Länsi-Suomen malmipotentiaalin kartoitushankkeen toiminta vuosina Olavi Kontoniemi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 04.12.2015 72/2015 Länsi-Suomen malmipotentiaalin kartoitushankkeen toiminta vuosina 2012-2015 Olavi Kontoniemi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 04.12.2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUV AILULEHTI Päivämäärä 1 Dnro 04.12.2015 Tekijät Kantoniemi Olavi olavi.kontoniemi@gtk.fi Raportin laji Loppuraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Länsi-Suomen malmipotentiaalin kartoitushankkeen toiminta vuosina 2012-2015 Tiivistelmä Raportissa on kuvattu hankkeen 2551013 toiminta ja tulokset vuosina 2012-2015. Alueellisia Li-tutkimuksia on tehty Kaustisen alueeliaja kohdentavia Au- ja Cu-Au-tutkimuksia seitsemällä alueella: Seinäjoen Pastossaja Tiilikalliolla, Alajärven Peurakal\iolla, Lestijärven Kivinevalla, Reisjärven Norssinjärvellä, Sievin Pirttijärvellä sekä Kalajoen Hannissa. Hankkeen tutkimista alueista Kaustisen Li-provinssi, Himanganjakso ja Reisjärven porf)tyrialue vaatisivatjatkossa geologisiaja erityisesti malmigeologisia tutkimuksia. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Malmipotentiaalin kartoitus, Länsi-Suomi Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Länsi-Suomi Karttalehdet Muuttiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Arkistoraportti 72/2015 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 34 SUOIDI julkinen Yksikkö ja vastuualue Hanketunnus Länsi-Suomen yksikkö, VA 323 2551013 Alloki<joi'"""'m" "'''"~ ~ 1 Olavi Kantoniemi ~<.17 Allekirjoitus/nimen selvennys GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 04.12.2015 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date 1 Rec. no. 04.12.2015 Authors Kantoniemi Olavi olavi.kontoniemi@gtk.fi Type of report Concluding report Commissioned by Geological Survey offinland Title ofreport Länsi-Suomen malmipotentiaalin kartoitushankkeen toiminta vuosina 2012-2015 Abstract This report describes activities and results ofthe project 2551013 (Mineral potential mapping in westem Finland) in 2012-2015. Regional mineral potential mapping was made in the region ofkaustinen and targeting work in seven areas: at Pasto and Tiilikallio in Seinäjoki, at Peurakallio in Alajärvi, at Kivineva in Lestijärvi, at Norssinjärvi in Reisjärvi, at Pirttijärvi in Sievi and at Hanni in Kalajoki. Some areas for further exploration work are recommended like the Kaustinen Li-province, the Himanka zone and the Reisjärvi porphyry area. Keywords Mineral potential mapping, W estem Finland Geographical area Westem Finland Map sheet Other information Report seria1 Archive code Archive report 38/2015 Tota1 pages 1 Language Price 1 Confidentia1ity 34 Finnish pubtie Unit and section Project code Westem Finland office, V A 323 2551013 Signature/name @~\~ Olavi Kantoniemi ' S ignature/name e GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS o GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN o GEOLOGICAL SURVEV OF FINLAND

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 04.12.2015 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 VANHA AINEISTO JA TUTKIMUSALUEET 3 2.1 Seinäjoen alue 3 2.2 Himangan jakso 4 2.3 Reisjärvi-Lestijärvi 5 2.4 Kaustisen alue 8 3 TUTKIMUKSET 9 3.1 Maastotutkimukset 10 3.1.1 Geofysiikan mittaukset 10 3.1.2 Moreeninäytteenotto 10 3.1.3 Syväkairaus 10 3.2 Muut tutkimukset 10 4 TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 11 4.1 Peurakallio, Alajärvi 11 4.2 Pasto, Seinäjoki 12 4.3 Tiilikallio, Seinäjoki 15 4.4 Norssinjärvi, Reisjärvi 16 4.5 Pirttijärvi, Sievi 17 4.6 Kivineva, Lestijärvi 19 4.7 Hanni, Kalajoki 20 4.8 Kaustisen alueellinen Li-tutkimus 22 4.9 Malmipotentiaaliarviointia tutkimusten pohjalta 23 4.9.1 Himankajakso 23 4.9.2 Reisjärven porfyyrialue 25 4.9.3 Kaustisen Li-provinssi 26 4.9.4 Muu potentiaali LSY:n alueella 26 4.10 Liiteraportit ja muut kirjalliset tulokset 27 5 AINEISTON TALLENNUS JA SÄILYTYS 28 KIRJALLISUUSVIITTEET 29

