Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 1 / 47 Kokoustiedot Aika 04.04.2016 maanantai klo 15:40-17:50 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Seppo Huhta Tiina Elo Katarina Hellsten-Palomäki Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma Laura Kiijärvi Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina Sirpa Hertell Marika Niemi Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Timo Kuismin Ari Konttas Mari Immonen Päivi Sutinen Satu Tyry-Salo Jouni Majuri valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja kaupunginsihteeri palvelujen kehittämisjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 2 / 47 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 6.4.2016 11.4.2016 Teemu Lahtinen Saara Hyrkkö Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 15.4.2016 osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 3 / 47 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 110 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 111 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 112 Varavaltuutetun ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 6 varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) 113 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 7 Asunnot Oy:n otettaville lainalle perusparannusta varten kohteessa Rullaniementie 3 (Kv-asia) 114 Valtuustokysymys Tapiolan urheilupuistoon ja 9 espoolaiseen jääkiekkoiluun sekä muihin urheilulajeihin liittyvien asioiden johdosta (Kv-asia) 115 Valtuustokysymys Caruna Oy:n sähkön siirtohintojen 13 korotuksista (Kv-asia) 116 Edustajien nimeäminen Pohjoismaiseen 19 ystävyyskuntakokoukseen 30.5.-2.6.2016 Skagafjordurissa, Islannissa 117 Valtuuston 14.3.2016 päätösten laillisuusvalvonta 22 118 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa 23 (Kv-asia) 119 1 Karhusuon koulu ja kirjasto, uudisrakennus, 24 hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) 120 2 Tiistilä, asemakaavan muutoksen sekä 27 maankäyttösopimuksen ja alueen luovuttamista koskevan esisopimuksen hyväksyminen, alue 310416, 23. kaupunginosa Matinkylä (osittain Kv-asia) 121 Valtuustoaloite Karhusuon koulusta tehtävästä 36 selvityksestä (Kv-asia) 122 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 38 123 Kaupunkisuunnittelulautakunnan seminaarimatka 41 Hollantiin ja Belgiaan 13-16.4.2016 124 3 Kokouksessa kuultavat selostukset 44
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 4 / 47 110 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 31.3.2016 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 5 / 47 111 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Teemu Lahtinen ja Saara Hyrkkö.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 6 / 47 1230/2016 00.00.01.00 112 Varavaltuutetun ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Sami Suomalaisen (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt sekä valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäseneksi Sami Suomalaisen (Kok.) tilalle (Kok.). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Varavaltuutettu ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsen Sami Suomalainen (Kok.) pyytää 14.3.2016 päivätyllä kirjeellään eroa em. luottamustehtävistään perusteena ero Kokoomuksen jäsenyydestä. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Sami Suomalaisen tilalle. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäseneksi valitaan mies. Tiedoksi - Valittu - Sami Suomalainen - Jaoston sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 7 / 47 1085/2016 02.05.06 113 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n otettaville lainalle perusparannusta varten kohteessa Rullaniementie 3 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh. 043 824 6040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 2 640 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain Lainan korkoperuste 3, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 8 / 47 Selostus Espoon Asunnot Oy aloittaa vuonna 2016 perusparannuksen vuonna 1989 valmistuneessa kiinteistössä Rullaniementie 3. Kiinteistön osalta kyseessä on ensimmäinen laaja perusparannus. Rullaniementie 3 on 24 huoneistoa käsittävä rivitalokiinteistö Kaitaan kaupunginosassa, huoneiston pinta-ala on 1 830 neliömetriä. Perusparannuksen sisältö on pääpiirteittäin mm. seuraava: - julkisivun kunnostus, - ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen, - vesikaton parannukset, - keittiöiden ja kylpyhuoneiden uusiminen, - käyttövesiverkoston ja jätevesiviemärien uusiminen pihassa ja asunnoissa, - huoneistojen sähköjohtojen ja sähkökalusteiden uusiminen, - yleisten tilojen pintojen uusiminen, - ulkoalueiden kunnostus. Perusparannuksen kokonaiskustannukset ovat 3 300 000 euroa eli 1 803,28 per huoneistoneliömetri. Kustannusarvio perustuu joulukuussa 2015 - tammikuussa 2016 järjestetyn urakkakilpailun tulokseen, jossa halvimman tarjouksen antoi Rakennus- ja Maalausliike Esa Raita Oy. Rahoitussuunnitelma on seuraava: Pankkilaina Espoon Asunnot Oy omarahoitus Yhteensä 2 640 000 euroa 660 000 euroa 3 300 000 euroa Rakennustyöt on määrä käynnistää huhtikuussa 2016. Espoon Asunnot anoo Espoon kaupungilta omavelkaista takausta 2 640 000 euron kilpailutuksen perusteella otettavalle enintään 30 vuotta pitkälle tasalyhenteiselle lainalle. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 9 / 47 761/2016 10.03.01 114 Valtuustokysymys Tapiolan urheilupuistoon ja espoolaiseen jääkiekkoiluun sekä muihin urheilulajeihin liittyvien asioiden johdosta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun 15.2.2016 esittämään valtuustokysymykseen Tapiolan urheilupuistoon ja espoolaiseen jääkiekkoiluun sekä muihin urheilulajeihin liittyvien asioiden johdosta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys 15.2.2016 Valtuustokysymys Kurt Byman ja 11 muuta valtuutettua ovat 15.2.2016 jättäneet valtuustokysymyksen siitä, onko kaupunginhallitus tietoinen ja mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä seuraavien Tapiolan Urheilupuiston ja espoolaiseen jääkiekkoiluun sekä muihin urheilulajeihin liittyvien asioiden johdosta: - onko kaupungin ja Esar Oy:n välinen kesäkuussa 2015 solmittu yhteistyösopimus kaupungin edun mukainen ja kaikilta osin asiallinen - onko sopimuksen 2. kohdan lisäsopimus tehty - millä varmistetaan juniorijalkapallon olosuhteet, jos Tapiolan jättijalkapallostadionin suunnitteluvaraus puretaan - millä tavoin kaupunki on sitoutunut osallistumaan Matinkylän jäähallin tilalle mahdollisesti suunniteltuun uuteen jäähallihankkeeseen sekä - miten Tapiolan Harjoitusareena Oy:n taloudellinen tilanne on kehittynyt.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 10 / 47 Vastaus valtuustokysymykseen Markkinointiyhteistyösopimus Kesäkuussa 2015 solmittu markkinointiyhteistyösopimus on ollut kaupungin edun mukainen ja asiallinen. Sopimuksen kohdassa 2 mainittua täydentävää sopimusta ei ole tehty. Sopimus toteuttaa Espoon elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 1.6.2015 antamaa valmistelukehotusta liittyen yhteistyösopimukseen Espoon ja Espoon Areenat Esar Oy:n kesken tilojen käytön monipuolistamiseen (monitoimiareena ja sen yhteydessä toimiva harjoitushalli) sekä markkinointiyhteistyöhön liittyen. Vuonna 2016 liikennöintinsä aloittavan Länsimetron myötä Tapiolan urheilupuiston saavutettavuus ja sitä kautta houkuttelevuus ja kilpailukyky vahvistuvat merkittävästi. Sopimusosapuolten yhteisenä tavoitteena on tämän uuden kilpailukykytekijän täysimääräinen hyödyntäminen osana urheilupuiston pitkäjänteistä kokonaiskehittämistä. Espoo Metro Areenan monipuolinen ja riittävä käyttö on tärkeää koko urheilupuiston kehittämisessä. Alueen kehittäminen liittyy pitkäjänteiseen läntisen metrolinjan kehityskäytävän kautta mahdollistuvaan elinvoimaisuuden ja elämyksellisen kaupunkikulttuurin vahvistumiseen. Urheilupuiston kehittäminen oli lähtökohtana, kun aikoinaan vaihtoehtoisista metrolinjauksista päädyttiin rakentamaan metroasema nimenomaan urheilupuistoon. Urheilupuiston asemainvestoinnista ei pystytä mittaamaan ulos hyötyjä, jos samaan aikaan ei varmisteta alueen sisällöllisen houkuttelevuuden kehittymistä. Urheilupuiston ja siellä toimivien urheiluseurojen ja yritysten aktiivinen toiminta on keskeistä kaupunkilaisten osallisuuden ja yhteisöidentiteetin rakentamisessa. Hyvä esimerkki vahvuuksista on 2. 3.4.2016 viikonloppu, jolloin Espoo Metro Areena täyttyy espoolaisista, kun Bluesin A-, B- ja C-juniorit pelaavat Suomen mestaruuksista. Sama potentiaali on kaikissa lajeissa, sekä joukkue- että yksilölajeissa, ja niiden varaan pitää ja kannattaa tulevaisuutta rakentaa. Urheilupuiston vetovoiman ja tapahtumatoimintojen kehittäminen kytkeytyy tiiviisti Espoo-tarinaa toteuttavaan kaupunkimarkkinointiin, jonka tavoitteena on lisätä elinkeinotoimintaa ja Espoon houkuttelevuutta yritysten sijaintipaikkana ja asuinympäristönä. Kaupunkimarkkinoinnin keihäänkärkiviestit ovat Länsimetro elinkeinotoiminnan ja kaupunkikulttuurin elinvoimaisuuden mahdollistajana sekä Espoo Innovation Garden, Espoossa kukoistava elämysten ja innovaatioiden puutarha, jonka keskittymä on Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola -alueella. Metron myötä urheilupuisto kytkeytyy olennaiseksi ja entistä helpommin saavutettavaksi helposti osaksi Otaniemen tiedeyhteisöä, Keilaniemen yrityskeskittymää sekä Tapiolan kaupallisia palveluita ja monipuolista kulttuuritarjontaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 11 / 47 Juniorijalkapallo Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 14.12.2015, että Tapiolan urheilupuistoon laaditaan yhteistyössä urheilupuiston nykyisten toimijoiden kanssa kesäkuuhun 2016 mennessä kokonaissuunnitelma, jonka perusteella käynnistetään koko urheilupuiston alueen asemakaavanmuutoksen laatiminen. Kaupunginjohtaja esitti kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle 1.2.2016, että - Tapiolan urheilupuiston kokonaissuunnitelman laatimisen lähtökohtana jalkapallon osalta on monipuolisten puitteiden tarjoaminen niin harrastus- kuin huippujalkapalloilulle sekä se, että tältä pohjalta tehtävien ratkaisujen tulee tukea urheilupuiston kehittymistä monipuolisena urheilun ja liikunnan sekä niihin liittyvien palveluiden alueena, - Tapiolan Jalkapallostadion Oy:n suunnittelemaa suuren kokoluokan jalkapallo- ja tapahtuma-areenaa koskevaa suunnitteluvarausta ei enää jatketa. Jaosto päätti jättää asian pöydälle. Tapiolan urheilupuistoa pitää suunnitella kokonaisuutena pitkälle tulevaisuuteen. Metro ja urheilupuiston metroasema mahdollistavat Tapiolan urheilupuiston kehittämisen kansainvälisen tason liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan toimintakeskukseksi ja metrokäytävän tavoitteita eteenpäin vieväksi viihtyisäksi ja korkeatasoiseksi alueeksi. Kaupungin tarkoituksena on turvata, että alueella säilyy riittävät edellytykset myös jalkapallon harrastamiseen. Matinkylän jäähalli Matinkylän jäähallin sulkeuduttua 22.12.2015 siellä havaittujen sisäilmaongelmien johdosta Espoon Kiekkoilun Tuki Ry on yhdessä Espoon liikuntatoimen kanssa päättänyt selvittää sulkemisen vaikutukset jääurheilun harrastusolosuhteisiin Espoossa ja tutkia mahdollisuudet Matinkylän urheilupuiston käytöstä tulevaisuudessa jääurheiluun. Tätä varten kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on 7.3.2016 päättänyt varata Espoon kiekkoilun Tuki Ry:lle Matinkylän urheilupuistosta noin 1,2 ha alueen jäähallin suunnittelua varten. Varaus on voimassa 28.2.2017 saakka. Varauksen aikana on tarkoitus selvittää urheilupuiston käyttö jääurheiluun huomioiden urheilupuiston muu käyttö mm. jalkapalloilijoiden tarvitsemat pukutilat ja liikuntatoimen henkilöstön tarvitsemat huolto- ja sosiaalitilat. Varauksen aikana hakijan on tarkoitus tehdä hankesuunnitelma ja tarvittavat taloudelliset selvitykset, jotta investointipäätös voitaisiin tehdä kuluvan vuoden aikana.