Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän loppuraportti Uuden kunnan palveluiden järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Kasvatus- ja koulutustyöryhmä 28.5.2014
2
Sisältö 1. Johdanto 3 2. Johtopäätökset työryhmän laatimasta nykytilan arvioinnista 5 3. Palvelutavoitteet uudessa kunnassa 5 3.1. Visio 6 3.2. Perustehtävä 6 3.3. Toimintaa ohjaavat periaatteet 6 4. Kasvatus ja opetuspalveluiden palveluverkkojen kehittäminen 7 4.1. Varhaiskasvatus 7 4.2. Esiopetus 9 4.3. Perusopetus 9 4.4. Lukio 11 4.5. Kansalaisopisto 13 5. Uuden kunnan kasvatus- ja opetustoimen hallinto 13 6. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista kasvatus- ja opetustoimen näkökulmasta 14 3
1. Johdanto Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvityksen toista vaihetta eli uuden kunnan palvelujen järjestämistä, organisointia ja kehittämistä varten perustettiin seitsemän valmistelevaa työryhmää. Tämän työryhmän tehtäväalue on kasvatus- ja opetustoimi. Kasvatus- ja koulutus työryhmään kuuluvat: Leena Aalto-Setälä, sivistysjohtaja, puheenjohtaja, Kokemäki Jussi Heervä, sivistysjohtaja, Pomarkku Hannele Tähtinen, sivistystoimenjohtaja, Harjavalta Tommi Aalto, rehtori, Luvia Minna Mäkelä-Rönnholm, sivistystoimenjohtaja, Siikainen Pekka Varheensalo, sivistysjohtaja, Nakkila Päivi Helin, sivistysjohtaja, Ulvila Esa Kohtamäki, hallintopäällikkö, Pori Jari Tuuri, sivistysjohtaja, Merikarvia Anne Lahtivirta, sivistystoimenjohtaja, Lavia Sirpa Pigg-Aulamo, lehtori, henkilöstön edustaja, Merikarvia Tuula Virtaranta-Levo, lastentarhanopettaja, henkilöstön edustaja, Pori Riitta Hanhilahti, varhaiskasvatuspäällikkö, sihteeri, Kokemäki Työryhmän tehtävänä on muodostaa johtopäätökset työryhmän laatimasta nykytilan arvioinnista, määritellä palvelutavoitteet uudessa kunnassa, pohtia kasvatus- ja koulutuspalveluiden organisointia uudessa kunnassa sekä arvioida uuden kunnan perustamisen vaikutuksia. Työryhmä on kokoontunut 7 kertaa. Työryhmän tehtäväalue kasvatus- ja opetustoimi kattaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja kansalaisopistotoiminnan. Työryhmän työ perustuu tammikuussa valmistuneisiin kasvatus- ja opetustoimen nykytila-arvioihin. 4
2. Johtopäätökset työryhmän laatimasta nykytilan arvioinnista Vahvuudet selvitysalueen kuntien sivistystoimenjohdon yhteistyö on hyvää ja tiivistä työryhmän jäsenillä on yhteinen tahtotila kasvatuksen ja opetuksen monipuoliseen kehittämiseen päätöksenteko on nyt lähellä (voi olla myös heikkous) palvelujen alueellinen saavutettavuus koetaan hyväksi lukiot yläkoulujen yhteydessä mahdollistavat pätevät aineenopettajat maaseutumaisemmilla alueilla työskentelyn myötä tietoisuus eri kuntien kasvatus- ja opetustoimista on lisääntynyt, mikä on tärkeää uuden kunnan suunnittelussa Heikkoudet isojen päätösten, välttämättömienkin, tekeminen on kunnissa vaikeaa o kuntien välillä kouluverkoissa on selkeä jakaantuminen (keskitetyt/tiheät kouluverkot), uudessa kunnassa kouluverkon karsimiseen kohdistuu paineita kustannusvertailu kustannukset/oppilas osoittaa, että varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kustannukset vaihtelevat kuntien välillä merkittävästi. kasvatus- ja oppimisympäristöt eivät osin vastaa nykypäivän tarpeisiin ja haasteisiin