Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelma

Transkriptio

1 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Keski Suomen Keski Suomen aikuispsykiatrian sairaanhoitopiirin kokonaissuunnitelmahanke valtuusto Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelma Keski Suomen aikuispsykiatrian nykytila Keski Suomen aikuispsykiatrian toimintamalli 2010 Keski Suomen psykiatrisen hoidon kehittämisohjelma

2 Sisällysluettelo 2 Esipuhe Yhteenveto kokonaissuunnitelman keskeisistä kehittämisehdotuksista 1. Keski Suomen psykiatrisen hoidon palvelujärjestelmä 1.1. Psykiatrinen sairaalahoito Voimavarat Sairaansijojen käyttö ja kustannukset kunnittain Psykiatrinen sairaalahoito eri sairaanhoitopiireissä 1.2. Psykiatrinen avohoito Avohoidon voimavarat Psykiatrinen avohoito eri sairaanhoitopiireissä 1.3. Perusterveydenhuollon psykiatrinen avohoito 2. Keski Suomen väestö, elinkeinorakenne ja sairastavuus 2.1. Väestö ja väestöennuste 2.2. Elinkeinorakenne 2.3. Sairastavuus 3. Kysely psykiatrisille sairaaloille, psykiatrisen avohoidon yksiköille ja terveyskeskuksille Keski Suomen psykiatrisesta hoidon nykytilasta ja kehittämistarpeista 3.1. Hyvin toimivat asiat Keski Suomen psykiatrisessa hoidossa 3.2. Keskeiset kehittämistarpeet Keski Suomen psykiatrisessa hoidossa 4. Arvio Keski Suomen psykiatrisen hoidon nykytilasta ja kehittämistarpeista 4.1. Keski Suomen psykiatrisen hoidon vahvuudet 4.2. Keski Suomen psykiatrisen hoidon ongelmat 5. Mielenterveyspalveluita ja palvelujen kehittämistä ohjaava lainsäädäntö ja kansalliset suunnitelmat 5.1. Mielenterveyspalveluja ohjaava lainsäädäntö 5.2. Kansalliset suunnitelmat aikuispsykiatrisen hoidon kehittämiseksi Sosiaali ja terveydenhuollon tavoite ja toimintaohjelma Mielenterveyspalveluiden laatusuositukset Kansallisen terveydenhuollon kehittämishankkeen keskeiset suositukset Hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa käsitelleen työryhmän muistio 6. Keski Suomen aikuispsykiatrinen hoito Keskeiset käsitteet 6.2. Keskeiset tavoitteet 6.3. Keskeiset periaatteet 6.4. Hoitopalvelujen järjestäminen Keski Suomessa Lähipalvelut Seudulliset palvelut

3 Maakunnalliset palvelut 6.5. Perusterveydenhuollon palvelut Yleistä Perusterveydenhuollon palvelut Keski Suomessa Sosiaalitoimen palvelut osana mielenterveyspalveluita Yleistä Sosiaalitoimen mielenterveyspalvelut Keski Suomessa 6.7. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoito Yleistä Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitopalvelut Keski Suomessa Seudulliset psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitopalvelut Maakunnalliset psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitopalvelut Akuutin sairausvaiheen tehostettu kotihoito Vanhuspsykiatrinen tutkimus ja konsultaatiopoliklinikkatoiminta Nuorten aikuisten hoito ja kuntoutus Asumis ja kotikuntoutus Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka 6.8. Psykiatrinen sairaalahoito Psykiatrisen sairaalahoidon järjestäminen Keski Suomessa Psykiatrisen sairaalahoidon mitoituksen perusteet Valtion mielisairaaloiden tuottamat palvelut 6.9. Muiden kuin kunnallisten palvelujen tuottajien mielenterveyspalvelut Yksityiset kuntouttavat asumispalvelut Yksityiset psykoterapiapalvelut Yksityiset psykiatripalvelut Kolmannen sektorin osuus mielenterveyspalveluiden järjestämisessä 7. Päihdepalveluiden järjestäminen Keski Suomessa 7.1. Yleistä 7.2. Päihdepotilaan hoidon järjestäminen Keski Suomessa Päihdepotilaan hoidon järjestämisen periaatteet Seudulliset peruspalvelut Seudulliset erityispalvelut Maakunnalliset palvelut 7.3. Päihdepalvelujen kehittäminen Keski Suomessa 8. Keski Suomen mielenterveyspalveluiden yhteensovittaminen ja psykiatrisen hoidon hallinto 8.1. Yleistä 8.2. Psykiatrisen hoidon johtaminen, hallinto ja kehittäminen Keski Suomessa Keski Suomen psykiatrisen hoidon hallintomalli Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmä

4 Keski Suomen psykiatrisen hoidon tutkimus ja kehittämistoiminta 9. Psykiatrisen hoidon toiminta ja henkilöstövoimavarat 9.1. Psykiatrinen avohoito Perusterveydenhuolto Seudulliset psykiatrisen avohoidon palvelut Maakunnalliset psykiatrisen avohoidon palvelut 9.2. Psykiatrinen sairaalahoito 9.3. Psykiatrisen hoidon tutkimus ja kehittämistoiminta 10. Keski Suomen psykiatrisen hoidon kehittämisohjelma Tiedottaminen ja yhteydenpito sidosryhmiin 12. Uudistuksen taloudelliset vaikutukset ja psykiatrisen hoidon kustannukset vuonna 2010 Liitteet 1 12

5 Esipuhe 5 Keski Suomen sairaanhoitopiirin hallitus käynnisti Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmahankkeen, jonka tehtäväksi tuli valmistella yhteistyössä alueen kuntien, terveyskeskusten, psykiatrian avohoitoyksiköiden ja psykiatristen sairaaloiden kanssa Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelma; Keski Suomen aikuispsykiatrian tavoitemalli Suunnitelmassa tuli kuvata hoidon tavoitteet, periaatteet, keskeiset toimintatavat, hoitoyksiköiden välinen työnjako ja yhteistyö sekä ne hoidon rakenteet ja voimavarat, joiden avulla maakunnan psykiatrinen hoitojärjestelmä toimii potilaskeskeisesti, porrastetusti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Keski Suomen psykiatrisen hoidon nykytilasta tehdyn selvityksen ja tavoitemalliesityksen pohjalta on hankkeen edetessä valmisteltu Keski Suomen psykiatrisen hoidon kehittämisohjelma, jossa määritellään Keski Suomen aikuispsykiatrian keskeiset kehittämiskohteet tällä vuosikymmenellä. Kehittämisohjelman siirtämiseksi käytännön työhön on käynnistetty kehittämistyö, jossa keskeisellä sijalla on valtakunnallisiin käypä hoidon suosituksiin nojaavien sairausryhmäkohtaisten hoito ohjelmien suunnitteleminen paikallisiin oloihin soveltuviksi ja niiden juurruttaminen käytännön hoitoon. Asetetun tavoitteen mukaisesti hankkeen ohjaus ja projektiryhmä ovat valmistelleet esityksen Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmaksi, joka on samalla esitys Keski Suomen psykiatrisen hoidon malliksi vuodelle Kokonaissuunnitelmaa on valmisteluvaiheessa käsitelty kahdessa maakunnallisessa seminaarissa, ja se on loka marraskuussa 2006 ollut lausunnolla Keski Suomen kunnissa ja terveyskeskuksissa, Keski Suomen sairaanhoitopiirissä, Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiössä, Keski Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa, Keski Suomen liitossa, Länsi Suomen lääninhallituksessa sekä mielenterveystyön kolmatta sektoria edustavissa keskisuomalaisissa järjestöissä. Saatujen lausuntojen pohjalta ohjausryhmä on valmistellut sairaanhoitopiirin hallitukselle esityksen kokonaissuunnitelmaksi. Kevään 2007 kuluessa suunnitelmaa käsitellään sairaanhoitopiirin seuraavien vuosien toiminta ja taloussuunnitelman valmisteluun liittyvässä sopimusohjausprosessissa. Sairaanhoitopiirin valtuusto päättää kokonaissuunnitelmasta kesällä 2007.

