Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2015-00148 TUO-10 Lukkarila Johanna(UM) 27.02.2015 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Uudelleenjakelu; liitteen tekninen korjaus Asia WTO; Kazakstanin liittyminen Maailman kauppajärjestöön; liittyminen loppusuoralla U/E/UTP-tunnus EUTORI-tunnus Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys Kazakstanin liittymisestä Maailman kauppajärjestöön (WTO). Käsittelyn tarkoituksena on antaa eduskunnalle tietoa Kazakstanin liittymisneuvotteluista Maailman kauppajärjestöön (World Trade Organization, WTO), informoida neuvottelujen avoimina olevista kysymyksistä sekä arvioida neuvottelujen etenemistä. Pyrkimyksenä on myös kiinnittää eduskunnan huomio Kazakstanin liittymisneuvottelujen yhteyksiin Euraasian talousunioniin sekä alueen tämänhetkiseen tilanteeseen laajemmin. Osastopäällikkö Markku Keinänen LIITTEET UM2015-00150 Viite
2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi WTO, WTO liittyminen, Kazakstan UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2015-00150 TUO-10 Lukkarila Johanna(UM) 27.02.2015 Asia WTO; Kazakstanin liittyminen Maailman kauppajärjestöön; liittyminen loppusuoralla Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Käsittelyn tarkoituksena on antaa eduskunnalle tietoa Kazakstanin liittymisneuvotteluista Maailman kauppajärjestöön (World Trade Organization, WTO), informoida neuvottelujen avoimina olevista kysymyksistä sekä arvioida neuvottelujen etenemistä. Pyrkimyksenä on myös kiinnittää eduskunnan huomio Kazakstanin liittymisneuvottelujen yhteyksiin Euraasian talousunioniin sekä alueen tämänhetkiseen tilanteeseen laajemmin. Kazakstanin WTO-liittymisneuvottelut alkoivat vuonna 1996, mutta keskeytyivät vuonna 2008, koska Venäjä, Valko-Venäjä ja Kazakstan alkoivat tuolloin neuvotella Euraasian talousunionia edeltäneestä Euraasian tulliliitosta. WTO-liittymisneuvottelut aktivoituivat uudestaan vuonna 2012 ja viimeisinä vuosina neuvottelut ovat olleet intensiivisiä ja edenneet hyvin. Tällä hetkellä WTO-liittymisneuvotteluiden puheenjohtajana toimii ulkoasiainneuvos Vesa Himanen. Liittymisneuvotteluiden edellinen neuvottelukierros pidettiin marraskuussa 2014 Genevessä. Kierroksella saavutettiin edistystä monilla keskeisillä neuvottelualueilla, mutta joitakin kysymyksiä maatalouteen, terveys- ja kasvinsuojeluasioihin ja tullitariffeihin liittyen jäi edelleen ratkaisematta. Marraskuun kierroksen jälkeen epävirallisia neuvotteluita on jatkettu tiiviisti eri kokoonpanoissa. Seuraavaa mahdollisesti viimeistä liittymistyöryhmän kokousta suunnitellaan maaliskuulle 2015, jolloin jäsenyys saataisiin päätettyä kesään mennessä. Kuten muissakin EU:n kauppapoliittisissa asioissa, komissio käy WTOliittymisneuvotteluja jäsenmaiden puolesta. Kauppapoliittiset asiat kuuluvat komission kompetenssiin ja jäsenmaat tuovat kantojaan esiin EU:n kauppapoliittisessa komiteassa. Kazakstanin WTO-liittymistä on käsitelty EU:n kauppapoliittisessa komiteassa useasti viimeisimpinä 16.1.2015, 14.11.2014 ja 19.9.2014 ja näitä edeltäen kansallisesti jaostokäsittelyssä. Kazakstanin WTO-liittyminen tukee Suomen yleisiä kauppapoliittisia tavoitteita. Suomi katsoo vapaakauppaneuvotteluiden edistävän Suomen intressejä alueella ja niillä on liberalisoiva ja ennakointia helpottava vaikutus kauppaan. Kazakstanin WTO-liittyminen