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 12 / 47 Tapiolan Harjoitusareena Oy Harjoitusareenan varsinainen toiminta alkoi 1.9.2015 lukien jäähallin valmistuttua. Areenan talous on rakentamisen ja varsinaisen toiminnan aikana kehittynyt suunnitellusti ja osakassopimuksessa sovituin tavoin. Areenan suurin käyttäjä on Espoon liikuntatoimi, joka ostaa areenasta varsinaisella toimintakaudella jäävuoroja yhteensä 600 000 eurolla keskihinnan ollessa 165 euroa / h. Kesäkauden jäävuoroista sovitaan erikseen. Yhtiön taloutta ja taloushallintoa on hoidettu asianmukaisesti. Muun muassa 2.2.2015 päivätyn tilintarkastuskertomuksen mukaan tilinpäätös antaa Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Yhtiökokous on 26.2.2015 käsitellyt vuoden 2014 tilinpäätöksen ja on samalla myöntänyt yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 13 / 47 760/2016 02.05.00 115 Valtuustokysymys Caruna Oy:n sähkön siirtohintojen korotuksista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ari Konttas, puh. 050 338 9745 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun 15.2.2016 esittämään valtuustokysymykseen Caruna Oy:n sähkön siirtohintojen korotuksista ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys 15.2.2016 Selostus Kurt Byman ja 11 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 15.2.2016 valtuustokysymyksen Caruna Oy:n sähkön siirtohintojen korotuksista. Valtuustokysymyksessä kysytään, onko kaupunginhallitus tietoinen ja mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä Esppon Sähkö Oy:n myymisen seurauksena espoolaisille lankeavien Caruna Oy:n sähkön siirtohintojen suurien hintojen korotuksien johdosta. Vastaus valtuustokysymykseen Taustaa Espoon Sähkö Oy:n yhtiökokous päätti 23.5.1994 vahvistaa yhtiön pääomarakennetta varauduttaessa kilpailutilanteeseen. Yhtiö korotti osakepääomaa. Lisäksi kaupunki myi omistamiaan osakkeita, jotta yhtiö pystyi listautumaan pörssiin. Listautuminen tapahtui 24.11.1994. Kaupungin omistukseen jäi tuolloin 75 % yhtiön osakkeista. Vuonna 1996 kaupunki myi edelleen osakkeistaan määrän, joka vastasi 7 % yhtiön osakekannasta. Osakekaupoista saadut varat, 81 112 530,20 mk, sijoitettiin elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahastoon. Valtuusto hyväksyi 2.3.1998 kaupunkienergiakonseptin kehittämis- ja omistajastrategian. Lisäksi valtuusto hyväksyi Espoon Sähkö Oyj:n ja Kuopion Energian yhdistämisestä aiesopimuksen, joka myöhemmin kariutui. Kuopio perui päätöksensä, eikä kaupunkienergiamalli
Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 14 / 47 muutoinkaan edennyt toivotulla tavalla, vaikka Espoon Sähkö ostikin Joensuun Energian. Fortumin silloinen tytäryhtiö osti vuoden 1999 helmikuussa noin 28 %:n osuuden Espoon Sähkö Oyj:stä. Irtauduttuaan keväällä 1999 eräiden suurten kaupunkien ns. voimarengashankkeesta Espoon Sähkö Oyj ja kaupunki kävivät neuvotteluja pääkaupunkiseudun energiayhtiöiden kanssa toiminnallisesta ja omistuksellisesta yhteistyöstä mm. sähkön myyntiliiketoiminnan yhdistämiseksi. Yhteistoiminta toteutui vain Suomen Energiaurakointi Oy:n osalta. Vuoden 2000 alussa Espoon Sähkö selvitti kehittämisvaihtoehtojaan ja totesi, että partner-ratkaisu on yhtiön kannalta paras vaihtoehto. Ratkaisu loisi edellytykset myös kaupunkienergiamallin jatkokehittämiselle. Espoon Sähkö Oyj pyysi tarjouksia alan suurilta kansainvälisiltä toimijoilta. Saatujen tarjousten perusteella silloinen Preussen Elektra katsottiin parhaaksi kumppanivaihtoehdoksi. Espoon kaupunki teki keväällä 2000 selvityksen asemastaan energiayhtiön omistajana. Tällöin tutkittiin mm. seuraavia vaihtoehtoja: ei tehdä mitään, etsitään partneri tai tehdään julkinen ostotarjous kaikista kaupungin omistamista osakkeista. Selvityksessä, jonka lähtökohtana oli omistajien ja kuluttajien etujen turvaaminen, päädyttiin tuolloin siihen, että kaupungin tulee toimia aktiivisesti ja tähdätä rakenteellisiin muutoksiin. Lopputuloksena päädyttiin siihen, ettei Espoon kaupungin tulisi enää olla pääomistajana energiayhtiössä mm. seuraavista syistä: - alalla on toimivat markkinat, - toimintaan liittyy huomattavia taloudellisia riskejä ja - ala on kypsä sekä sähkönsiirron ja -jakelun osalta säännelty. Kaupunki ja E.ON Energien (Preussen Elektran ja Bauernwerkin fuusiolla syntynyt uusi yhtiö) pohjoismainen tytäryhtiö allekirjoittivat 30.9. 2001 sopimuksen, jolla kaupunki myi E.ON N:lle puolet omistamistaan Espoon Sähkön osakkeista eli 5 351 858 osaketta. Tämä vastasi 34,01 % yhtiön osakepääomasta ja äänivallasta. Samalla kaupunki ja E.ON N solmivat keskinäisen osakassopimuksen, jolla Espoo turvasi kaupungin aseman Espoon Sähkö Oyj:n merkittävänä omistajana sekä yhtiön kilpailuaseman. Osakekauppa toteutui vuoden 2002 tammikuussa 160,5 miljoonan euron kauppahinnalla. Kauppahinta sijoitettiin perustettuun peruspalvelujen kehittämisrahastoon. Rahasto käytetään loppuun vuonna 2016. Kaupunki sai vuonna 2003 tiedon Fortumin ja E.ON N:n välillä keväällä 2012 solmitusta call-optiosopimuksesta, jonka E.ON N oli sitoutunut luovuttamaan Fortumille kaikki omistamansa E.ON F:n osakkeet. Fortum ilmoitti 17.1.2005, että se käyttää osto-oikeuttaan kaikkiin E.ON-konsernin omistamiin E.ON F:n osakkeisiin. Samalla Fortum tarjoutui ostamaan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 15 / 47 kaupungin omistamat osakkeet 48 euron kappalehintaan. Fortum aloitti välimiesoikeusprosessin E.ON N:ää vastaan sen jälkeen kun E.ON N on ilmoittanut, ettei se voi luovuttaa E.ON F:n osakkeita Fortumille, koska kaupunki vastustaa luovutusta (osakassopimus). Kaupunginhallitus, valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja sekä kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtaja edellyttivät, että kaupungin oikeudellisen aseman lisäksi käydään läpi käytettävän tiedon valossa kaupungin eri toimintavaihtoehdot sekä arvioidaan Fortumin tarjousta. Kaupungin vaihtoehtoisia toimintatapoja olivat: 1. jatketaan silloista yhteistyötä, 2. myydään osakkeet Fortumille, ja mikäli Fortum saa haltuunsa E.ON N:n osakkeet, 3. jatketaan vähemmistöomistajana Fortumin kanssa, 4. lunastetaan E.ON N:n omistamat osakkeet.. Eri vaihtoehtoja tarkasteltiin monesta eri näkökulmasta. Tehdyn arvioinnin perusteella realistisimmat etenemisvaihtoehdot olivat silloisen yhteistyön jatkaminen tai osakkeiden myynti Fortumille. Merkittävin tekijä arvioitaessa näitä vaihtoehtoja oli Fortumin kaupungin omistamista osakkeista maksama hinta. Energia-alan arvostukset ja pörssikurssit olivat nousseet, paljolti myös siksi, että isot energiayhtiöt kilpailivat markkina-asemasta ostaen kilpaa kunnallisia ja maakunnallisia sähköyhtiöitä. Pääomistaja ei olisi myöskään päässyt hyödyntämään synergioita täysimääräisesti kaupungin olleessa vähemmistöomistajana, millä oli selvä hintaa nostava vaikutus. Fortum tarkisti tarjoustaan 68 euroon osakkeelta. Valtuusto päätti 16.1.2006 myydä omistamansa E.ON Finland Oyj:n osakkeet 363,9 miljoonan euron kauppahinnalla Fortumille (Fortum Power and Heat Oy). Valtuusto perusti näillä varoilla peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston 13.2.2006 Rahaston (PMIR) ja sähköyhtiöiden tuotto Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston markkina-arvo 31.12.2015 oli 538,9 miljoonaa euroa. Tuottoa on rahaston toiminta-aikana kertynyt vuoden 2015 loppuun mennessä 4,37 % p.a. Samalla tarkastelujaksolla hyvän referenssiryhmän, myös pitkäjänteistä sijoitustoimintaa harjoittavien eläkeyhtiöiden, vuosituottojen keskiarvot ovat olleet 2,6-5,7 %. Kaupunginjohtaja ei 16.1.2006 luvannut rahastolle takuutuottoa, eikä sellaista kukaan voisi luvatakaan. On vain esitetty skenaario, paljonko vuonna 2015 olisi käytettävissä, jos rahasto tuottaisi 5 tai 6 prosenttia vuodessa. Rahoitusmarkkinoilla voimakkaatkin arvonmuutokset ovat mahdollisia. Rahaston toiminta-aikana on sattunut monia rahamarkkinoita vavisuttaneita kriisejä. Rahaston vuotuiset tuotot ovat -12,29 prosentista +15,17 prosenttiin ja koko toiminta-ajalta +4,21 % p.a, kumulatiivisesti 48,11 % ja inflaatiokorjattuna 23,10 %. Rahaston volatiliteetti eli hintojen vaihtelu on johtuen hajautuksesta eri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 16 / 47 sijoitusluokkiin ollut selvästi pienempää kuin yksittäisen osakkeen hintaheilunta. Toisin kuin valtuustokysymyksessä esitetään, sähköyhtiöiden tuotot eivät ole olleet 10-12 %:n luokkaa, eivätkä osakearvot ole nousseet reippaasti. Fortumin kurssi nousi vuoden 2006 lopun 21,56 eurosta tammikuun 2008 alun 33 euroon, mutta sen jälkeen kurssi on sulanut 13,92 euroon vuoden 2015 lopussa. Viime kuukausina kurssi on pääsääntöisesti vaihdellut 12-14 eurossa. Jos rahaston perustamisen sijaan rahat olisi sijoitettu Fortumiin vuoden 2006 lopussa, olisi kumulatiivinen kurssikehitys ollut -35,44 %, inflaatiokorjattuna -48,04 %. Ilman osinkoa salkun kehitys olisi -128,9 miljoonaa euroa ja osinko mukaan lukien noin +19 miljoonaa euroa. Rahaston arvo on samaan aikaan noussut 175 miljoonalla eurolla 538,9 miljoonaan euroon. Sähköyhtiöiden kurssit ovat laskeneet leutojen talvien, runsaiden pohjoismaisten vesivarantojen ja uusiutuvan energian voimakkaiden tukien vuoksi. Caruna Oy:n sähkön siirtohintojen korotus Sähkömarkkinalain 106 :n mukaan Energiavirasto valvoo lain ja sen nojalla annettujen lupapäätösten noudattamista. Lisäksi saman pykälän mukaan Kuluttaja-asiamies valvoo sopimusten ehtojen lainmukaisuutta kuluttajansuojan kannalta. Caruna Oy:n 18.2.2016 lehdistötiedotteen mukaan Caruna ja kuluttajaasiamies ovat päässeet neuvotteluissaan ratkaisuun, jolla sähkönsiirron vuosittainen kustannusten nousu jää keskimäärin alle 15 %:in sähkönsiirto-osuuden verollisesta loppusummasta. Caruna jaksottaa 1.3.2016 voimaan tulevat korotukset. Jaksottaminen toteutetaan alentamalla kaikkien asiakkaiden sähkönsiirron kiinteitä perusmaksuja helmikuun 2017 loppuun 25 %. Osana ratkaisua Caruna sitoutuu pitämään uudet listahinnat voimassa vuoden 2017 loppuun. Energiavirasto on puolestaan 7.3.2016 julkistanut tarkennetut ehdotuksensa perusteluineen lainsäädännön kehittämiseksi. Energiavirasto on esittänyt työ- ja elinkeinoministeriön harkittavaksi kahta sähkömarkkinalainsäädännön kehittämistoimenpidettä: 1. Katon määrittäminen sähkön siirtohinnan korotuksen kertamuutokselle sekä toistumisvälille 2. Verkkopalvelumaksuina perittävien tulojen riittävä kohdentaminen investointeihin ja muuhun verkkotoiminnan kehittämiseen. Energiaviraston toimivallasta valvoa sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua on säädetty lailla. Energiavirasto valvoo sähköverkkoyhtiöiden siirtohinnoittelua kokonaisuutena neljän vuoden jaksoissa. Energiavirasto ei voi suoraan velvoittaa yhtiötä alentamaan siirtohintoja. Mahdollisesti peritty ylihinta velvoitetaan palauttamaan asiakkaille seuraavan nelivuotiskauden aikana siirtomaksuissa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 17 / 47 Virasto vahvistaa etukäteen kahdeksaksi vuodeksi sähköverkkoyhtiöille valvontamenetelmät. Sähkömarkkinalainsäädännön perusteella valvontamenetelmät perustuvat tuottokattoon. Tämä