratinan kauppakeskuksen työmaajärjestelyt (mm. poistettu Vuolteenkadun liittymä liikennevaloineen) sekä Rantatunnelin työmaa. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan yhdyskuntalautakunnan tulee laatia kokeilulle arviointikriteerit vaikutuksista muun muassa ihmisten määrään, liikkumiseen, yritysvaikutuksiin, liikenteen toimivuuteen, mahdollisiin häiriötekijöihin sekä muihin yleisiin kokemuksiin. Lisäksi yhdyskuntalautakunnan tulee säännöllisesti arvioida näiden kriteerien perusteella kokeilun jatkoa ja tehdä tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 2 2. VAIKUTUSTUTKIMUS Vaikutustutkimuksessa selvitetään joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilun liikenteellisiä, kaupallisia ja koettuja vaikutuksia. Selvityksen päävaiheet näkyvät kuvassa 1. Ennen kokeilua selvitettiin liikenteen ja elinkeinoelämän olot sekä ihmisten kokemuksia elinoloista ja viihtyvyydestä. Syksyllä 201 tarkasteltiin joukkoliikennekokeilun alustavia vaikutuksia liikenteeseen, elinkeinoelämään sekä elinoloihin ja viihtyvyyteen. Tässä raportissa selvitetään joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilun vaikutuksia syksyllä 201. Vaikutuksia tarkastellaan pääasiassa kokeilualueella Hämeenkadun itäpäässä ja sen lähiympäristössä Kyttälässä. Vaikutuksia selvitetään myös keskustan kehällä ja muualla keskustassa sekä keskustan ulkopuolella. Vaikutusten selvittämiseen tuo epävarmuutta se, että kokeilun vaikutuksia on vaikea erottaa muiden samanaikaisten muutosten ja suunnitelmien vaikutuksista. Tuomiokirkonkadulla ja Kyttälänkadulla tehdään paraillaan saneeraustöitä ja Kyttälän alueen muille kaduille korjaussuunnitelmia. Raitiotien suunnittelu ja Hämeenkadun yleissuunnittelu vaikuttavat merkittävästi kokeilualueella. Keskusta-alueen ajankohtaisia hankkeita ovat lisäksi Kunkun parkki, Rantatien tunneli, Areena ja aseman kattaminen. Yleinen taloudellinen taantuma heijastuu niin kaupalliseen toimintaan kuin ihmisten näkemyksiin. Nämä kaikki ovat tuloksiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä. ENNEN- VAIHE Liikenteen tila Elinkeinoelämän tila Elinolojen ja viihtyvyyden tila MUUTOS kesä 201 Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatukokeilu alkaa Väliseuranta syksy 201 Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen MUUTOS kesä 201 Vaikutukset elinkeinoelämään Hämeenkadun itäpään elävöittämiskokeilu alkaa Havainnointi kesä 201 Vuosiseuranta syksy 201 Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen Lisäseurannat talvi ja kevät 201 Vaikutukset elinkeinoelämään VAIKUTUSseuranta syksy 201 Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset elinkeinoelämään LOP- PU- RA- POR TTI 11/ 201 Joukkoliikennekokeilun vaikutusarvioinnin päävaiheet sinipohjalla Elävöittämiskokeilun vaikutusarvioinnin lisäykset punapohjalla Kuva 1 Vaikutusselvityksen päävaiheet
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 3 2.1 Tutkimusmenetelmät Liikenteellisten, taloudellisten ja koettujen vaikutusten selvittämisessä käytetään määrällisiä ja laadullisia tiedonhankintamenetelmiä, joista on yhteenveto kuvassa 2. Seuraavissa alaluvuissa kuvataan tutkimusmenetelmät ja arviointikriteerit. Joukkoliikennekatu kokeilu alkaa Elävöittämiskokeilu alkaa ENNEN- VAIHE Väliseuranta syksy 201 Lisäseuranta heinä-elokuu 201 Vuosiseuranta syyslokakuu 201 Lisäseuranta joulutammikuu 201 Lisäseuranta toukokuu 201 VAIKUTUSseuranta syys-lokakuu 201 Tilastot, kenttäkierros Tilastot, kenttäkierros Tilastot, kenttäkierros Tilastot, kenttäkierros Työpaja Ryhmähaastattelu Ryhmähaastattelu Ryhmähaastattelu Ryhmähaastattelu Yrittäjäkysely Yrittäjäkysely Yrittäjäkysely Yrittäjähaastattelu Yrittäjähaastattelu Yrittäjähaastattelu Yrittäjähaastattelu Ehyt 20 kyselystä Asukaskysely Asukaskysely Laskennat Laskennat Havainnointi Laskennat, havainnointi Laskennat, havainnointi Laskennat, havainnointi Laskennat, havainnointi Mustalla joukkoliikennekokeilun selvitykset Punaisella elävöittämiskokeilun lisäselvitykset Valkopohjalla Tampereen infran selvitykset Kuva 2 Vaikutusten selvittämisessä käytettävät tiedonhankintamenetelmät 2.1.1 Liikenteellisten vaikutusten selvittäminen Liikenteellisinä vaikutuksina tarkastellaan kokeilun aiheuttamia muutoksia joukkoliikenteen, pyöräilijöiden, kävelijöiden ja muun ajoneuvoliikenteen määriin ja liikenteen toimivuuteen sekä liikenneturvallisuuteen. Taulukossa 1 on esitetty keskeisiä liikenteellisten laskentojen, mittausten ja havainnoinnin mittareita, joita käytetään liikennevaikutusten selvittämiseen. Ennen-tilanteen ajoneuvoliikenteen liikennemäärien tarkastelussa hyödynnetään aiempien vuosien (2011 2013) liikennelaskentoja, joita täydennetään syksyllä 2013 videolaskennoista sekä liikennevaloilmaisimilta saatavilla liikennemäärätiedoilla. Liikennemäärät ovat iltaruuhkan (klo 1:30 1:30) aikaan arkiliikenteestä loma-aikojen ulkopuolelta. Jälkeen-tilanteen liikennemäärät selvitetään videolaskennoin ja liikennevaloilmaisimilta syksyllä 201, 201 ja 201. Mukaan otetaan myös kehäväylien LAM-pisteiltä saatavia liikennemääriä. Vuorokausiliikennemäärien laskentaan käytetään myös Viacount-mikroaaltolaskimia. Elävöittämisen vaikutuksia Hämeenkadulla havainnoidaan ennen-tilanteessa ja elävöittämismuutosten rakennustöiden ollessa loppusuoralla. Jälkeen-seurantaa tehdään kesällä 201, joulun alla 201 sekä alkukesästä ja loppukesästä 201. Liikenneonnettomuustiedot kysytään poliisilta ja melumittaukset tekee Tampereen ammattikorkeakoulu.
