Arjen mieli ( ) Laatua ja suunnitelmallisuutta mielenterveys- ja päihdetyön arkeen Itä- ja Keski-Suomessa. Hankesuunnitelma Kaste-ohjelmaan

Transkriptio

1 Arjen mieli ( ) Laatua ja suunnitelmallisuutta mielenterveys- ja päihdetyön arkeen Itä- ja Keski-Suomessa Hankesuunnitelma Kaste-ohjelmaan

2 2 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Hankkeen alueelliset lähtökohdat Taustaa Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiselle Taustaa Keski-Suomen maakunnassa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiselle 9 3 Hankkeen tavoitteet 11 4 Hankkeen toiminta Yhteisten teemojen edistäminen teemakoordinaatio-työnä Paikallinen kehittäminen kunnissa ja kuntayhtymissä Asiantuntija - ja koulutuspalvelujen rooli Arviointi Hyvät käytännöt 20 5 Hankkeen konkreettiset toimenpiteet ja niiden eteneminen Mielenterveys- ja päihdepalveluja kehitetään toimivammaksi kokonaisuudeksi Suunnitelmallisuus Toimiva avopainotteisempi kokonaisuus, jossa peruspalvelujen rooli on vahvempi Asiakaslähtöisyyttä vahvistetaan Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön rakenteita vahvistetaan 28 6 Hankkeen tiedotus 30 7 Hankkeen johtaminen 31 8 Hankkeen valmistelijoiden yhteystiedot 33 2

3 1 Johdanto 3 Hankkeen tavoitteena on itä- ja keskisuomalaisen mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen paremmin kuntalaisen tarpeita vastaavaksi. Toiminnan lähtökohtana ovat kansalliset ohjelmat ja suositukset, erityisesti Mieli-ohjelma sekä kuntien ja kuntayhtymien omassa toiminnassaan toteamat kehittämistarpeet. Alueen kuntien ja kuntayhteisöjen yhteistyössä tavoitellaan synergian hyödyntämistä, verkostoitumista, uusien ideoiden ja innovaatioiden eteenpäin viemistä ja yhteisten kehittämisteemojen edistämistä. Hankesuunnitelman kustannusarvio on euroa ja haettava valtion avustus on euroa. Arjen työ on eri lähtökohdista hankkeeseen tuleville kunnille ja kuntayhtymille yhteinen kehittämisen kohde. Rakenteelliset muutokset toteutuvat parhaillaan eri tavoin eri alueilla, mutta arjen toiminnan sisällölliset haasteet ovat yhteisiä: sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perustason ja erityistason palveluiden rajapintojen toimivuus, asiakaslähtöisyys, matalan kynnyksen palvelujen toteuttaminen, edistävän ja ehkäisevän työn vahvistaminen. Yhteiseksi haasteeksi todettiin hankevalmistelun aikana peruspalvelujen henkilöstön mielenterveys- ja päihdeosaamisen vahvistaminen. Lisäksi kehittämiseen tarvitaan olemassa olevan tiedon ja uusien ideoiden hyödyntämistä. Hankkeessa toteutuva kehittämiskulttuurin vahvistuminen auttaa kuntia ja kuntayhtymiä toteuttamaan palveluja myös tulevissa muutostilanteissa. Suunnitelmallisuus laajentaa toiminnan aikaperspektiiviä menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Sirpaleisesta toimintojen ketjusta tulee siirtyä eri asioiden ja tilanteiden kokonaiskuvan hallintaan. Hankkeen tavoitteena on kehittää palveluja asiakaslähtöisesti. Pitkällä aikavälillä hankkeen toiminta vaikuttaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisen kokonaisuuden muodostumiseen, johon kuuluu palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden paraneminen. Kun ehkäisevä työ ja sen vaikuttavuus vahvistuvat, niin ihmisten hyvinvointi ja terveys alueella lisääntyvät sekä hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden aseman vahvistuminen palveluiden käyttäjinä vaikuttaa siihen, että ihmisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee - myös hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat. Palveluiden kehittämistyö toteutetaan kunnissa ja kuntayhtymissä. Työn tukena toimivat alueelliset projektiryhmät sekä hankkeen henkilöstö. Projektiryhmät jatkavat hankkeen suunnittelun yhteydessä käynnistynyttä yhteistyötä. Hankkeen hallinnoijana toimii Etelä-Savon sairaanhoitopiiri. 3

4 4 Kuvio 2. Hanke on organisoitunut alueellisiksi kokonaisuuksiksi (osa-hanke), joista jokaisella on projektiryhmä ja projektikoordinaattori. Osa-hankkeita on kuusi. Hankkeen alueelliset kokonaisuudet (6 kpl) muodostavat seuraavat kunnat ja kuntayhtymät: 1. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Mikkelin kaupunki ja muita kuntia. 2. Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK) 3. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki ja muita kuntia. 4. Kuopion kaupunki, Kuopion psykiatrian keskus, Kuopion yliopistollinen sairaala 5. Pienet seutukunnat Nilakka, Kysteri liikelaitoksen palveluyksikkö 2012 alkaen (Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto), Kysteri liikelaitos (aj ) Pielisen-Karjalan seutukunta: Lieksa, Nurmes, Valtimo. Keski-Karjalan Helli-liikelaitos: Kesälahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi. 6. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä: Iisalmi, Kiuruvesi, Vieremä ja Sonkajärvi. Lisäksi yhteistyössä ovat mukana päihdehuollon erityispalvelujen tuottajat: Sovatek-säätiö, Kuopion seudun päihdesäätiö ja A-klinikkasäätiö. Aluetietojärjestelmän hyödyntämisessä on mukana Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy, joka on alueen kuntien ja kuntayhtymien omistama. 4

5 2 Hankkeen alueelliset lähtökohdat 5 Hankkeen suunnitteluvaiheessa asiantuntijoiden keskustelussa täsmentyivät yhteiset haasteet. Todettiin, että alueilla on aiemmin tehty erilaista, usein pienimuotoista kehittämistä, ja että laajempien kokonaisuuksien näkökulmaa tarvitaan. Todettiin myös, että kuntien rakennemuutoksissa on päädytty erilaisiin ratkaisuihin, ja että esimerkiksi kuntien yhteistyö on eri alueilla erilaisessa vaiheessa. Siitä huolimatta arjen työn haasteet ovat hyvin samanlaiset. Hanketta on valmisteltu yhteisissä kokouksissa, joissa on keskusteltu haasteista ja tärkeimmistä kehittämisen kohteista sekä suunnista. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus kokosi taustatietoa Itä-Suomen alueelta maaliskuussa 2010 ja järjesti avoimia työkokouksia Itä- ja keskisuomalaisille mielenterveys- ja päihdealan toimijoille syksyllä Lisäksi valmistelijat ovat tuottaneet alueilta taustamateriaalia, koonneet osallistujia ja laatineet alueen näkökulmalle perustuvan suunnitelman tai suunnitelma-aihion alueellisen työn painopisteistä hankesuunnitelmaa varten. Itä- ja Keski-Suomen alueellinen Kaste-johtoryhmä on käsitellyt mielenterveys- ja päihdehankesuunnitelmaa kahdessa kokouksessaan (5.11. ja ). Alueellinen johtoryhmä näkee mielenterveys- ja päihdehankesuunnitelman alueelle tärkeänä laajana kokonaisuutena, jossa eri kehittämisteemat ja lukuisa joukko eri toimijoita kokoaa yhteen hyvin pirstaloitunutta ja paljon rajapintoja sisältävää kenttää. Kehittämisen painospisteinä ovat Itä- ja Keski- Suomessa Kaste I ohjelmakaudella terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, lasten ja perheiden palveluiden, vanhustyön sekä mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen. Kolmen ensiksi mainitun osa-alueella on kehittäminen jo käynnissä. Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuuden toteuttaminen on luonnollisesti loppusilaus Itä- ja Keski-Suomen kehittämistavoitteiden toteutumiselle tällä ohjelmakaudella. ERVA-alue OSKET (2) SHP:T (5) ITÄ- JA KESKI-SUOMI Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lasten ja perheiedn palveluiden kehittäminen Vanhustyö kehittäminen Mielenterveys ja päihdetyön kehittäminen Itä- ja Keski-Suomen asukkaan hyvinvointi ja terveys TIETOTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN THL ALUEYKSIKÖT MAAKUNTA- LIITOT KUNNALLINEN KEHITTÄMISTOIMINTA OPPILAITOKSET JÄRJESTÖJEN KEHITTÄMISTOIMINTA Kuvio 1. Itä- ja Keski-Suomen pysyvä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne vuonna 2012: substanssinäkökulmasta, Itä- ja Keski-Suomen kehittämistoiminnan suunnitelma 5