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Länsi-Suomen aluetoimiston (LSY) alueella mineraalipotentiaali- ja tiedonkeruututkimukset tehtiin aluetoimiston perustamisesta alkaen (2006) vuoden 2011 loppuun saakka vastaavien Etelä- ja Itä-Suomen yksiköiden (ESY ja ISY) hankkeiden suojissa. Vuoden 2012 alussa pantiin käyntiin LSY:n oma mineraali- (malmi-)potentiaalihanke, joka koodattiin tunnuksella 2551013. Seinäjoen alueen tutkimukset siirtyivät vähitellen E-Suomen mineraalipotentiaalin arviointihankkeen (Kärkkäinen) vastuulta vuodesta 2013 alkaen tälle uudelle hankkeelle. Hankkeen 2551013 työt keskittyivät toisaalta Reisjärven alueen kulta-kuparitutkimuksiin ja Seinäjoen alueen kultatutkimuksiin sekä toisaalta Kaustisen alueen litiumtutkimuksiin (kuva 1). Lisäksi tehtiin tutkimuksia Himangan ja Lestijärven alueilla. Tutkimuksia tehtiin pääosin 2-3 tutkijan ja 1 avustavan henkilön voimin. Suunnitellut kokonaisresurssit ovat nähtävissä taulukossa 1. Taulukko 1. Hankkeen resurssisuunnitelmat vuosille 2012-2015. Table 1. Resource plan for the project during 2012-2015. Henkilöresurssit (htkk) 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Tutkijat 4.0 6.0 6.0 9.0 25.0 Tutkimusavustajat 2.5 4.0 4.0 2.5 13.0 Henkilöresurssit yhteensä 6.5 10.0 10.0 11.5 38.0 Menot (k ) 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Menot 386 65 65 93 609 Muut kustannukset 156 235 235 105 731 Kustannukset yhteensä 542 300 300 198 1340 Tutkijoina hankkeessa ovat allekirjoittaneen lisäksi toimineet Jorma Isomaa (vuosi 2013), Heidi Laxsrtöm ja Henrik Wik (2014-2015) sekä ajoittain Matti Niskanen ISY:stä ja tutkimusavustajana Mikko Pelkkala ja tarvittaessa myös Rauli Lempiäinen ISY:stä. Harjoittelijana oli kesällä 2012 Paston ja Tiilikallion työmailla Oulun yliopistossa opiskellut Lauri Tuovinen. Hankesuunnitelman mukaan projektissa suunniteltiin tehtäväksi metallimalmien (myös hi-tech-metallit) alueellisia ja kohteellisia potentiaaliselvityksiä Pohjanmaalla svekofennisellä kallioperäalueella. Hankkeen toiminta tulisi keskittymään kolmeen haastavaan kokonaisuuteen: Himangan jakson kultatutkimuksiin, Kaustisen ympäristön litiumtutkimuksiin ja Keski-Pohjanmaan kulta-kuparitutkimuksiin. Suhteellisen pienistä resursseista johtuen hanketta ei suunniteltu varsinaisesti alueellista työtä tekeväksi kartoitushankkeeksi, vaan se sisälsi pääosin kohdentavan vaiheen tutkimuksia. Hankkeen tulokset julkaistaan GTK:n arkistoraporteissa ja hanke päättyy ja raportoidaan vuoden 2015 lopussa. Seuraavissa kappaleissa on suunnitteluvaiheen perusteluja kolmen päätutkimusaiheen pohjaksi. Vuonna 2004 Himangan jaksolta löydetyn Hirsikankaan kultaesiintymän siirryttyä vuonna 2007 Belvedere Resources Ltd:n haltuun GTK:n tutkimukset alueella loppuivat. Koska seudulta on tullut jatkuvasti uusia harrastajien viitteitä eivätkä Hirsikankaan ympäristön tutkimukset ole jatkuneet toivotulla tavalla, kat-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 sottiin mineraalipotentiaali-tutkimusohjelman tiedonkeruu-osion työkokouksessa keväällä 2011 tarpeelliseksi kasvattaa GTK:n roolia Himangan jakson tutkimuksissa. Kuva 1. Hankkeen tutkimuskohteet vuosina 2012-2015. Pohjakartta MML ja Haltik. Fig. 1. Research targets of the project during 2012-2015. Base map MML and HALTIK. GTK on tehnyt Kaustisen alueella litiumtutkimuksia vuodesta 2003 alkaen ja merkittävimmät tulokset ovat olleet Leviäkankaan, Syväjärven ja Rapasaarten esiintymien löytyminen. GTK on osallistunut Litutkimuksiin ESY:n budjettihankkeiden sekä LSY:n yhteisrahoitteisen KaLi-hankkeen kautta. Koska ESY:n litiumtutkimukset ovat siirtymässä Tammelan alueelle, LSY:n rooli Kaustisen seudulla tulee kasvamaan sekä alueellisissa että kohdentavissa töissä. Inmet on lisännyt huomattavasti aktiivisuuttaan Raution ympäristössä aiheenaan porfyyrityypin esiintymien etsiminen ja tutkiminen. GTK:lle on kertynyt runsaasti vuosien kuluessa viitteitä Au-Cu-tyypin esiintymistä, mutta paria poikkeusta lukuun ottamatta niitä ei ole hyödynnetty potentiaalitutkimuksissa. Inmet oli tehnyt runsaasti uusia varauksia keskeisillä alueilla, joten tutkimukset jouduttiin kohdentamaan vapaille seuduille eli pääosin Reisjärvi-Lestijärvi -alueelle. Koska kyseessä oleva hanke ei ollut varsinainen malmipotentiaalin kartoitushanke, tässä loppuraportissa noudatetaan raportointiohjetta vain soveltuvin osin. Tutkimuskohteiden valintaa ohjasi suurelta osin aikaisemmin haetut ja hankkeen aikana saadut valtaus- ja malminetsintäluvat TUKES:lta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 2 VANHA AINEISTO JA TUTKIMUSALUEET Hankkeessa ei ollut tarkoitusta tehdä jonkun geologisen alueen perusteellista malmipotentiaaliselvitystä, vaan tarkoitus oli kasvattaa tietyn alueen potentiaalia kohdentavin tutkimuksin. Valtaus- ja malminetsintäluvat ja aikaisemmat vastaavat tutkimukset sekä uudet viitteet (kansannäytetoiminta) ohjasivat alue- ja kohdevalintaa. 