peruskorjaustarve on alueella merkittävä talouden haasteet oppilaiden erityisiin haasteisiin vastaaminen on pienissä kunnissa vaikeaa, mistä on seurauksena kalliita yksittäisratkaisuja 3. Palvelutavoitteet uudessa kunnassa Porin ja Rauman seutujen sivistysjohtajat ja rehtorit ovat osallistuneet Osaava Satakunnan järjestämään johtajuuskoulutukseen, jonka osana on v. 2013 laadittu kuvaus sivistystoimen visiosta ja perustehtävästä Satakunnassa. Mukana ovat olleet lähes kaikki uuden kunnan sivistysjohtajat ja rehtorit, joten tämä visio ja perustehtävä ovat lähtökohtana myös uuden kunnan sivistystoimen rakentamiselle. 5
3.1. Visio Satakunnassa on vakaa ja kehittyvä sivistystoimi, joka tarjoaa mahdollisuuden kasvaa ja oppia rikkaassa ja monipuolisessa kulttuuriympäristössä sekä tarjoaa valmiudet ja mahdollisuudet tehdä omaa elämäänsä kohdistuvia valintoja ja olla aktiivinen osa menestyvää, kilpailukykyistä ja elinvoimaista yhteiskuntaa. Laadukas kasvatus ja opetus synnyttää aktiivisia, osaavia, muutoskykyisiä ja verkostoituneita kansalaisia, jotka ottavat vastuun omasta elämästään ja tuovat vahvan panoksensa yhteiskunnan hyvinvointiin ja kehittämiseen. 3.2. Perustehtävä Rakennetaan lapsille ja nuorille kestävä ja turvallinen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle ulottuva kasvu- ja opinpolku. Tuetaan ja edistetään lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Luodaan edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja aktiiviselle toimimiselle tietoyhteiskunnassa ja globaalissa muuttuvassa maailmassa siten, että koko ikäluokka siirtyy jatko-opintoihin ja työelämään. Tuetaan huoltajia heidän kasvatustehtävässään. 3.3. Toimintaa ohjaavat periaatteet Työryhmä hyväksyi työnsä aluksi periaatteet, joiden pohjalta uutta kuntaa rakennetaan ja joilla uuden kunnan kasvatus- ja opetustoimen toimintaa ohjataan. Periaatteet ovat: hyvä kasvatuksen ja opetuksen laatu o lasten ja nuorten tasavertaisuus o ison organisaation etujen hyödyntäminen o rekrytointiin panostaminen 6
hyvin toimivat ja taloudelliset palveluverkot o saavutettavuuden varmistaminen o koko alueen tarpeiden tiedostaminen o suunnitelmallisuus laadukkaat kasvatus- ja oppimisympäristöt o mahdollisuus varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman toteuttamiseen o terveellisyys o ajanmukaiset tietotekniset valmiudet innostavat, laadukkaat toimintakulttuurit o hyvien käytänteiden huomioiminen yhteisiä toimintaperiaatteita laadittaessa o joustavuus o avoimuus ja yhdessä tekeminen jatkuvasti kehittyvät ja yhtenevät käytänneprosessit o yhteentoimivuuden periaate järkevät investoinnit o alueellisesti järkevät ratkaisut myös uudenlaista ajattelua, luovuutta o tilojen monikäyttöisyys 4. Kasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkkojen kehittäminen 4.1. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on lähipalvelua Työryhmän näkemyksen mukaan varhaiskasvatus on uudessa kunnassa lähipalvelua klo 6.00 18.00 välisen ajan. Ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa varten rakennetaan laajempia palvelualueita. Näiden kalliimpien palveluaikojen osalta on tärkeää päivähoitopaikkojen tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen sijainti suhteessa vanhempien työpaikkoihin. Palvelurakenteen suunnittelussa on näin ollen erityisesti otettava huomioon työpaikat, joissa on merkittävässä määrin vuorotyötä. Työryhmä haluaa kuitenkin muistuttaa, että varhaiskasvatuspalveluissa yleisten toimintaperiaatteiden ohella tulee muistaa lapsen etu, joustavuus ja perheiden erilaiset lähtökohdat. 7
Palveluverkkona kattava päiväkotiverkko, jota täydentää hyvin toimiva perhepäivähoitajien verkosto Uudessa kunnassa tavoitteena on luoda kattava päiväkotiverkko. Nykyinen verkko luo hyvän lähtökohdan päiväkotiverkon kehittämiselle. Tavoitteena on myös palvelujen keskittäminen, sillä pienet yksiköt koetaan haavoittuvaisiksi ja usein kalliita yksittäisratkaisuja vaativiksi. Työryhmä pitää toiminnallisesti perusteltuna vähintään kahden ryhmän päiväkotiyksiköitä. Isompien yksiköiden etuina nähdään: o hallinnolliset johtajat o henkilökunnan tarkoituksenmukainen sijoittuminen ja työnkierto o ammattitaidon kehittyminen o erityistaitojen keskittäminen erityisiä palveluja tarvitsevat lapset Päiväkotiverkkoa kehitettäessä on pohdittava erilaisia toimintamuotoja, joista yksi on ns. päiväkotien sivutoimipisteet. Perhepäivähoito on taloudellisesti ja toiminnallisesti tärkeä päiväkotiverkkoa täydentävä hoitomuoto erityisesti pienimmille lapsille tai maantieteellisesti haasteellisissa osissa uutta kuntaa. Perhepäivähoitajien rekrytoinnissa on ollut jo nyt ajoittain vaikeuksia ja koska perhepäivähoidon merkitys taloudellisesti ja toiminnallisesti on tärkeä päiväkotiverkkoa täydentävänä hoitomuotona on sen vetovoimaisuuden lisäämiseen kiinnitettävä uudessa kunnassa huomiota. Uudessa kunnassa päivähoito organisoidaan aluemallin mukaisesti. Uudessa kaupungissa päivähoito organisoidaan aluemallin mukaisesti työryhmän alustavan näkemyksen mukaan viideksi alueeksi. Alueella toimii aluejohtaja, perhepäivähoidonohjaaja ja tarvittava määrä hallinnollisia päiväkodinjohtajia (esim. Tampereen mallin mukaan yhdellä hallinnollisella johtajalla voisi olla noin 20-30 alaista). Työryhmä pitää hallinnollisia päiväkodinjohtajia toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevänä ratkaisuna nykyiseen verrattuna, jossa päiväkodinjohtaja työskentelee pääsääntöisesti hallinnollisten tehtäviensä ohella myös lapsiryhmässä. 8
Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa tärkeää Yksityisen sektorin palvelut nähdään uudessa kunnassa hyvänä täydennyksenä, kuitenkin työryhmän näkemyksen mukaan pääpaino tulee olla kunnan itse järjestämässä varhaiskasvatuksessa. 4.2. Esiopetus Kasvatuksellisen jatkumon vahvistaminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen esiopetuksen kehittäminen Työryhmä pitää tavoitteena, että esiopetus järjestettäisiin oppilaan lähikoulussa. Jos esiopetusta esim. tilaratkaisuista johtuen ei voida toteuttaa lähikoulussa, se toteutetaan päiväkodissa, jolloin esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön toimivuuteen panostetaan. Uudessa kunnassa esiopetussuunnitelma varmistaa esiopetuksen toiminnallisen yhtenäisyyden. Esiopetus tulee kuntia velvoittavaksi v.2015, mutta tällä muutoksella ei ole uudelle kunnalle toiminnallista tai taloudellista merkitystä 4.3. Perusopetus Perusopetus on lähipalvelu Työryhmä näkee perusopetuksen lähipalveluna, jonka palveluverkon rakentaminen perustuu PoL 32 määräyksiin. Perusopetuksen palveluverkko on tarkoituksenmukainen, taloudellinen ja laadukkaan opetuksen mahdollistava Työryhmän lähtökohta perusopetuksen palveluverkkoa pohdittaessa on laadukas kasvatuksen ja opetuksen järjestäminen, muita tavoitteita ei tarkastelussa ole huomioitu. 9