parantaa suomalaisten viejien ja taloudellisten toimijoiden markkinoillepääsyä Kazakstaniin ja vakauttaa Kazakstanin liiketoimintaympäristöä. 2(6) Pääasiallinen sisältö Tullien osalta WTO-liittymisen merkittävin hyöty liittyy tullitasojen sidontaan ja sen mukanaan tuomaan läpinäkyvyyteen ja ennakoitavuuteen. Ennen WTO-liittymistä Kazakstanin keskimääräinen sovellettu tulli oli 9,1 prosenttia, mutta joidenkin tuotteiden tullitariffi saattoi olla hyvin korkea mukaan lukien jotkin Suomen vientituotteet, kuten alkoholijuomat ja eläintuotteet. Tullien sitominen tulee poistamaan mahdolliset tullihuiput. Suomi pitää myönteisenä, että monenkeskinen kauppajärjestelmä tulee liittymisen jälkeen kattamaan Kazakstanin alueen ja WTO:n säännöt tulevat voimaan. Kazakstan on yksi harvoista taloudellisesti merkittävistä maista, jotka eivät vielä ole WTO:n kauppajärjestelmän piirissä. Suomella ei ole Kazakstanin liittymisneuvotteluissa erityisiä ongelmakohtia. WTO-jäsenyysneuvotteluissa hakijamaa neuvottelee WTO-jäsenten kanssa siitä, miten se toimeenpanee WTO:n Uruguayn neuvottelukierroksella vuonna 1993 sovitut sopimukset, kaupan liberalisointisitoumukset ja erilaisten tukien alennukset. Suomella on Kazakstanin WTO-liittymisessä erityinen rooli, sillä Kazakstanin liittymistä valmistelevan työryhmän puheenjohtajuus on ollut suomalaisilla koko sen 19-vuotisen historian ajan. Tällä hetkellä WTO-liittymisneuvotteluiden puheenjohtajana toimii ulkoasiainneuvos Vesa Himanen. Kazakstan on Euraasian tulliliiton ja vuoden 2015 alusta voimaan tulleen Euraasian talousunionin jäsen yhdessä Venäjän, Valko-Venäjän ja Armenian kanssa. Talousunionin toimintaa säätelee Euraasian talouskomissio, jonka toimivaltaan ja päätösvaltaan kuuluvat muun muassa tullit, tullinimikkeistö, tekninen sääntely sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimet (Sanitary and Phytosanitary Measures, SPS). WTO-neuvotteluissa talousunionin toimivaltaan kuuluvat asiat on neuvoteltava yhdessä unionin muiden jäsenten kanssa. Venäjä on siis joissakin keskeisissä neuvottelukohdissa kuten tariffiasioissa ja terveys- ja kasvinsuojelussa sekä Kazakstanin neuvottelukumppani että vastapuoli. Mielenkiintoista Kazakstanin WTO-liittymisneuvotteluissa on myös se, että Venäjä, Yhdysvallat, Kazakstan ja EU ovat Ukrainan kriisin aikana neuvotelleet varsin tuloksellisesti, vaikka kesken neuvotteluprosessia kuvioon tullut Euraasian tulliliiton ja sittemmin talousunionin jäsenyys on mutkistanut ja pitkittänyt WTO-liittymisprosessia huomattavasti. Kazakstanin WTO-jäsenyysprosessi on loppusuoralla ja neuvottelut pyritään saattamaan päätökseen lähiaikoina niin, että muodolliset jäsenyyspäätökset tehtäisiin kesään mennessä. Vuonna 1996 alkanut Kazakstanin WTO-liittymisprosessi keskeytyi vuonna 2008, kun neuvottelut Euraasian tulliliitosta alkoivat. Neuvottelut aktivoituivat uudelleen vuonna 2012 ja ne oli tavoitteena saada valmiiksi WTO:n ministerikokouksessa joulukuussa 2013. Tämä ei kuitenkaan toteutunut johtuen etenkin Kazakstanin Euraasian tulliliiton jäsenyydestä. Kazakstanin WTO-jäsenten kanssa aiemmin kahdenvälisesti neuvottelemat tullitasot olisi pitänyt saada WTO-liittymistä varten sopeutettua tulliliiton yhteiseen tasoon eli käytännössä Venäjän WTO-liittymisensä yhteydessä sopimiin tullitasoihin. Venäjä oli haluton muuttamaan jäsenyysneuvotteluidensa yhteydessä tekemiään sitoumuksia.