2.1 Seinäjoen alue Seinäjoen alueen tutkimukset olivat pääosin Etelä-Suomen mineraalipotentiaalihankkeen vastuulla, joten niistä kerrotaan tarkemmin ko. hankkeen loppuraportissa. Hankkeen 2551013 työt vuodesta 2013 alkaen keskittyivät pääosin Tiilikallion ja Paston kohteiden (ks. kuva 2) loppuunsaattamiseen ja raportointiin sekä Tiilikallion kohteesta tehdyn opinnäytetyön ohjaamiseen. Kaikki alueelliset ja kohdentavat työt tehtiin ja raportoitiin Kärkkäisen vetämässä hankkeessa. Seinäjoen tutkimusten aikaan tehtiin myös Alajärven Peurakalliolla kairaukset, jotka pohjautuivat vuonna 2008 lähetettyyn (Paalijärvi) kultapitoiseen näytteeseen. Näyte oli peräisin ojanpohjan kalliopaljastumasta ja sisälsi reilut 9 ppm kultaa. Kuva 2. GTK:n Seinäjoen alueen tutkimuskohteet vuosina 2012 2015. Fig. 2. Research targets of GTK in the Seinäjoki area during 2012 2015.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 2.2 Himangan jakso Geologian tutkimuskeskus, Outokumpu Oy ja Rautaruukki Oy ovat tehneet Raution batoliitin ympäristössä runsaasti malminetsintää varsinkin 1950-luvulta 1980-luvulle, mutta sen jälkeen tutkimuksia on tehnyt pääasiassa GTK (ks. kuva 3). 2000-luvulla tehdyissä tutkimuksissa GTK paikansi 3 kohdetta: Huhtala (Lestinen & Mursu 2006), Alapää (Lestinen & Mursu 2005) ja Hirsikangas (Kontoniemi & Mursu 2006 a). Kuva 3. Raution batoliitin ympäristön tunnetut kultakohteet. Pohjakartta DigiKP200/GTK/2015. Fig. 3. Known gold occurrences near the Rautio batholith. Base map DigiKP200/GTK/2015. Himankajakson tutkimukset alkoivat GTK:n osalta vuonna 2004 ja ne käynnistyivät harrastelija Ahlholmin löytämästä kultapitoisesta lohkareesta. Lohkareen lähtöpaikaksi osoittautui Hirsikangas, joka siirtyi kahden vuoden tutkimusten ja kansainvälisen tarjouskilpailun jälkeen Belvedere Resources Ltd:lle. Himankajaksolta on tämän jälkeen lähetetty kuitenkin runsaasti kultaviitteitä kansannäytetoimistoon. Kaikki viitteistä eivät voi olla tunnetusta Hirsikankaan esiintymästä (ks. kuva 4). Alueelle päästiin kuitenkin vasta vuonna 2014, kun Nordic Mines luopui laajasta valtausalueestaan Märsylän ja Hirsikankaan välillä. Tutkimukset päätettiin kohdentaa viitteiden perusteella Hannin alueelle, jonne tehtiin varaus keväällä 2014.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 Kuva 4. Himankajakson kultaesiintymät ja alueen kultaviitteet magneettisella kartalla. Kairanreiät punaisilla ympyröillä ja viitteet keltamustilla ja sinisillä ympyröillä. Pohjakartta MML ja Haltik. Fig. 4. Gold occurrences of the Himanka zone and indications (boulders and bedrock) of the area presented on the magnetic map. Drill holes = red circles, indications = black + yellow and blue circles. Base map MML and HALTIK. 2.3 Reisjärvi-Lestijärvi Reisjärven ja Lestijärven alueilla malmitutkimuksia ovat tehneet pääasiassa Outokumpu Oy ja Geologian tutkimuskeskus. Nykyään Reisjärven Pitkäjärven alueella toimii myös Belvedere Resources Ltd. Reisjärven Kangaskylän alueen kultatutkimuksilla on pitkät perinteet. Outokumpu Oy:n malminetsintä teki töitä Kangaskylällä vuosina 1970-83 ja 1984-86. Töiden tuloksena paikannettiin kaksi pientä kultaesiintymää, Kangaskylä ja Ahveroinen. Tutkimukset on kuvattu Outokumpu Oy:n sisäisissä raporteissa 001/2341/TEH/84 (Huhtala 1984) ja 001/234112/EAS/87 (Sandberg 1987 a). Geologian tutkimuskeskus (GTK) teki myös 1990-91 Tiaiskurun alueelta löydetyn (Aaro Paananen) hyvän Cu-Co lohkareen (K/901644) takia malminetsintä-tutkimuksia. Töistä on tehty tutkimuskortti M19/2341/-92/1/10 (Västi 1992).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 Vuosituhannen vaihteessa Kangaskylän alueelta lähetettiin taas runsaasti uusia malmiviitteitä, jonka seurauksena myös malminetsintätutkimukset vilkastuivat mm. GTK:n ja Belvedere Resources Ltd:n toimesta. GTK raportoi tutkimuksensa Norssinjärven (Kontoniemi & Mursu 2006 b) ja Katajanevan (Kontoniemi & Mursu 2007) työmailta. Vuosina 2003-2005 valtausalueella Norssi 1 tehtyjen tutkimusten paras tulos oli 4 m:n kuparilävistys (0.98 % Cu) kairanreiässä numero R 527. Norssinjärven ja lisäksi hieman pohjoisempana sijaitsevan Pirttijärven alueille palattiin jälleen 5-6 vuotta myöhemmin, koska alueilta lähetettiin uusia kansannäytteitä Paanasen ja Sainkankaan toimesta. Norssinjärven työmaa käynnistyi Aaro Paanasen vuonna 2009 lähettämistä hyvistä kultapitoisista lohkareista Norssinjärven S-puolelta (kuva 5). Parhain porfyyrilohkare sisälsi 67 g/t kultaa. Sysäyksen Pirttijärven tutkimuksille antoivat Reino Sainkankaan vuonna 2010 lähettämät kulta- ja kuparipitoiset lohkareet Pirttijärven NE-puolelta. Paras lohkare sisälsi reilut 56 g/t kultaa. Norssinjärvellä oli tarkoitus selvittää kuparimineralisaation jatkuvuus itä-länsisuunnassa ja kultalohkareiden lähtöympäristö. Pirttijärven lohkareiden lähtöpaikka oli myös tarkoitus selvittää. Kuva 5. GTK:n aikaisemmin tekemiä tutkimuksia Norssinjärven alueella. Pohjakartta MML ja HALTIK. Fig. 5. Earlier work by GTK in the