KASTEPISAROITA POIMIMASSA- SEMINAARI 12.9.2011 TERVETULOA! Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke Sari Hintsa VARHAISKASVATUKSEN YDIN PERUSTUU LAPSEN KASVUN YMMÄRTÄMISELLE Vuorovaikutukselle, jota kautta lapsi rakentaa minuuttaan, (itsetuntoaan, minäkäsitystään ) Lapsen oma elämänhallinta vahvistuu Lapsi kasvaa vastuullisuuteen sekä itsestään, muista että yhteisestä, hyvästä elämästä. VARHAISKASVATUKSEN YDIN PERUSTUU LAPSEN KASVUN YMMÄRTÄMISELLE Käytännön pedagogiikassa tämä tarkoittaa perhelähtöistä ammatillisuutta, joka lähtee jokaisen lapsen kasvuympäristön ja kulttuurisen todellisuuden tuntemisesta sekä lapsen lähtökohtien ja tarpeiden tiedostamisesta Tämän pohjalta kasvattaja suhteuttaa tavoitteellisen päivähoitokasvatuksen jokaisen lapsen omiin lähtökohtiin ts. suunnittelee kasvatuksen lapsilähtöisesti. Lapsilähtöisyys LAPSILÄHTÖISYYDEN käsite on yksi varhaiskasvatuksen sisällöllisen kehittämisen ydinajatuksia. Näennäinen ihanne vai arjen käytäntö? Usein päivähoidossa painotetaan edelleen ensisijaisesti erilaisten tietojen ja taitojen opettamista. Lapsen kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hänen tunteidensa tunnistaminen eivät ole itsestäänselvyys vaan asia, joka jätetään usein yksittäisen työntekijän henkilökohtaisten taitojen ja vaistojen varaan.
Kasvatuskumppanuus Lapsilähtöisen ajattelutavan ydin- lapsen osallisuus ja kuuleminen häntä itseään koskevissa asioissa on tällä hetkellä ainakin puheiden tasolla yleistä, mutta työntekijöillä ei välttämättä ole välineitä toimia tämän pedagogisen ajattelutavan mukaisesti. Lapsen ja vanhemman tunnesuhde on lapselle ensiarvoinen muihin aikuissuhteisiin verrattuna. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta/tunnesuhdetta. Tähän tehtävään kasvattaja tarvitsee tietämystä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen merkityksestä ja kykyä edistää sitä. Kasvatuskumppanuudessa vanhemmat ja päiväkodin henkilöstö tukevat toisiaan lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Käytännössä kasvatuskumppanuus on vuorovaikutusta. Vuorovaikutus ja yhteistyö onkin olennainen osa hyvää varhaiskasvatusta. Tieto ja asiantuntemus kasvavat tiiviin vuorovaikutuksen ansiosta, ja se turvaa lapsen hyvinvoinnin. Lapsi kantaa kehossaan, mielessään, muistissaan ja tunteissaan kodin ja päivähoidon kasvuympäristöjen todellisuuksia rakentaen niistä oman elämänsä ja persoonallisuutensa kokonaisuutta. Kertomalla vanhemmalle hoitopäivän aikana kertyneitä lapsen tarinoita, tapahtumia, kokemuksia, tunteita ja elämyksiä kasvattaja tarjoaa vanhemmalle tilaisuuden eläytyä ja liittyä siihen osaan lapsen elettyä elämää, jossa vanhempi ei itse voinut olla läsnä. Kasvatuskumppanuus VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS VARHAISLAPSUUDESSA MUOTOUTUU YKSILÖN TUNNEPERÄISET RESURSSIT JA TUNNEMAAILMAN PERUSTA Aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa kommunikaatio, tunteiden osoittaminen ja aikuisen herkkyys reagoida lapsen tarpeisiin vaikuttavat keskeisesti lapsen sosiaaliseen ja älylliseen kehittymiseen sekä kielen kehitykseen. Etenkin tunnetasolla tapahtuvan vuorovaikutuksen puutteet vaikuttavat tuhoisasti lapsen kehittymiseen. 10 maagista minuuttia
KIINTYMYSSUHTEEN NÄKÖKULMASTA lapsen elämä on tasapainoilua läheisyyden hakemisen ja (turvallisuuden varmistaminen) ja ympäristön tutkimisen välillä. Stressitilanteissa kiintymyskäyttäytyminen aktivoituu ja lapsi hakee turvaa siitä aikuisesta johon hänellä on muodostunut kiintymyssuhde. Vähitellen myös kodin ulkopuolisista ihmisistä voi tulla merkityksellisiä turvallisia aikuisia. Päivähoidon laadun kehittäminen Pajuluoman pilottipäiväkodissa Näiden suhteiden syntymiselle tulisi luoda edellytyksiä myös päivähoidossa, koska ne mahdollistavat lapsen ympäristöön suuntautuvan turvallisen tutkimuskäyttäytymisen: kiinnostuksen leikkiin ja sosiaalisiin suhteisiin. VARHAISKASVATUKSEN PALVELUOHJAUS Ohjataan perhettä huomioimaan erilaisia asioita, jotka vaikuttavat vanhempien päätökseen lapsen hoitomuodosta Tietoa vanhemmille mitä kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen eri ikävaiheissa