6 6 2.1 Taustaa Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiselle Kun entisen Itä-Suomen läänin alueen haasteita koottiin yhteen, todettiin, että kuntalaista paremmin palvelevan kokonaisuuden saavuttamiseksi tarvitaan: Palvelujärjestelmän parempi koordinaatio ja johtaminen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmat yhtenä kokonaisuutena Kehittämistyötä myös peruspalveluihin Peruspalveluiden mielenterveys- ja päihdeosaamisen vahvistamista Asiakkaiden osallisuuden vahvistamista Ennalta ehkäisevän työn lisäämistä Yhteistyön lisäämistä ja koordinaatiota mielenterveys- ja päihdepalveluissa Palvelujärjestelmän parempaa kattavuutta Neutraalimpaa ja suvaitsevaisempaa asennoitumista mielenterveys- ja päihdeasiakkaita kohtaan yhteiskunnassa ja palveluissa. Itä-Suomen voimavaroiksi todettiin muun muassa: Seudullinen yhteistyö toteutuu joillakin alueilla Alueella toimivat vahvat päihdetyön kehittämisyksiköt Pienissä hankkeissa on luotu hyviä malleja jalkautettavaksi Erittäin hyvä päihdetyön asiantuntija- ja kehittäjäverkostot Kotisairaalatoiminnan ja avopalveluiden kehittäminen psykiatristen laitospaikkojen vähentämiseksi joillakin alueilla. Vuonna 2009 tehdyn Itä-Suomen lääninhallituksen selvityksessä todettiin, että mielenterveys- ja päihdesuunnitelma on osana kuntastrategiaa vain joka kymmenennessä kunnassa. Myös olemassa olevien suunnitelmien päivittämiseen ja yhdistämiseen on tarvetta. Hanketyössä puolestaan suurin osa hankkeista on ollut yhden kunnan hankkeita, jolloin esimerkiksi hyväksi todettu käytäntö ei leviä laajemmin. Nämä hankkeet eivät myöskään vastaa mielenterveys- ja päihdepalveluiden pirstaleisuuden ongelmaan. Näihin haasteisiin voidaan vastata laajemman ja kokonaisvaltaisuutta edistävän hankkeen avulla, joka kiinnittyy kansallisiin ohjelmiin ja tavoitteisiin. Hanke toimii useilla alueilla Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (ESSHP) ja kunnat Etelä-Savon alueella on 11 kuntaa, joista osa ostaa terveyspalvelunsa Mikkelin kaupungilta (Hirvensalmi, Puumala, Ristiina, Suomenniemi). Näin ollen Mikkelin kaupunki on suuri palvelujen tuottaja Etelä-Savon alueen kunnille. Muut kunnat hoitavat peruspalvelunsa itsenäisesti. Etelä-Savon alueella on viime vuosina työstetty useampia mielenterveys- ja päihdetyön hankkeita, joissa on kehitetty raameja mielenterveys- ja päihdetyöhön. Mikkelin kaupungin vetämässä Miepä-hankkeessa kehitettiin toimintamallia, jossa mielenterveys- ja päihdepalve- 6

7 lut jäsennettiin kotiin annettaviin palveluihin, lähipalveluihin, seudullisiin palveluihin ja alueellisesti järjestettäviin palveluihin. Miepä-hankkeessa tehtiin hyvää perustyötä, mutta käytännön tason ratkaisut eivät ole kaikin osin toteutuneet. Ideoita ja ajatuksia Miepä-hankkeesta on varmasti juurrutettu eri kunnissa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin käynnistämä Keskelleelämää hankkeessa on työstetty erikoissairaanhoidon psykiatrian toimintamallia ja toiminnan rakenteita. Lisäksi hankkeessa on tehty myös tilasuunnitelmia uudentoimintamallin mukaisesti. 7 Keskeisenä tehtävänä molemmissa hankkeissa on ollut rakentaa yhteistyöverkostoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken, jotta potilaiden hoitoketju toimisi. Kehitetyn toimintamallin juurruttaminen on vielä pahasti kesken ja käytännön toimintaa pitää rakentaa kuntien kanssa vielä jatkossa. Päihdehuollossa Etelä-Savossa on monenlaisia toimintamalleja kuntakohtaisesti. Etelä-Savo on alueena valtakunnan tilastoissakin korkealla päihteiden käytössä. Erityisesti päihdepalveluissa ja siihen liittyvissä asumispalveluissa tarvitaan alueella yhteisiä toimintamalleja ja selkeitä kokonaisuuksia. Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK) Joensuun kaupungin alueella psykiatrisia erikoissairaanhoidon tasoisia avohoitopalveluita on tuotettu kahdessa rinnakkaisessa organisaatiossa: Joensuun kaupungin omana toimintana Joensuun mielenterveyskeskuksessa ja Pohjois-Karjalan keskussairaalan Aikuispsykiatrian poliklinikalla. Joensuun kaupungin tuottamat palvelut ovat suuntautuneet Joensuun kaupungin asukkaille ja Aikuispsykiatrian poliklinikan palvelut puolestaan ovat olleet ympäristökuntien käytettävissä. Paremmin toimivan kokonaisuuden kehittämiseksi Joensuun seudulle tarvitaan näiden yksiköiden työnjaon ja toiminnan järjestämistä kaupungin ja PKSSK:n yhteistyönä niin, että saavutetaan synergiaetuja ja että hoidon jatkuvuutta parannetaan hoitojärjestelmän rajapinnoissa. Hoidon osalta on todettu seuraavat kehittämistarpeet: 1) näyttöön perustuvien menetelmien kehityksen haaste on merkittävä ja siihen vastaamiseksi henkilöstön osaamista on nostettava, 2) kuntoutusprosessin tehostaminen niin, että kroonistumista voidaan vähentää. Pohjois-Karjalassa on otettu asteittain käyttöön koko alueen kattava potilastietojärjestelmä (Mediatri), joka luo uusia mahdollisuuksia rajapintoja ylittävien toimivien hoitoketjujen luomiseen. Tavoitteena on tietojärjestelmän hyödyntäminen mielenterveyspalvelujen suunnittelussa ja organisoinnissa Pohjois-Karjalan alueella. Keski-Karjala, Helli-liikelaitos (Kitee, Tohmajärvi, Kesälahti, Rääkkylä) Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitos tuottaa Keski-Karjalan kuntien (Kitee, Kesälahti, Rääkkylä, Tohmajärvi) sosiaali- ja terveyspalvelut. Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta (Tilaajakeskus) toimii tilaajana ja Helli-liikelaitos tuottajana. Vuoden 2010 aikana on laadittu mielenterveyssuunnitelmaa. Suunnitelman painopisteeksi on muodostunut aikuispsykiatrian ja mielenterveys- ja päihdetyön vastaanottopalvelujen resurssointi ja työnjako. Tavoitteena on peruspalvelujen mielenterveys- ja päihdetyön henkilöstöresurssien ja osaamisen nostaminen ja hoidon porrastuksen tarkoituksenmukainen ja asiakaslähtöinen 7