area of Norssinjärvi. Base map MML and HALTIK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 Ns. Lestinkaarella ja sen länsipuolisella granitoidialueella ovat OKU ja GTK tehneet malmitutkimuksia eri kohteissa (ks. kuva 6). Sykäräisissä on paikannettu pieni kuparimineralisaatio (0.2 Mt/1.95 % Cu)(Lindmark 1976 ja Sandberg 1986). Muita kairattuja sulfidiesiintymiä ovat Eltoneva (Kärkkäinen & Sarapää 1999) ja Syri (Västi 1991). Lestinkaaren itäosassa (mm. Järventausta) on OKU tehnyt malmitutkimuksia 1980-luvulla (Sandberg 1987 b). Kuvan 6 keskiosassa sijaitseva granitoidialue ja sen N-kulmassa sijaitseva heikko magneettinen häiriö päätettiin tutkia tarkemmin Länsi-Suomen malmipotentiaalihankkeen toimesta, koska alueen kaakkoispuolella (mm. Karhuharjulla) oli runsaasti OKU:n tutkimusten jäljiltä kupari-kultalohkareita ja koska ko. anomalia-alueelta löytyi esitutkimuksissa kuparikiisua kalliosta. Kuva 6. Lestijärven alueen sulfidiesiintymien ja Kivinevan kohteen sijainti matalalentomagneettisella kartalla. Keltamustat kolmiot kultaviitteitä ja vihreät neliöt kultakupariviitteitä. Pohjakartta MML ja HALTIK. Fig. 6. Location of sulphide deposits of Lestijärvi and the Kivineva target on the low altitude aeromagnetic map. Black triangles with yellow circles are gold indications and green squares are gold-copper indications. Base map MML and HALTIK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 2.4 Kaustisen alue Kaustisen alueen litiumtutkimuksilla ovat pitkät perinteet alkaen 1960-luvulta. Alueen esiintymiä (mm. Emmes ja Länttä) ovat tutkineet ensin Suomen Mineraali Oy, sitten Partek ja lopuksi Keliber Oy. GTK osallistui vuosien 2003 ja 2011 välillä kolmen merkittävän Li-esiintymän tutkimuksiin. Päivänevan (Ahtola et al. 2010 a), Syväjärven (Ahtola et al. 2010 b) ja Rapasaarten (Kuusela et al. 2011) esiintymät kilpailutuksen kautta Keliber Oy:lle (ks. kuva 7). Tutkimukset tehtiin pääosin Etelä-Suomen yksikön hankkeissa, mutta LSY osallistui Rapasaarten tutkimuksiin yhteisrahoitteisen KaLi-hankkeen kautta (Kontoniemi 2011). Kuva 7. Kaustisen alueen tunnetut Li-esiintymät geologisella kartalla (DigiKP200/GTK/2015). Fig. 7. Known Li-deposits of the Kaustinen area presented on the geological map (DigiKP200/GTK/2015). Länsi-Suomen yksikkö teki kuitenkin pääasiassa alueellisia Li-potentiaalitutkimuksia käyttäen hyväksi vanhoja 1970-luvulla kerättyjä moreeninäytteitä, joista ei ollut määritetty silloisella analytiikalla esim. moreenin Li-pitoisuutta. Näytteitä analysoitiin kaikkiaan 7662 kpl, joista osa (542 kpl) tehtiin jo testimielessä yhteisrahoitteisen KaLi-hankkeen (3551001) yhteydessä (Kontoniemi 2011). Muuten työt tehtiin GTK:n omissa budjettihankkeissa (2141007 ja 2551013).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 3 TUTKIMUKSET Hankkeelle suunnitellut resurssit eivät toteutuneet täysin (taulukko 2 ja kuva 8), koska hanketta toteuttavalla ryhmällä oli tuona aikana useita yhteisrahoitteisia hankkeita käynnissä (esim. JONI-hanke ja eri POSKI-hankkeet). Hankevetäjä toimi myös vuonna 2013 vt. toimialapäällikkönä. Taulukko 2. Hankkeen resurssit vuosina 2012-2015. Table 2. Resources of the project during 2012 2015. 2012 2013 2014 2015_Q3 Yksiköt Htkk Palkat Kulut Htkk Palkat Kulut Htkk Palkat Kulut Htkk Palkat Kulut 32 3.31 12392 484344 25.46 118907 42232 20.54 94954 69830 13.07 63510 5948 40 0.56 2419 0.13 546 936 0.91 5062 1309 0.55 2796 80 6.67 19953 12715 10.71 32183 25544 19.3 59400 38987 1.86 6754 6211 Muut 0.12 388 455 0.16 550 11721 142 0.02 116 201 Yht. 10.66 35152 497514 36.46 152186 80433 40.75 159416 110268 15.5 73176 12360 600000 500000 400000 300000 Suunniteltu_ Toteutunut_ 200000 100000 0 1 2 3 4 Kuva 8. Suunniteltujen ja toteutuneiden resurssien vertailu hankkeessa 2551013 vuosina 2012 (1) 2015 (4). Fig. 8. Planned resources compared to realized resources of the project 2551013 during 2012 (1) 2015(4).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 3.1 Maastotutkimukset Hankkeen 2551013 maastotutkimukset käsittivät hieman geofysiikan mittauksia ja moreeninäytteenottoa, mutta pääosin kairausta, sillä osa maastotutkimuksista oli tehty jo edeltävien hankkeiden aikana. 3.1.1 Geofysiikan mittaukset Lestijärven Kivinevan tutkimuksiin liittyi myös magneettista mittausta ja IP-mittausta vuonna 2012 2.45 km 2 :n alueella. Samoilla menetelmillä mitattiin Kalajoen Hannin työmaalla 0.5 km 2 kesällä 2015. 3.1.2 Moreeninäytteenotto Moreeninäytteenottoa on tehty vain kahdella työmaalla, Reisjärven Norssinjärvellä ja Lestijärven Kivinevalla. Norssinjärvellä otettiin vuonna 2013 97 näytettä 94 eri pisteestä ja Kivinevalla samana vuonna 116 näytettä 116 pisteestä. 