6 6 Kokonaissuunnitelma koostuu seuraavista kolmesta osiosta: Keski Suomen psykiatrisen hoidon nykyinen palvelujärjestelmä ja sen toimivuuden arviointi Keski Suomen aikuispsykiatrian toimintamalli 2010 Keski Suomen psykiatrisen hoidon kehittämisohjelma Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmahankkeen ohjausryhmä: Sairaanhoitopiirin hallituksen pj Pekka Toivonen, Sairaanhoitopiirin hallituksen vpj Pekka Leppänen, Sosiaalijohtaja Riitta Vanhanen, Ylilääkäri Matti Honkimäki, Ylilääkäri Mauno Vanhala, Sosiaali ja terveysjohtaja Pekka Utriainen, Ylilääkäri Olli Piirtola, Ylilääkäri Timo Valtakoski, Ylilääkäri Timo Männikkö, Ylilääkäri Päivi Heikkilä Kari, Ylihoitaja Tarja Niemi, Sairaanhoi topiiri Johtaja Timo Kunttu, Sairaanhoi topiiri Pääluottamusmies Kaija Haapsalo, Sairaanhoi topiiri Projektisihteeri Hannu Priha, Jyväskylän mlk Suolahti Keuruu Saarijärvi Laukaa Jyväskylä Jyväskylä Jämsä Sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiiri

7 Yhteenveto kokonaissuunnitelman keskeisistä kehittämisehdotuksista 7 Psykiatrinen avohoito Psykiatrisen avohoidon palvelualueista päätettäessä otetaan huomioon kunta ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä muodostuva kunta, terveyskeskus ja terveydenhuollon yhteistoiminta aluejako sekä Jyväskylän seututerveyskeskushankkeessa sovittavat terveyskeskusten rajat. Psykiatrian avohoitoalueen väestömäärä tulee olla vähintään asukasta Potilaalle nimetään psykiatrisen avohoitoyksikön työntekijöistä yksi henkilö vastuuhoitajaksi, jonka tehtävänä on toimia potilaan palveluohjaajana ja hoidon yhdyshenkilönä sekä potilaan tarvitsemien ja käyttämien hoitopalveluiden yhteen sovittajana. Psykiatrisessa avohoidossa kehitetään o Perusterveydenhuollon osuutta mielenterveyspalvelujen tuottajana erikoissairaanhoidon konsultaatiota lisäämällä o asumis ja kotikuntoutuspalveluja o psykoterapiapalveluita siten, että painotus on lyhyissä psykoterapioissa o päihdepsykiatrisen potilaan integroitua hoitoa, jossa hoidetaan yhtäaikaisesti sekä psykiatrista sairautta että päihdesairautta niin, että vastuu potilaan hoidosta on yhdessä hoitopaikassa o psykoosipotilaiden akuutin sairausvaiheen tehostettua kotihoitoa o masennushoitajatoimintaa terveyskeskuksissa o vanhuspsykiatrisia tutkimus ja konsultaatiopalveluita polikliinisena toimintana yhteistyössä kuntien, terveyskeskusten sekä sairaanhoitopiirin psykiatrian ja geriatrian erikoisalojen kesken siten, että toiminta käynnistyy Kinkomaan sairaalan tiloissa osana Vitapolis toimintakokonaisuutta. o nuorten aikuisten hoito ja konsultaatiopalveluita Psykiatrinen sairaalahoito Sairaansijojen määrällinen käyttötavoite vuodelle 2010 on 0.65 sairaansijaa 1000 asukasta kohti. Tämä tarkoittaa, että Keski Suomen kunnat käyttävät psykiatrista sairaalahoitoa keskimäärin 172 sairaansijan verran Kangasvuoren sairaala ja Juurikkaniemen sairaala muodostavat toiminnallisesti ja hallinnollisesti yhden sairaalahoidon yksikön. Niillä on yhteinen johto ja hallinto.

8 Yksityiset kuntouttavat asumispalvelut 8 Psykiatrian avohoitoyksikkö huolehtii seutukunnallaan palvelukotitoiminnan yhteensovittamisesta julkisten psykiatristen hoito ja kuntoutuspalvelujen kanssa. Sairaanhoitopiiri huolehtii palvelukotitoiminnan kehittämisestä ja yhteensovittamisesta julkisiin palveluihin maakunnan tasolla Palvelukotien toimintalukujen ja kustannusten seuranta liitetään osaksi sairaanhoitopiirin tiedonkeruu, seuranta ja raportointijärjestelmää. Päihdepalvelujen järjestäminen Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön toimintaa kehitetään maakunnallisena toimijana niin, että se pysyy huolehtimaan o maakunnallisten päihdehoidon erityispalvelujen tuottamisesta, päihdehoidon seurannasta, kehittämisen yhteensovittamisesta o maakunnan sosiaali ja terveydenhuollon henkilökunnan päihdetyön täydennyskoulutuksesta yhteistyössä maakunnan täydennyskoulutusorganisaatioiden kanssa. Selvitetään yhteistyössä kuntien, terveyskeskusten, sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön kesken, voidaanko päihdepotilaiden laitoskuntoutus järjestää pääsääntöisesti Keski Suomessa Keski Suomen mielenterveyspalvelujen yhteensovittaminen ja psykiatrisen hoidon hallinto Psykiatrian erikoissairaanhoidon hallinto järjestetään nykyisellä tavalla niin, että seudulliset psykiatrian avohoitoyksiköt ovat terveyskeskusten hallinnossa Keski Suomeen perustetaan maakunnan mielenterveys ja päihdepalvelujen yhteensovittamisesta sekä niiden strategisesta ja yhteistoiminnallisesta kehittämisestä huolehtiva ohjausryhmä. Sairaanhoitopiirin hallitus nimittää ohjausryhmän. Psykiatrisen hoidon henkilöstövoimavarat Kuntien terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteenlasketut psykiatrisen hoidon kokonaishenkilöstövoimavarat säilyvät määrällisesti nykyisellä vuoden 2006 tasolla. Vakansseja siirretään sairaalahoidosta avohoitoon siten, että maakunnan psykiatrisessa avohoidossa on vuonna ,7 vakanssia 1000 asukasta kohti. Keski Suomen psykiatrisen hoidon kehittämisohjelma Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelman juurruttamiseksi käytännön psykiatriseen hoitoon maakunnassa on käynnistetty monivuotinen yhteistoiminnallinen psykiatrisen hoi