3(6) Tämä ongelmatilanne saatiin ratkaistua osin, kun Kazakstanin, Venäjän, Yhdysvaltojen ja EU:n välisissä neuvotteluissa päästiin kesällä 2014 periaatteelliseen yhteisymmärrykseen Kazakstanin tullisopeutuksen yleisistä periaatteista. Yhteisymmärryksen mukaan Kazakstan liittyisi WTO:hon aiemmin kahdenvälisesti WTO:n jäsenten kanssa neuvottelemiensa tullisitoumusten pohjalta ja käynnistäisi noin neljä vuotta liittymisen jälkeen tullisopeutus- ja kompensaationeuvottelut WTOliittymisessä sovittujen tulliensa muokkaamiseksi Euraasian talousunionin mukaisiksi. Tämä tarkoittaa, että ennen tullisopeutusneuvottelujen päättymistä Euraasian talousunionilla ei olisi täysin yhteistä WTO:hon sidottua tullitariffia. Toinen keskeinen neuvottelualue on terveys- ja kasvinsuojelulainsäädäntö (SPS). Näiden kysymysten kohdalla tullisopeutuksen kaltainen siirtymäjärjestely ei ole ollut mahdollinen, minkä vuoksi niistä on muodostunut neuvottelujen loppuvaiheen hankalin kokonaisuus yhdessä maatalouskysymysten kanssa. Haasteellisia kohtia ovat etenkin eläinlääketieteelliset todistukset tilanteessa, jossa talousunionin tai Venäjän kanssa neuvotellut sopimukset ovat riittämättömiä, sekä SPS-sitoumusten vahvistaminen vastaamaan kansainvälisiä standardeja. SPS-asiat kuuluvat Euraasian talousunionin kompetenssiin ja Venäjällä on joiltakin osin väljemmät sitoumukset SPS-asioiden osalta kuin mitä Kazakstanilta nyt vaaditaan. Kolmantena keskeisenä neuvottelualueena on maatalous, missä avoimena on sallittujen kauppaa vääristävien maataloustukien de minimis -taso (osuus tuotannosta) ja vientitukien poistaminen. Maatalousasiat ovat Kazakstanin kansallisessa päätösvallassa. Kazakstan on sitoutunut olemaan käyttämättä vientitukia edellyttäen, että se saisi oikeuden soveltaa 8,5 prosentin maatalouden minimitukea. Tämä tarkoittaisi maksimissaan 8,5 prosentin tuotekohtaista tukea kyseisen tuotteen vuosituotannon arvosta. Teollisuusmaille tämän tuen maksimi on WTO:n maataloussopimuksen mukaan 5 prosenttia ja kehitysmaille 10 prosenttia. Tämä on Kazakstanille kansallisesti yksi vaikeimmista kysymyksistä, koska ainakaan toistaiseksi suuret maatalousviejämaat, kuten Yhdysvallat ja Brasilia, eivät ole osoittaneet joustavuutta asiassa. Neljäntenä mutta varsinaisista neuvotteluista irrallisena ongelmana on Ukrainan vaatimus kahdenvälisten tullineuvottelujen aloittamisesta Kazakstanin kanssa. Tällä Ukraina tavoittelee Kazakstanin kanssa solmimaansa vapaakauppasopimukseen perustuvien tullietuuksien vahvistamista WTO:ssa jäsenyysneuvottelun kautta. Ukrainan vaatimus nousi ensimmäistä kertaa esille kesällä 2014. Pyyntö on poikkeuksellinen siksi, että tullitariffeja koskevat kahdenväliset neuvottelut saatettiin päätökseen jo vuonna 2012, eikä Ukrainalla tuolloin ollut huomauttamista asiaan. Ukrainalla on muodollinen oikeus vaatia tällaisia neuvotteluja, vaikka WTO-käytäntö on aina ollut, ettei bilateraalineuvotteluja enää käydä sen jälkeen, kun niiden tulokset on notifioitu ja vahvistettu. Kazakstanin ennen liittymistä soveltama keskimääräinen tullitariffin taso oli 9,1 prosenttia vuonna 2013. Maataloustuotteiden osalta se oli hieman korkeampi ollen 12,3 prosenttia ja muiden tuotteiden osalta 8,6 prosenttia. Kazakstanin liittymisen jälkeiset tullitariffit eivät ole vielä tarkasti tiedossa, koska neuvottelut ovat kesken, mutta parhaimman käsityksen tulevien tullien tasosta antavat Venäjän sidotut tullitasot, jotka ovat 11,1 prosenttia maataloustuotteille ja 7,2 prosenttia muille tuotteille. Kazakstan on neuvotellut jäsenmaiden kanssa kahdenvälisesti tullisitoumukset ja nämä tulevat voimaan heti liittymisen yhteydessä. Lisäksi Kazakstan on sitoutunut laskemaan tullitariffinsa Venäjän tullitariffien tasolle niiden tuotenimikkeiden osalta, jotka ylittävät Euraasian talousunionin tullitariffin eli käytännössä Venäjän tullitariffin. Jäljelle jääneiden tuotenimikkeiden osalta, joissa Kazakstanin kahdenvälisesti neuvottelemat tullit ovat