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 Taulukko 1 Liikenteellisten vaikutusten mittarit Kävely ja pyöräily Joukkoliikenne määrä/h Aleksanterink. liittymässä klo - ja 1:30-1:30 havaittu toimivuus (pysäkkipituuden riittävyys, liikennevaloetuuksien toimivuus) ajoaikojen muutokset Jolista Hämeenkadun itäosan pysäkkien nousijamäärä/ajanjakso Hälytysajoneuvot määrä/h Aleksanterink. liittymässä klo - ja 1:30-1:30 havaittu toimivuus (esteetön kulku) pelastuslaitokselta kokemus ennen/jälkeen tilanteesta Taksit ja huoltoliikenne Muu ajoneuvoliikenne Liikenneturvallisuus ja viihtyvyys Mittarit (kenttätutkimukset ti., to.., ti 11.., to 13.. klo -, 11-, 1-1 ja 1-1) määrä Aleksanterinkadun liittymän länsipuolelta ja sijoittuminen poikkileikkauksessa klo 1-1 pyöräväylän käyttö pyöräpysäköinnin telineiden käyttöaste ja sijoittuminen telineiden ulkopuolelle penkeillä istuvien määrä/havaintokerta pysäkkialueiden havaittu toimivuus määrä/huipputunti ja laskenta-ajanjakso (s 201 ja s 201) määrä/h Aleksanterink. liittymässä klo - ja 1:30-1:30 havaittu toimivuus (sijoittuminen jk/ppalueella, häiriöt) määrä/h Aleksanterink. liittymässä klo - ja 1:30-1:30 havaittu toimivuus (sujuvuus, jonopituudet) onnettomuuksien määrä ja tyyppi vuoden kuluttua huomiot häiritsevästi käyttäytyvistä poliisilta tieto ennen/jälkeen tilanteen häiriötilanteesta Arviointikriteerit Korjaustoimia tarvitaan Jos seuraavissa merkittäviä ongelmia pyöräväylää ei käytetä/ kävelyä pyöräväylällä jk/pp-konfliktit lisääntyvät pyöräpysäköinnissä ongelmia kävelylle haittoja Jos joukkoliikenteen sujuvuus heikkenee ja nopeus laskee merkittävästi Jos hälytysajoissa ilmenee ongelmia Jos ilmenee merkittäviä ongelmia Jos ilmenee merkittäviä ongelmia Jos liikenneturvallisuustilanne huononee merkittävästi
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 2.1.2 Kaupallisten vaikutusten selvittäminen Joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilun vaikutukset yritystoiminnalle arvioidaan pääosin Hämeenkadun itäpään ja lähikatujen liiketilojen ja niissä toimivien yritysten kannalta. Kokeilualueen yrityksiin ja kiinteistönomistajiin kohdistuvista muutoksista kerätään tietoja kenttätarkasteluina, tilasto- ja paikkatietoanalyyseinä sekä puhelin-, ryhmähaastattelu- ja kyselytutkimuksin (kts. 2.1.3 koettujen vaikutusten selvittäminen). Taulukossa 2 on esitetty keskeisiä kaupallisten vaikutusten mittareita ja menetelmiä arvioinnissa. Väliraportissa 201 tarkasteltiin ennen kokeilua lähtötietoina vuoden 20 toimipaikka- ja henkilöstötietoja. Koska Tilastokeskuksen tietoja päivitetään kahden vuoden viiveellä, joulukuussa 201 olisi saatavilla ollut vasta toimipaikkatiedot vuodelta 2013 ennen kokeilua, joten toimipaikkatilastoja ei välitarkastelua varten tilattu. Syksyllä 201 tehtävän loppuraportoinnin aikaan on saatavilla toimipaikka- ja liikevaihtotiedot vuodelta 201, jolloin joukkoliikennekatukokeilu on vasta aloitettu. Ainoastaan toimipaikkojen määrää kuvaava tieto on saatavilla nopeammin päivittyvänä, ja loppuraportoinnin yhteydessä harkitaan, tulisiko tämä aineisto tilata eri vyöhykkeiltä. Tällöin on inventoitavien kaupallisten toimijoiden lisäksi mahdollista tarkastella myös muiden kuin katutasossa sijaitsevien yritysten lukumääriä alueella. Myös muita tilastolähteitä selvittiin liikevaihtotietojen saamiseksi, mutta ne ovat joko yhtä hitaasti päivittyviä tai toimialajaoltaan liian suppeita (esim. A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteri). Joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilun vaikutuksia on vaikea erottaa muista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä, kuten yleisestä talouskehityksestä. Raportissa voidaan lähinnä kuvata yritys- ja kiinteistötoiminnan kehitystä kokeilualueella, muualla keskustassa ja vastaavilla alueilla vastaavalla ajanjaksolla. Taulukko 2 Kaupallisten vaikutusten mittarit Kohderyhmä Menetelmät Arviointikriteerit Hämeenkadun itäpään ja Kyttälän yrittäjät sekä muu keskusta ja kehä Tilastokeskuksen liikevaihto- ja toimipaikkatiedot 201 ja 201 (erityisenä huomion kohteena vähittäiskauppa, ravintolat ja palvelut) Kenttäkierrokset 201, 201 ja 201 Hämeenkadun itäpäässä ja Kyttälässä Terassit ja niiden ravintolapaikat Toimialat, yritysmäärät ja vaihtuvuus Yrittäjäkyselyt (taulukko 3) Yrittäjä- ja ryhmähaastattelut (taulukko 3) Korjaustoimia tarvitaan, jos suuria haittoja yrityksille Hämeenkadun itäpään kiinteistönomistajat Catellan markkinakatsaus Vuokrataso Vajaakäyttöaste - kiinteistönomistajan puhelinhaastattelut (s 201, s 201) Kiinteistöjen arvon kehitys Vuokralaisten vaihtuvuus Vajaakäyttöaste Korjaustoimia tarvitaan, jos suuria haittoja kiinteistönomistajille Tampereen kaupunki/ Tampere tunnetuksi ry Puhelinhaastattelut (s 201, s 201) Ulkoterasseille, myyntipisteille, kioskeille ja katutapahtumille myönnetyt luvat Katualueen käyttö Korjaustoimia tarvitaan, jos suuria haittoja yrityksille
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 2.1.3 Koettujen vaikutusten selvittäminen Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilu voi aiheuttaa muutoksia suoraan ihmisten elinoloihin, liikkumiseen, työhön tai viihtyvyyteen keskustassa. Toisaalta liikenteeseen, kaupunkikuvaan tai elinkeinoelämään kohdistuvat muutokset vaikuttavat välillisesti myös laajemman alueen ihmisten hyvinvointiin. Taulukko 3 Koettujen vaikutusten mittarit Kohderyhmä Mittarit Arviointikriteerit Asukkaat, kuntalaiset Hämeenkadun käyttäjät (Eri kulkumuodot ja väestöryhmät) Asukaskysely (syksy 201 ja 201) arvio keskustan liikenneolosuhteista ja palveluista kokonaisarvio elinympäristön laatutekijöistä Hämeenkadulla ympäristön tunnelma ympäristön ulkoinen ilme sosiaalinen ilmapiiri ympäristön toimintamahdollisuudet liikenneturvallisuus liikkumisen sujuvuus Lähiasukkaat Käyttäjäryhmät Yrittäjät Korjaustoimia tarvitaan, jos suuria heikennyksiä Liikenteenharjoittajat (bussit, taksit) Ryhmähaastattelu (s 201, t, k ja s 201) Hämeenkadun itäosan /lähikatujen koettu Liikenneturvallisuus Estevaikutus Liikkumisen sujuvuus / mukavuus Viihtyvyys (tunnelma, ulkoinen ilme, sosiaalinen ilmapiiri) Palvelutarjonta Suhtautuminen elävöittämiseen Koetut hyödyt / haitat Eri kulkumuotojen näkökulma Koettu liikkujien määrän kehitys Elävöittämisen kokemukset Koetut yritysvaikutukset Korjaustoimia tarvitaan, jos suuria heikennyksiä Tammerkosken yrittäjät Hämeenkadun itäpään yrittäjät / työntekijät Yrittäjäkysely (syksy 201 ja 201) keskustan liikenneolosuhteet ja palvelut kokonaisarvio keskustan laatutekijöistä Huolto- ja jakeluliikenteen sujuvuus Koettu asiakasmäärän muutos Koettu liikevaihdon kehitys Muuttoaikeet Koettu liikkujien määrän kehitys Korjaustoimia tarvitaan, jos suuria haittoja yrityksille Hämeenkadun itäpään yrittäjät / työntekijät Yrittäjähaastattelu (s 201, t, k ja s 201) Katutilan käyttö (myynti, terassipaikat) Koettu liikevaihdon kehitys Koettu liikkujien määrän kehitys Koettu asiakasmäärän kehitys Koettu puhtaanapitotarpeen kehitys Koettu häiriökäyttäytyminen Suhtautuminen elävöittämiseen Koetut hyödyt / haitat Korjaustoimia tarvitaan, jos suuria haittoja yrityksille
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 Ihmisten kokemuksia tarkastellaan eri näkökulmista: Elinkeinoelämä o Elävöittämisvälin yrittäjät, liikkeenharjoittajat, (työntekijät) o Liikenteenharjoittajat (bussit, taksit) o Palokunta, poliisi Kokeilualueen asukkaat Eri kulkumuodot o Jalankulkijat o Polkupyöräilijät o Julkisen liikenteen käyttäjät (bussi, juna, taksi) o Yksityisautoilijat Eri väestöryhmät o Lapset ja nuoret o Vanhukset o Vammaiset o Turistit Koettujen vaikutusten kartoittamisessa käytetään menetelminä nettikyselyjä asukkaille ja yrittäjille, ryhmähaastatteluja sidosryhmille ja haastatteluja kokeilualueen yrittäjille. Taulukossa 3 on kerrottu keskeisiä koettujen vaikutusten mittareita kohderyhmittäin. 2.2 Kenttäkierros, tilastotarkastelut ja kiinteistönomistajien haastattelut Hämeenkadun lähikatujen kivijalkaliiketilat kierrettiin kenttäkierroksella toukokoukussa 201 (ennen-tilanne) ja joulukuussa 201, kun joukkoliikennekatukokeilu oli alkanut kesällä. Seuraavan kerran alue kierrettiin syyskuussa 201, kun elävöittämiskokeilu oli alkanut kesällä. Kenttäkierros tehtiin Kyttälänkadun, Rautatienkadun, Otavalankadun ja Hatanpään valtatien sekä Koskikadun rajaamalla alueella. Alueella oli syyskuussa 201 yhteensä 2 kivijalkaliiketilaa. Toukokuun 201 kierroksella koko alue valokuvattiin. Joulukuussa 201 ja syyskuussa 201 valokuvattiin vain muuttuneet kohteet. Kuva 3 Kenttäkierrosten tarkastelualue (keltainen rajaus)
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 Kenttäkierrosten lisäksi tarkasteltiin alueen vapaita tiloja poikkileikkauksina julkisista lähteistä. Lähteinä on sivustoja oikotie.fi, toimitilat.fi sekä catella.fi. Hauissa ovat olleet mukana myös muut kuin katutason tilat. Toimitilahaut on tehty kesäkuussa ja joulukuussa 201 sekä joulukuussa 201. Syksyllä 201 hankittiin Tilastokeskukselta Yritysrekisterin ote keskustan eri vyöhykkeiltä vuodelta 20, joka oli silloin tuorein saatavilla oleva tieto. Ote poimittiin osoitetietojen perusteella, koska Tilastokeskuksella ei ole mahdollisuutta tehdä suoraan karttapohjaisia poimintoja. Vyöhykejako ja vyöhykkeiden nimet on kerrottu kuvan kartassa. Kiinteistövaikutusten arviointia varten haastateltiin puhelimitse joulukuussa 201 viisi Hämeenkadun ja lähikortteleiden kiinteistönomistajaa ja -vuokraajaa. Heiltä kysyttiin kokeilun vaikutuksista kiinteistöjen arvoon ja vuokrattavuuteen sekä yleisesti alueen kehittymiseen kiinteistöliiketoiminnan näkökulmasta. Haastatellut olivat Kari Mylläri, Catella, Juho Ihanamäki, OPkiinteistökeskus, Jaana Salminen, LähiTapiolan kiinteistövarainhoito, Juhani Mäkelä, Varma ja Ari-Pekka Lehtonen, Sponda. Haastateltaviksi valittiin pääasiassa kiinteistöjä vuokraavia tahoja, joilla on alueella useampia kiinteistöjä. Tampere Tunnetuksi Ry:ltä kysyttiin puhelinhaastattelussa 22..201 vaikutuksista katutilan käyttöön liiketoiminnassa ja erilaisten tapahtumien järjestämisessä. 1. Hämeenkadun itäpää 2. Keskustan kehän itäpuoli (Kyttälä) 3. Keskustan kehä. Keskustan kehän länsipuoli Kuva Yritysrekisterin tilastojen vyöhykejako
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 2.3 Ryhmähaastattelu Ryhmähaastattelu järjestettiin keskiviikkona 21..201 klo 1 1.30 Rambollin tiloissa. Ryhmähaastatteluun kutsuttiin 1 edustajaa alla kerrotuista järjestöistä. Ryhmähaastatteluun osallistui henkeä, joiden taustajärjestö on merkitty taulukkoon sinisellä. Taulukko Ryhmähaastatteluun kutsutut (1) ja osallistuneet () tahot Asukkaat o Alvarit / Hämeenkadun tai Kyttälän asukas (3 henkeä) o Urbaani Tampere Kulkumuodot o Autoliiton Tampereen Seudun osasto ry o Suomen liikenneliitto SULI ry o Tampereen polkupyöräilijät ry o Tampereen raitiotie -ryhmä Väestöryhmät o Nuorisovaltuusto o Tampereen yliopiston ylioppilaskunta o Tampereen vammaisneuvosto o Tampereen vanhusneuvosto Yrittäjät ja elinkeinoelämä o Tammerkosken yrittäjät ry o Tampere tunnetuksi ry o Tampereen Taksiautoilijat ry o Tampereen kauppakamari Tilaisuuden aluksi osallistujat esittäytyivät ja totesivat tuntevansa joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilun päävaiheet. Haastattelija kertoi lyhyesti kokeilun vaikutusten arvioinnista ja vastaili esitettyihin kysymyksiin. Haastattelussa kyseltiin osallistujien edustamien sidostyhmien näkemyksiä Hämeenkadun itäpään kokeiluista ja vaikutuksista (toimivuus, viihtyisyys, ongelmat, hyödyt, parannusehdotukset) yhdessä keskustellen. Näkemykset kirjattiin muistioon, joka lähettiin osallistujille ja jota hyödynnettiin kokeilujen vaikutusarvioinnissa yhdessä muiden selvitysten kanssa (liite 1). Joulukuussa 201 järjestettiin sidosryhmille työpaja, jonka osallistujat arvioivat joukkoliikennekatukokeilun vaikutuksia viihtyvyyteen, liikkumiseen, liikenneturvallisuuteen ja yrityksille. 2. Yrittäjähaastattelut Lokakuussa 201 haastateltiin Hämeenkadun elävöittämisalueen kivijalkayritysten edustajat. Haastattelija kävi kaikissa niissä elävöittämisalueen kivijalkayrityksissä, jotka ovat avoinna päivällä, ja joissa on normaalisti paikalla yrityksen henkilökuntaa. Haastattelun ulkopuolelle jäivät pelkästään ilta- tai yöaikaan avoinna olevat yritykset. Kivijalkayrityksiksi määriteltiin katutasossa toimivat yritykset sekä sellaiset toisessa kerroksessa toimivat yritykset, joiden Hämeenkadun sisäänkäynnistä pääsee ainoastaan kyseiseen yritykseen. Myös sellaisia yrityksiä haastateltiin, joilla on toimintaa katutason lisäksi muissa kerroksissa. Haastatellut yritykset sijaitsivat osoitteissa Hämeenkatu -1. Haastattelija kävi 33 yrityksessä, joista saatiin 2 vastausta. Kaksi yritystä kieltäytyi vastaamasta, toinen puutteellisen kielitaidon vuoksi. Kahdesta ei tavoitettu sopivaa vastaajaa useista yrityksistä huolimatta. Haastattelija tavoitteli vastaajaksi yrityksen edustajaa, kuten yrittäjää, johtajaa, myymälävastaavaa tai -päällikköä. Tarvittaessa haastateltiin paikalla ollutta työntekijää, jos muuta sopivaa vastaajaa ei ollut tavoitettavissa. Muutamia haastateltiin puhelimitse, koska kaikissa yrityksissä sopivaa henkilöä tai aikaa ei haastattelukierroksella löytynyt. Haastateltavilta kysyttiin yrityksen taustatietojen lisäksi näkemystä joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilusta, kokeilun toimista ja näiden vaikutuksista (liite 2). Haastattelija kirjasi vapaamuotoisen vastauksen ja vaikutusarvion viisiportaiselle asteikolle, jos se tuli selvästi vastauksesta esiin. Tarvittaessa haastattelija varmisti, onko kysytty asia kasvanut vähän vai huomattavasti. Haastattelun päätteeksi haastatelluille kerrottiin avoinna olleesta yrittäjäkyselystä ja tarvittaessa annettiin siihen linkki, jos yritys ei ollut Tammerkosken yrittäjäyhdistyksen jäsen.
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 Haastatellut yritykset Haastatellut yritykset on listattu liitteessä 3. Niissä oli eniten muoti- ja muun erikoistavarakaupan sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan edustajia (kuva ). Yrityksen toimiala Muotikauppa Muu erikoistavarakauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalan toiminta Muu palvelutoiminta 3 3 N=2 Päivittäistavarakauppa tai kioski Taiteet, viihde ja virkistys Lukumäärä 1 1 0 2 Kuva Haastateltujen Hämeenkadun itäpään yritysten toimialat Suurin osa yrityksistä on arkisin avoinna alkaen kello tai, mutta muutamat aukeavat aamuisin jo kello tai.30. Sulkemisajat vaihtelevat arkisin välillä 1.30 23, mutta yleisin sulkemisaika on kello 20. Suurin osa yrityksistä on avoinna lauantaisin ja noin puolet myös sunnuntaisin. Lauantaisin yleisin aukioloaika on kello 1 ja sunnuntaisin kello 1. Lähes kaikki yritykset ovat toimitiloissaan vuokralla. Yritysten henkilöstömäärät vaihtelivat muutamasta työntekijästä useampaan sataan, mutta suurimmassa osassa haastatelluista yrityksistä oli alle 30 työntekijää. Yrityksistä saatiin haastateltavaksi mm. myymäläpäällikkö tai -vastaava, vuoropäällikkö, kahvilapäällikkö, toimitusjohtaja, pankinjohtaja ja myyjä. Monet vastaajista korostivat, että yrityksellä ei ole mitään virallista kantaa asiaan, vaan kyse on pikemminkin vastaajan omasta mielipiteestä. Haastattelujen avoimet vastaukset on koottu liitteeseen 3. 2. Asukaskysely Kaikille avoimessa nettikyselyssä kysyttiin vastaajan taustatietojen lisäksi näkemys joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilusta, kokeilun toimista ja näiden vaikutuksista (liite ). Kyselystä julkaistiin 21..201 tiedote Tampereen kaupungin nettisivuilla. Siitä kirjoitettiin heti Suur-Tampereen, Tamperelaisen ja Radio Sunin uutissivuilla, 22..201 Tampere-facebookryhmässä ja Tampereen kaupungin facebook-sivulla sekä 2..201 Aamulehden uutissivuilla. Valitettavasti juuri kyselyn avoinna oloajalle osui Tampereen kaupungin www-sivujen uudistus, minkä vuoksi linkit eivät enää loppuajasta toimineet. Asukaskysely oli avoinna 21...11.201. Vastauksia saatiin kaikkiaan 2. Tuloskuvissa kerrotaan kuhunkin kysymykseen vastanneiden lukumäärä (N). Tuloksia verrattiin neljän ilmapiirikysymyksen osalta Tampereen teknillisen yliopiston ennen kokeilua tekemään elinympäristökyselyyn (Kalenoja, Mattsson, Salkonen & Pajarre 20). Vuoden 20 elinympäristökyselyssä tarkasteltiin elinympäristön kokonaisarvioita ympäristön toimintamahdollisuuksien, tunnelman, sosiaalisen ilmapiirin ja ulkoisen ilmeen kannalta. Keskustan alueen tuloksia käytettiin vertailutietona asukkaiden tämänhetkisille arvioille Hämeenkadusta. Kyselyyn osallistui mediassa julkaistun linkin kautta 00 vastaajaa ja otospohjaisen kutsun lähettämisen jälkeen noin 2 00 vastaajaa. Oman asuinalueen elinympäristön laatua koskevissa vertailukysymyksissä keskustan aluetta oli arvioinut 1 asukasta.
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 11 Kyselyn vastaajat Vastaajista % oli naisia ja 1 % miehiä. Pääosa vastaajista oli 2 -vuotiaita (kuva ). Alle 2-vuotiaat ja yli -vuotiaat olivat vastaajien joukossa väestöosuuttaan vähemmän edustettuina (Tilastokeskus 31..2013 tietojen mukaan täyttäneitä oli Tampereella 1, %). Perheelliset vastaajat edustavat myös lasten näkökulmaa. Alle 2-vuotiaissa oli merkittävästi enemmän naisia (1 %). Alle 2 vuotiaat Ikäryhmä ja sukupuoli Nainen(N=) Mies (N=) 2-3 v 3- v 0- v 2 2 2 2 30 31 Yli vuotta % 0 20 30 0 Kuva Vastaajan ikäryhmä ja sukupuoli Pääosa vastaajista asui kahden hengen talouksissa ( %) (kuva ). Yhden henkilön talouksia vastaajissa oli hieman alle kolmasosa (30 %) ja vähän yli neljäsosa (2 %) ilmoitti taloudessaan olevan vähintään kolme henkilöä (perheelliset). Vastaajan asuinpaikka palvelualueittain Hämeenkadun itäpää Kyttälä 3 3 Hämeenkadun länsipää Muu keskustan palvelualue 2 Koillinen-Pohjoinen Tampere 21 Eteläinen-Kaakkoinen Tampere 1 Läntinen Tampere Tampereen ulkopuolella 13 N=2 % 0 20 30 Kuva Vastaajan asuinpaikka keskustassa, muilla palvelualueilla tai Tampereen ulkopuolella Vastaajista neljännes (2 %) asui keskustassa, heistä 2 (3 %) Hämeenkadun itäpäässä ja (3 %) Kyttälässä. Pispalasta Kalevaan ulottuvalta keskustan palvelualueelta oli yli kolmannes (2 %) vastaajista ja Tampereen ulkopuolelta kymmenesosa (kuva ).
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 Alle puolet vastaajista kertoi liikkuvansa Tampereen keskustassa lähes päivittäin ja noin kolmasosa 2- päivää viikossa (kuva ). Loput vastaajista ilmoittivat kulkevansa keskustan alueella kerran viikossa tai harvemmin. Alle 3-vuotiaat, keskustassa asuvat ja kävellen liikkuvat käyvät keskustassa useammin, kun taas yli -vuotiaat ja henkilöautolla liikkuvat käyvät keskustassa harvemmin (liite ). Kysely tavoitti siis hyvin Tampereen keskustassa liikkuvia. Kuinka usein liikut Tampereen keskustassa? - päivänä viikossa 2- päivänä viikossa 32 Yhtenä päivänä viikossa Harvemmin En koskaan 0 N=21 % 0 20 30 0 0 Kuva Kuinka usein liikkuu keskustassa Kolmasosa vastaajista ilmoitti kulkevansa matkansa keskustaan tai keskustasta poispäin käyttäen henkilöautoa ja toinen kolmannes joukkoliikennettä (kuva ). Kävellen kulkevia oli noin neljäsosa ja polkupyörällä kulkevia hieman yli kymmenen prosenttia vastaajista. Henkilöliikennetutkimuksen kulkutapajakaumaan verrattuna vastaajissa oli vähemmän autoilijoita ja enemmän joukkoliikenteen käyttäjiä. Toisaalta tässä kysyttiin nimenomaan kulkutapaa Tampereen keskustaan, jolle matkalle muita matkoja autoilevakin saattaa valita joukkoliikenteen. Varsinkin Hämeenkadulla ja Kyttälässä mutta myös koko keskustan palvelualueella asuvat kulkevat keskustaan eniten kävellen, muualta Tampereelta tulevat käyttävät joukkoliikennettä ja ulkopuolella asuvat henkilöautoa. Naiset käyttävät selvästi enemmän joukkoliikennettä ja miehet henkilöautoa matkalla keskustaan (liite ). Miten kuljet pääsääntöisesti matkasi Tampereen keskustaan / keskustasta? Henkilöautolla (ajaen/kyydissä) 33 Joukkoliikenteellä (bussi, taksi) 1 32 Kävellen Polkupyörällä 13 22 2 Asukaskysely 201, N=211 Henkilöliikennetutkimus 20, N=0 % 0 20 0 0 Kuva Pääasiallinen kulkutapa keskustaan/keskustasta ja henkilöliikennetutkimuksen kulkutapajakauma vuodelta 20
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 13 2. Yrittäjäkysely Yrittäjille suunnatussa nettikyselyssä kysyttiin yrityksen taustatietojen (toimiala, sijainti) lisäksi yrityksen henkilöstömäärä, liikevaihdon suuruusluokka, arvio asiakasmääristä, katutilan hyödyntämisestä sekä näkemys kokeilusta, elävöittämiskokeilun toimista ja näiden vaikutuksista (liite ). Heti kyselyn alkusivulla keskustan ulkopuolisten alueiden yrittäjät ohjattiin vastaamaan vain yleisempiin kokeilun vaikutuksiin liittyviin kysymyksiin. Kyselylinkki lähetettiin sähköpostitse niille Tammerkosken yrittäjät ry:n jäsenelle, joilla oli jäsenrekisterissä sähköpostiosoite. Lisäksi kyselylinkki annettiin haastatelluille Hämeenkadun itäpään yrittäjille. Kysely oli avoinna 22...11.201. Vastauksia saatiin 131, mikä on % kyselyn saaneista. Vastauksia pyydettiin yrityksen nimellä, jotta tuloksia voidaan verrata myöhempinä vuosina tehtäviin seurantakyselyihin. Yrityksen osoite- ja toimintatietoja kysyttiin, jotta selviäisi, mille alueille ja minkä tyyppisiin yrityksiin mahdolliset muutokset keskittyvät. Vastaukset käsiteltiin täysin luottamuksellisesti ja tulokset raportoidaan siten, ettei yksittäistä yritystä voi tunnistaa. Tuloksia verrattiin soveltuvin osin vuonna 201 ennen kokeilua tehtyyn kyselyyn. Ennen-kysely lähetettiin 111 sähköpostiosoitteelliselle Tammerkosken yrittäjät ry:n jäsenelle. Ennen-kysely oli avoinna 22....201. Vastauksia saatiin eli 11 % kyselyn saaneista vastasi. Kyselyn vastaajat Vastaajista vastasi keskustan alueen yrittäjien kysymyksiin ja 2 Tampereen keskustan ulkopuolisille yrittäjille suunnattuihin yleiskysymyksiin. Yrityksen osoitteen perusteella yhdeksän keskustan alueen yrittäjäkysymyksiin vastannutta luokiteltiin kuitenkin keskustan ulkopuolella sijaitseviin yrityksiin. Kahdeksan vastaajan yritys sijaitsi Hämeenkadun itäpäässä ja 1 Kyttälän alueella (kuva ). Tarkoitus oli verrata Hämeenkadun ja Kyttälän yrittäjien kyselyvastauksia ennen ja jälkeen kokeilun, mutta vain seitsemän samaa yritystä vastasi sekä 201 että 201 ja näistä vain yksi sijaitsi Hämeenkadulla. Varsinaista samojen yritysten ennen jälkeen vertailua ei siten voida tehdä, vaan ennen ja jälkeen kyselyn vastauksia verrataan erillisinä otoksina. Hämeenkadun länsipään yrityksistä vastauksia saatiin 1, keskustan kehältä ja muualta Tampereen keskustasta. Loput 33 vastaajaa olivat Tampereen keskustan ulkopuolella sijaitsevista yrityksistä. Heidän vastauksiaan voidaan käyttää vertailuryhmänä yleisien yritysten toimintaan vaikuttavien tekijöiden vaikutuksesta. Ennen kokeilua tehtyyn kyselyyn vastasi enemmän keskustan ulkopuolisia, nyt taas muualla keskustassa toimivia. Reilulla puolella ( %) keskustan yrittäjistä toimitilat sijaitsivat katutasossa ja lopuilla kerroksissa (liite ). Yrityksen toimipaikan sijainti yrittäjäkyselyt 201 ja 201 201, N=131 Hämeenkadun itäpäässä 201, N= Kyttälässä Keskustan kehällä 1 2 1 Muualla Tampereen keskustassa 33 1 Tampereen keskustan ulkopuolella 33 Lkm 0 0 0 Kuva Yrityksen toimipaikan sijainti, vastaajamäärät lukumäärinä
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 1 Toiminnan kesto nykyisessä osoitteessa yrittäjäkyselyt 201 ja 201 201, N= Alle vuoden 13 201, N=3 1- vuotta 3 3-1 vuotta 2 33 Yli 1 vuotta % 23 2 0 20 30 0 Kuva 11 Toiminnan kesto nykyisessä osoitteessa Vastaajat olivat toimineet nykyisellä sijaintipaikallaan keskimäärin 1- vuotta (kuva 11). Mukana oli kaiken ikäisiä ja eri toimialoja edustavia yrittäjiä. Tarkemmin jaoteltiin kaupat, ravintolat, viihde- ja rahoitustoiminta, mutta pääosa vastaajista sijoittui muuhun palvelutoimintaan tai muulle toimialalle (kuva ). Yrityksen toimiala Muu palvelutoiminta Muu erikoistavarakauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Taiteet, viihde ja virkistys Muotikauppa Rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalan toiminta Päivittäistavarakauppa tai kioski 3 2 1 1 3 201, N=131 201, N= Muu 1 33 % 0 20 0 0 Kuva Yrityksen toimialan
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 1 Liikevaihto yrittäjäkyselyt 201 ja 201 Alle 0 000 euroa/vuosi 13 1 0 000-1 euroa/vuosi 30 31 200 000- euroa/vuosi 22 2 00 000- euroa/vuosi 1 000 000 euroa/vuosi tai enemmän 1 1 1 1 201, N= 201, N=1 % 0 20 30 0 Kuva 13 Toimipaikan liikevaihto Yrittäjäkyselyihin vastanneet yritykset ovat olleet liikevaihdoltaan, henkilöstömäärältään, asiakaspalvelultaan ja aukioloajoiltaan melko samankaltaisia vuonna 201 ja 201 (kuvat 13-1). Vastanneista yrityksistä kolmessa neljäsosassa on asiakaspalvelua. Vajaa puolet ( %) näistä yrityksistä on avoinna vain arkisin päivällä ja viidesosa (22 %) arkisin päivällä ja lauantaisin. Vastanneista yrityksistä % ei ole avoinna arkisin päivällä, vaan ainoastaan iltaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. 201, N=131 201, N=2 1 henkilö 2 Henkilöä 3- Henkilöä henkilöä tai enemmän (max 0 henkilöä) Kuva 1 Toimipaikan henkilöstömäärä Henkilöstömäärä yrittäjäkyselyt 201 ja 201 % 1 1 20 2 2 2 31 3 0 1 20 2 30 3 0 Kyllä Ei Toimipaikassa asiakaspalvelua yrittäjäkyselyt 201 ja 201 2 2 3 201, N= 201, N=2 % 0 20 0 0 0 Kuva 1 Asiakaspalvelu toimipaikassa
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 1 Aukioloajat asiakkaille yrittäjäkyselyt 201 ja 201 Arkipäivinä (enintään kello 1 asti) Arki-iltoina (kello 1 jälkeen) Lauantaisin Sunnuntaisin 2 31 1 21 0 201, N= 201, N=1 % 0 0 0 Kuva 1 Toimipaikan aukioloajat asiakkaille 2. Liikennelaskennat ja melumittaukset Ennen-tilanteen ajoneuvoliikenteen liikennemäärien tarkastelussa hyödynnettiin aiempien vuosien 2011 2013 liikennelaskentoja, joita täydennettiin syys-lokakuussa 2013 tehdyillä videolaskennoilla sekä liikennevaloilmaisimilta saaduilla liikennemäärätiedoilla. Liikennemäärät ovat iltaruuhkan (klo 1:30 1:30) aikaan arkiliikenteestä loma-aikojen ulkopuolelta. Jälkeen-tilanteen liikennemäärät koottiin syksyllä 201 ja 201 tehdyistä videolaskennoista sekä liikennevaloilmaisimilta saaduista liikennemäärätiedoista. Liikennemäärien tarkastelussa on mukana myös kehäväylien LAM-pisteiltä saatuja liikennemääriä. Vuorokausiliikennemäärien laskentaan käytettiin myös Viacount-mikroaaltolaskimia. Tässä selvityksessä verrattiin ennen-tilanteen määriä syksyn 201 määriin. Liikenneonnettomuudet ovat poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia. Tarkastelussa vertailtiin vuosien 2013 ja 201 onnettomuuksia loppuvuosien ajalta, sillä 201 onnettomuustietoja ei vielä ole käytössä. Melumittauksia on tehty vuosina 201 ja 201 sekä keväällä että syksyllä. Melumittaustulokset on saatu Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimuksesta. 2. Elävöittämisvaikutusten havainnoinnit Elävöittämisen vaikutusten havainnoinnit tehtiin ennen-tilanteesta 30..201 sekä..201 elävöittämismuutosten rakennustöiden ollessa loppusuoralla. Tuloksissa hyödynnettiin myös aiempien vuosien liikennelaskentoja. Ensimmäinen elävöittämisen jälkeen-seuranta tehtiin koulujen alkamisviikolla 11.. sekä 13..201.