9 9 don kehittämisohjelma. Ohjelma sisältää uusien toimintojen suunnittelun, valmistelun, henkilöstökoulutuksen, kokeilun, seurannan, arvioinnin ja päätösten tekemisen siitä, missä muodossa uusia toimintoja toteutetaan. Kehittämistoiminnassa ovat mukana kaikki psykiatrisen hoidon palveluja tuottavat tahot. Kehittämisohjelman toteuttamisesta huolehtii Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmä. 1. Keski Suomen psykiatrisen hoidon palvelujärjestelmä Tässä luvussa kuvataan Keski Suomen psykiatrisen hoidon palvelujärjestelmä sellaisena, kun se oli ennen tapahtunutta Sisä Suomen sairaalan yhden osaston sulkemista ja 17 toimen/viran siirtämistä psykiatriseen avohoitoon Psykiatrinen sairaalahoito Voimavarat Keski Suomessa erikoislääkäritasoista sairaalahoitoa annetaan kolmessa psykiatrisessa sairaalassa ja Keski Suomen keskussairaalan yleissairaalapsykiatrian vuodeosastolla. Maakunnassa on yhteensä 253 sairaansijaa, mikä tarkoittaa 0.95 sairaansijaa 1000 asukasta kohti. Virkoja/toimia näissä sairaaloissa on yhteensä 329. Kangasvuoren sairaalassa on 118 virkaa/tointa, 5 osastoa ja 92 sairaansijaa. Sairaala huolehtii kiireellisen hoidon tarpeessa olevien potilaiden sairaalahoidosta koko Keski Suomen alueella. Sairaalan yksi osasto on tarkoitettu Keski Suomen alueen nuorille aikuispotilaille, jotka tarvitsevat kuntouttavaa sairaalahoitoa. Sisä Suomen sairaalassa on 88 virkaa/tointa, 4 osastoa ja 75 sairaansijaa. Sairaala toimii potilaiden jatkohoito ja kuntoutussairaalana. Juurikkaniemen sairaalassa on 88 virkaa/tointa, 4 osastoa ja 69 sairaansijaa. Sairaala toimii potilaiden jatkohoito ja kuntoutussairaalana. Yksi osastoista toimii koko Keski Suomen alueen vaikeahoitoisten pitkäaikaispotilaiden kuntoutusosastona. Keski Suomen keskussairaalan yleissairaalapsykiatrian vuodeosastolla hoidetaan ensisijaisesti somaattisiin sairauksiin, kroonisiin kiputiloihin, raskauteen ja synnytyksiin, syömishäiriöihin sekä itsemurhayrityksiin liittyviä vaikeita kriisejä. Lisäksi osastolla tehdään vaativia somatopsykiatrisia tutkimuksia. Osastolla on 20 virkaa/tointa ja 17 sairaansijaa. Kussakin näissä sairaalassa on omaa psykiatrisen sairaalahoidon erityisosaamista.

10 Sairaansijojen käyttö ja kustannukset kunnittain Pitkällä aikavälillä ( ) Keski Suomen psykiatristen sairaaloiden hoitopäivät ovat vähentyneet radikaalisti. Kun vuoden 1990 hoitopäivien määrää kolmessa psykiatrisessa sairaalassa yhteensä kuvataan indeksiluvulla 100, niin vuoden 2004 indeksiluku on 53 (liite 1, kuva 1). Suurinta hoitopäivien väheneminen oli kuntatalouden nopean kiristymisen aikana Sen jälkeen hoitopäivien määrässä on tapahtunut lievää vähenemistä. Terveyskeskusten hoitopäivien määrä pysyi viime vuosikymmenellä muuttumattomana, joten sieltä ei todennäköisesti löydy selitystä psykiatristen sairaaloiden hoitopäivien määrän vähenemiseen, vaikka terveyskeskusten vuodeosastoilla on jo varsin pitkään suunnitelmallisesti hoidettu jonkun verran myös psykiatrisia potilaita. Aikavälillä suurin muutos on tapahtunut Juurikkaniemen sairaalassa, jossa hoitopäivien määrä on lähes puolittunut. Sisä Suomen sairaalan hoitopäivien väheneminen on ollut lähes yhtä suuri. Kangasvuoren sairaalan käyttö on vähentynyt samalla aikavälillä % (liite 1, Kuva 2). Vuonna 2005 Keski Suomen kunnat käyttivät kolmea sairaalaa ja yleissairaalapsykiatrian osastoa keskimäärin 210 sairaansijan verran (0.79 ss1000 asukasta kohti ja 287 hoitopäivää 1000 asukasta kohti), Kangasvuoren sairaalaa 75 sairaansijan, Sisä Suomen sairaalaa 70 sairaansijan ja Juurikkaniemen sairaalaa 51 sairaansijan ja yleissairaalapsykiatrian osastoa 14 sairaansijan verran (liite 2, taulukko 1). Psykiatrisesta sairaalahoidosta kunnille aiheutuneiden kustannusten tarkastelua pitkällä aikavälillä vaikeuttaa kaksi asiaa. Vuonna 1997 voimaan tulleen kirjanpitolain nojalla eräitä pääomakustannuksia ja lainojen lyhennykset siirrettiin hoitopäivän hintaan. Toiseksi psykiatrisen avohoidon kustannukset laskettiin sairaalahoidon kustannuksiin vuoteen 1994 asti. Tästä huolimatta voidaan kuitenkin todeta, että sairaalahoidon kustannukset Keski Suomessa laskivat selkeästi aikavälillä ja ovat pysyneet paikallaan aikavälillä (liite 3, kuvio 3). Viimeksi mainitulla aikavälillä hoitopäivien väheneminen näkyy hoitopäivän keskimääräisen hinnan lievänä nousuna. Kuntien ja terveyskeskuskuntayhtymien välillä on sairaansijojen käytön määrässä merkittäviä eroja suhteessa kunnan tai terveyskeskusalueen väestömäärään (kuva 1 sekä taulukko 1 liitteessä 2). Suurimmat käyttäjät terveyskeskusalueittain ovat aikavälillä olleet Keuruu Multia, Pihtipudas, Ääneseutu ja Jyväskylä. Vähiten sairaansijoja ovat käyttäneet Kinnula, Konnevesi, Laukaa, Muurame Korpilahti ja Jämsän seutu. Koko Keski

11 11 Suomen osalta hoitopäivien määrä 1000 asukasta kohti oli 287 vuonna Kuva 1. Hoitopäivät Keski Suomen psykiatrisissa sairaaloissa terveyskeskuksittain asukasta kohti (myös yleissairaalapsykiatria) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Kinnula Konnevesi Korpil. Muur. Laukaa Palokka Pihtipudas Saarij. Karstula Viitasaari Ääneseutu Keski Suomi Aikavälillä Laukaan, Ääneseudun ja Jämsän seudun hoitopäivät ovat vähentyneet, Palokan terveyskeskuksen ja Jyväskylän hoitopäivät ovat pysyneet ennallaan. Keski Suomen keskussairaalan yleissairaalapsykiatrian osastoa käyttää pääasiassa Jyväskylän kaupunki ja muut Jyväskylän seudun kunnat. Muiden seutukuntien käyttö on vähäistä tai sattumanvaraista. Keski Suomen kuntien yhteen lasketut hoitopäivät valtion mielisairaaloissa, Niuvanniemen ja Vanhan Vaasan sairaalassa, joissa potilaita hoidetaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöksellä, ovat pysyneet viimeisen 15 vuoden aikana samalla tasolla. Tällä vuosituhannella vuotuinen hoitopäivien määrä on vastannut keskimäärin sairaansijan käyttöä (kuva 2 ja taulukko 1liitteessä 2)). Kuntien välillä on oikeuspsykiatrisen hoidon käytössä suuria eroja.

12 12 Kuva 2. Hoitopäivät valtion mielisairaaloissa terveyskeskuksittain 1000 asukasta kohti Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Korpil. Muur. Laukaa Palokka Pihtipudas Saarij. Karst. Viitasaari Ääneseutu Keski Suomi Kuntien väliset erot sairaansijojen käytössä heijastuvat kuntakohtaisiin kustannuksiin. Pihtiputaalla asukaskohtaiset sairaalahoidon kustannukset ovat yli kaksinkertaiset verrattuna esimerkiksi Laukaan ja Jämsän seudun kustannuksiin (Kuva 3 ja liite 3, taulukko 2). Kuva 3. Keski Suomen psykiatrisen hoidon kustannukset terveyskeskusalueittain, /asukas , myös valtion mielisairaalat ja yleissairaalapsykiatria Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keu. Mult. Kinnula Konnevesi Korpil. Muur. Laukaa Palokka Pihtipudas Saari. Karst. Viitasaari Ääneseutu Psykiatrinen sairaalahoito eri sairaanhoitopiireissä Sairaalakeskeisen hoidon purkaminen käynnistyi suunnitelmallisesti ja avohoitoa kehittäen 1980 luvun alussa koko maassa, ja prosessi kiihtyi taloudellisen lamakauden aikana osana julkisten

13 13 palvelujen rakenneuudistusta luvulla pysähtyi avohoidon kehittäminen, ja sairaalahoitoa korvaavat avohoitotoimet jäi toteuttamatta. Parinkymmenen vuoden aikana psykiatriset sairaansijat ovat vähentyneet maassamme sairaansijasta noin 5000 sairaansijaan. Varsinkin 1990 luvulla tapahtunut sairaansijojen nopeatempoinen purkaminen aiheutti kunnille tarpeen järjestää entisille sairaalapotilaille asumis, hoito ja kuntoutuspalveluja. Palvelut on järjestetty usein yksityisinä tai osana kunnallisia sosiaalipalveluja. Eri kunnissa ja sairaanhoitopiireissä on hyvin erilaisia ratkaisuja, eikä toimintojen kokonaisuudesta mikään järjestelmä maassamme kerää kattavasti tietoja käytetyistä resursseista, hoidetuista potilaista, hoitomuodoista eikä hoidon laadusta. Näin ollen todella pätevien vertailujen tekeminen psykiatristen potilaiden laitoshoidosta sairaanhoitopiirien kesken on siinä määrin työtä vaativa tehtävä, ettei siihen ole tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista ryhtyä. Psykiatrisesta sairaalahoidosta Stakes kuitenkin kerää tiedot toteutuneista hoitopäivistä, ja siinä suhteessa vertailut on tehtävissä. Lisäksi tätä selvitystä varten on kerätty tiedot psykiatristen sairaaloiden henkilöstömääristä eräissä sairaanhoitopiireissä, jotka ovat kooltaan Keski Suomen sairaanhoitopiirin kokoisia, eivätkä ole yliopistollisia sairaanhoitopiirejä. Kuva 4. Psykiatrisen sairaalahoidon hoitopäivät koko maassa sairaanhoitopiireittäin 1000 asukasta kohti 2003 ja 2004 (myös valtion mielisairaalat) Uusimaa Helsinki Vars. Suomi Kanta Häme Pirkanmaa Päijät Häme Kymenlaakso Et. Karjala Etelä Savo Itä Savo Pohj. Karjala Pohj. Savo Keski Suomi Et. Pohjanmaa Vaasa Keski Pohjanm. Pohj. Pohjanm. Kainuu Länsi Pohja Lappi Ahvenanmaa Koko maa Kuvassa 4 on esitetty koko maan psykiatrisen sairaalahoidon hoitopäivät sairaanhoitopiireittäin 1000 asukasta kohti vuosina 2003 ja Vastaavat tiedot ovat numeroina liitteessä 4 taulukossa 3. Tilastossa on mukana myös valtion mielisairaaloiden hoitopäivät, mutta ei yleissairaalapsykiatrian hoitopäiviä. Tämä tilasto antaa kuvan siitä, miten paljon Keski Suomessa käytetään aikuispsykiatrisia sairaansijoja verrattuna maamme muihin sairaanhoi

14 14 topiireihin. Koko maassa aikuispsykiatristen hoitopäivien määrä 1000 asukasta kohti oli vuonna , ja vastaava luku Keski Suomessa oli 323, eli 2,2 % korkeampi. sairaansijoiksi muutettuna ero tarkoittaa noin 5 sairaansijaa. Useimmissa sairaanhoitopiireissä psykiatristen sairaansijojen käyttö on suurin piirtein samalla tasolla. Suurimmat käyttäjät, Helsinki, Etelä Savo ja Kainuu poikkeavat kuitenkin keskiarvosta merkittävästi. Vähäisintä sairaalan käyttö on vuonna 2004 ollut Keski Pohjanmaalla, Etelä Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät Hämeessä. Eroja voidaan selittää ainakin eroilla psykiatrisen avohoidon palveluiden määrässä ja yleisemminkin erilaisilla sosiaali ja terveydenhuollon palvelujärjestelmillä, väestön ikärakenteella ja väestön sairastavuudella. Useissa sairaanhoitopiireissä ollaan tällä hetkellä toteuttamassa tai käynnistämässä laajoja psykiatrisen hoidon kehittämishankkeita, joiden yhtenä tavoitteena on avohoitopalvelujen määrän ja laadun kehittäminen sekä sairaalahoidon tarpeen väheneminen. Psykiatrisen sairaalahoidon henkilöstömääriä vertailtiin Keski Suomen, Länsi Pohjan, Pohjois Karjalan, Etelä Pohjanmaan, Satakunnan, Kymenlaakson ja Etelä Karjalan sairaanhoitopiirien kesken (Priha, 2005). Kuvasta 5 nähdään, että psykiatrisen sairaanhoidon kokonaishenkilöstömäärät sairaanhoitopiireittäin (sairaalahoidon ja avohoidon henkilöstöt yhteensä) ovat pääpiirteissään samalla tasolla, eikä sairaalahoidon henkilöstömäärissäkään ole suuria eroja alueiden väestömääriin suhteutettuna. Sairaalahoidon ja avohoidon henkilöstöjen suhdeluvut poikkeavat alueittain huomattavasti. Parhaiten resursoidussa piirissä, Länsi Pohjassa on virkoja/toimia 15 % enemmän kuin Etelä Pohjanmaalla ja Etelä Karjalassa. Sairaalahoidon henkilöstöt poikkeavat samoissa puitteissa toisistaan. Piirien välisessä vertailussa Keski Suomi asettuu keskiarvon kohdalle. Kuvan pohjana olevat luvut ovat liitteessä 5 taulukossa 4.

15 15 Kuva 5. Eräiden sairaanhoitopiirialueiden psykiatrisen erikoissairaanhoidon virat/toimet /1000 asukasta 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Keski Suomi Länsi Pohja Pohjois Karjala vuonna 2005 (Priha, 2005) Etelä Pohjanmaa Satakunta Päijät Häme Kymenlaakso Etelä Karjala Kaikki yhteensä Sairaalahoito Avohoito Yleissairaalapsykiatria 1.2. Psykiatrinen avohoito Avohoidon voimavarat Tässä kohdassa käsitellään selkeyden vuoksi ainoastaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon kunnallista avohoitoa. Kuntien päihdeklinikkatoimintaa, sosiaalitoimen puitteissa järjestettyä psykiatristen potilaiden asumis ja kuntoutustoimintaa ja terveyskeskuspsykologitoimintaa ei ole otettu tämän tarkastelun piiriin. Näiden palvelujen puitteissa tuotetaan myös psykiatrisia hoitopalveluja, vaikka pääasiallinen toiminnan kohde onkin muualla. Sosiaalitoimen tuottamia aikuisten mielenterveyspalveluja tarkastellaan raportissa myöhemmin. Keski Suomessa kunnallinen psykiatrinen avohoito siirrettiin sairaanhoitopiiristä terveyskeskuksille vuonna Tuosta ajankohdasta lähtien terveyskeskukset ovat päättäneet psykiatrisen avohoidon järjestämisen tavasta alueellaan. Niinpä toiminta määrällisesti ja toimintatavoiltaan poikkeaa merkittävästi eri terveyskeskusten välillä maakunnassamme. Psykiatrisen avohoidon runkorakennelmat saatiin maakunnassamme valmiiksi 1980 luvulla. Voimavarojen määrällinen kehittäminen jatkui vuosikymmenen lopulle. Kuntien taloudellisen tilanteen vaikeuduttua 1990 luvun alussa avohoidon kehittäminen pysähtyi. Joillakin alueilla voimavaroja vähennettiinkin. Nyt 2000 luvulla on niitä taas joillakin alueilla ryhdytty lisäämään. Keski Suomen terveyskeskusten psykiatrisessa avohoidossa on vuonna 2005 henkilöstöresursseja laskennallisesti 139 viran/toimen verran (0,52 virkaa/tointa/1000 asukasta). Virko

16 16 jen/toimien määrän jakautuminen terveyskeskusalueittain 1000 asukasta kohti näkyy kuvassa 6. Suurimmat resurssit suhteessa asukaslukuun ovat Viitasaarella (0,85 virkaa/tointa/1000 asukasta), Äänekoskella (0,72 virkaa/tointa/1000 asukasta), Keuruu Multialla (0,67 virkaa/tointa/1000 asukasta) ja Jämsässä (0,66 virkaa/tointa/1000 asukasta). Pienimmät resurssit ovat Korpilahti Muuramessa (0,29 virkaa/tointa/1000 asukasta)ja Palokassa (0,34 virkaa/tointa/1000 asukasta). On huomattava, että kyse on viroista ja toimista. Useilla alueilla, varsinkin pienissä terveyskeskuksissa näitä ei ole aina kyetty täyttämään. Kuva 6. Aikuispsykiatrian avohoidon virat ja toimet terveyskeskuksittain Keski Suomessa 1000 asukasta kohti v ,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Hankas. Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Kinnula Konnev. Muurame Laukaa Palokka Pihtip. Saarij. Viitas. Äänes. Keski Suomi Toimia/1000 as Määrällisten voimavarojen lisäksi on tarpeen tarkastella avohoidon toimintatapoja ja avohoitopalvelujen monipuolisuutta. Monipuolisella avohoitojärjestelmällä tarkoitetaan sitä, että se pystyy asiantuntevasti tarkoituksenmukaisella palvelujärjestelmällä vastaamaan väestön psykiatrisen hoidon tarpeeseen sekä sairauden akuutissa että portaittaista kuntoutusta edellyttävässä vaiheessa. Monipuolinen avohoito edellyttää, että määrälliset resurssit ovat tietyllä tasolla. Tämä edellyttää alueelle kyllin suurta väestömäärää, jotta palvelut voidaan järjestää taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Alueemme terveyskeskusten psykiatrisia avohoitojärjestelmiä, resursseineen ja toimintasisältöineen on kuvattu liitteessä 6. Ainakin jossain määrin monipuolisesti järjestettyjä palveluita on Jämsän seudulla, Jyväskylässä, Laukaassa, Keuruu Multia seudulla, Saarijärvi Karstulan seudulla, Viitasaarella ja Ääneseudulla. Tämä ei tarkoita sitä, että palvelut on järjestetty riittävän monipuolisesti, tuloksekkaasti ja tehokkaasti. Tuloksellisuus edellyttää myös määrällisesti riittävän suuria resursseja. Tuloksellisen avohoitotoiminnan yhtenä kriteerinä voidaan pitää sitä, että sairaala

17 17 hoidon tarve jää mahdollisimman vähäiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaat, joiden sairaus voidaan hoitaa avohoidossa ja joiden sairauden hoito ei erityisesti hyödy laitosmaisesta hoidosta, hoidetaan avohoidon toimin. Tämän kriteerin valossa tarkasteltuna ainakin kohtuullisesti toimivat järjestelmät ovat Jämsän seudulla ja Laukaassa. Lisäksi on pantava merkille, että Ääneseudulla sairaalahoidon käyttö on avohoitopalveluja kehitettäessä viimeisen viiden vuoden kuluessa vähentynyt noin 30 %. Psykiatrisen avohoidon asiakaskäyntiluvut 1000 asukasta kohti terveyskeskuksittain on esitetty kuvassa 5. Tämä tieto kuvastaa ehkä eniten sitä, miten paljon kunkin terveyskeskuksen psykiatrisessa avohoitojärjestelmässä käytetään henkilökuntaa nimenomaan vastaanottotoimintaan. Suurimmat avohoidon käyntimäärät ovat olleet vuonna 2003 Ääneseudulla, Pihtiputaalla, Viitasaarella, Hankasalmella ja Jämsässä. Suurilla avohoitokäyntimäärillä ei näytä ainakaan tässä selvityksessä käytettyjen tilastojen valossa olevan suurta yhteyttä sairaalahoidon määrään, ei ainakaan siten, että suuret avohoidon käyntimäärät aina ennustaisivat vähäistä sairaalan käyttöä. Kuva 7. Keski Suomen psykiatrian avohoitokäynnit terveyskeskusalueittain 1000 asukasta kohti (myös yleissairaalapsykiatria) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Kinnula Konnevesi Korpil. Muur. Laukaa Palokka Pihtipudas Saarij. Karst. Viitasaari Ääneseutu Keski Suomi Avohoidon resursoinnin ja sairaalan käytön suhdetta tarkasteltaessa on muistettava, että sairaalapalvelujen käyttöön vaikuttaa myös alueen väestön ikärakenne, sairastavuus, avohoitohenkilöstön ammattitaito, virkojen täyttöaste ja varsinkin pienien terveyskeskusten alueella sattuma. Tämän kaltaisessa selvityksessä olisi tarkoituksenmukaista tarkastella avohoidon määrällisiä tuotoksia ja suoritteita kattavasti. Tämä ei ole nyt mahdollista, koska pelkästään avohoitokäyntilu

18 18 vut ovat tiedossa, kuntoutuskoti ja päivätoimintojen tietoja ei ole helposti alueeltamme saatavissa. Toiminnan tehokkuudesta, tehokkuuden kehityksestä ja tehokkuuden mahdollisista eroista eri alueiden välillä ei näin ollen saada tietoa Psykiatrinen avohoito eri sairaanhoitopiireissä Psykiatrinen avohoito on sairaanhoitopiireittäin järjestetty hallinnollisesti eri tavoin. Osassa sairaanhoitopiirejä avohoito kuuluu hallinnollisesti sairaanhoitopiiriin, osassa terveyskeskuksiin ja osassa osa avohoidosta sairaanhoitopiiriin ja osa terveyskeskuksiin. Pääsääntöisesti avohoito on järjestetty julkisina palveluina, mutta on myös piirejä, joissa säätiö tai yhdistys tuottaa merkittävän osan avohoitopalveluita. Avohoidon resurssien määrällinen kehitys on yleensä kulkenut samalla tavalla kuin Keski Suomessakin luvulla kehittämistä on käynnistetty voimaperäisesti mm. Etelä Karjalassa ja Pohjanmaalla. Niin toiminnallista kuin resurssivertailuakin on mahdotonta tehdä kattavasti koko maan osalta, koska mikään järjestelmä ei kerää tietoja avohoidon resursseista, toimintamuodoista eikä suoritteista. Seurannan kehittäminen on kuitenkin Stakesin toimesta nyt lähtenyt liikkeelle. Tätä selvitystä varten kerättiin tiedot Länsi Pohjan, Pohjois Karjalan, Etelä Pohjanmaan, Satakunnan, Kymenlaakson ja Etelä Karjalan sairaanhoitopiirien avohoidon toimien/virkojen määrästä vuonna 2005 (Kuva 5 ja taulukko 4 liitteessä 5). Niin ikään kerättiin tiedot maamme eräiden keskisuurten kaupunkien psykiatristen avohoitoresurssien määrästä ja palvelujen järjestelyistä (Kuva 8 ja liite 7). (Priha, 2005) Näistä sairaanhoitopiireistä eniten virkoja/toimia on Pohjois Karjalassa (0.85 virkaa/tointa/1000 asukasta), Länsi Pohjassa (0,81 virkaa/tointa/1000 asukasta) ja Satakunnassa (0,77 virkaa/tointa/1000 asukasta). Keski Suomen luku on 0,52. Pienimmät resurssit ovat Etelä Pohjanmaalla (0,36 virkaa/tointa/1000 asukasta), mutta siellä avohoitopalveluja tuottaa merkittävästi Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys, jonka luvut eivät näy tässä tilastossa, julkisten palveluiden lisäksi. On myös huomioitava, että eräissä sairaanhoitopiireissä sairaalahoidon henkilöstö osallistuu runsaasti myös potilaan hoitoon avohoidossa ja päinvastoin (esim. Etelä Karjalan sairaanhoitopiiri ja Länsi Pohjan sairaanhoitopiiri). Näistä organisatorisista ja toiminnallisista eroista johtuen luvut ovat vain suuntaa antavia. Todellisten vertailujen tekeminen edellyttää hyvin resursoitua tutkimusta. Tarkasteltaessa keskisuurten kaupunkien psykiatristen avohoitojen resurssien määrää saadaan karkeaa vertailupohjaa Jyväskylän kaupungin ja Jyvässeudun avohoidon resursointiin. Tässäkin tulee ottaa huomioon jossain määrin palveluiden erilainen järjestämis

19 19 tapa (liite 7). Tämä tarkastelu on kuitenkin mielekäs sikäli, että Jyväskylän kaupungin palvelut kattavat lähes kolmanneksen Keski Suomen väestöstä, ja jos tarkasteluun otetaan Jyväskylän seutu (Jyväskylän lisäksi Jyväskylän maalaiskunta ja Muurame), niin palvelut kattavat lähes puolet Keski Suomen väestöstä. Kaupunkivertailussa ovat mukana Pori, Seinäjoen seutu, Vaasa, Kotkan seutu, Joensuu, Kuopio, Oulu, Lappeenrannan seutu, Mikkeli ja Imatra (kuva 8 ja täsmälliset luvut liitteessä 7). Suurimmat resurssit ovat Imatralla, Joensuussa, Kotkan seudulla ja Lappeenrannassa. Vähiten resursoituja ovat Pori ja Vaasa. Jyväskylässä on 0,49 virkaa/tointa/1000 asukasta. Tarkasteltaessa sellaista Jyvässeutua, johon kuuluvat Jyväskylä, Palokan terveyskeskusalue ja Korpilahti Muuramen alue, ja jossa väestöpohja on noin asukasta, niin alueella on psykiatrisessa avohoidossa 0,42 virkaa/tointa 1000 asukasta kohti. Virkojen/toimien määräksi muutettuna ja asukaslukuihin suhteutettuna ero esimerkiksi Joensuuhun, Kotkaan ja Lappeenrantaan tarkoittaa, että Jyväskylän seudulla on noin 33 virkaa/tointa vähemmän kuin näillä mainituilla alueilla Perusterveydenhuollon psykiatrinen avohoito Kuva 8. Maamme keskisuurten kaupunkien/kaupunkiseutujen aikuispsykiatrisen avohoidon virat ja toimet 1000 asukasta kohti v 2005 (Priha, 2005) 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Pori Seinäjoen seutu Vaasa Kotkan seutu Joensuu Kuopio Oulu Jyväskylä Lappeenrannan seutu Mikkeli Imatra Toimia/1000 as Kansanterveyslain (1972) mukaan kunnan tehtävänä on pitää huolta kansanterveystyöstä, johon sisältyy muun ohella mielenterveyspalvelut. "Ottaen huomioon, mitä mielenterveyslaissa on säädetty, kansanterveystyössä järjestetään kunnan asukkaiden tarvitsemat sellaiset mielenterveyspalvelut, jotka on tarkoituksenmukaista antaa terveyskeskuksessa (2 a ). Viittauksella mielenterveyslakiin tarkoitetaan "lääketieteellisin perustein arvioita

20 20 vaa sairauden ja häiriön vuoksi annettavaa sosiaali ja terveydenhuollon palvelua" (Työnjakoa ja työrasitusta mielenterveyspalveluissa selvittäneen työryhmän muistio, Stm. 2004:5). Helmikuussa 2005 kysyttiin Keski Suomen terveyskeskusten johtavilta lääkäreiltä sitä, miten terveyskeskus toimii psykiatristen potilaiden hoidossa, ja mitkä työntekijäryhmät osallistuvat toimintaan. Kyselyyn vastasivat Keuruun Multian, Kinnulan, Konneveden, Korpilahti Muuramen, Laukaan, Palokan, Saarijärvi Karstulan ja Ääneseudun terveyskeskusten johtavat lääkärit. Vastaukset saatiin 8/13 terveyskeskuksesta. Yksityiskohtainen selvitys kyselyn tuloksista on liitteessä 8. Näissä terveyskeskuksissa terveyskeskuslääkärit hoitavat lievästi sairaat psykiatriset potilaat, esimerkiksi lievästi masentuneet potilaat. Keuruu Multian, Laukaan, Palokan, Saarijärvi Karstulan terveyskeskuksissa vaikeasti sairaat potilaat lähetetään mielenterveystoimistoon, tai hoito tehdään terveyskeskuksessa mielenterveystoimiston konsultaation tuella. Saarijärvi Karstulan terveyskeskuksessa akuutisti sairastuneiden potilaiden päivystys hoidetaan pääasiassa terveyskeskuksessa ja kriisihoito ensisijaisesti terveyskeskuksessa. Psykiatristen potilaiden hoitoon osallistuvat lääkäreiden lisäksi terveyskeskuspsykologit (Jyväskylä, Keuruu Multia, Laukaa, Saarijärvi Karstula, Ääneseutu), terveydenhoitajat (Keuruu Multia, Kinnula, Korpilahti Muurame, Laukaa, Ääneseutu), kotisairaanhoito (Kinnula, Korpilahti Muurame, Palokka, Ääneseutu) sekä vuodeosaston henkilökunta (Keuruu Multia, Korpilahti Muurame, Laukaa, Saarijärvi Karstula, Ääneseutu). Siis näissä vastanneissa terveyskeskuksen hoitava henkilökunta osallistuu psykiatriseen hoitoon pääasiassa kokonaisuudessaan. 2. Keski Suomen väestö, elinkeinorakenne ja sairastavuus 2.1. Väestö, ja väestöennuste Keski Suomessa asui vuoden 2004 lopussa henkeä eli vajaat 5 % koko maan väestöstä. Kuntia oli 30, mutta 48 % alueen väestöstä asui Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa ja Muuramessa. Keskikokoisia kuntia ovat Laukaa, Jämsä, Äänekoski, Keuruu ja Saarijärvi. Luhangassa oli alle 1000 asukasta. Pylkönmäen, Leivonmäen ja Sumiaisten väkiluku oli vain vähän toista tuhatta. Väestön keskittymisen Jyväskylään ja sen lähiympäristöön odotetaan Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan jatkuvan, ja pienien kuntien väestön odotetaan edelleen vähenevän (Taulukko 5 liitteessä 9). Väestöennuste terveyskeskusalueittain näkyy taulukossa 1.

21 21 Taulukko 1. Keski Suomen terveyskeskusten väestö 2004 ja väestöennuste 2010 ja 2020 (Tilastokeskus, 2005) Hankasalmen terveyskeskus Joutsan seudun terveyskeskus Jyväskylän kaupungin sosiaali ja terveyskeskus Jämsän seudun terveyskeskus Keuruu Multian terveyskeskus Kinnulan terveyskeskus Konneveden terveyskeskus Korpilahti Muuramen terveyskeskus Laukaan terveyskeskus Palokan terveyskeskus Pihtiputaan terveyskeskus Saarijärvi Karstulan terveyskeskus Viitasaaren terveyskeskus Ääneseudun terveyskeskus Keski Suomi Osa maakunnan kunnista on ikärakenteeltaan hyvin vanhoja. Luhangassa 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli vuonna 2003 maan suurin, eli 32,5 %, kun osuus koko maassa keskimäärin oli 15,8 % eli alle puolet Luhangan ikääntyneistä. Muita väestörakenteeltaan vanhimpia kuntia olivat Kuhmoinen, Multia, Kannonkoski, Pylkönmäki ja Leivonmäki, joissa ikääntyneiden osuus väestöstä oli yli 26 %. Jyväskylässä ja sen ympäristökunnissa ikärakenne sen sijaan on keskimääräistä nuorempi. Ikääntyneiden osuus väestöstä oli Laukaassa 13,5 %, Jyväskylässä 13,1 %, Jyväskylän maalaiskunnassa 11 % ja Muuramessa 10 %. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan nyt ikärakenteeltaan vanhat kunnat vanhenevat edelleen seuraavan 20 vuoden kuluessa. Taulukosta 2 nähdään ikäryhmissä tapahtuvat muutokset seutukunnittain vuodesta 2000 vuoteen 2030 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan (Tilastokeskus 2005). Liitteessä 10 taulukossa 6 on Tilastokeskuksen väestöennuste ikäryhmittäin ja kunnittain vuosille 2010 ja 2020.