4(6) Euraasian tulliliittoa matalampia, Kazakstan tulee käymään tullisopeutusneuvottelut. Tullitariffien taso tulee kokonaisuudessa laskemaan ja esimerkiksi Suomen vientituotteista sianlihan osalta tariffit laskenevat huomattavasti ja muissakin tuotteissa nähtäneen noin viiden prosentin laskuja. Lopullisia vaikutuksia keskimääräisiin tulleihin ja tiettyihin tuotteisiin ei saada ennen kuin WTO-sihteeristö valmistelee lopullisen liittymispaketin mahdollisesti kevään aikana. Kazakstanin WTO-liittymisneuvotteluissa on tavoitteena neuvottelujen saattaminen päätökseen lähiaikoina. Tämä tarkoittaisi, että jäsenyydestä voitaisiin päättää kesän WTO:n yleisneuvoston kokouksessa. Tämä on mahdollista, mutta edellyttää Kazakstanilta päätöksiä maatalousasioissa sekä Euraasian talousunionin sisäistä yhteisymmärrystä avoinna olevien SPS-kysymysten ratkaisemisesta. Neuvottelujen loppuunsaattaminen olisi hyvä signaali monenkeskisen kauppajärjestelmän toimivuudesta ja laajentaisi monenkeskisten kauppasopimusten soveltamisalaa maailman yhdeksänneksi suurimmalla valtiolla. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Koska liittymisneuvottelut ovat kesken, ei komissiolta ole vielä saatu ehdotusta neuvoston päätökseksi unionin kannasta Kazakstanin WTO-liittymisen hyväksymiseen. Vastaavissa päätöksissä on kuitenkin ennen käytetty seuraavia oikeusperustoja, joita voidaan arvioida todennäköisesti käytettävän myös tässä tapauksessa: SEUT (Sopimus Euroopan unionin toiminnasta) artiklat 91, 100(2) sekä 207(4) ensimmäinen alakohta yhdessä artiklan 218(9) kanssa. Neuvoston päätös tehtäisiin tällöin määräenemmistöllä. Koska liittymispakettiin tulee sisältymään myös liikennealan sitoumuksia, joiden alalla jäsenvaltioilla on toimivaltaa, neuvostossa tultaneen tekemään myös hallitusten edustajien päätös neuvoston päätöksen lisäksi eli niin sanottu kaksoispäätös. Hallitusten edustajien päätöksellä valtuutetaan komissio hyväksymään Kazakstanin WTO-jäsenyys siltä osin kuin se koskee jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia asioita. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - Kazakstanin WTO-liittymisen ehtoja on käsitelty Kauppapoliittisessa jaostossa (EU2) neuvotteluiden aikana. Asiaa ei ole aiemmin käsitelty eduskunnassa. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Kazakstanin WTO:n liittyminen ei edellytä Suomessa minkäänlaisia voimaansaattamistoimenpiteitä, eikä asialla ole näin ollen vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön tai Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset
5(6) Kazakstanin WTO-liittyminen parantaa suomalaisten viejien ja taloudellisten toimijoiden markkinoillepääsyä Kazakstaniin ja vakauttaa Kazakstanin liiketoimintaympäristöä. Tullien osalta WTO-liittymisen merkittävin hyöty liittyy tullitasojen sidontaan ja sen mukanaan tuomaan läpinäkyvyyteen ja ennakoitavuuteen. Kazakstan on Suomen tärkein kauppakumppani Keski-Aasiassa. Suomen vienti Kazakstaniin oli vuonna 2013 147 miljoonaa euroa. Suurimpia vientiartikkeleita olivat meijerituotteet, moottoriajoneuvot, alkoholijuomat ja lääketieteelliset kalusteet. Näiden tuotteiden osalta osassa meijerituotteita, moottoriajoneuvoissa ja lääketieteellisten kalusteiden osalta tullitariffit laskevat. Erityisesti sianlihan osalta lasku on todennäköisesti huomattava. Tullitariffien laskun lisäksi sopimus tuo taloudellista hyötyä ennakoitavuuden ja yhteisen kauppajärjestelmän piirissä toimimisen kautta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Vesa Himanen, Ulkoasiainministeriö, vesa.himanen@formin.fi, 050 342 8467 Johanna Lukkarila, Ulkoasiainministeriö, johanna.lukkarila@formin.fi, 050 411 5402 Annika Naskila, Ulkoasiainministeriö, annika.naskila@formin.fi, 040 140 8949 Liitteet Viite
6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi WTO, WTO liittyminen, Kazakstan UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM