Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke

Samankaltaiset tiedostot
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta

Muistio Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.

Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta

Muistio Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta alueen, Keski. Suomen seututerveyskeskuskuntien ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin

Aika: Tiistai klo Paikka: Keski Suomen keskussairaala, Neuvotteluhuone 5 Ohjausryhmän jäsenet: Jyväskylän perusturvalautak.

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Muistio Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Jorma Posio

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

OPTS TERVEYSPALVELUT

Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelma

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Muistio Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen projektiryhmän kokouksesta

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

Siun sote tehdään NYT

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

Kukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus

ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ

Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Arjen mieli ( ) Laatua ja suunnitelmallisuutta mielenterveys- ja päihdetyön arkeen Itä- ja Keski-Suomessa. Hankesuunnitelma Kaste-ohjelmaan

Pohtimolampi

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

Toimintasuunnitelma 2012

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen Raili Hulkkonen

Mielenterveystyön tulevaisuus

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

THL:n pakkotyökirja. Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen VSSHP, psykiatrian tulosalue

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Emme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL

Varsinais-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kartoitus / Mielenterveystalo.fi portaali

Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut?

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Siun sote tehdään NYT

Vaasa Kimmo Mäkelä

Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

Psykiatria Uuteen sairaalaan Soten hengessä 2017-> 2020 Tarja Saharinen ylihoitaja, KSSHP psykiatria

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

OPERATIIVINEN TOIMIALUE

Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Markku Oinaala

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro

Välittäjä hanke

Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

Päätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

Kukoistava kotihoito -hanke Työryhmät 1 ja 2: Työpajapäivä 5 Keuruulla, Hotelli Keurusselässä. Toimintamallit ja juurruttamissuunnitelma

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

KASTE-OHJELMAN HANKEAIHIO versio 1.4

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

KOHTI LOPPURAPORTTIA

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Hyksin erva-alueen aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalveluiden tila: REFINEMENT-hankkeen tuloksia

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen alueellisen yhdistämisen valmisteluhanke

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Transkriptio:

1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hallitus 15.12.2010 Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke 2011-2013 1. Hankkeen tarkoitus Keski-Suomen kuntien ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vuonna 2007 hyväksymässä Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmassa on esitetty maakunnan mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen tavoitteet ja periaatteet. Samoin maakunnan useilla terveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla on valmisteltu omat alueelliset mielenterveys- ja päihdetyön strategiset mallit. Keski-Suomen aikuispsykiatrian kehittämishankkeen 2005 2010 työn tuloksena on maakunnassa voitu vähentää psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta sekä sairaalahoitoa noin 50 % ja samalla on siirretty henkilöstöresursseja sairaalahoidosta sairaanhoitopiirin psykiatriseen avohoitoon noin 100 vakanssin verran. Maakunnan aikuispsykiatrian avohoidon resurssit ovat lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana määrällisesti noin 65 %. Kokonaissuunnitelmassa ja kuntien omissa suunnitelmissa esitetyn mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoitokeskeisen ja monipuolisesta palvelurakenteesta koostuvan toimintamallin juurruttaminen käytännön mielenterveys- ja päihdetyöhön asettaa seudulliselle kehittämistyölle ja henkilökunnan koulutukselle suuren haasteen seuraavalla vuosikymmenellä. Pelkkä avohoidon resurssien lisääminen ja hallinnolliset ratkaisut eivät ole riittävä edellytys palvelujen merkittävälle paranemiselle. Uusi, monipuolisesti ja tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kanssa toimiva mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisjärjestelmä on sekä peruspalvelujen että erikoispalvelujen työntekijöille hyvin uudenlainen toimintakenttä. Hankkeen tarkoitus on kehittää mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kokonaisvaltaista hoitoa ja palveluja sekä tukea mielenterveys- ja päihdepalvelujen verkostoituvien seudullisten toimintamallien rakentamista ja juurruttamista käytännön toimintaan systemaattisen kehittämistyön ja koulutuksen avulla. Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelman linjausten mukaisesti toimilla pyritään maakunnan kansalaisten mielenterveysja päihdeongelmista aiheutuvien hyvinvointierojen kaventaminen.

2 2. Hankkeen lähtökohdat Maakunnan aikuispsykiatrian kehittämishankkeen 2005 2010 jälkeen aikuispsykiatrian palvelurakennetta ja sen muutosta voidaan kuvata seuraavasti. Aikuispsykiatrian sairaansijat ovat vähentyneet radikaalisti, ja sairaansijoja on vähän maan keskitasoon verrattuna. Vuonna 2011 Keski-Suomessa on aikuispsykiatrian sairaansijoja seuraavasti: Kangasvuoren sairaala 56 sairaansijaa Juurikkaniemen sairaala 49 sairaansijaa Yleissairaalapsykiatrian osasto 12 sairaansijaa Yhteensä 117 sairaansijaa 0,43 sairaansijaa/1000 as. Aikuispsykiatrian avohoidon uusiin palveluihin on siirretty sairaalahoidosta noin 90 vakanssia, ja maakunnan aikuispsykiatriassa on seuraavat henkilöstöresurssit vuonna 2011 Sairaanhoitopiirin avohoito 165 työntekijää Terveyskeskusten avohoito 62 työntekijää Yhteensä 227 työntekijää 0,83 työntekijää/1000 as. Psykiatrisen sairaalahoidon henkilöstö, 182 työntekijää Yleissairaalapsykiatrian henkilöstö o Vuodeosasto ja avohoito 37 työntekijää Sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoitoon on rakennettu uusista toiminnoista koostuva monipuolinen palvelujärjestelmä. Avohoidossa on käynnistetty vuosina 2006 2010 sairaalahoidosta siirrettyjen vakanssien avulla seuraavat uudet avohoidon toiminnat: Kuntouttava asumisyksikkö 2006 Masennushoitajatoiminta 2006 Akuutin psykoosin tehostettu kotihoito 2007 Psykiatrisen potilaan sitouttava kotikuntoutus 2008 Psykiatrinen päivystystiimi 2008 Psykiatrisen palveluasumisen koordinaatiotoiminta 2008 Vanhuspsykiatrian konsultaatioryhmä 2009 Nuorten ja nuorten aikuisten psykiatrian liikkuva konsultaatioryhmä 2009 Keski-Suomen maakunnassa on useilla seutukunnilla valmisteltu oman alueen mielenterveys- ja päihdetyön strategiat, joissa on roolitettu peruspalvelujen, aikuispsykiatristen ja päihdehuollon erityispalveluiden toiminta.

3 Nämä strategiat ovat erinomainen lähtökohta tulevalle seudulliselle kehittämistyölle. Sovatek-säätiö, joka tuottaa pääosan maakunnan päihdehuollon erityispalveluista, on luopunut päihdehuollon laitoskuntoutuksen tuottamisesta ja kehittänyt tilalle ryhmämuotoisen avokuntoutuskurssitoiminnan. Sovateksäätiön muita ryhmämuotoisia uusia palveluita ovat: Avot-ryhmä o Tietoa päihderiippuvuudesta ja välineitä muutostyöskentelyyn Mielialakurssi Naisten ryhmä Ongelmapelaajien vertaistukiryhmä ja kuntoutuskurssi Sovatek-säätiö panostaa tällä hetkellä merkittävästi pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin palveluihin, joissa yhdistyvät työllistymisen esteitä vähentävät päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä kuntouttava työtoiminta. Vuonna 2011 toteutetaan seuraavat uudistukset: Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen (Keuruun kaupunkia lukuun ottamatta) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoito yhdistetään Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen (Keuruun kaupunkia lukuun ottamatta) psykiatrisen palveluasumisen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiirille Jyväskylän kaupungin päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuu ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen (Keuruun kaupunkia lukuun ottamatta) päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuu huumepotilaiden hoidon osalta siirtyy sairaanhoitopiirille siirtämisestä kunnilta sairaanhoitopiirille 3. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteet ovat Suurten mielenterveyden kansansairauksien ja päihteiden käytöstä aiheutuvien terveyden ja sosiaalisten ongelmien hoito- ja ratkaisumallien rakentaminen ja juurruttaminen käytäntöön peruspalveluiden, aikuispsykiatrian ja päihdehuollon erityispalveluiden kesken o Skitsofrenia ja muut psykoosisairaudet o Depressio o Moniongelmainen päihdesairaus Yhtäaikainen mielenterveys-, päihde- ja muu ongelma o Vanhuuteen liittyvät mielenterveys- ja päihdeongelmat