Palveluverkko on uudessa kunnassa laadukas, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen. Verkkoa pohdittaessa on varmistettava palvelun saatavuus ja uuden kunnan asukkaiden tasavertainen kohtelu. Kouluverkkoa rakennettaessa käytettäviä kriteerejä ovat: lainsäädäntö, väestöennusteet, palvelutarpeen kehitys, toimintaympäristön muutokset, käyttökustannukset, ylläpitokorjausten kustannukset ja koulumatkat. Jo tällä hetkellä alueella on tehokkaasti järjestettyjä perusopetuspalveluita, joista on saatavilla mallinnusta uuden kunnan ratkaisuille. Yksisarjaiset alakoulut minimiperusta uuden kunnan alakouluverkolle Työryhmä pitää alakouluverkon tiivistämistä välttämättömänä osassa uutta kuntaa. Lähtökohtana tiivistämiselle pidetään minimissään yksisarjaisia noin 100-120 oppilaan alakouluja. Tätä pienempiäkin kouluja esim. kolmeopettajaisia työryhmä pitää tärkeinä, jos ne ovat perusteltavissa tarkoituksenmukaisuussyin, esim. maantieteellinen sijainti. Kaksiopettajaisia kouluja työryhmä ei pidä taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisina. Uusi kunta mahdollistaa nykyisten koulujen kehittämisen tai säilymisen työryhmän määrittämän minimiperustan mukaisena eli yksisarjaisina oppilaaksiottoalueita tarkoituksenmukaisesti muodostamalla. Nykyinen yläkouluverkko on pääosin toimiva uuden kunnan yläkouluverkoksi Nykyistä yläkouluverkkoa työryhmä pitää pääosin toimivana uuden kunnan yläkouluverkon suunnittelun pohjaksi. Uudessa kunnassa yläkoulut ovat vähintään kolmisarjaisia (noin 180 oppilasta). Tätä pienemmillä oppilasmäärillä rakennetaan yhtenäiskouluja. Yhtenäiskoulu ei ole ainoastaan ratkaisu pienien oppilasmäärien ollessa kyseessä. Työryhmä pitää yhtenäiskoulujen muodostamista ensisijaisena ratkaisuna aina, jos se on perusteltua toiminnallisuuden ja taloudellisuuden lähtökohdista. Peruskorjausten ja etenkin uusien investointien yhteydessä tulee aina selvittää mahdollisuus yhtenäiskoulun muodostamiseen. 10
Tulevaisuudessa palveluverkojen suunnitelmalliseen rakentamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota (uudisrakentaminen) Työryhmän näkemyksen mukaan uudisrakennuskohteet tulee mitoittaa edellä mainittuja suuremmille oppilasmäärille. Erityisen tärkeää uudisrakentamisessa on yksiköiden on tarkoituksenmukainen (ei perinteinen) sijoittuminen uuden kunnan alueelle. Investointien (peruskorjaus, uudisrakentaminen) osalta työryhmä haluaa erityisesti painottaa suunnitelmallisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja valmiutta innovatiiviseen ajatteluun. Hallinnollisen aluemallin kehittäminen Työryhmä näkee tärkeänä panostamisen hyvin hoidettuun johtajuuteen uuden kunnan kaikilla sektoreilla. Hyvää johtajuutta pidetään tärkeänä tekijänä sekä toiminnan laadun ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Hallinnollisen aluemallin kehittämisen yhteydessä on huomioitava myös johtajuuden kehittäminen (täydennyskoulutus). Aluemallin kehittäminen perusopetuksessa tapahtuu samoin perustein kuin varhaiskasvatuksessa. 