3.1.3 Syväkairaus Kaikilla hankkeen raportoimilla työmailla kairattiin GTK:n omalla kairauskalustolla. Taulukossa 3 on esitetty kairausmäärät työmaittain. Kaustisen alueellisen työn yhteyteen ei kuulunut kairausta. Taulukko 3. Hankkeen kairaukset vuosina 2012 2015. Table 3. Diamond drilling of the project during 2012 2015. 2013 2014 2015 Kohde Reikiä m Reikiä m Reikiä m Yhteensä (m) Pasto Tiilikallio Peurakallio Norssinjärvi Pirttijärvi Kivineva Hanni* 7 4 500.60 475.00 3 6 6 3 4 5 256.50 520.00 685.90 341.10 420.70 483.00 4 500.60 256.50 995.00 685.90 341.10 420.70 483.00* Yhteensä 11 975.60 27 2707.20 4 3682.80* * = Hannin 2015-kairaukset ovat menossa 3.2 Muut tutkimukset Tutkimuksista kerätyistä näytteistä tehtiin kaikkiaan 8000 kpl kemiallisia analyysejä. Kaikki hankkeen analyysit tilattiin Labtium Oy:ltä. Petrologisia tutkimuksia varten tehtiin kaikkiaan 48 kiillotettua ohuthiettä GTK:n Kuopion laboratoriossa. Näitä koskeva erittely on taulukossa 4.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 Taulukko 4. Hankkeen tilaamat kemialliset analyysit ja ohuthieet. Table 4. Chemical analyses and thin sections ordered by the project. Kohde Moreeninäytteet Kairanäytteet Muut Hieet Pasto (2013) Tiilikallio (2012-2013) Peurakallio (2013-2014) Norssinjärvi (2013-2014) Pirttijärvi (2014) Kivineva (2013-2014) Hanni (2014-) kesken 97 116 305 90 302 84 111 164 187 25 10 5 25 10 6 7 Kaustinen (2012-2013) 6504 Yhteensä 6717 1243 40 48 4 TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA Hankkeessa tehtiin alueellisia tutkimuksia käytännössä vain Kaustisen alueella, joten tuloksia käsitellään tässä yhteydessä parhaiten työmaittain. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu lyhyesti tutkimusten tulokset. 4.1 Peurakallio, Alajärvi Syksyllä 2013 ja kesällä 2014 toteutettiin Peurakallion kairaukset (10 reikää / 995.00 m). Varauksella ja maanomistajan luvalla tehdyt työt raportoitiin vuoden 2014 lopussa GTK:n sisäisenä raporttina (Laxström & Kontoniemi 2015), josta seuraavassa tiivistelmä. Peurakallion tutkimusalue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Alajärven kunnassa. Tutkimukset alueella alkoivat vuonna 2008 sen jälkeen, kun harrastelijamalminetsijä oli lähettänyt Geologian tutkimuskeskukselle kallionäytteen, jossa oli 9520 ppb kultaa. Vuoteen 2013 saakka tutkimukset tehtiin Etelä-Suomen mineraalipotentiaalihankkeen (Kärkkäinen) suojissa. Alueella on tehty kallioperäkartoitusta, geofysikaalisia maastomittauksia, geokemiallista näytteenottoa sekä syväkairausta (hanke 2551013). Kulta esiintyy pääsääntöisesti dioriittisen ja kvartsidioriittisen kiven vaihettumisvyöhykkeellä, jossa kivi on hiertynyttä ja muuttunutta. Vyöhykkeessä esiintyy kvartsijuonia ja arseenikiisua. Paras 1 m:n lävistys reiässä P4122013R1 sisälsi syvyydellä 69.00-70.00 5010 ppb kultaa ja 4850 ppm As (ks. kuva 9). Reikä on kairattu aihekallion alapuolelle. Kultapitoista horisonttia pystyttiin seuraamaan kairauksin n. 300 m:n matkalla. Muita kohtalaisia Au-lävistyksiä oli esim. R3:ssa syvyydellä 71.00-72.00 (Au 2260 ppb, As 1060 ppm) ja R7:ssa syvyydellä 90.00-91.00 (Au 2280 ppb, As 4070 ppm). Kultapitoisuudet laskivat heti parhaan pätkän ulkopuolella satoihin ppb:hin.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 Kuva 9. Kairasydäntä reiässä P4122013R1. Paras lävistys välillä 69.00-70.00. Fig. 9. Drill cores in DH P4122013R1. The best section is from 69.00 m to 70.00 m. 4.2 Pasto, Seinäjoki Seinäjoen Paston tutkimuksista Länsi-Suomen malmipotentiaalihankkeen tehtäväksi tulivat viimeisen vaiheen kairaus (ks. kuva 10) ja tutkimusten raportointi (Wik & Isomaa 2014). Tutkimukset tehtiin alusta (2007) vuoteen 2012 saakka Etelä-Suomen vastaavan hankkeen toimesta (Kärkkäinen) ja maanomistajan luvalla, mutta vuoden 2013 alussa tulivat Paston 3 valtaushakemusta (haettu 2009) voimaan. Mineralisaation vallitsevina kivilajeina ovat mafiset ja intermediääriset vulkaniitit (porfyriitit), jotka ovat pienialaisina osueina kiilleliuskeiden joukossa. Leikkaavina juonikivinä tavataan kvartsi- ja pegmatiittijuonia. Malmimineraaleina esiintyy arseeni- ja magneettikiisua sekä paikoin vähän rikkikiisua. Kulta esiintyy hiertyneissä vyöhykkeissä arseenikiisun kanssa sekä paikoin kvartsijuonien yhteydessä. Parhaita lävistyksiä on saatu ns. Larvamäen alueelta (ks. kuvat 10 ja 11), missä esim. R40:ssä on välillä 68.50 82.50 (14 m) kultapitoisuus keskimäärin 0.94 ppm (69 m @ 0.42 ppm). Parhaita yksittäisiä pitoisuuksia on Leviäkallion alueella R13:ssa (2.00 m @ 3.77 ppm) ja Larvamäen alueella R325:ssa (2.00 m @ 7.83 ppm) sekä R47:ssa (4.75 m @ 1.58 ppm).