22 22 Taulukko 2. Keski Suomen väestöennuste seutukunnittain ja ikäryhmittäin vuoteen 2030 (Tilastokeskus, 2005) Seutukunta Yli 74 vuotiaat v Muut.% vuoteen vuotiaat 15 64vuotiaat vuotiaat v. Muut.% v. Muut.% v. Muut.% 2000 vuoteen 2000 vuoteen 2000 vuoteen Jyväskylän Kaak.Keski Suomen Keuruun Jämsän Äänekosken Saarijärven Viitasaaren Elinkeinorakenne 2.3. Sairastavuus Monessa Keski Suomen kunnista on maa ja metsätaloudesta elantonsa saavien osuus työvoimasta maan keskiarvoon nähden moninkertainen. Tällaisia kuntia olivat 1990 luvun lopulla erityisesti Luhanka (31 %), Kinnula (30 %), Pylkönmäki (26 %), Kannonkoski (27 %) ja Kivijärvi (24). Teollisuus korostui Äänekoskella (41 %), Suolahdessa (39 %), Jämsässä (32 %) ja Muuramessa (27 %). Palvelualalla työskenteleviä oli eniten Jyväskylässä. (Liite 11, elinkeinorakenne maakunnassa kunnittain (Tilastokeskus, 2004). Tässä esitetyt tiedot perustuvat Kelan vuonna 2004 julkaisemaan suomalaisten sairastavuusselvitykseen. Kuolleisuus ja työkyvyttömyysasteesta sekä erityiskorvattaviin lääkkeisiin (verenpainetauti, astma, sepelvaltimotauti, diabetes psykoosi, reuma, sydämen vajaatoiminta) oikeutettujen henkilöiden määrästä muodostetun sairastavuusindeksin mukaan Keski Suomi oli sairaanhoitopiireistä sijaluvulla 12 vuonna 2003 (Kela 2004). Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Muuramen ja Laukaan indeksiluvut olivat maan keskiarvoa parempia, ja Muuramessa luku oli pienin eli 74. Sairastavuudeltaan toiseen ääripäähän kuului useita pieniä kuntia, joissa indeksiluvut olivat suuret: Leivonmäellä 197, Luhangassa ja Kannonkoskella 184, Pylkönmäellä 183. Leivonmäen luku on maan kuntien keskuudessa Rautavaaran jälkeen toiseksi suurein. (Liite 12, Sairastavuus sairaanhoitopiireissä, pitkäaikaissairaudet yhteensä).

23 23 Ikävakiointi pienensi ikärakenteeltaan vanhojen kuntien sairastavuuslukuja lähemmäs maan keskiarvoa, ja vastaavasti Jyväskylän ja sen ympäristökuntien pisteluvut kohosivat. Ikävakioinnin jälkeen vain Muuramen ja Jyväskylän sairastavuusluku oli maan keskiarvoa pienempi. Leivonmäki pysyi maakunnan sairaimpana kuntana, mutta toiseksi tuli Kinnula. Psykoosin esiintyvyys Keski Suomessa seurailee muiden pitkäaikaissairauksien esiintyvyyttä, eli se on hieman maan keskiarvoa suurempaa (kuva 9). Seitsemässä kunnassa psykoosia sairastavien osuus väestöstä oli pienempi kuin maassa keskimäärin. Pylkönmäellä psykoosia sairastavia oli huomattavan paljon, yli 4 % väestöstä. Paljon psykoosia sairastavia oli myös Leivonmäellä, Kivijärvellä ja Kannonkoskella. (kuva 10) Kuva 9. Psykoosit sairaanhoitopiireittäin vuoden 2003 lopussa, % väestöstä (Kela 2004) Kuva 10. Psykoosit Keski Suomen väestöstä kunnittain vuoden 2003 lopussa, % väestöstä, (peruste: erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä) (Kela 2004)

24 24 Kansantaudit ovat yleisiä enemmistössä Keski Suomen kunnista. Pitkäaikaissairastavuutta kuvaavien seitsemän taudin yhteisesiintyvyys ylitti maan keskiarvon kaikissa muissa kunnissa paitsi Jyväskylässä ja sen kolmessa ympäristökunnassa. Eniten sairastettiin Pylkönmäellä, Kannonkoskella, Leivonmäellä, Kivijärvellä ja Luhangassa. 3. Kysely psykiatrisille sairaaloille, psykiatrisen avohoidon yksiköille ja terveyskeskuksille psykiatrisen hoidon nykytilasta Keski Suomessa Tammi helmikuussa 2005 Keski Suomen psykiatrisen sairaalahoidon henkilöstö osastoittain, psykiatrisen avohoidon henkilöstö terveyskeskuksittain ja terveyskeskusten johtavat lääkärit vastasivat maakunnan psykiatrisen hoidon toimivuutta koskevaan kyselyyn. Sairaaloiden osastojen vastausprosentti oli 93. Psykiatrisesta avohoidosta vastasivat Hankasalmi, Jämsän seutu. Keuruu Multia, Palokka, Pihtipudas, Saarijärvi Karstula, Viitasaari ja Ääneseutu. Terveyskeskuksista vastasivat Keuruu Multia, Kinnula, Konnevesi, Korpilahti Muurame, Laukaa, Palokka, Saarijärvi Karstula ja Ääneseutu. Seuraavassa on karkea yhteenveto kyselyn tuloksista. Yksityiskohtaisempi yhteenveto on liitteenä Hyvin toimivat asiat Keski Suomen psykiatrisessa hoidossa Seutukunnittain psykiatrisissa avohoitojärjestelmissä eri asiat toimivat hyvin. Äkillisesti sairastuneet potilaat pääsivät tarkoituksenmukaisella tavalla psykiatriseen avohoitoon hyvin Jämsässä, Saarijärvi Karstulan seudulla ja Ääneseudulla. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja psykiatrisen avohoidon kesken koettiin toimivaksi Konnevedellä, Laukaassa, Palokassa, Saarijärvi Karstulan seudulla ja Ääneseudulla. Psykiatrisen sairaalahoidon henkilöstö koki, että oman osaston potilaat osataan hoitaa hyvin, yhteistyö oman sairaalan sisällä toimii kohtalaisesti ja yhteistyö yksityisiin palvelukoteihin hyvin Keskeiset kehittämistarpeet Keski Suomen psykiatrisessa sairaanhoidossa Kyselyn tulosten perusteella voidaan Keski Suomen psykiatrisen hoidon kehittämistarpeet vetää yhteen ja luetella seuraavalla tavalla: Riittävien avohoitopalvelujen takaaminen riippumatta potilaan asuinkunnasta. Sairaalahoidotkin pitenevät potilaan odottaessa jatkohoitopaikkaa sairaalassa ilman sairaalahoidon tarvetta. Psykiatrisen avohoidon henkilöstöresurssien lisääminen Jyväskylän seudulla Avohoitopalvelujen monipuolistaminen ja seudullisten avohoitopalvelujen integrointi toimivaksi kokonaisuudeksi. Toimiva