4 Vaikeasti työllistyvien päihde- ja mielenterveysongelmaisten seudullisten hoito-, kuntoutus-, aktivointi- ja työllistämismallien kehittäminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden osuuden ja osaamisen lisääntyminen mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa Perustason palvelujen, aikuispsykiatrian avohoidon ja päihdehuollon erityispalvelujen yhteistyön kehittyminen saumattomaksi toiminnaksi mielenterveys- ja päihdepotilaan hoidossa 4. Kehittämistyön toteuttamistapa 4.1. Kehittämisen kohteet Tavoitteiden saavuttamiseksi kehittämistyö suunnataan seuraaviin potilaan hoidon kannalta kriittisiin kohteisiin kunkin suuren sairaus- ja ongelmaryhmän kohdalla erikseen: Sairauden ja siihen liittyvien ongelmien varhainen tunnistaminen ja siihen puuttuminen perustason palveluissa Potilaan tilanteen selvittely, hoito ja kuntouttavien toimenpiteiden toteuttaminen peruspalveluissa Potilaan tilanteen selvittely, hoito ja kuntoutus sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa erikoistason palveluiden konsultaation tuella Potilaan ohjaaminen erikoistason hoitoon ja kuntoutukseen o Avohoidon monipuolinen palvelujärjestelmä o Sairaala- tai laitoshoito Integroitu hoito ja kuntoutus vaikeasti työllistyville päihde- ja mielenterveyspotilaille (moniongelmainen päihdepotilas) Potilaan tutkimus ja hoito aikuispsykiatrian avohoidossa ja päihdehuollon erityispalveluissa yhteistyössä peruspalveluiden kanssa ja potilaan saattaminen peruspalveluiden jatkohoitoon o Psykiatristen sairauksien varhainen tunnistaminen, hoidon tarpeen arviointi sekä ensivaiheen tehostettu hoito varhaistunnistamisen asiantuntijaryhmässä o Moniongelmaisen päihdepotilaan tilanteen selvittely, tutkimus ja ensihoito päihdehuollon erityispalveluissa o Mielenterveyden häiriöistä ja päihteiden käytöstä aiheutuvien akuuttien kriisien päivystyksellinen hoito avohoidossa o Akuuttien sairaustilojen tehostettu kotihoito ja kotikuntoutus o Vanhuspsykiatrisen liikkuvan konsultaatio- ja hoitoryhmän toiminta

5 4.2. Kehittämistyön toimet Kehittämistyö kohdistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueen peruspalveluiden, aikuispsykiatrian ja päihdehuollon erityispalveluiden kaikkiin yksiköihin. Kehittämistyö toteutetaan sairaus- ja ongelmaryhmäkohtaisesti. Mukana on yksiköiden koko henkilökunta. Kehittämistyö sisältää seuraavat toimet: Yhteistyössä yksikön henkilöstön kanssa nykyisen toiminnan selvittämien, kuvaus ja arviointi Yhteistyössä yksikön henkilökunnan kanssa kehittämiskohteiden nimeäminen ja kehittämisohjelman laatiminen Yhteistyössä yksikön henkilökunnan kanssa kehittämisohjelman toteuttaminen o Kehittämisohjelma toteutetaan kokeiluna o Uutta toimintaa tuetaan asiantuntevalla pienryhmäohjauksella o Sateenvarjokoulutus järjestetään hankkeessa mukana olevien yksiköiden työntekijöille niin sanotuissa kaikille yhteisissä asioissa o Toteutetaan kokeilun arviointi ja johtopäätösten tekeminen 4.3. Kehittämistyön periaatteet Kehittämistyön suunnittelussa ja toteuttamisessa noudatetaan seuraavia keskeisiä periaatteita: Kehittäminen lähtee liikkeelle kunkin seutukunnan palvelujen tilanteesta ja kehittämistarpeista Pyrkimys konkreettiseen vaikuttavuuteen ja konkreettiseen toiminnan muutokseen Korkein johto ja välijohto alusta alkaen mukana Henkilöstö alusta alkaen mukana arvioinnissa, suunnittelussa ja toteuttamisessa Tehokas seudullisesti järjestettävä pienryhmäohjaus ja koulutus kehittämisen tukena Systemaattisuus ja pitkäjänteisyys kehittämisessä 4.4. Kehittämistyössä mukana olevat yksiköt ja sidosryhmät Terveyskeskus o Terveysasemat o Terveyskeskuspäivystys o Neuvolat o Terveyskeskuspsykologit