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 Prof. In Fig. 11 Kuva 10. Paston kohteen kairaukset vuosina 2009 2013. Kuvan 11 profiili on merkitty kuvaan. Pohjakartta MML ja HALTIK. Fig. 10. Diamond drillings during 2009 2013 in the Pasto target. Profile in Fig. 11 is also marked. Base map MML and HALTIK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 Kuva 11. Larvamäen keskiosasta kairausprofiili (ks. kuva 10). Fig. 11. Drilling profile (fig. 10) in the central part of Larvamäki.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 4.3 Tiilikallio, Seinäjoki Tiilikalliolla suoritettiin hankkeen 2551013 toimesta loppukesästä 2014 tarkentava kairaus esiintymän SE-osaan (3 reikää / 256.50 m) ja työt raportoitiin keväällä 2015 (Kontoniemi 2015 a), josta tiivistelmä seuraavassa. Aikaisemmat työt oli tehty Etelä-Suomen mineraalipotentiaalihankkeen toimesta. Geologian tutkimuskeskus tutki Seinäjoen Haapaluoman kylän Tiilikallion kultapotentiaalia vuosien 2009 2014 aikana. Kohteella tehtiin geofysikaalisia mittauksia, moreenigeokemiaa, geologista kartoitusta ja syväkairausta. Tiilikallion kultaesiintymä on tyypillinen svekofenninen hiertovyöhykesidonnainen orogeeninen esiintymä, jonka isäntäkivi on plagioklaasi- tai uraliittiplagioklaasiporfyyri. Porfyyrimuodostuman NE-reunassa on parin metrin levyinen voimakkaammin hiertynyt ja kvartsiutunut vyöhyke, jossa on myös eniten sulfidimineraaleja (arseenikiisu, magneettikiisu). Hiertymisen seurauksena porfyyri on muuttunut lähinnä granoblastiseksi ja siinä on nähtävissä vain jäänteitä plagioklaasi- ja sarvivälkehajarakeista. Kvartsiutumisen lisäksi kivi on saussuriittiutunut, serisiittiytynyt ja kloriittiutunut ja paikoin on myös kvartsikarbonaattijuonia. Kultaa ja sen seuralaismineraaleja (eniten metallista vismuttia) esiintyy sekä silikaattien yhteydessä että arseenifaasissa omina rakeinaan. Hilakultaa ei ole merkittävästi. Kairausten perusteella tutkitun alueen SE-osassa on tavoitettu parhaita kultapitoisuuksia. Paras yksittäinen lävistys saatiin reikään N3442011R6, jossa syvyydellä 54.70-61.70 (7 m) oli keskimäärin 1490 ppb kultaa ja 4637 ppm arseenia (kuva 12 ja taulukko 5). Lauri Tuovinen teki kohteesta vuonna 2013 Oulun yliopistolle pro gradu tutkielman. Kuva 12. Tiilikallion kairanreikien sijainti. Fig. 12. Location of drill holes at Tiilikallio.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 Taulukko 5. Parhaat kultalävistykset Tiilikalliolla. Table 5. Best intersections (Au) at Tiilikallio. Reikätunnus Hole-ID N3442011R3 N3442011R4 (including) N3442011R6 (including) N3442014R53 (including) Yläsyvyys From 70.80 25.00 25.00 54.70 57.70 49.00 52.00 Alasyvyys To 71.90 34.00 27.00 61.70 58.70 56.00 53.00 Väli (m) Interval (m) 1.10 9.00 2.00 7.00 1.00 7.00 1.00 Au (ppb) As (ppm) Cu (ppm) 3020 833 1590 1490 3700 788 2250 1590 7366 14350 4637 6180 4879 20600 165 87 36 130 146 95 90 4.4 Norssinjärvi, Reisjärvi Reisjärven Norssinjärven (Norssi 2 ja 3) valtauksilta tehtiin vuonna 2015 normaali TUKES:n ohjeistama vuosiraportti (Kontoniemi 2015 b), josta seuraavassa tiivistelmäsivu. Norssinjärven tutkimusalue sijaitsee Reisjärven kunnan pohjoisosassa karttalehdellä Q413 Kangaskylässä. Nykyinen tutkimusvaihe käynnistyi Aaro Paanasen vuonna 2009 lähettämistä hyvistä kultapitoisista lohkareista Norssinjärven S-puolelta. Parhain porfyyrilohkare sisälsi 67 g/t kultaa. Päätös valtausalueiden Norssi 2-3 hyväksymisestä saatiin TUKES:lta 1.10.2012, jonka jälkeen tehtiin suunnitelmat tuleville tutkimuksille, joihin kuului moreeninäytteenottoa (94 pistettä) ja syväkairausta (6 reikää/685.90 m). Tutkimuksilla oli tarkoitus selvittää toisaalta hyvien kultalohkareiden lähtöpaikka ja toisaalta jatkaa vuonna 2005 paikannetun kuparimineralisaation tutkimusta. Aihelohkareiden kaltaista kultarikasta porfyyriä ei tavoitettu, mutta kuparimineralisaatiota seurattiin kairauksin 200 300 m itään päin alkuperäisestä lävistyksestä. Paras yksittäinen lävistys saatiin reikään nro Q4132014R9, jossa välillä 53.00-65.00 (12 m) oli keskimääräinen kuparipitoisuus 1.20 %. Kultapitoisuus samalla välillä oli keskimäärin 130 ppb. Parhaassa 4 m:n pätkässä samassa lävistyksessä vastaavat pitoisuudet olivat 2.56 % ja 270 ppb (kuva 13 ja taulukko 6). Norssinjärven plagioklaasi- ja plagioklaasikvartsiporfyyri näyttää olevan kokonaisuudessaan malmikriittinen, vaikka vielä ei ole löytynyt merkittävää esiintymää. Porfyyrin deformaatio- ja muuttumisaste vaihtelee riippuen siitä, kuinka lähellä ollaan sisäisiä hiertosaumoja tai laajempia hiertovyöhykkeitä. Porfyyri on yleisesti muuttunutta (SERI, SAUS, KLOR, KARB + GRAN), mutta kuparimineralisaation kivi on selvästi suuntautunutta (gneissimäistä) ja voimakkaasti muuttunutta. Edellä kerrottujen mineraalien lisäksi ainakin kuparimineralisaation W-osassa on myös kordieriittia. Tulevissa tutkimuksissa tulisi selvittää Cu-mineralisaation mahdollinen jatkuminen itään ja länteen myös mafisten vulkaniittien poikki, koska näyttää siltä, että mineralisaation suuntaus ei noudata alueen kivilajien kulkua. Lisäksi pitäisi selvittää fluidien lähde, onko mahdollista porfyyrityyppinen malminmuodostus ja onko alueen montsoniittisilla kivillä roolia malminmuodostuksessa. Edelleen näissä tutkimuksissa jäi löytymättä harrastaja Paanasen lähettämien hyvien kultalohkareiden lähtöalue.