4.4. Lukio Toisen asteen palveluverkkopohdinnassa työryhmä keskittyi uuden kunnan lukioverkon työstämiseen. Toisen asteen ammatillista koulutusta järjestää alueella pääsääntöisesti Länsirannikon Koulutus Oy WinNova ja Sataedu Satakunnan koulutuskuntayhtymä, joiden kanssa keskustelua uuden kunnan muodostumisesta ja yhteistyöstä on käyty nykytilan kartoittamisvaiheessa. Työryhmän työskentelyä haittasi se, että monista keskeisistä lukioverkon kehittämiseen vaikuttavista valtakunnallisista linjauksista ei ole tietoa. Toisen asteen järjestämisverkkoa ja rahoitusjärjestelmää koskevista uudistuksista ei ole varmaa tietoa, oppivelvollisuuden pidentämisen toteuttamisesta ei ole selkeitä näkemyksiä. Nämä kaikki ovat asioita, jotka luovat pohjaa uuden kunnan lukioratkaisuille. 11
Lukiokoulutuksen palveluverkon kehittäminen Lukiokoulutuksen palveluverkkoa uudessa kunnassa suunniteltaessa työryhmä pitää tärkeänä lukiokoulutuksen saatavuuden varmistamista. Vaikkakin tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen on tärkeää, työryhmä haluaa nostaa esille myös sosiaalisen kanssakäymisen ja lähiopetuksen merkityksen sekä sen, että lukio oppimisympäristönä on tärkeä myös fyysisenä tilana. Työryhmä ei ole yksimielinen lukiokoulutuksen kehittämislinjoista, vaan päätyi esittämään kolmea erilaista lähtökohtaa jatkovalmisteluun Työryhmä näkee lukiokoulutuksen kehittämisen mahdollisuuksina joko uuden kunnan järjestämän lukiokoulutuksen (kaksi vaihtoehtoa palveluverkon osalta) tai alueen toisen asteen koulutuksen järjestämisen samassa organisaatiossa yhden koulutuksenjärjestäjän toimesta. Vaihtoehto 1 - hajautettu lukiokoulutus o lukiokoulutus on kunnan järjestämää o alueen yläkoulujen ja lukion yhteistyön tarkoituksenmukainen säilyttäminen (aineenopettajien saatavuuden varmistaminen maaseutualueilla) o lukiokoulutusta tarjotaan alueellisesti hajautettuna yksiköissä, joissa lukio on oppilasmäärältään sellainen, että opetus on mielekästä useimmissa aineissa o lukiolle määritetään minimikokoja, joissa huomioidaan uuden kunnan alueelliset erityispiirteet (maaseutulukiot/kaupunkilukiot) o video-opetus täydentävä opiskelumuotona Vaihtoehto 2 seutulukio sivutoimipisteineen tai ilman o lukiokoulutus on kunnan järjestämää o lukiolla on alueellisia sivutoimipisteitä alueellisesti hajautettuna yläkoulujen yhteydessä, niin että niissä suoritetaan lukion pakolliset kurssit (oppivelvollisuuden pidentäminen), mikä helpottaa alueen yläkoulujen aineenopettajatilannetta ja mahdollistaa ensimmäisen lukiovuoden suorittamisen lähempänä syventävät ja soveltavat kurssit keskitetysti 12
o jos keskittäminen viedään pidemmälle, se voidaan toteuttaa niin, että keskusalueelle muodostetaan kaksi seudullista lukiota (yht. kokonaisopiskelijamäärä noin 2000); esim. eteläinen ja pohjoinen lukiokampus lukion opetuksen laatuun ja oppimisympäristöön tulee tällöin kiinnittää erityistä huomiota laadun tulee korvata keskittämisen haitat ja tehdä keskitetystä lukiokoulutuksesta vetovoimaista toimiva paikallisliikenne ehdoton edellytys Vaihtoehto 3 II asteen koulutuksen kuntayhtymä tms. (yleissivistävä ja ammatillinen samassa organisaatiossa) o II asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön työryhmä oli nykytilan kartoittamisvaiheessa käynyt keskustelut Sataedun ja Winnovan edustajien kanssa, tässä vaiheessa lisäkeskusteluja ei pidetty tarpeellisina o tarkempi tarkastelu jätettiin jatkotyöskentelyyn (ratkaisut koskien rahoitus- ja koulutuksenjärjestäjäjärjestelmiä) Tavoitteena löytää toiminnallisesti kestävä ja pysyvä ratkaisu, turhia välivaiheita tulisi välttää 4.5. Kansalaisopisto Uudessa kunnassa on yksi kansalaisopisto Uudessa kunnassa on yksi kansalaisopisto eikä kunta tue taloudellisesti muita kansalaisopistotoimintaa järjestäviä tahoja. Kansalaisopistotoimintaa järjestetään alueellisesti kattavasti eri toimipisteissä kunnan alueella. Toiminnan järjestämisessä huomioidaan yleisten toimintaperiaatteiden ohella alueelliset kuntalaisten erityistarpeet ja toiveet. 5. Uuden kunnan kasvatus- ja opetustoimen hallinto Kasvatus- ja opetustoimenhallintoa johtaa uudessa kunnassa toimialajohtaja, joka vastaa koko kaupungin sivistystoimesta. Toimialajohtajan alaisuudessa toimii kasvatus- ja opetustoimen osalta 13
varhaiskasvatuspäällikkö, opetuspäällikkö ja vapaan sivistystyön päällikkö. Päällikköjen alaisuudessa ovat alueiden johtajat. Tärkeä osa hallintoa ovat erityisasiantuntijat, jotka toimivat virastopäällikköinä. Organisaatiokaavio liitteenä. Työryhmän näkemyksen mukaan uuden kunnan hallinto pystytään järjestämään sijoittamalla alueen nykyistä hallintoresurssia tarkoituksenmukaisesti. On lisäksi huomioitava, että osa johtavista viranhaltijoista hoitaa nykyisen kuntansa koulutoimen/sivistystoimen johtoa osa-aikaisesti ja että johtavien viranhaltijoiden kohdalla tapahtuu myös lähitulevaisuudessa eläköitymistä. Toimintakulttuurien avaaminen ja yhteisistä periaatteista sopiminen Nykytilan tarkastelussa selvityskuntien erilaiset toimintakulttuurit tulivat selkeästi esille. Uutta kuntaa suunniteltaessa hallinnon yksi tärkeä tehtävä on avata nykyiset kuntien toimintakulttuurit ja pyrkiä löytämään parhaat käytänteet pohjaksi uuden kunnan toimintakulttuurin luomiseen. Tärkeää on avoimesti ja tasapuolisesti tarkastella kuntien erilaisia toimintatapoja, niiden vahvuuksia ja heikkouksia ja toimivuutta uudessa toimintaympäristössä. Yhteistyö uuden kaupungin sisällä Uuden kunnan organisaatiorakenteen tulee luoda selkeät yhteistyörakenteet kaupungin eri osastojen välillä. Kasvatus- ja opetustoimen osalta tämä on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveystoimen kanssa. 6. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista kasvatus- ja opetuspalveluiden näkökulmasta Uuden kunnan mahdollisuudet uusi kunta on iso organisaation, joka antaa leveämmät taloudelliset hartiat, monipuolisemman henkilöstöresurssin ja säästöjenkin aikana mahdollisuuden priorisointiin organisaatiossa on enemmän osaamista ja se mahdollistaa erityispalveluiden saatavuuden asiantuntijuuden kehittyminen oman organisaation sisäinen konsultointi tukiverkosto varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstölle 14