25 25 avohoitojärjestelmä vaatii kyllin laajan maantieteellisen alueen sekä kyllin suuren väestöpohjan. o Psykoosityöryhmä o Päihdepsykiatriset palvelut o Tuettu ja kuntouttava asumisjärjestelmä o Kotihoito ja kotikuntoutus o Kuntouttava työtoiminta o Päiväsairaalatoiminta o Depressiohoitaja Alueellisen hoidon porrastuksen kehittäminen käypä hoito mallien mukaisesti Seuraavat toiminnat ja palvelut tulee järjestää alueellisina, sairaanhoitopiirin toimintoina ja palveluina o Maakunnan psykiatrisen hoidon kokonaisvaltainen kehittäminen. Alueellisen hoidon porrastuksen ja eri palvelujärjestelmien yhteistyön kehittäminen ja koordinointi o Terveydenhuollon henkilöstön psykiatrinen täydennyskoulutus o Psykiatrinen sairaalahoito niin, että hoito toteutuu aina yhdessä sairaalassa o Nuorten aikuisten hoito ja kuntoutus o Päihdepsykiatristen potilaiden hoito o Vaikeasti persoonallisuushäiriöisten potilaiden hoito ja kuntoutus o Vanhuspsykiatria o Psyko orgaanisten potilaiden hoito ja kuntoutus o Vaikeasti sairaiden psykosomatikkojen, syömishäiriöisten ja eräiden muiden erityisryhmien hoito Työntekijöiden jalkauttaminen sinne, missä potilaat ovat Hoidon käynnistäminen oikea aikaisesti Pitkäaikaispotilaiden kuntouttavien ja tuettujen asumispalvelujen lisääminen, kehittäminen ja kuntouttavien toimintojen ja yksiköiden tehtävien ja työnjaon selkeyttäminen Elämäntilannekriisien, lievästi masennussairaiden potilaiden hoito ja tasapainossa olevien pitkäaikaispotilaiden hoito tulee konsultaation turvin keskittää perusterveydenhuoltoon. Sairaalahoitoon tulevien potilaiden hoidon tarpeen arvioinnin kehittäminen Sairaalahoidon sisäisen, sairaaloiden ja osastojen välisen porrastuksen ja yhteistyön kehittäminen sekä sairaalahoidon ja avohoidon yhteistyön kehittäminen. Myös yleissairaalapsykiatrinen sairaalahoito tulee olla selkeä osa alueen psykiatrisen sairaalahoidon kokonaisuutta Perhekeskeisen työtavan, kognitiivisen hoito otteen, psykoedukatiivisten menetelmien ja ryhmähoitojen kehittäminen

26 26 4. Arvio Keski Suomen psykiatrisen hoidon nykytilasta ja kehittämistarpeista Edellä esitettyjen tilastojen, kyselyn tulosten sekä hankkeessa käytyjen asiantuntijakeskustelujen nojalla esitetään Keski Suomen psykiatrisen hoidon nykytilasta seuraavat vahvuudet ja kehittämistarpeet Keski Suomen psykiatrisen hoidon vahvuudet Hyvä alueellinen hoitoverkosto, jonka pohjalta avohoitoa voidaan edelleen kehittää tarkoituksenmukaisella tavalla Ammattitaitoinen, osaava ja kehittämismyönteinen henkilökunta Hyvä henkilökunnan saatavuus ja pysyvyys, joka ei kuitenkaan toteudu lääkäreiden kohdalla 4.2. Keski Suomen psykiatrisen hoidon ongelmat Keski Suomen psykiatrisen sairaalahoidon käyttö on lievästi suurempaa kuin maassa keskimäärin, ja Keski Suomen kuntien välillä on merkittäviä määrällisiä eroja sairaalahoidon käytössä Psykiatrisen avohoidon resurssit ja toiminnan monipuolisuus vaihtelee seutukunnittain. Avohoidon voimavarat ovat Jyväskylän seudulla maakunnan muuhun tasoon verrattuna merkittävästi alhaisemmat suhteutettuna seutukuntien väestömäärään. Keskimääräisesti alhaisemmin resursoiduilla avohoitoalueilla monipuoliset avohoitopalvelut on usein puutteellisesti järjestetty. Liikkuvat ja potilaan kotiin suuntautuvat avohoitopalvelut puuttuvat monin paikoin maakunnan alueelta Paikoitellen vajaasti toimiva avohoito aiheuttaa epätarkoituksenmukaisia sairaalahoitojaksoja ja hidastaa ja vaikeuttaa potilaan siirtymistä sairaalahoidosta avohoitoon. Tästä aiheutuva ylikuormitus sairaalahoidossa vaikeuttaa sairaalahoidon järjestämistä ja toteuttamista parhaalla mahdollisella tavalla. Potilaan tarkoituksenmukainen hoidon jatkumo ei toteudu tasapuolisen hyvin Keski Suomen eri seutukunnilla. Maakunnan psykiatrinen sairaalahoito on hajallaan. Potilaan hoitojakso voi tapahtua useassa sairaalassa ja useilla osastoilla. Sairaalahoidon sisäisen työnjaon kehittäminen kolmen sairaalan kesken on osoittautunut vaikeaksi, ja tästä syystä potilaan suunnitelmallisen ja tarkoituksenmukaisella tavalla porrastetun hoidon ja kuntoutuksen toteutuminen voi olla sattumanvaraista. Psykiatrinen hoitojärjestelmä ei pysty vastaamaan tarkoituksenmukaisella tavalla pitkittyneiden elämäntilannekriisien aiheuttamasta ahdistuksesta ja masennuksesta kärsivien potilaiden hoidon tarpeeseen. Tämän lisäksi dementoituneiden ja vanhuspsykiatristen potilaiden, pitkäaikaisten skitsofreniapoti

27 27 laiden, nuorten aikuisten potilaiden, kaksoisdiagnoosipotilaiden, psyko orgaanisten potilaiden ja persoonallisuushäiriöisten potilaiden hoito ei toteudu hyvän hoidon edellyttämällä tavalla. Yhteiset hoitolinjat ja yhteinen viitekehys eri potilasryhmien hoidossa ovat puutteellisesti kehittyneet. Sairaaloiden, avohoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstön yhteinen koulutus ja kehittämistyö on vähäistä. Työnjako ja yhteistyö sairaalahoidon ja avohoidon kesken ei kaikilta osin ja kaikilla alueilla toimi. Konsultaatiotoiminta perusterveydenhuoltoon on paikoitellen kehittymätöntä Perusterveydenhuollon henkilöstön psykiatrinen täydennyskoulutus on puutteellista. Maakunnan psykiatrisen hoidon kokonaisvaltainen seuranta, arviointi ja suunnittelujärjestelmä on puutteellinen. 5. Mielenterveyspalveluita ohjaava lainsäädäntö ja valtakunnalliset suunnitelmat 5.1. Mielenterveyspalveluja ohjaava lainsäädäntö Kansanterveyslain (1972) mukaan kunnan tehtävänä on pitää huolta kansanterveystyöstä, johon sisältyy muun ohella mielenterveyspalvelut. Ottaen huomioon, mitä mielenterveyslaissa on säädetty, kansanterveystyössä järjestetään kunnan asukkaiden tarvitsemat sellaiset mielenterveyspalvelut, jotka on tarkoituksenmukaista antaa terveyskeskuksessa. (2a ). Viittaus mielenterveyslakiin ja termi mielenterveyspalvelut merkitsevät lääketieteellisin perustein arvioitavan sairauden tai häiriön vuoksi annettavaa sosiaali ja terveydenhuollon palvelua (Mielenterveyslaki 1 ). Mielenterveyslaki määrittelee kunnan tehtävän mielenterveyspalvelujen järjestämisessä: Kunnan tulee huolehtia alueen mielenterveyspalvelujen järjestämisestä osana kansanterveystyötä siten, kuin kansanterveyslaissa säädetään ja osana sosiaalihuoltoa siten, kuin sosiaalihuoltolaissa säädetään. Osa mielenterveyspalveluista on erikoissairaanhoidon tehtävää, joten sairaanhoitopiiri huolehtii psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta osana muuta erikoissairaanhoitoa. Mielenterveyspalvelut tulee järjestää kunnassa sellaisena, kuin alueella esiintyvä tarve edellyttää. Mielenterveyslaissa edellytetään, että terveyskeskusten, sosiaalihuollon ja erityispalveluja antavien kuntainliittojen kanssa huolehditaan siitä, että mielenterveyspalveluista muodostuu toiminnallinen kokonaisuus. (Mielenterveyslaki, 5 ). Mielenterveyslaki korostaa perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallista kokonaisuutta ja erityisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon mer