määritellään sallimalla sähköverkkoon sitoutuneelle pääomalle kohtuullinen tuottoaste. Sähköverkkoyhtiön toteutuneen oikaistun tuloksen on pysyttävä tuottokaton alla nelivuotiskauden. Kyseessä ei siten ole hintakatto. Vastauksena kysymykseen, mikä on Energiaviraston kanta mittaviin hinnankorotuksiin, se vastaa: Energiaviraston toimintaa sitoo lainsäädäntö. Sähkönsiirtohintojen korotukset eivät ole sähkömarkkinalainsäädännön kannalta niinkään laillisuuskysymys. Sen sijaan Energiavirasto toteaa, että ottaen huomioon sähköverkkotoiminnan monopoliluonteen ja yhteiskunnallisen merkittävyyden, mittavat hinnankorotukset edustavat epätoivottavaa tyyliä. Energiavirasto on päivittänyt valvontajaksoilla 2016-2019 ja 2020-2023 käytettävän kohtuullisen tuottoasteen, eli WACC tuottoprosentin, laskennassa käytettäviä parametreja. Virasto on myös muuttanut laskennassa käytettävän riskittömän koron määräytymistapaa ja verojen käsittelyä. Lisäksi WACC tuottoprosentti lasketaan nimellisenä (sisältää inflaatio-odotuksen) eikä reaalisena (ei sisällä inflaatio-odotusta) kuten valvontajaksolla 2012-2015. WACC tuottoprosentin laskennassa riskittömänä korkona käytetään Suomen valtion 10 vuoden obligaation korkoa. Laskennassa käytettävän riskittömän korkokannan arvo päivitetään vuosittain. Aikaisemmilla valvontajaksoilla riskitön korkokanta on määritetty Suomen valtion 10 vuoden obligaation koron edeltävän vuoden arvon perusteella. Valvontajaksoilla 2016-2019 ja 2020-2023 riskitön korkokanta määritetään joko Suomen valtion 10 vuoden obligaation koron edeltävän vuoden arvon tai Suomen valtion 10 vuoden obligaation koron 10 edellisen vuoden keskiarvon perusteella, riippuen siitä kumpi arvo on korkeampi. Energiavirasto katsoo, että seuraavilla kahdella valvontajaksolla sovellettava tapa määrittää riskitön korko antaa kaikille verkonhaltijoille paremmat mahdollisuudet toteuttaa lainsäädännön vaatimukset ja tehdä tarvittavat investoinnit. Vuoden 2011 myrskyjen jälkeen sähkömarkkinalakiin säädettiin vaatimukset jakeluverkkojen toimitusvarmuuden parantamiseksi. Siirtymäajan jälkeen vuoden 2028 loppuun mennessä jakeluverkkoyhtiöiden on täytettävä kireämmät vaatimukset sähkönjakelun häiriöttömyydessä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 18 / 47 EU-oikeuden velvoitteiden mukaisesti Energiavirasto on riippumaton kansallinen sääntelyviranomainen. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että energiavirasto tekee itsenäisiä päätöksiä poliittisista elimistä riippumatta, kuten virasto elinkeinoministerin selvityspyyntöön vastatessaan huomauttaa. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 19 / 47 792/2016 04.04.00 Kaupunginhallitus 73 29.2.2016 116 Edustajien nimeäminen Pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen 30.5.-2.6.2016 Skagafjordurissa, Islannissa Valmistelijat / lisätiedot: Fanglan Tao, puh. 043 826 7374 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 nimeää 29.2.2016 kaupunginhallituksen kokouksessa nimetyn Pia Kauman tilalle Ville Lehtolan 30.5.-2.6.2016 pidettävään ystävyyskuntakokoukseen Skagafjordurissa. 2 suorittaa matkasta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta 10042. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kaupunginhallitus nimesi 29.2.2016 Pia Kauman osallistumaan Islannin Skagafjordussa pidettävään ystävyyskokoukseen. Pia Kauma on estynyt osallistumaan kokoukseen, joten ehdotetaan, että Ville Lehtola nimetään hänen tilalleen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 29.2.2016 73 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 nimeää seuraavat edustajat 30.5.-2.6.2016 pidettävään ystävyyskuntakokoukseen Skagafjordurissa:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 20 / 47 2 suorittaa matkasta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta 10042. Käsittely Sistonen ehdotti, että ystävyyskuntakokoukseen nimetään Martti Hällström. Huhta ehdotti, että ystävyyskuntakokoukseen nimetään Seppo Huhta ja Teemu Lahtinen. Elo ehdotti, että ystävyyskuntakokoukseen nimetään Mari Anthoni ja Inka Hopsu. Kauma ilmoitti olevansa kiinnostunut osallistumaan ystävyyskuntakokoukseen. Särkijärvi ilmoitti olevansa kiinnostunut osallistumaan ystävyyskuntakokoukseen. Laiho ilmoitti olevansa kiinnostunut osallistumaan ystävyyskuntakokoukseen. Kankkonen ehdotti, että ystävyyskuntakokoukseen nimetään Mikael Eriksson ja Nina af Hällström. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko tehdyt ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ne. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus 1 nimesi seuraavat edustajat 30.5.-2.6.2016 pidettävään ystävyyskuntakokoukseen Skagafjordurissa: Martti Hällström, SDP Seppo Huhta, PerusS Teemu Lahtinen, PerusS Mari Anthoni, Vihr. Inka Hopsu, Vihr. Pia Kauma, Kok. Jouni J. Särkijärvi, Kok. Mia Laiho, Kok. Marita Backman, RKP Nina af Hällström, RKP
Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 21 / 47 Tiedoksi 2 suorittaa matkasta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta 10042.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 22 / 47 117 Valtuuston 14.3.2016 päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston 14.3.2016 tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Päätös Valtuuston 14.3.2016 pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 23 / 47 1287/2016 10.04.00 118 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Sanna Lauslahden ja 34 muun valtuutetun 14.3.2016 tekemään valtuustokysymykseen nuorten asuntotilanteesta voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys 14.3.2016 Selostus Sanna Lauslahti ja 34 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 14.3.2016 valtuustokysymyksen nuorten asuntotilanteesta Espoossa. Valtuustokysymyksen valmistelun keskeneräisyyden vuoksi vastausta valtuustokysymykseen ei voida antaa valtuuston työjärjestyksen 6 :ssä säädetyssä määräajassa. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 24 / 47 319/2016 10.03.02 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 16 21.3.2016 119 Karhusuon koulu ja kirjasto, uudisrakennus, hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Marja Harju, puh. 043 825 2591 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Karhusuon koulun ja kirjaston hankesuunnitelman. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Hankesuunnitelma - Päätös Kulttuurilautakunta 16.2.2016 Lausunto Karhusuon koulun ja kirjaston hankesuunnitelmasta - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto 16.3.2016 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 26.2.2014 ja tarveselvityksen tarkennuksen 10.6.2015. Karhusuon koulukeskus ja päiväkoti, perusparannus ja laajennus - hankesuunnitelma on valmistunut 24.9.2015 ja Karhusuon koulu ja kirjasto -hankesuunnitelman muutos 18.1.2016. Hankesuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet Tilapalvelut-liikelaitoksen hankekehityksen ja rakennuttamisen palvelualueet sekä sivistystoimesta suomenkielisen opetuksen, kulttuuritoimen sekä tilat ja alueet yksikön edustajat. Kyseessä on uudisrakennus, jossa on yhtenäinen peruskoulu luokkaasteille 1-9 sekä kuntalaisten kirjastotilat ja mahdollisuus nuorisotoimintaan. Peruskoulun laskennallinen mitoitus on 693 oppilasta. Hankesuunnitelman muutos sisältää päätöksen vanhan koulurakennuksen ja kirjastorakennuksen purkamisesta. Hankesuunnitelmassa koulu ja kirjasto esitetään sijoitettavaksi Karhusuolle, kortteliin 72210. Osoite on Karhuniitynkuja 3, 02810 Espoo. Tontille aiemmin aiotulle päiväkodille etsitään uusi tontti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 25 / 47 Koulu ja kirjasto toteutetaan 27.11.2015 lainvoiman saaneen asemakaavan mukaisesti. Rakennuksen koko on 5 799 hym², 7 650 htm², 9 000 brm². Kaupunginhallituksen johtosäännön 6 mukaan valtuusto hyväksyy talonrakennushankkeita koskevat hankesuunnitelmat, jos uudisrakennushankkeen laajuus ylittää 2 500 kerros m² tai vanhojen tilojen muutostöitä koskevan hankkeen laajuus ylittää 5 000 kerros m². Kyseessä on kaupungin oma hanke. Talousarviossa hinta on 30.3 milj. euroa. Kustannusarvio on 27,40 milj. euroa (ALV 0, indeksi 88KL, 12/2015). Oppilaspaikan hinta on 39 538 euroa / oppilaspaikka. 25 milj. euron tavoitehinnalla oppilaspaikan hinta olisi 36 075 euroa / oppilaspaikka. Oppilaspaikan keskiarviohinta kouluissa on 41 299 euroa / oppilaspaikka. Koulun toimitilavuokra on arviolta 2 040 217,20 euroa / vuosi. Kirjaston toimitilavuokra on arviolta 48 232,80 euroa / vuosi. Vuokra yhteensä 2 088 450,00 euroa / vuosi. Kaupunginjohtajan esityksessä vuoden 2016 talousarvion investointiohjelmaksi Karhusuon koulukeskuksen ja päiväkodin suunnittelulle on varaus vuodelle 2017 ja rakentamisen rahoitus ajoittuu vuosille 2018-2020. Hankesuunnitelmassa rakennussuunnittelu on ajoitettu tammikuusta 2017 huhtikuulle 2018 ja rakentaminen on ajoitettu syyskuusta 2018 huhtikuuhun 2020. Käyttöönotto olisi kesäkuussa 2020. Hankesuunnitelmaan on tehty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tulevassa lausunnossaan 16.3.2016 esittämät muutokset. Päiväkoti on irrotettu omaksi hankkeekseen, koska päiväkodin saattoliikennettä ei voida turvallisesti toteuttaa. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 21.3.2016 16 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Karhusuon koulun ja kirjaston hankesuunnitelman, 2 päättää, että Karhusuon koulu ja kirjaston hankkeeseen haetaan suunnitteluratkaisua ja toteutusmallia, jolla hankkeen tavoitekustannukset ovat enintään 25 milj. euroa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 26 / 47 Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 27 / 47 Kaupunkisuunnittelulautakunta 135 12.11.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 64 22.4.2015 12/10.02.03/2015 120 Tiistilä, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja alueen luovuttamista koskevan esisopimuksen hyväksyminen, alue 310416, 23. kaupunginosa Matinkylä (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hietanen-Köninki, puh. 043 825 5215 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan 16.3.2016 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen maa-alueen luovuttamisesta kaupungin ja Espoon Asunnot Oy:n sekä Asunto Oy Espoon Ahdinlinnan välillä, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 28.11.2011 päivätyn ja 22.4.2015 muutetun Tiistilä - Distby asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6697, 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue 310416. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Maankäyttösopimus ja esisopimus Espoon Asunnot Oy ja Asunto Oy Espoon Ahdinlinna - Tiistilä, tapahtumaluettelo - Tiistilä, kaavamääräykset 1 - Tiistilä, kaavamääräykset 2 - Tiistilä, kaavakartta - Tiistilä, ajantasa-asemakaava - Tiistilä, havainnekuva Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta. Suunnittelualueella on mahdollista rakentaa kolme uutta asuinkerrostaloa ja olevien asuinrakennusten päälle kahden kerroksen korkuisia korotusosia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 28 / 47 Asemakaavan muutoksella alueelle tulee rakennusoikeutta yhteensä noin 15 000 k-m², josta uutta on noin 9 200 k-m². Suunnittelualueen korttelinosan tehokkuudeksi tulee noin e = 1.0. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Tiistilä - Distby, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6697, käsittää korttelin 23177 tontit 6 ja 7 sekä katualuetta, 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue 310416. Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille 16.11.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 28.11.2011 ja tarkistettu 22.4.2015. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän Tiistilässä. Alueen pohjoispuolelle rakennetaan metroa. Lähin metroasema sijaitsee jatkossa kauppakeskus Ison Omenan eteläpäässä vajaan kilometrin päässä. Suunnittelualueella on 5 asuinkerrostaloa, joissa on 84 Espoon asunnot Oy:n ja TA-Asunnot Oy:n vuokra-asuntoa. Tiistilässä ja sen naapurissa Matinmetsän alueella on runsaasti vuokra-asuntoja. Suunnittelualueen maat omistavat Espoon Asunnot Oy (tontti 6), Asunto Oy Espoon Ahdinlinna (tontti 7) ja Espoon kaupunki, joka omistaa katualueen. Tiistilän alueen kerrostalorakentaminen edustaa tyypillistä ja melko vaatimatonta lähiöiden rakentamista 1980-1990 -luvuilla. Alueen ilmeen elävöittämisessä on käytetty punaisen tiililaatan ja valkoisten betonielementtien varioimista julkisivusommitelmissa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 29 / 47 Tiistilälle tyypilliset asemakaavan kerroslukumäärät ovat pientalojen osalta kaksi kerrosta ja kerrostalojen osalta kolme- neljä-, muutamassa kohdin jopa viisi- tai kuusi kerrosta. Maanpäälliset kellarikerrokset nostavat rakennuksia enintään seitsenkerroksisiksi. Tyypillisiä ovat myös laajat pysäköintikentät ja pysäköintitalot. Suunnittelualueen maasto monen metrin korkeuseroineen, avokalliot ja männyt luovat paikan hengen. Rakennukset on sijoiteltu vaihtelevaa maastoa huomioiden. Keskelle on jätetty rakentamaton avokallioalue. Esteettömät reitit ovat vähissä tällä kallioisella ja mäkisellä alueella. Suunnittelualueen pohjoispuolisen Suomenlahdentien varrelle on tarkoitus kehittää urbaani katutila yhdistämään Matinkylää ja Finnoota. Suunnittelualueen itäpuolinen Rajakallion puistoalue nousee yli + 30 metriin ja se on osin merkitty luonnonsuojelualueeksi. Alueen laella sijaitsee kaksi ns. pirunpeltomuodostelmaa ja se on Espoon hienoimpia muinaisrantoja. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on asuntoaluetta. Asemakaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta ja katualuetta. Rakennukset ovat II - 1/2III kerroksisia. Rakennusoikeutta on 5 795 k- m². Tonttien 6 ja 7 rakennukset on toteutettu hieman asemakaavasta poikkeavasti mm. kerrosalojen suhteen. Olevan asemakaavan kerroslukumäärät eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain nykytulkinnan mukaan samat. Maan päälliset kellarit on rakennettu asemakaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Suunnittelualueen länsi- ja pohjoisosissa on istutettavan alueen merkinnällä esitetty kallioalue. Alueen koilliskulmassa on kaksi pysäköimispaikkaa, joista pohjoisemman voi toteuttaa kaksitasoisena, eteläisemmän ollessa pysäköintikenttäratkaisu. Ajantasa-asemakaava antaa mahdollisuuden sijoittaa suunnittelualueen tonttien autopaikkoja myös kaavamuutosalueen ulkopuolella sijaitsevalle autopaikkojen korttelialueelle (Ap5). MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 27 : n mukaisesti nähtävillä 1.12.2014 2.1.2015. Nähtävilläoloaikana jätettiin kuusi muistutusta ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 30 / 47 saatiin yhteensä kahdeksan lausuntoa ja kannanottoa sekä käytiin yksi neuvottelu. Muistutuksissa tuli esiin mm seuraavia asioita: - Asemakaavan muutoksen naapureita ei ole huomioitu prosessissa riittävästi. - Rakennusliikkeen ja suunnittelualueen kaakkoispuolen as oy:n välillä 1990-luvulla tehdyn sopimuksen perusteella haluttiin jättää nyt rakentamiseen osoitettua aluetta istutettavaksi alueeksi. - Esitettyä kerrosalaa pidettiin alueelle liian suurena. - Varjostuksen lisääntyminen pihalla ja parvekkeilla, rakentamisen vaikutukset asumisviihtyvyyteen ja asuntojen arvoon nostettiin esiin. - Sujuvan ja ympäri vuoden toimivan julkisen kulkureitin puute on koettu alueella haitaksi. - Sosiaalisen asuntotuotannon keskittämistä kritisoitiin. - Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunnossa kiinnitettiin huomiota mm asuntojen varateiden järjestämisen periaatteisiin ja osoitteiden selkeyteen ja loogisuuteen. - Espoon kaupunginmuseon lausunnossa pidettiin kohdassa 5 esitettyjä määräyksiä hyvinä. Toisaalta alueen väljää kaupunkirakennetta ja metsälähiö-luonnetta on syytä vaalia ja siten esitetty uusi rakennustehokkuus on liian suuri. Museo esittää, että oleville rakennuksille ei merkitä kaavaan korotuksia ja että rakennuksen D kerrosmäärää alennetaan ehdotetusta. - Espoon ympäristökeskus pitää esitettyä ratkaisua hyvänä tapana tiivistää asutusta lähellä Matinkylän metrokeskusta. - Rakennusvalvontakeskuksen kanssa pidetyssä neuvottelussa todettiin mm. että, kaavan pysäköintilaitosta koskevat aikataulu- ja esteettömyysmääräykset, rakentamisen tapaa ohjaava 5 sekä säilyttävät määräykset ovat tärkeät. MRA 27 :n mukaisessa kuulemisessa saadun palautteen perusteella tarkennettiin kaavakarttaa ja -määräyksiä mm. korjaamalla ist-1- ja ist-2 -alueiden sekä map-rakennusalan rajauksia ja selkeyttämällä määräysten sanamuotoja. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Korttelialueet Suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Alueelle on suunniteltu kolme uudisrakennusta, joissa on VI - VIII kerrosta kansipihan päällä. Korkein, alueen koilliskulmassa sijaitseva kahdeksankerroksinen rakennus nousee noin + 48 korkeuteen. Olevien asuinkerrostalojen päälle, talo 2:sta lukuun ottamatta, on suunniteltu kahden kerroksen korkuiset korotusosat.