Tietoa, mitä hoidonaloitus merkitsee lapselle, perheelle, vanhemmille. Miten arki muuttuu? Mitä tapahtuu vanhempien ja lapsen väliselle kiintymyssuhteelle. Miten lapsi voi turvallisesti kiinnittyä hoitajaansa. Millaista tukea on mahdollisuus saada lapsen päivähoidon aloitusvaiheeseen ALKUKÄYNTI LAPSEN KOTONA Aloituskeskustelun tavoitteena on, että työntekijä auttaa vanhempia valmistamaan lasta päivähoidon aloitukseen. Lapsi saa tutustua yhteen aikuiseen ennen päiväkotiin menoa. Työntekijä saa omaa ymmärrystä sille, mitä on mennä vieraaseen ympäristöön (toisen kotiin) osaa paremmin asettua lapsen asemaan joka tulee päiväkotiin uuteen ympäristöön. Kotona pääsee paremmin lähelle perhettä, ei olla asiantuntijaroolissa, oma nöyryys kun mennään toisen kotiin. Asioista helpompi puhua. Onko vanhemmalla jotain ennakkokäsityksiä päivähoidosta? Vanhemmilla voi olla monenlaisia odotuksia, toiveita ja pelkoja päivähoidon aloituksen suhteen, joista kasvattajan on hyvä kuulla ja olla tietoinen. Omien tunteiden ilmaisun ja selkiintymisen kautta vanhempi pystyy paremmin myös valmistelemaan lasta tulevaan muutokseen. Sovitaan pehmeän laskun ja tutustumisen aikataulusta
OSALLISTUVA ALKU JA PEHMEÄ LASKU PÄIVÄHOIDOSSA Lapselle tärkeä jatkuvuuden tunne on mahdollista säilyä, kun siirtyminen kotoa päivähoitoon tapahtuu vaiheittain ja asteittain Työntekijällä on mahdollisuus tutustua vanhemman tapaan hoivata lastaan Lapselle päivähoidon aloittaminen on erokokemus vanhemmasta ja hän tarvitsee tukea luottamukseen vanhemman paluusta. Harjoitteluvaiheessa vanhempi voi mennä vaikka pieneksi hetkeksi toiseen huoneeseen ja sitten palata, jotta lapsi saa kokemuksen vanhemman paluusta. Päivähoidon aloitusvaihe Terve lapsi tuntee ikävää ja häntä auttaa tunteen jakaminen kasvattajan kanssa. Lohdutus, lähellä oleminen, tutut lelut, turvallisuutta tuovat asiat, esim. kuva perheestä. Lapselle onkin tärkeää kuulla ja kokea käytännössä, että vanhemman ikävöiminen on sallittua Myös vanhemmille on hyvä kertoa lapsen ikävöimisestä: miten se on näkynyt päivähoidossa. Mitä lapsi on puhunut, missä tilanteissa itkenyt, miten lohduttautunut, mitä kasvattaja on tehnyt, mikä on auttanut. Oman äidin ja isän ikävöiminen kertoo useimmiten lapsen ja vanhemman tärkeästä ja ensisijaisesta suhteesta, mikä tulkinta on hyvä tuoda esiin vanhemmille. Jos lasta hoitavat aikuiset vaihtuvat päivän aikana tai päivästä toiseen: yksi syöttää, toinen vessattaa, kolmas pukee ulos, neljäs ottaa ulkona vastaan ja iltapäivällä uudet ihmiset Lapsi oppii, että muut ovat olemassa vain tarpeiden tyydyttäjinä, ei kiintymyssuhteina. Ihmiset ja ihmissuhteet ovat vaihdettavissa. Lapsi oppii heikommin kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ruumistaan ja omaa yksityisyyttään: kuka tahansa saa koskettaa, hoitaa, syöttää, pestä.. Turvallisessa kiintymyssuhteessa (oma vanhempi/omahoitaja) huolenpidon ja perushoidon kautta lapsi oppii, että hän on arvokas, ainutlaatuinen. Tämä on pohja myös sille, että lapsi oppii kunnioittamaan toisten oikeuksia, koskemattomuutta ja rajoja.
Omahoitajan tärkeimpänä tehtävänä on kannatella lapsen ja hänen vanhempiensa välistä suhdetta Omahoitaja auttaa lasta tutustumaan hoitopaikkaan ja muihin lapsiin Omahoitaja juttelee päivän aikana lapselle hänen vanhemmista ja perheestä ja näin kannattelee mielikuvaa vanhemmista lapsen mielessä. Riittää, että teemme lapselle tästä hetkestä hyvän tarjoamalla lapselle kohtaamista ja vuorovaikutusta. Kun aikuisella ja lapsella on riittävästi aikaa vuorovaikutukseen, muodostuu arki mielekkäämmäksi. Mitä pienemmässä ryhmässä lapsi voi toimia, sitä paremmin hän pystyy varmistamaan aikuisen huomion ja vuorovaikutuksen positiivisella tavalla. Vuorovaikutus toiminnan suunnittelun lähtökohtana Saattaen vaihtaen ryhmästä toiseen ja esikoulusta koulupolulle kumppanuudessa Omahoitaja/vastuuaikuinen on läsnä lapsen siirtymävaiheissa, lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen, esikouluun tai kouluun tai esikoulusta kouluun. Tutustumisprosessissa omahoitaja tuo lapselle uudessa tilanteessa tutun kasvattajan turvaa Kumppanuus toimijoiden välillä