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 R527 R526 Kuva 13. Cu-mineralisaation pintapuhkeama-alue (musta alue). Pohjakartta MML ja HALTIK. Fig. 13. Surface section of Cu-mineralization (black area). Drilling in 2005(blue circles) and in 2014 (red circles). Base map MML and HALTIK. Taulukko 6. Parhaat lävistykset Norssinjärven kairauksissa. Table 6. The best intersections from drillings in Norssinjärvi. R-nro Väli (m) Pituus (m) Cu (%) Au (ppb) M234105R 527 Q4132014R 3 Q4132014R 4 Q4132014R 9 4.5 Pirttijärvi, Sievi 41.50-45.50 41.50-50.80 sisältäen 18.50-24.50 53.00-65.00 sisältäen 4.00 9.30 3.30 6.00 12.00 4.00 Sysäyksen Pirttijärven tutkimuksille antoi harrastelija Reino Sainkankaan vuonna 2010 lähettämät Au- ja Cu-pitoiset lohkareet. Parhaassa oli kultaa 56.6 ppm ja kuparia 500 ppm (kuva 14). Kohteeseen kairattiin kesällä 2014 3 reikää (341.10 m) ja tutkimukset raportoitiin keväällä 2015 (Kontoniemi 2015 c), josta tiivistelmä seuraavassa. 0.98 0.73 1.88 0.23 1.20 2.56 122 261 762 63 130 270

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 Sievin Pirttijärven tutkimusalue sijaitsee ns. Pikkuradan varressa lähellä Reisjärven ja Sievin rajaa n. 7 km Kangaskylästä luoteeseen. Tutkimuksia varten alueelle tehtiin varaus vuoden 2010 lopulla nimellä Pirttijärvi (2010130) ja vuotta myöhemmin haettiin malminetsintälupaa nimellä Pirtti 1 (ML2011:0026), joka myönnettiin 29.01.2014. Malminetsintälupa raukesi GTK:n aloitteesta 19.02.2015. Alueella tehtiin geofysikaalisia maastomittauksia ja syväkairausta. Kairauksilla lävistettiin IP-varautuvuuskartassa erottuva mineralisoitunut hiertovyöhyke. Vyöhykkeen kivilaji on blastoporfyyristä plagioklaasiporfyyriä, jonka voimakkaimmin hiertyneissä osissa on vaihtelevasti magneetti-, rikki-, arseeni- ja kuparikiisua. Hietutkimusten perusteella kultaa näyttäisi olevan sekä sulfidien että silikaattien yhteydessä. Paras kairauksissa tavattu lävistys saatiin reikään R17 välille 16.00 18.00 (2.00 m) keskipitoisuudella 1257 ppb kultaa (kuva 15 ja taulukko 7). Kairauksilla ei tavoitettu yhtä korkeita kultapitoisuuksia kuin aihelohkareessa oli, mutta lohkareet ovat kuitenkin Pirttijärven porfyyristä peräisin. Aihe ja sen ympäristö vaatisi jatkossa tutkimuksia suuremmalla satsauksella. Pirttijärven ja Norssinjärven alueen porfyyreissä esiintyvillä mineralisaatioilla on potentiaalia. Lisäksi olisi tärkeätä selvittää Pirttijärven NW-puolisen suuntautumattoman montsoniitin rooli alueen kulta- ja kuparirikastumissa. Kuva 14. Au- ja Bi-Sb-Te-mineraaleja silikaattirakeiden välitiloissa. Kansannäyte 20102540. Fig. 14. Au- and Bi-Te-minerals between silicate grains. Layman sample 20102540.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19 Kuva 15. Pirttijärven kairanreikien sijainti IP-kartalla. Fig. 15. Location of drill holes at Pirttijärvi on the IP-map. Taulukko 7. Parhaat kiisulävistykset Pirttijärvellä. Table 7. Best sulphide intersections at Pirttijärvi. Reikätunnus Hole-ID Q4132014R8 Q4132014R17 Yläsyvyys From 7.00 16.00 Alasyvyys To 10.00 18.00 Väli (m) Interval (m) 3.00 2.00 Au (ppb) As (ppm) Cu (ppm) 441 1257 1095 2295 824 321 4.6 Kivineva, Lestijärvi Geologian tutkimuskeskus on vuosina 2012 2014 tutkinut Lestijärvellä sijaitsevan Kivinevan alueen kultapotentiaalia. Alueelta on aiemmin löydetty kulta- ja kuparipitoisia lohkareita. Kivinevan tutkimusten tavoite oli selvittää lohkareitten lähtökohta tutkimalla tonaliitin ja vulkaniittien kontaktivyöhykkeessä oleva magneettinen anomalia. Tutkimusalueella tehtiin magneettisia ja IP-maastomittauksia, iskuporanäytteenottoa ja syväkairausta. Analysoitujen näytteiden kulta- ja kuparipitoisuudet olivat sekä moreenissa että kalliossa jokseenkin anomaalisia, mutta viitteitä varsinaisesta mineralisaatiosta ei saatu. Tehtyjen tutkimusten perusteella ei pystytty selittämään myöskään magneettisen anomalian aiheuttajaa. Tutkimukset lopetettiin ja niistä tehtiin GTK:n sisäinen raportti (Wik 2015).