8 8 toteutuminen peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon välillä. Tavoitteena on, että vuoden 2012 alusta Kiteen aikuispsykiatriselta poliklinikalta siirtyy henkilöstöä peruspalveluihin aikuispsykososiaaliseen tiimiin. Kuopion kaupunki Kuopion palvelualueuudistuksen periaatteisiin kuuluu ehkäisevän työotteen ja asiakaskeskisyyden vahvistaminen ja monialaisen yhteistyön kehittäminen. Kuopiolaisten mielenterveyden ja päihteiden käytön tilannetta on tunnistettu ja arvioitu monissa eri yhteyksissä. Tarve kehittämiselle on todettu mm. Kouluterveyskyselyn tuloksissa, SOTKAnet tunnusluvuilla sekä Kuopion Hyvinvointikertomuksessa Kehittämistyön tavoitteita on asetettu mm. Kuopion päihdepoliittisessa ohjelmassa ja Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa , lastensuojelusuunnitelmassa 2010 sekä sosiaali- ja terveystoimen toimintasuunnitelmassa vuodelle Kuopiossa on tehty laajaa ja monialaista kehittämistyötä kuntalaisten mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiseksi ja palvelujen kehittämiseksi. Tästä huolimatta tunnistetaan, että kehittämistyötä on jatkettava painottaen erityisesti lapsiperheiden, nuorten ja yli 65-vuotiaiden hyvinvoinnin edistämistä. Nilakka (Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto) - Kysterin palveluyksikkö 2012 alkaen Kysteri on Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja kahdeksan pohjoissavolaisen kunnan yhteinen hanke, jonka tavoitteena on tuottaa PARAS-lain velvoitteiden mukaisesti perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelut liikelaitoksena. Mukana olevat kunnat ovat Juankoski, Kaavi, Keitele, Leppävirta, Pielavesi, Rautavaara, Tervo ja Vesanto. Kysteri aloittaa toimintansa vuoden 2012 alusta alkaen. Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto muodostavat tulevassa Kysterissä oman palveluyksikkönsä. Käytännössä palveluyksikön toiminnan suunnittelu tarkoittaa perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän vanhusten laitoshoidon lähipalvelujen organisointia oman palveluyksikön alueella Kysterin johdon alaisena. Em. palvelujen lisäksi on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, että ne palvelut, joilla on yhteistä rajapintaa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa, on järkevää järjestää yhteisesti näiden neljän kunnan alueella. Seudun kehittämishaasteiksi on todettu: 1) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen yhdessä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa tavoitteena siirtyminen moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen, 2) Asiakaslähtöisyyden ja suunnitelmallisuuden kehittäminen. 3) Palvelujen seudullinen järjestäminen 4) Harvaan asuttu alue palvelujen toimintaympäristönä ja asiakkaiden elinympäristönä. Pielisen Karjala Nurmes, Lieksa, Valtimo Seudun kehittämisen haasteet ovat sisällöllisiä, eivät niinkään rakenteellisia. Päihde-ja mielenterveystyölle tarvitaan yhteinen suunnitelma. Nyt on käytössä vanhentuneet, erilliset päihde- ja mielenterveystyön ohjelmat. Päihde- ja mielenterveystyön nykyistä toimivampaa integraatiota tarvitaan ja on tarvetta yksinkertaistaa hoitoon pääsyä. Olisi myös turvattava palvelut niihin kyliin, jotka sijaitsevat keskustaajamista kymmenien kilometrien päässä. Kaiken kaikkiaan päihde- ja mielenterveystyössä kaivataan ihmisläheisiä matalankynnyksen palveluja. Konkreettisia kehittämiskohteita ovat myös: 8

9 Nuorten päihde-mielenterveysongelmaisten matalan kynnyksen tukipaikat ja väliintulot. Vanhusten mielenterveys- ja päihdeasiat ovat korostuneesti esillä kotihoidon arjessa. kotihoitoon tarvitaan yhtenäiset toimintamallit. Puheeksi ottamista eli mini-interventioita tulisi kehittää kaikilla tasoilla, myös kotihoidossa. Vertaisryhmien nykyistä parempaa hyödyntäminen 9 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä) mielenterveys- ja päihdepalveluissa on vuosina toteutettu kaksi mittavaa kehittämishanketta. Lääninhallituksen rahoituksella laadittiin seudullinen neljän jäsenkunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ja välittömästi ko. hankkeen jatkoksi Sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoituksella suunnitelman kehittämisehdotusten pohjalta toteuttamishanke. Hankkeessa on vahvistettu päihdepalveluja ja yhdistetty mielenterveys- ja päihdetyö sekä organisoitu avopalvelut ikäkausiajattelun mukaisesti. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tehtäväalueelle on laadittu tavoitteet ja visiot vuoteen 2015 mennessä tapahtuvista muutoksista. Ylä-Savossa jo toteutetut muutokset ja tulevaisuuden linjaukset ovat pitkälti helmikuussa 2009 julkaistun kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ehdotusten suuntaisia. Ylä-Savossa mielenterveys- ja päihdepalvelujen rakenteet ovat kunnossa. Niihin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Sisältöjen kehittämistä tarvitaan jatkuvasti ja myös rakenteita tulee kehittää kohti avohoidon ensisijaisuutta ja asiakkaiden osallisuutta. Kehittämistarpeiksi on todettu: Korjaava työ korostuu edelleen. Psykiatrinen hoito on edelleen liian laitoskeskeistä ja erikoissairaanhoidon henkilökunnan työpanosta sitoutuu peruspalveluihin kuuluvien potilaidenhoivaan. Sairaalahoidon ja avohoidon yhteistoimintaa kuvastaa reviirien ylläpitäminen. Kotihoidon henkilöstön ei ole helppo saada tukea mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitoon. Kolmannen sektorin hyödyntäminen ja vertaisohjaajien hyödyntäminen. 2.2 Taustaa Keski-Suomen maakunnassa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiselle Keski-Suomen kuntien ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vuonna 2007 hyväksymässä Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmassa on esitetty maakunnan mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämisen tavoitteet ja periaatteet. Samoin maakunnan useilla terveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla on valmisteltu omat alueelliset mielenterveys- ja päihdetyön strategiset mallit. Keski-Suomen aikuispsykiatrian kehittämishankkeen työn tuloksena on maakunnassa voitu vähentää psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta sekä sairaalahoitoa noin 50 % ja samalla on siirretty henkilöstöresursseja sairaalahoidosta sairaanhoitopiirin psykiatriseen 9

10 avohoitoon noin 100 vakanssin verran. Maakunnan aikuispsykiatrian avohoidon resurssit ovat lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana määrällisesti 65 %. Sovatek-säätiö, joka tuottaa pääosan maakunnan päihdehuollon erityispalveluista, on luopunut päihdehuollon laitoskuntoutuksen tuottamisesta ja kehittänyt tilalle ryhmämuotoisen avokuntoutuskurssitoiminnan. Sovatek-säätiö panostaa tällä hetkellä merkittävästi pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin palveluihin, joissa yhdistyvät työllistymisen esteitä vähentävät päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä kuntouttava työtoiminta. 10 Vuonna 2011 toteutetaan seuraavat uudistukset: Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen (Keuruun kaupunkia lukuun ottamatta) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoito yhdistetään Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen (Keuruun kaupunkia lukuun ottamatta) psykiatrisen palveluasumisen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiirille Jyväskylän kaupungin päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuu ja Keski- Suomen seututerveyskeskuksen (Keuruun kaupunkia lukuun ottamatta) päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuu huumepotilaiden hoidon osalta siirtyy sairaanhoitopiirille siirtämisestä kunnilta sairaanhoitopiirille. Kokonaissuunnitelmassa ja kuntien omissa suunnitelmissa esitetyn mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoitokeskeisen ja monipuolisesta palvelurakenteesta koostuvan toimintamallin juurruttaminen käytännön mielenterveys- ja päihdetyöhön asettaa seudulliselle kehittämistyölle ja henkilökunnan koulutukselle suuren haasteen seuraavalla vuosikymmenellä. Pelkkä avohoidon resurssien lisääminen ja hallinnolliset ratkaisut eivät ole riittävä edellytys palvelujen merkittävälle paranemiselle. Uusi, monipuolisesti ja tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kanssa toimiva mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisjärjestelmä on sekä peruspalvelujen että erikoispalvelujen työntekijöille hyvin uudenlainen toimintakenttä. Keski-Suomen maakunnassa tavoitteena on suurten mielenterveyden kansansairauksien ja päihteiden käytöstä aiheutuvien terveyden ja sosiaalisten ongelmien hoito- ja ratkaisumallien rakentaminen ja juurruttaminen käytäntöön peruspalveluiden, aikuispsykiatrian ja päihdehuollon erityispalveluiden kesken. Useilla seutukunnilla valmisteltu oman alueen mielenterveys- ja päihdetyön strategiat, joissa on roolitettu peruspalvelujen, aikuispsykiatristen ja päihdehuollon erityispalveluiden toiminta. Nämä strategiat ovat erinomainen lähtökohta tulevalle seudulliselle kehittämistyölle. Kehittämistavoitteet Suurten mielenterveyden kansansairauksien ja päihteiden käytöstä aiheutuvien terveyden ja sosiaalisten ongelmien hoito- ja ratkaisumallien rakentaminen ja juurruttaminen käytäntöön peruspalveluiden, aikuispsykiatrian ja päihdehuollon erityispalveluiden kesken o Skitsofrenia ja muut psykoosisairaudet o Depressio o Moniongelmainen päihdesairaus Yhtäaikainen mielenterveys-, päihde- ja muu ongelma 10

11 o Vanhuuteen liittyvät mielenterveys- ja päihdeongelmat Vaikeasti työllistyvien päihde- ja mielenterveysongelmaisten seudullisten hoito-, kuntoutus-, aktivointi- ja työllistämismallien kehittäminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden osuuden ja osaamisen lisääntyminen mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa Perustason palvelujen, aikuispsykiatrian avohoidon ja päihdehuollon erityispalvelujen yhteistyön kehittyminen saumattomaksi toiminnaksi mielenterveys- ja päihdepotilaan hoidossa 11 3 Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kunnat ja kuntayhtymät kehittävät mielenterveys- ja päihdepalvelujen suunnitelmallisuutta, toimintamalleja, sisältöjä ja laatua niin, että ne edistävät mielenterveys- ja päihdepalveluiden rakenteiden uudistamista ja valtakunnallisten ohjelmien sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden laatusuositusten toteuttamista. Hankkeen toiminnat tukevat kansallisia pitkän aikavälin tavoitteita. Hankkeen toiminta tukee seuraavia Kaste-ohjelman tavoitteita: 1. Palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot pienenevät. 2. Ihmisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 3. Ihmisten hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat. Hankkeen toiminta tukee seuraavia Kaste-ohjelman toimenpiteitä: 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon eheiden palvelukokonaisuuksien ja vaikuttavien toimintamallien luominen: Vahvistetaan asiakkaan asemaa. Sovitetaan yhteen palvelutuotantoa ja palveluprosesseja. Vahvistetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämistä. 2. Ongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen: Puututaan varhain ongelmiin, tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja 3. Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen: Vahvistetaan osaamista. Hankkeen toiminta tukee seuraavia Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tuloksia: 1. Kuntien ja kuntayhtymien, muiden tuottajien mielenterveys- ja päihdepalveluista on muodostunut toiminnallinen kokonaisuus. 2. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön rakenteet ovat vahvistuneet ja vaikuttavuus lisääntynyt. 3. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja läheistensä asema palveluiden käyttäjinä ja kansalaisina vahvistuu. Hankkeen lyhyen aikavälin tavoitteita ja niihin tähtäävä toiminta tiivistetysti: Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien laatimisen sekä suunnitelmallisuuden ja selkeämmän vastuunjaon edistäminen. Hankkeessa selvitetään hankkeeseen osallistuvien kun- 11

12 tien ja seutukuntien mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien nykytilanne ja edistetään suunnitelmallisuutta ja olemassa olevan tiedon sekä tietojärjestelmien hyödyntämistä. 12 Yhteistyön parantaminen peruspalvelujen, psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelujen kesken. Hankkeessa toteutetaan paikallisia, työpaikkojen kehittämisprojekteja, joissa yhdessä etsitään konkreettisia keinoja yhteistyön sujuvuuden ja saumattomuuden parantamiseen. Paikalliset projektit perustuvat alueellisen kokonaisuuden suunnitelmallisuudelle. Peruspalvelujen vahvistaminen osana palvelukokonaisuutta. Hankkeen paikallisissa kehittämisprojekteissa toteuttajina on keskeisesti mukana peruspalvelujen henkilöstö. Mielenterveys- ja päihdetyön osaamista vahvistetaan peruspalveluissa. Avohoitopainotteisuutta lisätään ja toiminnan laatua kehitetään. Hankkeessa luodaan ja juurrutetaan kuntouttavia ja kriisejä ehkäiseviä toimintamalleja lähipalveluihin, asumispalveluihin ja kotiin vietäviin palveluihin. Palvelujen tarpeen ja laadun arvioimista kehitetään ja osaamista vahvistetaan. Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävän työn rakenteiden luomista edistetään, menetelmiä juurrutetaan ja osaamista vahvistetaan. Hankkeessa luodaan ehkäisevän työn paikallisia toimintamalleja ja yhteistyötä eri ikäisten kuntalaisten peruspalveluihin. Vahvistetaan osaamista ehkäisevässä työssä, varhaisessa ongelmien tunnistamisessa ja ongelmiin puuttumisessa. Edistetään ehkäisevän työn konkreettista kirjaamista mielenterveys- ja päihdesuunnitelmiin ja korostetaan tiedotuksessa niiden merkitystä suunnitelmalliselle hyvinvointia ja terveyttä edistävälle toiminnalle. Harvaan asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen. Erityisenä näkökulmana edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamisessa otetaan huomion harvaan asutut alueet toiminta- ja elinympäristönä. Hankkeessa kehitetään mielenterveys- ja päihdeasiakkaan tarvitsemia palveluita tasavertaisemmin saavutettaviksi niin, että otetaan huomioon pitkien etäisyyksien ja huonojen kulkuyhteyksien haasteet. Asiakaslähtöisyys vahvistuu osana palvelujen kehittämistä ja toteutusta. Yhteisenä näkökulmana edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamisessa otetaan huomioon erilaisten asiakkaiden elämäntilanteet ja palvelun ja hoidon tarpeet. Hanke tukee asiakaslähtöistä kehittämistä työryhmien työssä laatimalla asiakaslähtöisen kehittämisen yhteisen viitekehyksen, jonka avulla työryhmät voivat jäsentää erilaisten asiakkaiden tilanteita ja niiden ottamista huomioon kehittämisessä ja palveluissa. 4 Hankkeen toiminta Hankkeessa kehittämistä toteuttavat pääasiassa kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö, joille hanke tuottaa työn tueksi koordinaatiota, työryhmäohjausta, koulutusta, tietoa, yhteisiä tapahtumia, mahdollisuuksia vertaistukeen ja kehittämiskokemusten vaihtoon. Hanke tukee 12

13 13 arviointia, hyvien käytäntöjen juurruttamista ja vuoropuhelua muiden osallistujien ja lisäksi järjestöjen ja alueen muiden kehittämishankkeiden kanssa. Hankkeen henkilöstö: hankejohtaja, projektikoordinaattorit ja kehittäjät huolehtivat siitä, että kehittämiseen osallistuva kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö saa tietoa Kaste-ohjelmasta sekä Kansallisesta mielenterveys- ja päihdesuunnitelmasta voidakseen liittää päätöksenteon ja oman työnsä suunnat mielekkäästi laajempaan kansalliseen kokonaisuuteen ja viitekehykseen. Työn eteneminen hankehenkilöstön ja kuntien toimijoiden yhteistyönä Projektiryhmät, projektikoordinaattorit ja muu hankkeen henkilöstö selvittävät alkutilannetta ja kuntien tavoitteita käynnistääkseen toimintaa kunnissa ja yhteistyöfoorumeilla. Pohjana ovat alueelliset suunnitelmat ja alkuvaiheen yhteydenotot kuntiin. Alkutilanteen selvitykseen kuuluu muiden toimivien tai äskettäin päättyneiden hankkeiden kuvaus sekä olemassa olevan tiedon hyödyntäminen. Selvitetään ja kirjataan suhde muihin hankkeisiin: päällekkäisyyden karsiminen, vuoropuhelu, työn jatkaminen, hyväksi todetun juurruttaminen laajemmin tai jatkokehittäminen muihin toimintaympäristöihin. Laaditaan kuvauksia tavoitetilanteesta. Alkutilanteen ja tavoitetilanteen kuvauksia käsitellään johtoryhmässä. Valitaan menetelmät ja kehittämisen kohteet koko hankealueen yhteistyön tasolle. Sovitaan työnjaosta sellaisessa kehittämistyössä, joka on kaikille yhteistä, jossa voidaan hyödyntää voimavarojen yhdistämistä. Esimerkiksi jos kehittämiseen liittyy kirjallisen kriteerien tai ohjeen valmistelu, on yhteistyö tarkoituksenmukainen tapa toimia. Laaditaan alkutilanteen selvityksen perusteella toimintaohjelma, jossa määritellään ja kuvataan sekä koko hankkeen yhteinen taso ja paikalliset erityispiirteet. Toteutuksen seuranta, jatkuva arviointi sekä tiedonkeruu. Johtoryhmä suunnittelee tulosten ja kehittämiskokemusten levittämisen ja juurruttaminen yksikössä, Arjen mieli -hankkeessa ja laajemminkin. Toteutetaan käytäntöjen juurruttaminen arkiseen työhön yksikössä. Tiedotetaan kokeilun tuloksista ja uudesta toimintatavasta sidosryhmille. Laaditaan väliraportit ja raportit toiminnasta. Hankkeen alueiden yhteistyötä edistämään perustetaan teemakoordinaatio-rakenne, jossa edistetään yhteisiä teemoja, verkostoitumista ja synergiaa. Hankkeen toiminnassa on osioita, joiden toteuttamiseksi myös asiantuntijapalveluiden ostot ovat välttämättömiä. 4.1 Yhteisten teemojen edistäminen teemakoordinaatio-työnä Hankkeessa toimivat alueelliset projektiryhmät edistävät paitsi alueellista kehittämistä myös koko alueen kattavaa yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kukin projektiryhmä ja projektikoordinaattori ottaa vastuulleen yhden yhteisesti valitun teeman koordinaation. Kyseiset teemat liittyvät hankkeen lyhyen aikavälin tavoitteisiin. 13

14 14 Teematyöskentelyn tarkoitus on muun muassa: Koordinoida paikallista ja alueellista kehittämistä niin, että synergia toteutuu ja päällekkäisyyttä vältetään. Seurata teeman näkökulmasta hankkeen työn etenemistä ja yhdessä tarttua pulmakohtiin. Levittää ajankohtaista tietoa ja kehittämiskokemuksia hankkeen kaikille osallistujille. Tarjota kuntien ja kuntayhtymien henkilöstölle mahdollisuus osallistua yhteistyöhön omien resurssien mukaan. Tarjota osallistujille mahdollisuus verkostoitua. Käytännössä projektiryhmät esimerkiksi järjestävät yhteisiä tapahtumia, kokoavat ja levittävät ajankohtaista tietoa sekä kokoavat teemaan liittyvän kehittämisen kuvausta ja tuloksia hankkeen raportteihin. Teemakoordinaation työnjako ja tarkemmat teemat sovitaan osallistujien kesken hankkeen alkaessa samalla kun projektiryhmät perustetaan ja projektikoordinaattorit rekrytoidaan. Projektikoordinaattoreiden ja projektiryhmien asiantuntemus ja osaaminen otetaan huomioon työnjaossa. 4.2 Paikallinen kehittäminen kunnissa ja kuntayhtymissä Hankkeessa sovelletaan yhtenäisiä kehittämisen periaatteita, joita muokataan työryhmissä tilanteeseen paremmin sopivaksi. Arviointi jäsentää ja systematisoi työtä. Keskeiset oletukset tulosten saavuttamiselle Oletuksena paikallisissa kehittämisprojekteissa on, että henkilöstö voi osallistua kehittämiseen työajalla, että yhteistyöhön on avoin suhtautuminen, ja että työlle on organisaation johdon tuki. Oletuksena on myös, että organisaation tilanne on sen verran vakaa, että henkilöstö jaksaa osallistua toiminnan muuttamiseen ja uuden oppimiseen. Oletuksena on, että hankkeen henkilöstössä ei tapahdu sellaisia muutoksia (vaihtuvuus, sairaslomat, yhteistyön ongelmat), jotka aiheuttavat työryhmien toimintaan, koordinointiin ja ohjaukseen katkoksia. Odotetut tulokset Tuloksena on, että useita paikallisia kehittämisprosesseja on käynnistetty ja ohjattu päätökseen. Näiden myötä on uudistettu asiakastyön käytäntöjä, on juurrutettu käytäntöön uusia yhteistyön muotoja ja näyttöön perustuvia työmenetelmiä. Työn tuloksena henkilöstö on kokenut voimaantumista, oppimista, vertaistukea ja oma kehittäjärooli on vahvistunut. Tuloksena on, että peruspalvelujen henkilöstön osaaminen mielenterveys- ja päihdetyössä on vahvistunut ja palvelu asiakkaille parantunut. Esimerkkejä paikallisten kehittämisprojektien konkreettisista kohteista ja toimenpiteistä on kuvattu luvussa 6. Paikallinen kehittämistyö sisältää seuraavat toimet (tarkennetaan hankkeen alkaessa ja sovelletaan paikallisesti) Yhteistyössä yksikön henkilöstön kanssa nykyisen toiminnan selvittäminen, kuvaus ja arviointi. 14

15 Selvitetään, millaisia olemassa olevia menetelmiä voitaisiin ottaa käyttöön ja hankitaan tietoa aiemmista kehittämiskokemuksista. Sidosryhmät kartoitetaan. Yhteistyössä yksikön henkilökunnan kanssa kehittämiskohteiden nimeäminen ja kehittämisohjelman laatiminen Kehittämisohjelmassa työ liitetään Arjen Mieli - hankkeen teemakoordinaatiotyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin sekä Kaste- ja Mieli-ohjelmaan. Yhteistyössä yksikön henkilökunnan kanssa kehittämisohjelman toteuttaminen ja siitä tiedottaminen sidosryhmille. Kehittämisohjelma toteutetaan kokeiluna Uutta toimintaa tuetaan asiantuntevalla pienryhmäohjauksella Perehdytys ja tarvittava koulutus järjestetään hankkeessa mukana olevien yksiköiden työntekijöille kaikille yhteisissä asioissa Toteutetaan kokeilun arviointi ja johtopäätösten tekeminen 15 Paikallinen kehittämistyön yhteiset periaatteet. Kehittämistyön suunnittelussa ja toteuttamisessa noudatetaan seuraavia keskeisiä periaatteita: Kehittäminen lähtee liikkeelle kunkin seutukunnan palvelujen tilanteesta ja kehittämistarpeista. Sidosryhmät ja muut hankkeet otetaan huomioon. Asiakkaiden erilaisia näkökulmia ja elämäntilanteita kartoitetaan monipuolisesti ja kattavasti Pyrkimys konkreettiseen vaikuttavuuteen ja konkreettiseen toiminnan muutokseen Korkein johto ja välijohto alusta alkaen mukana Henkilöstö alusta alkaen mukana arvioinnissa, suunnittelussa ja toteuttamisessa Tehokas seudullisesti järjestettävä pienryhmäohjaus ja koulutus kehittämisen tukena Systemaattisuus ja pitkäjänteisyys kehittämisessä. 4.3 Asiantuntija - ja koulutuspalvelujen rooli Ulkoisten palvelujen hankinta suunnitellaan hyvin. Hankejohtaja on aina mukana isompien hankintojen prosessissa ja hän koordinoi hankintoja. Hankkeessa toteutetaan ulkopuolisena asiantuntijapalveluna Joensuun mielenterveyspalvelujen alkuselvitys, potilastietojärjestelmän hyödyntämisen kehittäminen Pohjois-Karjalassa ja ulkopuolinen arviointi. Hankehallinnoinnin työkaluksi hankitaan Share Point alusta. Sen toimittaa ja asentaa MediIT. Kustannukset asentamisesta ovat 1000 /pv ja työpäiviä kuluu 1-2. Ylläpitokustannukset ovat 500 /kk. Kuuden osahankkeen hallinnoimiseksi, tiedottamisen turvaamiseksi ja dokumenttien liikuttelemisen ja arkistoinnin takia, alusta on välttämätön. 15

16 16 Alueellisen potilastietojärjestelmän hyödyntämisen kehittäminen ja käyttöönotto Tässä osiossa varaudutaan asiantuntija- ja koulutuspalvelujen ostoihin. Pohjois-Karjalassa on yhteinen terveydenhuollon tietojärjestelmä (Mediatri). Tietojärjestelmää pyritään hyödyntämään erityisesti alueellisten hoitosuositusten toimeenpanossa ja toteutumisen seurannassa. Lisäksi pyritään luomaan keinoja hoidon jatkuvuutta ja kroonistumisen ehkäisemistä tukeville ratkaisuille. Tämän osion työ pohjautuu Mediatrin hyödyntämiseen. Osion toteuttaminen edellyttää asiantuntijapalvelujen ostoa muun muassa Mediatrin toimittajilta: Pohjois- Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy 1, Mediconsult Oy. Tavoitteena on kytkeä järjestelmään depression hoidossa ja ennaltaehkäisyssäkin tehokkaaksi osoitettu nettipohjainen ohjelmisto MoodGym, joka kertaluontoisten aloituskustannusten jälkeen on vapaasti käytettävissä. Kehitystyön tulokset hyödyttävät koko Pohjois- Karjalaa ja Arjen mieli - hankkeen yhteistyössä tietoa ja kokemuksia levitetään koko hankealueelle. Mielenterveyspalvelujen alkuselvitys Joensuussa Hankkeen aluksi vuonna 2011 tehdään Joensuussa selvitystyö, jossa Joensuun kaupungin mielenterveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon kehittämismahdollisuuksia ja toisaalta toimintojen yhdistämisen mahdollisuutta selvitetään. Alkuselvitys tehdään ostopalveluna, johon on varauduttu asiantuntijapalvelujen ostoissa. Selvitys suuntaa hankkeen jatkon toteutusta ja selvityksessä esitettyjä toimenpiteitä aletaan toteuttaa hankkeessa vuosina Joensuun kaupungin ja PKSSK:n yhteistyönä. Koulutuspalvelut Hankkeen koulutuspalvelut rakennetaan tukemaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen konkreettista kehittämistoimintaa. Uusien toimintatapojen ohjaus ja perehdytys sekä niihin liittyvä koulutus järjestetään pitkäkestoisena prosessina, joka myös kytkeytyy paikallisten työryhmien toimintaan. Seuraavassa on alueellisten hankevalmistelijoiden hankkeelle ehdottamia koulutussisältöjä. Vahvistetaan henkilöstön osaamista seuraavissa aihekokonaisuuksissa 1. Mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistaminen ja hoito eri ikävaiheissa: Skitsofrenia ja muut psykoosisairaudet Depressio Moniongelmainen päihdesairaus Yhtäaikainen mielenterveys-, päihde- ja muu ongelma Vanhuuteen liittyvät mielenterveys- ja päihdeongelmat Nuorten ja nuorten aikuisten vaikeaan aktivoitumiseen, työllistymiseen sekä mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat 2. Näyttöön perustuvien ja hyviksi käytännöksi todettujen menetelmien toteuttaminen 1 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy toimii tietohallinto- ja informaatioteknologiapalveluiden sekä muiden hallintoon liittyvien palveluiden yhteishankintayksikkönä ja palvelujen tuottajana sen omistaville hankintayksiköille. Yhtiö toimii voittoa tavoittelemattomana kehittämisyhtiönä. Yhtiön osakkaita ovat maakunnan kaikki kunnat, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, maakuntaliitto sekä sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. 16

17 Masennuksen ja päihteiden käytön tunnistamisen välineiden käyttö: AUDIT, ADSUME, R-BDI, EPDS Mini-interventio alkoholin riskikulutuksen vähentämiseksi eri ikävaiheissa Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi Motivoiva haastattelu Huolen puheeksi ottaminen Toimiva Lapsi ja Perhe työmenetelmät Psykoedukaatio Hyvän hoidon periaatteet Dialoginen vuorovaikutus Asiakaslähtöisyys Eettiset näkökohdat Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen Keski-Suomen alustava koulutussuunnitelma Osa koulutuksesta ja asiantuntijapalveluista suunnataan terveydenhuollon yhteistoimintaalueille (seutukunnille). Osittain koulutus järjestetään palvelemaan kaikkia mukana olevia kuntia, terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita yhteisesti sateenkaarikoulutuksena. Koulutuksen keskeinen sisältö on suurten mielenterveyden kansansairauksien, päihdeongelmien ja päihteiden käytöstä aiheutuvien terveyden ja sosiaalisten ongelmien ennalta ehkäisy, varhainen tunnistaminen ja varhainen puuttuminen ja hoito perustasolla sekä hoito ja kuntoutustoimet perustason ja erikoistason yhteistyönä (erikoistasoon konsultaation tuella). Koulutus ja siihen liittyvä uusien toimintatapojen ohjaus järjestetään pitkäkestoisena prosessina. Koulutuksen kuluessa käsitellään korostetusti seuraavia mielenterveyden kansansairauksia sekä terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia: Skitsofrenia ja muut psykoosisairaudet Depressio Moniongelmainen päihdesairaus Yhtäaikainen mielenterveys-, päihde- ja muu ongelma Vanhuuteen liittyvät mielenterveys- ja päihdeongelmat Nuorten ja nuorten aikuisten vaikeaan aktivoitumiseen, työllistymiseen sekä mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat Ylä-Savon koulutussuunnitelma Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja peruspalvelujen henkilöstölle yhteinen verkostokoulutus (Dialogisuus-koulutus), jossa tavoitteena on löytää yhteinen tapa kohdata asiakkaiden ongelmat, Psykoedukaatiokoulutus, 2012 Osastohoidon kehittämiseen tähtäävä koulutus, 2013 Koulutuskustannukset ovat Ylä-Savon alueen kehittämistyössä merkittävä kustannuserä. Koulutuksilla on tarkoitus saada alueelle uutta muutoksen suuntaista osaamista, joka ei sisälly kuntayhtymän täydennyskoulutusvelvoitteeseen. Osa koulutuksista on yhteistyöhankkeita paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa ja osa tehtäväalueelta peruspalveluille suunnattua 17

18 18 koulutusta, jolla lisätään osaamista mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kohtaamiseen ja yhteistä verkostoitumista ja dialogisuutta. Kaikki koulutukset tukevat hankkeen tavoitteita. Koulutus alkaa keväällä 2011 mielenterveys- ja päihdepalvelujen toteuttamalla peruspalvelujen henkilöstölle suunnatulla koulutuksella, jossa on neljä lääkäriluentoa mielen sairauksista ja päihderiippuvuudesta. Samanaikaisesti käynnistyy kotihoitohenkilöstön ohjaus, jota antavat muut tehtäväalueen työntekijät. Tämä ohjaus on prosessiluonteista ja siinä opetellaan paitsi asiakkaan kohtaamista, myös yhdessä toimimista. Edellä mainittu koulutus on johdantoa verkostotyön koulutukseen, joka alkaa 2011 syksyllä ja jatkuu kevätkauden 2012 loppuun. Koulutuksella tähdätään yhteisten työskentelymallien omaksumiseen mielenterveys- ja päihdepalvelujen eri sektoreilla ja peruspalveluissa. Kustannusarvio on Tällä koulutetaan 24 verkostotyön osaajaa, jotka kouluttavat edelleen yhdessä tekemisen ja sisäisen koulutuksen kautta uusia osaajia. Koulutus kestää 9 12 kuukautta ja jakautuu kahdelle vuodelle. Vuodelle 2012 suunnitellaan myös psykoedukaatiokoulutusta mielenterveystyötä tekeville työntekijöille oppisopimuskoulutuksena ja yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Tällä koulutuksella tähdätään uusien skitsofreniapotilaiden kroonistumisen ehkäisemiseen ja uusiutuvien sairastumisjaksojen vähentämiseen. Koulutus tukee hankkeen tavoitetta vähentää sairaalahoitojen määrää. Vuodelle 2013 suunnitellaan toteutettavaksi osastohoidon kehittämiseen tähtäävää koulutusta. Osastohoitoa on tavoitteena kehittää avohoitoa tukevaksi ja yhteistyössä avohoidon kanssa toteutettavaksi kokonaisuudeksi. Toimintamallin muuttaminen edellyttää prosessiluonteista kehittämistyötä ja mahdollisten olemassa olevien hyvien käytäntöjen soveltamista. Joensuun kaupunki ja PKSSK Prosessimainen kehittämiskoulutus näyttöön perustuvan toiminnan kattavaan käyttöönottoon painottaen ennaltaehkäisyä 4.4 Arviointi Hankkeessa arvioinnilla on kolme erilaista tehtävää, jotka liittyvät käytännön kehittämistyöhön. Hankkeen toimintojen suunnitteluun kuuluu etukäteisarviointi, jossa tarkastellaan toiminnan lähtökohtaoletuksia ja epävarmuustekijöitä sekä ennakoidaan toiminnan vaikutuksia (myös epätoivottuja vaikutuksia) toimintaympäristössä, yhteistyössä ja erityisesti erilaisten asiakkaiden näkökulmasta. Siinä otetaan huomioon useita näkökulmia niin, että voidaan välttää epätoivottuja tarkoittamattomia vaikutuksia. Tarkistetaan, että pohjatietona on käytettävissä viimeisin tieto ja tieto siitä, missä muualla Suomessa on tehty/ tehdään vastaavaa työtä. Selvitetään, miten aiempia kokemuksia voidaan hyödyntää. Uusien toimintamallien tai käytäntöjen kehittämisessä tulee jo alkuvaiheessa laatia arviointisuunnitelma, joka tukee sen ehdottamista hyväksi käytännöksi. Se tarkoittaa vaikuttavuuden 18

19 toteamista. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmatyöskentelyssä hyödynnetään THL:n ihmisiin kohdistuvien päätösten ennakkoarviointi (IVA). menetelmää 19 Toiminnassa pyritään hyödyntämään mahdollisimman laajalti soveltuvin osin jatkuvan arvioinnin menetelmiä, jotka palvelevat kehittämistyötä eri tavoin. Näiden arviointimenetelmien tulisi olla erottamaton osa työtä ja niiden toteutuksessa on otettava huomioon mielekkyys kehittämistyötä toteuttavien näkökulmasta. Jatkuvaa arviointia ei toteuteta sen itsensä vuoksi, vaan tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi. Jatkuva arviointi rakennetaan osaksi yhteistä kehittämisprosessia. Silloin korostuu vertaisarviointi kannustavana sekä tekemistä tukevana ja ohjaavana prosessina. Näyttöön perustuvien menetelmien juurruttamisessa on tavoitteena saada toimintatapa sisällytettyä arkipäivän työhön. Arviointi on silloin ohjaavampaa, vertaisarviointia ja itsearviointia hyödyntävää. Se tukee uuden työtavan omaksumista pysyväksi käytännöksi arkeen. Uusien työtapojen omaksuminen ei saisi jäädä kesken, vaan työryhmien ja hankkeen henkilöstön on seurattava juurruttamista ja siihen liittyviä pulmia myös pitemmällä aikavälillä. Henkilöstön on tärkeä vaihtaa kokemuksia uuden työtavan vaikutuksista arjessa. Kolmantena arviointinäkökulmana on tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi, jossa tarkoituksena on kuvata aikaan saatua muutosta. Se on oleellisesti loppuarviointia. Muutoksen toteamiseksi määritellään hankkeen alussa indikaattorit ja prosessikuvaukset, joiden avulla voidaan kuvata alkutilanne ja lopputilanne. Hankkeen tulosten seurantaan on alueellisissa suunnitelmissa ehdotettu muun muassa seuraavia mittareita. Avohoitokäynnit Sairaalahoitopäivät Sairaalahoitojaksot Kotikäynnit/tunnit Peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä toteutetut kotikäynnit Peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä toteutetut vastaanotot Akuuttityön asiakasvirtojen seuranta Potilas/asiakastyytyväisyyskysely Toimintakykymittarit Itsearviointimittarit GAF, GAS, Bdi, Audit Lastensuojeluilmoitukset Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointiin toteutetaan hankkeesta riippumaton, ulkoinen arviointi. 19

20 Hyvät käytännöt Suunnitelmallinen uusien toimintamallien ideoiden ja innovaatioiden eteenpäin vieminen Hyvien ideoiden kehittäminen kuvatuksi toimintamalliksi vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Hanke tukee ja edistää kuntien ja kuntayhtymien suunnitelmallista ideoiden hyödyntämistä työpaikoilla, niiden kokeilua ja arviointia. Oletuksena on, että työpaikoilla on ideoinnille ja kehittämiselle lähtökohtaisesti melko avoin, kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri. Oletuksena on myös, että työntekijöillä on aikaa kehittämistyöhön. Toimivalle kehittämiskulttuurille ja ilmapiirille tarvitaan johdon tuki. Oletuksena on, että projektiin palkattavalla henkilöstöllä on valmiuksia tukea kehittämiskulttuuria työpaikoilla ryhmien ohjaajina. Konkreettiset toimenpiteet Hankejohtaja, joka toimii hankkeen linkkinä kansallisen tason kehittämiseen, vastaa siitä, että hankkeen osallistujat saavat ajankohtaista ja tarkoituksenmukaista tietoa relevanteista hyvistä käytännöistä. Hän laatii yhdessä ohjausryhmän ja johtoryhmän kanssa konkreettisen suunnitelman, miten hanke vie eteenpäin hyvien ideoiden kehittämistä muun muassa silloin, kun innovaatio syntyy paikallisessa kehittämistyössä. Hankkeessa tarvitaan myös suunnitelma hyvien ideoiden tunnistamiseen ja arviointiin. Hankejohtaja pitää yhteyttä kansallisen tason kehittämiseen uusien ideoiden merkityksen arvioimiseksi. Hän myös vastaa siitä, että uusien toimintamallien arvioinnissa pyritään selvittämään niiden vaikuttavuus joko hankkeen aikana tai että jatkotyölle löytyy vastuutahoja että laaditaan suunnitelma uuden toimintamallin arvioimiseksi, jos sitä ei ehditä viedä hankeaikana päätökseen. Innovaatiot voivat syntyä hankkeen aikana suunnittelematta ja on tärkeä suunnitella ja koordinoida hyvien ideoiden vieminen eteenpäin voimavarat yhdistäen. Hankkeessa tuetaan kuntia ja kuntayhtymiä näyttöön perustuvien menetelmien ja hyvien käytäntöjen käyttöön ottamisessa. Menetelmiä ovat muun muassa AUDIT-testin ja mini-interventio toteuttaminen alkoholin riskikulutuksen vähentämiseksi eri ikävaiheissa ja ADSUME-päihdemittarin ja varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi. Erityisesti Toimiva Lapsi ja Perhe työmenetelmien käyttöä laajennetaan tavoitteena ehkäistä mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen sukupolvelta toiselle. Myös masennuksen tunnistamisen välineiden käyttöä (R-BDI, EPDS) laajennetaan ja luodaan hoitopolkuja erilaisissa elämäntilanteissa oleville yksilöille ja perheille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Hankkeessa jatketaan kehittämistyötä: yli 65-vuotiaiden alkoholimittaria ja voimavaramittaria on kehitetty ja pilotoitu Kuopiossa, Joensuussa ja Savonlinnassa vuosina Joensuun RUORI hankkeen osatoimintana. Mittareiden käyttöönottoa tuetaan hankkeen kunnissa. Henkilöstön osaamista vahvistetaan vanhusten päihteiden käytön tunnistamisessa ja varhaisessa tuessa. 20

21 21 5 Hankkeen konkreettiset toimenpiteet ja niiden eteneminen 5.1 Mielenterveys- ja päihdepalveluja kehitetään toimivammaksi kokonaisuudeksi Suunnitelmallisuus Lyhyen aikavälin tavoite 1: Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien laatimisen sekä suunnitelmallisuuden ja selkeämmän vastuunjaon edistäminen. Hanke koordinoi suunnitelmallisuuden edistämistä ja vahvistamista koko hankealueella. Hankkeessa selvitetään kaikkien hankkeeseen osallistuvien kuntien ja seutukuntien mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien nykytilanne ja edistetään suunnitelmallisuutta ja olemassa olevan tiedon ja tietojärjestelmien hyödyntämistä. Hankevalmisteluvaiheessa useat kunnat ovat liittäneet suunnitelmatyön tavoitteisiinsa. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmat Keskeiset oletukset tulosten saavuttamiselle Oletuksena on, että kunnat joiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tilanne on jokseenkin vakaa pystyvät osallistumaan suunnitelmatyöhön täysipainoisesti. Myös kunnan johdon ja päättäjien tuki tarvitaan. Kunnat voivat olla sellaisessa muutosvaiheessa, että suunnitelmien laatimiseen ei ole realistisia mahdollisuuksia. Odotetut tulokset Hankkeen tuloksena on, että kaikkiin kuntiin on otettu yhteyttä ja niiden tilanteesta on saatu tietoa ja että suunnitelmatyöhön on tarjottu selkeästi tukea ja perusteluja. Kaikkiin kuntiin on viety tietoa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmasta, sen merkityksestä, Arjen mieli - hankkeesta sekä Kaste-ohjelmasta ja Mieli-ohjelmasta. Useat alueen kunnat, joissa suunnitelmatyötä ei ole vielä saatu aikaiseksi joko laativat yhdistetyn mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmiiksi tai käynnistävät työn hankkeen aikana. Useat kunnat kartoittavat palvelujen tarvetta hankkeen tuella. Konkreettiset toimenpiteet ja työn eteneminen Kootaan systemaattisesti tietoa kuntien mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien tilanteesta sekä siitä, miten mielenterveys - ja päihdeasiat on otettu huomioon kunnan suunnitelmissa ja toiminnassa laajemmin. Tiedonhankintaa varten valitaan strukturoitu, yhtenäinen menetelmä. (2011) Valitaan yhteinen menetelmä, joka tukee palvelutarpeen kartoittamista. (2011) Valitaan yhteinen työskentelymenetelmä, jolla mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien laatimista edistetään ja tuetaan hankkeessa systemaattisesti. (2011) 21