6 o Työterveyshuolto o Mielenterveystoimisto Kunnallinen kotihoito Kunnan sosiaalitoimi o Sosiaaliasemat o Perheneuvola o Muut palveluyksiköt Sairaanhoitopiiri o Aikuispsykiatrian avohoidon kaikki toimintamuodot o Kangasvuoren sairaala o Juurikkaniemen sairaala o Yleissairaalapsykiatrian yksikkö o Sairaanhoitopiirin päivystys Sovatek-säätiö o Päihdepalvelujen yksiköt Psykiatrinen palveluasuminen Kolmas sektori Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu 5. Hankkeen organisointi Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke toteutetaan hankkeeseen mukaan tulevien kuntien, terveyskeskusten, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Sovatek-säätiön ja potilasjärjestöjen yhteishankkeena. Hanketta varten nimetään ohjausryhmä, johon tulevat hankkeessa mukana olevien yhteisöjen edustajat. Ohjausryhmä nimeää hankeen vastuuhenkilön ja sihteerin ja perustaa tarvittavat alueelliset ja muut suunnitteluryhmät. Hanketta hallinnoi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, koska hankkeeseen tulee mukaan useita kuntia ja terveyskeskuksia. 6. Hankkeen aikataulu Hankkeen valmistelu- ja toteuttamisaikataulu on seuraava: Vuosi 2010 o Joulukuu Päätös hankkeen hallinnoinnista Päätös Keski-Suomen hankkeen hyväksymisestä osaksi Itä- ja Keski-Suomen Kasteohjelmaa Valtakunnallisen rahoituksen hakeminen

7 Vuosi 2011 o Tammikuu Hankkeeseen mukaan tulevien yhteisöjen päätökset o Maaliskuu Päätös hankkeen Kasterahoituksesta o Maalis-, huhti- ja toukokuu Hankeorganisaatiosta päättäminen Hankkeen yksityiskohtaisen toteuttamissuunnitelman valmistelu rahoituspäätöksen pohjalta Hankkeen toteuttamissuunnitelman hyväksyminen Keskeisten asiantuntijoiden hankkiminen Pienryhmien ohjaus Koulutus o Toukokuu Tiedotustilaisuudet hankkeesta Suunnitteluryhmien ja yhdyshenkilöiden nimeäminen o Syyskuu Kehittämisohjelma käynnistetään yhteisellä seminaaripäivällä (I) Vuosi 2012 o Maaliskuu Kehittämistyön yhteinen arviointiseminaari (II) Vuosi 2013 o Tammikuu Kehittämistyön yhteinen arviointiseminaari (III) o Marraskuu Kehittämistyön yhteinen päätösseminaari (IV) 7. Hankkeen kustannukset ja rahoitus Uusien toimintamallien suunnittelu, kokeilu ohjauksineen ja koulutuksineen on osa hankkeessa mukana olevien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työtä. Siitä ei aiheudu lisäkustannuksia. Niin ikään hankkeen ohjausryhmän, suunnitteluryhmien työ on osa ryhmiin osallistuvien työntekijöiden työtä. Hankeen sihteerinä toimii alkuvaiheessa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueen suunnittelija. Hankkeen käynnistyessä palkataan vuoden 2011 aikana mukaan tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden kehittämistyön ohjaustoimintoja varten asiantuntijatyövoimaa henkilöstöä. Henkilöstön määrä on yhteydessä hankkeen laajuuteen.

8 Tämän lisäksi kustannuksia aiheutuu uusien toimintamallien käyttöön liittyvästä koulutuksesta, pienryhmien asiantuntijaohjauksesta ja seminaareista. Hankkeen kustannusarvio on seuraava: Koulutukset ja seminaarit 30.000 Seudullisten yksiköiden työryhmien ohjaus 140,000 o Palvelujen sisällön kehittäminen Seudullisten osahankkeiden koordinointi ja kehittämistyön ohjaus 130.000 Kustannukset jakautuvat vuosittain seuraavasti: Vuosi 2011 60.000 Vuosi 2012 120.000 Vuosi 2013 120.000 Yhteensä 300.000 Menot rahoitetaan osittain hanketta hallinnoivan sairaanhoitopiirin kehittämistoiminnan määrärahasta ja osittain valtakunnallisen Kastehankkeen määrärahasta. Valtakunnallisen Kastehankkeen hakuohjeessa todetaan, että "hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien oman rahoitusosuuden tulee olla vähintään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Omarahoitusosuuteen ei hyväksytä laskennallisia kustannuksia. Hakijan talousarviossa on oltava varattuna erillinen määräraha kehittämishanketta varten.