henkilöstön merkittävä eläköityminen tulevina vuosina virkarakenteen kehittäminen vastaamaan uuden kunnan tarpeita isomman organisaation vetovoimaisuus, uusien työntekijöiden rekrytoinnissa paremmat mahdollisuudet sekä muodollisesti pätevän että sopivan henkilöstön saamiseen uuden kunnan alueella suunnitelmallisuudella mahdollistetaan työryhmän näkemyksen mukaisten koulujen kehittäminen toiminnallisesti hyvä koko ajanmukainen oppimisympäristö aluemalli ja sen eri toimijat: varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, terveystoimi antavat mahdollisuuden kokonaisvaltaisen näkökulman kehittämiseen palvelurakenteita muodostettaessa hyvä johtajuus johtajuuteen tulee panostaa yksiköillä tulee olla esimies paremmat mahdollisuudet johtajuuden kehittämiseen isossa kunnassa eri kuntien, myös pienempien, hyvien käytäntöjen huomioiminen. Toimintakulttuurien kriittinen tarkastelu luo mahdollisuuden uusiin hyviin käytänteisiin. Uhkana on, että toteutetaan ainoastaan isomman toimintamalleja Uuden kunnan uhat ei löydetä yhteistä tahtotilaa palveluverkosta. Uudella kunnalla on oltava selkeä toimintastrategia. palveluverkon muutosta ei tehdä lähtökohtana palveluiden rationaalinen järjestäminen sekä kasvatuksen ja opetuksen näkökulma vaan aluepoliittiset tms. syyt, esim. vanhat kuntarajat, vaikuttavat liikaa henkilöstöpolitiikka muutoksen aikana tärkeää varmistettava, ettei epävarmuus aja ihmisiä muualle töihin. Kuntaliitoksen valmistelun yhteydessä on muistettava riittävä tiedotus. alueen kokoa tai välimatkoja ei sinällään koeta uhkana palveluverkon rakentaminen taitavasti on haaste ja jos siinä ei onnistuta, niin silloin alueen koko ja välimatkat nousevat uhkiksi byrokraattisuus tiedon kulku isossa organisaatiossa 15
sähköinen asiointi on mahdollisuus, mutta se voi myös kääntyä uhkaksi, jos ihmisillä ei ole mahdollisuutta henkilökohtaisiin kontakteihin tarvittaessa. Sähköisellä asioinnilla säästynyt aika tulisi ohjata ihmisille ja nostaa toiminnan laadukkuutta (esim. Wilman käyttö, lisää henkilökohtaista aikaa oppilaan ohjaukseen) pysyvyys on tärkeää lasten ja henkilöstön suhteissa ja tähän on kiinnitettävä huomiota myös isossa organisaatiossa resurssien riittävyys Työryhmä on pyrkinyt toiminnallisesti ja taloudellisesti järkeviin ratkaisuihin uuden kunnan palveluverkkoja suunniteltaessa. Uusista palveluverkoista muodostuvia säästöjä on vaikea arvioida, joten työryhmä on pohtinut asiaa hyvin yleisellä tasolla. Varhaiskasvatuksen palveluverkon osalta työryhmä toteaa, että esitetty ratkaisu parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja toiminnallisuutta. Palveluverkon toteuttaminen ei tuota uusia kustannuksia, mutta ei myöskään välittömiä säästöjä. Perusopetuksen osalta palveluverkon muodostaminen kasvatus- ja koulutustyöryhmän linjausten mukaisesti säästäisi noin 30 hkt opettajatyötä. Säästö on seurausta tiheän kouluverkon alueiden palveluverkon tiivistämisestä. Lukiokoulutuksen osalta taloudellisuuden arviointi ei ole mahdollista ennen valtakunnan tason linjausten valmistumista. Työryhmän työskentely on ollut rakentavaa ja aktiivista, mikä osittain johtuu kasvatus- ja opetustoimen johtajien hyvästä jo vuosia kestäneestä yhteistyöstä. Oli kuntarakenne tulevaisuudessa millainen tahansa työryhmä pitää tärkeänä tämän yhteistyön edellytysten säilymistä. Kasvatus- ja opetustoimessa on monia asioita, joiden järjestäminen yhden kunnan isonkaan toimesta ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää, vaan laajemman alueen yhteistyön arvostaminen on tärkeää myös tulevaisuudessa. 16