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 31 / 47 Uudet asemakaavan muutoksen mukaiset tontinrajat esitetään kaavakartassa ohjeellisina. Kalaonnentieltä etelään suuntautuva nimetön kadunpätkä muuttuu korttelialueeksi ja liitetään tonttiin 7. Rakennusten massoittelu ja mittasuhteet, julkisivuissa käytettävät käsittelyt, materiaalit ja värit sekä kattomuodot asettuvat harmoniaan olevan ympäristön kanssa. Kalastajanmäen suurkorttelissa käytetty punatiilen ja vaalean kiviaineisen pinnan variointi, on myös uusien osien suunnittelun lähtökohtana. Olevien rakennusten korotusosat ovat ilmeeltään kevyitä ja ilmavia ja mielellään muuta materiaalia. Kansipihan ja muiden piha- alueiden käsittely Suunnittelualueen maisemalliset arvot on kartoitettu. Tämän perusteella korttelialueen keskellä oleva kallioinen osa- alue ja alue tonttien 6 ja 4 välisellä rajalla säilytetään. Yleisilme olevilla maanvaraisilla pihoilla ja uudella kansipihalla on luonnonmukainen, materiaalit ja kasvillisuus sopivat luonteeltaan metsäiseen ja kallioiseen ympäristöön. Kansipiha sijoittuu suunnittelualueen koilliskulmaan. Kansipiha rakennetaan sellaisin rakentein ja sellaiseen korkeuteen, että sen päälle voidaan sijoittaa istutuksia ja että se kestää pelastuskaluston painon. Uudisrakennusten pihatoiminnot sijaitsevat kansipihalla. Vaikutelma pihalla on vehreä. Kansipiha rakennetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Korttelialueen sisäisiä esteettömiä reittejä tulee jatkosuunnittelussa jalostaa ja tutkia tarkemmin. Korttelialueelle laaditaan hulevesien hallintasuunnitelma rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Hulevesien käsittelyssä suositaan luonnonmukaisia käsittelyjärjestelmiä. Hulevesiä viivytetään tontilla. Aputilat, harrastus- ja saunatilat Korttelisuunnitelmaan on tehty laskelmat aputilojen määristä ja aputilojen sijaintia on pohdittu karkealla tasolla. Varastotilojen tarkoituksenmukainen sijainti ja riittävä määrä on tässä täydennysrakentamiskohteessa olennaista ja sen tarkempi tutkiminen jää jatkosuunnitteluun. Rakennusvalvontakeskuksen kanta on ollut, että mikäli olevien asuntojen asuntojakauma, koko jne. pysyy samana, mitoitetaan aputilat vain asemakaavan muutoksessa syntyvälle uudelle rakennusoikeudelle/uusille asunnoille. Viitesuunnitelmissa on mitoitettu aputiloja vain tämän kaavamuutoksen myötä syntyvälle uudelle rakennusoikeudelle (noin 9 200 k-m²).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 32 / 47 Liikenne Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti Lähtökohtana on ollut pysäköinnin mitoituksen muuttuminen asemakaavan muutoksen myötä uusien määräysten mukaiseksi koko suunnittelualueella. Kaikki korttelin pysäköinti sijoitetaan pihakannen alle lukuun ottamatta muutamaa esteettömyysmääräysten mukaisesti välttämätöntä liikuntaesteisten autopaikkaa. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 autopaikka / 95 k-m² tai kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Rakentamisen aikaisesta pysäköinnin järjestämisestä tulee tehdä esitys. Pysäköintilaitos rakennetaan yhtenäisenä kokonaisuutena samanaikaisesti uudisrakennusten kanssa. Pyöräpysäköinti Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään: 1 pyöräpaikka / asuinkerrosalan 30 k- m ² kohti tai vähintään 2 pyöräpaikkaa asuntoa kohti, pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa, lisäksi tilaa pyöräpysäköintiin tulee osoittaa ulkotiloissa. Kevyt liikenne Rakentamisen aikana tulee kiinnittää erityistä huomiota työmaan järjestelyihin, jotta olemassa oleva asuminen häiriintyisi mahdollisimman vähän ja keskeiset kulkureitit voitaisiin säilyttää. Huolto- ja pelastusliikenne Kahden piharakennuksen rakennusalalle on varattu tilaa jätehuollolle molempien tonttien tarpeisiin. Tonttien länsi- ja luoteisreunaan sijoittuvissa Ahdinpihan taloissa A ja B sekä Ahdinlinnan talossa 1 osa asunnoista aukeaa ainoastaan kalliorinteeseen, jonne ei saada nostopaikkoja, joilta ylettäisi asuntojen parvekkeille. Lähtökohtaisesti jokainen asunto tulee pystyä pelastamaan puomitikasautolla, mutta jos tämä ei ole mahdollista, voidaan yksittäisten asuntolinjojen varatiet ratkaista varustamalla parvekkeiden lattiat pelastautumisluukuilla läpi koko parvekelinjan. Tämä vaatii myös olemassa olevien kerrosten parvekkeiden uusimisia luukullisiksi. Vaihtoehtoisesti uusiin korotusosiin voi tehdä kahteen suuntaan aukeavia asuntoja, jolloin näiden uusien osien pelastaminen voitaisiin hoitaa pihan puolelta. Nykyisten rakennusten pelastaminen tulee olla mahdollista myös rakennustöiden aikana.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 04.04.2016 Sivu 33 / 47 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Kaupunki on neuvotellut maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen määräalan luovuttamisesta Espoon Asunnot Oy:n ja Asunto Oy Espoon Ahdinlinnan (TA-Asunnot Oy) kanssa 16.3.2016. Korttelisuunnitelma Korttelisuunnitelman 22.4.2015 on laatinut Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy. Korttelisuunnitelmaa tulee pitää suunnittelun lähtökohtana vaikka se on joiltain osin ristiriidassa asemakaavan muutoksen virallisen aineiston kanssa. Jatkosuunnitteluun pohdittavaksi jääviä asioita on listattu korttelisuunnitelman nimiösivulle. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet 30.12.2011 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % 1 560,00 euroa ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3, 766,66 euroa, yhteensä 2 326,66 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 135 (4644/10.02.03/2011) Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tiistilän valmisteluaineistosta, alue 310416, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 28.11.2011 päivätyn ja 3.11.2014 muutetun Tiistilä - Distby asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6697, joka käsittää korttelin 23177 tontit 6 ja 7 sekä katualuetta 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue 310416, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.