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 1 3. LIIKENTEEN KEHITYS 3.1 Kävely ja pyöräily Hämeenkadulla 3.1.1 Kävelyn ja pyöräilyn määrä Kävelyn ja pyöräilyn määrää on vertailtu vuosien 2013 ja 201 iltahuipputunnin laskennoista saatujen tulosten perusteella. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrät laskettiin Hämeenkadulla Hämeensillalla, Aleksanterinkadun ja Rautatienkadun länsireunoilla, Itsenäisyydenkadulla rautatietunnelissa sekä Rongankadun alikulkutunnelissa. Kesällä 201 Hämeenkadun määriin vaikuttivat kadun itäpäässä mm. Tuomiokirkonkadun sekä sen ympäristön työmaat, minkä takia kävelyn ja pyöräilyn määriä ei esitetty aiemmassa 201 valmistuneessa raportissa. Koko Tampereen kantakaupungin alueella pyöräilijöiden määrä on kasvanut heinä-joulukuun aikana vuodesta 2013 vuoteen 201 alle prosentin, vastaavana aikana keskustan alueella kasvu on ollut noin + 11 %. Kuva 1 Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden määrät ennen- ja jälkeen-tilanteessa iltapäivän huipputunnin aikana Jalankulkijoiden määrä Hämeenkadulla kasvoi Hämeensillalla + 2 %, Rautatienkadun liittymän länsireunalla +2 % ja Rongankadun alikulkutunnelissa +1 %. Muissa mittauspisteissä jalankulkijoiden määrä väheni noin - %. Pyöräilijöiden määrä väheni eniten rautatietunnelissa -2 %, josta pyöräilijät ovat siirtyneet käyttämään Rongankadun alikulkutunnelia. Hämeenkadun itäpäässä määrä väheni -22-2 % ja kasvoi Hämeensillalla + % sekä Rongankadun alikulkutunnelissa +1 %.
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 1 3.1.2 Kävelyn ja pyöräilyn sujuminen Jalankulkijoiden liikkuminen sujui hyvin Hämeenkadun elävöittämisosuudella, ruuhkaisinta oli iltaruuhkan aikaan ja erityisesti Stockmannin kohdalla. Jalankulkijoista 0 % kulki jalkakäytävän puolella. Pyöräily sujui elävöittämisosuudella pääasiassa hyvin. Pyöräilijöiden pullonkaulat ovat Vanhan postin terassin ja pysäkin kohdalla, Stockmannin pysäkin kohdalla (paljon odottavia matkustajia) sekä pyörätien alku/loppuviisteiden kohdalla, jotka on toteutettu sadevesikaivojen vuoksi suunniteltua tiukempina. Pyöräväylillä ei ole suojatiemaalauksia, jolloin jalankulkijat odottavat kadun ylitystä ko. väylillä estäen pyöräilijöiden kulun. Viisteet ja reunakivien madallukset puuttuvat ajoradan ylityskohtien reunoista, mikä vaatii korjaustoimenpiteitä. Ongelmana pyöräilijöille ovat myös väärin pysäköidyt huolto- ja jakeluautot. Pyöräilijöiden määrä kasvaa yleisesti aina elokuussa, mikä näkyy myös pyörätelineiden käytössä. Polkupyöräilijöistä % ajoi pyöräkaistoilla, loput jalkakäytävällä. Kuva 1 Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden määrä Hämeenkadulla Aleksanterinkadun länsipuolella Hämeenkadulle on lisätty pyöräparkkeja, mutta edelleen erityisesti Tuomiokirkonkadun, H&M:n edustan sekä Aleksanterinkadun ja Koskikadun parkit ovat täynnä. Polkupyöriä on pysäköitynä paljon myös telineiden ulkopuolella. Irtopyörien osuus Hämeenkadun pohjoispuolella kasvoi heinäkuusta elokuuhun + % ja eteläpuolella %, mitkä selittyvät pyöräilijöiden määrän kasvulla koulujen alkaessa sekä myös elokuun tarkastelussa sää oli pyöräilylle suotuisampi kuin aiempina tarkasteluajankohtina.
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 1 Kuva 1 Pyöräpysäköinnin muutos 3.2 Ajoneuvoliikenne 3.2.1 Liikennemäärät Hämeenkadulla Ajoneuvojen syksyn 201 iltahuipputunnin liikennemääriä on vertailtu vuoden 2013 iltahuipputuntimääriin. Hämeenkadun ajoneuvoliikenteen liikennemäärät ovat vähentyneet kauttaaltaan. Iltaruuhkan liikennemäärät ovat vähentyneet kadun länsipäässä Hämeenpuiston liittymässä - ajon/h (-20%), Hämeensillalla -0 ajon/h (-3 %) ja itäpäässä -0 ajon/h (- %). Itsenäisyydenkadulla Rautatienkadun liittymässä liikennemäärät ovat vähentyneet - ajon/h (- 11 %). Hämeenkadun sivusuuntien liikennemäärät ovat kasvaneet lähes kaikissa liittymissä. Ainoastaan Aleksanterinkadulla liikenne on vähentynyt Hämeenkadun pohjoispuolella -2 % ja eteläpuolella -2 %. Liikennemäärä on kasvanut Hatanpään valtatiellä +1 %, Koskikadulla +1 %, Pellavatehtaankadulla Hämeenkadun eteläpuolella +3 % ja pohjoispuolella +1 % sekä Rautatienkadulla Hämeenkadun pohjoispuolella +1 % ja eteläpuolella + %. Liitteessä on esitetty ajoneuvoliikenteen määrät ennen- ja jälkeen-tilanteessa iltaruuhkatunnin aikana keskustan alueella. Liitteessä on esitetty ajoneuvoliikenteen määrien muutos ennen- ja jälkeen-tilanteessa iltaruuhkatunnin aikana keskustan alueella. Hämeenkadun länsiosassa Hämeenpuiston liittymässä on iltaruuhkan aikaan henkilöautojen määrä vähentynyt - ajon/h (-2 %). Vastaavasti Hämeenkadun itäpäässä Rautatienkadun
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 20 liittymässä on henkilöautojen määrä vähentynyt -0 ajon/h (-3 %). Henkilöautojen määrässä on mukana myös mm. huoltoajoneuvot. Kuva 20 Eri ajoneuvotyyppien osuudet Hämeenkadun poikkileikkauksessa iltaruuhkan aikaan Hämeenpuiston ja Rautatienkadun liittymissä. Hämeenkadun itäosan henkilöautojen määrä on pienentynyt joukkoliikennekokeilun vuoksi -3 %, henkilöautojen osuus on nyt noin 1 % kaikesta ajoneuvoliikenteestä. Hämeenkadun sivusuunnilla ei ollut ongelmia lukuun ottamatta Rautatienkatua, jossa iltaruuhkan aikaan oli ajoittain ylikuormitusta. Rautatienkadulla liikenteen sujuvuuteen vaikutti osaltaan myös Kyttälänkadun katusaneeraus. Kuva 21 Hämeenkadun ja Aleksanterinkadun liittymän iltaruuhkan ajan liikennemäärät ajoneuvotyypeittäin heinä- ja elokuussa 201
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 21 3.2.2 Joukkoliikenne Linja-autojen määrä on kasvanut Hämeenkadun itäosalla + ajon/h (+ %), mutta vähentynyt länsiosalla -20 ajon/h (- %). Linja-autojen osuus ajoneuvoliikenteen liikennemääristä on kasvanut Hämeenkadun länsipäässä 22 %:sta 2 %:iin huolimatta linja-autojen kokonaismäärän vähentymisestä. Linja-autoihin nousseiden matkustajien määriä on tarkasteltu Keskustorin, Koskipuiston ja Rautatieaseman pysäkkien osalta. Tarkastelut on tehty kolmen viime vuoden ajalta syyskuun ensimmäisen viikon keskimääräisinä arkivuorokausimäärinä. Keskustorin pysäkkien nousijamäärät ovat edelleen suurimmat, mutta ne ovat vähentyneet vuosien 2013 ja 201 välillä merkittävästi eli noin 20 nousua/vrk (-23 %). Samaan aikaan Koskipuiston ja Rautatieaseman pysäkkien nousijamäärät ovat kasvaneet yhteensä lähes Keskustorin pysäkkien vähenemän verran: Koskipuiston pysäkeillä noin 1 nousua/vrk (+2 %) ja Rautatieaseman pysäkeillä noin 1320 nousua/vrk (+2 %). Koskipuiston ja Rautatieaseman pysäkkien nousijamäärien kasvuun on saattanut osaltaan vaikuttaa Hämeenkadun liikenneympäristön rauhoittuminen ajoneuvoliikenteen määrien ja liikennemelun vähentymisen myötä. Kuva 22 Linja-autoihin nousseiden matkustajien määrät Keskustorin, Koskipuiston ja Rautatieaseman pysäkeillä Linja-autojen matka-aikoja on tarkasteltu kolmen viime vuoden syyskuulta yhden arkipäivän ajalta. Linja-autojen ajoajat ovat pysyneet lähes ennallaan. Syksyllä 201 Hämeenkatua itään ajavien linja-autojen matka-aika väheni aamuruuhkassa ja kasvoi iltaruuhkassa, mutta on tänä syksynä palautunut lähes 2013 tasolle. Lännen suuntaan ajavien linja-autojen matka-aika on pysynyt ennallaan. Kuva 23 Linja-autojen matka-aikoja aamu- ja iltaruuhkien aikaan Hämeenkadulla
JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 201 22 Pysäkeillä on samat ongelmat kuin ennen elävöittämiskokeiluakin, mutta niiden määrä on kasvanut jonkin verran. Koskikadun ja Stockmannin pysäkkien pituus on ruuhka-aikaan riittämätön. Stockmannin pysäkillä ylikuormitushetkinä neljäs pysäkille pyrkivä linja-auto pysähtyi Hämeenkadun ylittävän suojatien päälle, vastaava tilanne oli Koskikadun jälkeisellä pysäkillä Hämeenkadun pohjoispuolella. Matkustajien odotustila on ruuhka-aikoina ajoittain riittämätön Vanhan postin ja Stockmannin pysäkeillä. Odottavien suuri määrä vaikutti Hämeenkatua kävelleiden ja pyöräilleiden liikkumisen sujuvuuteen. Näiden pysäkkien kohdalla ei ole erillisiä pyöräkaistoja. Itsenäisyydenkadun suunnasta tulevien linja-autojen sujuvuutta haittasivat iltaruuhkan aikaan Rautatienkadun liittymän etelän suunnasta tukkoon ajavat henkilöautot. Myös hetkittäin Itsenäisyydenkadulta oikealle pohjoiseen Rautatienkadulle kääntyvien jono ylettyi rautatietunneliin saakka, jolloin bussit eivät päässeet jonon ohi. Kyttälänkadun työmaa saattoi vaikuttaa osaltaan Rautatienkadun kuormitukseen. 3.2.3 Hälytysajoneuvot Pelastuslaitokselta saadun palautteen mukaan ongelmia aiheuttaa Aleksanterinkadun varressa Hämeenkadun liittymän reunalla pelastusajoneuvojen ohitukseen varatun alueen käyttö pysäköintiin. Pelastuslaitoksen mukaan myös erityisesti jalankulkijoiden punaista päin kävelevien määrä on lisääntynyt ja aiheuttaa pelastusajoneuvoille vaaratilanteita. Pelastuslaitos toi myös esille jouluvalojen ja ilmajohtojen aiheuttamat ongelmat tikasautoille. Maastokierroksilla ei hälytysajossa ollut Hämeenkadulla yhtään ajoneuvoa. 3.2. Taksit ja huoltoliikenne Takseilta saadun palautteen mukaan ongelmia on asiakkaiden nouto- ja jättöpaikoilla, kun huoltotaskut ovat täynnä. Tällöin auton pysäyttäminen pyöräväylälle voi aiheuttaa konflikteja pyöräilijöiden kanssa. Taksit toivoivat kolmeen paikkaan pelkästään takseille varattuja pysäköintipaikkoja: Nordean, Silmäsairaalan ja Osuuspankin eteen. Hämeenkadun sulkeminen muulta liikenteeltä on heidän mukaan siirtänyt ruuhkaa muille väylille. Maastokierroksilla takseja oli vähän liikenteessä ja ne olivat pääasiassa läpiajossa. Huoltoajoneuvojen pysäköintipaikat ovat muutamissa kohdin huonosti käytettävissä ja paikkoja ei ole pystytty toteuttamaan täysin suunnitelman mukaisesti. Huolto- ja jakeluajoneuvot pysäköivät usein pyöräväylälle, vaikka tyhjiä huoltotaskuja olisikin käytössä. Huoltotaskuista puuttuvat huollon P-liikennemerkit. 3.2. Muun keskusta-alueen ajoneuvoliikenne Ajoneuvojen syksyn 201 iltahuipputunnin liikennemääriä on vertailtu vuoden 2013 iltahuipputunnin määriin. Iltahuipputunnin aikana ajoneuvoliikenne on kasvanut useammalla väylällä keskustan itäosassa kuin länsiosassa. Koko keskustan alueella liikennemäärät ovat pienentyneet noin - %. Pääverkon keskimääräinen vuorokausiliikenne on pienentynyt 2013-201 noin -1 %. Keskustan länsiosassa iltaruuhkan aikana liikenne on kasvanut Sepänkadulla (+ %) ja Satakunnankadulla (+1 % Pirkankadun liittymässä). Liikennemäärä on pienentynyt Pirkankadulla (- 21 % Metson kohdalla), Mariankadulla (-1 % F.E. Sillanpäänkadun liittymässä), Satamakadulla (-1 % Koulukadun liittymässä) sekä Hämeenpuiston eteläpäässä (-1 % Satamakadun liittymässä). Keskustan itäosassa liikenne on kasvanut Hatanpään valtatiellä (+..+2 %), Rautatienkadulla (+ +2 %), Ratapihankadulla (+ % Kanslerinrinteen liittymässä), Peltokadulla (+ +1 %), Satakunnankadulla (+1 % Lapintien liittymän itäpuolella), Erkkilänkadulla (+ %), Kalevan puistotiellä (+1 % Itsenäisyydenkadun pohjoispuolella) sekä Tampereen valtatiellä linjaautoaseman kohdalla (+1 %). Verkatehtaankadun liikenne kasvoi edelleen (+ +20 %). Liikenteen jakautumiseen uusille reiteille ovat vaikuttaneet joukkoliikennekadun lisäksi Rantatunnelin ja Ratinan kauppakeskuksen työmaat. Mittausten aikana myös Kyttälänkatu oli työ-