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 20 4.7 Hanni, Kalajoki Himanka-jakson Hirsikankaan S-puolisen osan vapauduttua Nordic Mines:n valtauksista päätettiin tehdä varaus Hannin aluelle ja siellä toteutettiin pienimuotoinen kalliohavainnointi, geofysiikan mittaus ja alustava kairaus syksyllä 2014 (5 reikää / 483.00 m, kuva 16). Kairausta on jatkettu vielä syksyllä 2015 neljällä reiällä. Kairausten suunnittelu perustui Jalander-magnetometrillä tehtyihin profiileihin sekä kalliohavaintoon OMK$-2014-2 (kuva 16), jonka mukaan paljastuman kvartsikivessä oli parhaimmillaan 1.5 ppm kultaa. Kairattu mineralisaatio sijaitsee Hirsikankaan tapaan Himangan jakson vulkaniittien ja kiilleliuskeen kontaktialueella jälkimmäisen puolella. Kiilleliuskeessa on parhaimmillaan yli 10 metrin levyisiä karsihorisontteja, jotka sisältävät vaihtelevasti rikkikiisua ja arseenikiisua sekä hieman kultaa. Parhaimmat kultapitoisuudet ovat kuitenkin kapeissa, vain heikosti muuttuneissa kvartsijuonissa karsihorisontin ja vulkaniittimuodostuman välissä. Tähän mennessä paras lävistys on saatu reikään Q4212014R3 (taulukko 8). Siinä tavattiin myös näkyvää kultaa. Yleisesti ottaen perusmetalli- ja arseenipitoisuudet ovat hyvin alhaisia. Kuva 16. Hannin kairanreikien (punaiset pisteet) ja paljastumahavaintojen (keltaiset neliöt) sijainti magneettisella maastomittauskartalla. Pohjakartta MML ja Haltik 2015. Fig. 16. Location of drill holes (red circles) and outcrops (yellow squares) on the ground magnetic map.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 21 Taulukko 8. Hannin työmaan parhaimmat kultalävistykset 2014. Table 8. The best intersections at Hanni in 2014. Reikätunnus Hole-ID Q4212014R 1 (including) From To Väli (m) Interval (m) 31.60 39.60 8.00 31.60 33.60 2.00 Au (ppb) 604 1360 As (ppm) 130 18 Kivilaji Rock Karsi (Skarn) Karsi (Skarn) Q4212014R 3 (including) 35.40 35.90 40.90 36.90 5.50 1.00 3233 14800 76 22 Kiilleliuske+kvartsijuoni Mica schist + quartz vein Q4212014R 5 39.70 40.70 1.00 43800 11 Kiilleliuske+kvartsijuoni Kairaus- ja analyysitulosten perusteella tuntuu siltä, että kairattu mineralisaatio edustaa fluidisysteemin yläosia, koska perusmetallit ja arseenipitoisuus on alhainen verrattuna Hirsikankaaseen. Myös hippukulta viittaa samaan suuntaan (ks. kuva 17). Kuva 17. Kultarakeita kvartsijuonessa R 3:ssa. Fig. 17. Gold grains in the quartz vein of drill hole R 3.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 22 4.8 Kaustisen alueellinen Li-tutkimus Kuten aikaisemmin kerrottiin, Kaustisen vanhan moreeniaineiston uudelleen analysointia tehtiin vuosina 2010 2012 kaikkiaan kolmessa eri hankkeessa: yhteisrahoitteisessa KaLi-hankkeessa (3551001), hitech-metallit hankkeessa (Sarapää, 2141007) ja viimeksi Länsi-Suomen malmipotentiaalihankkeessa (2551013). Tuloksista on kerrottu myös kolmessa eri raportissa (Kontoniemi 2011, 2012 ja 2013) ja lisäksi tehtiin raportti Rapasaarten kohteen vaahdotuskokeista (Niemistö & Kontoniemi 2013). Kaikkiaan 7662 näytteestä analysoitiin Li ja osasta (7120 näytettä) 40 muuta alkuainetta. Litiumin analysointiin käytettiin moreenin keskifraktiota ja natriumperoksidisulatetta. Raportit sisältävät analyysiaineiston tilastollista tarkastelua sekä Li:n ja Be:n alueellisen jakaantumisen karttakuvien muodossa (ks. kuva 18). Kartalla voidaan rajoittaa useita Li-anomaalista alueita tunnettujen esiintymien ulkopuolelta. Tehty tutkimus luo hyvän pohjan tuleville kohdentaville töille. Kuva 18. Litiumin alueellinen jakauma Kaustisen alueen moreenissa. Määritysrajan (10 ppm) alapuoliset arvot on korvattu kartassa 5 ppm:llä. Karttaan on merkitty myös tunnetut Li-esiintymät. Fig. 18. Regional distribution of Li in till. Values below detection limit (10ppm) have been assigned to 5 ppm. Lithium deposits in the area are also marked.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 23 4.9 Malmipotentiaaliarviointia tutkimusten pohjalta Länsi-Suomen malmipotentiaalin arviointihankkeen (2551013) tutkimukset eivät tuoneet esille varsinaisesti uusia malmipotentiaalisia alueita, mutta toivat niihin lisäpiirteitä. Koska Etelä-Suomen yksikön vastaavan hankkeen loppuraportissa arvioidaan todennäköisesti Seinäjoen alueen potentiaalia, tässä yhteydessä ei tehdä omaa arviota. Kun arvioidaan Länsi-Suomen alueen malmipotentiaalia näiden tutkimusten valossa, on syytä keskittyä kolmeen alueeseen: Himankajaksoon, Reisjärven porfyyrialueeseen ja Kaustisen Li-provinssiin (ks. kuva 19). Kuva 19. Hankkeen operaatioalueen malmipotentiaaliset alueet geologisella karttapohjalla esitettynä (DigiKP200/GTK/2015). Fig. 19. Mineral potential areas in the project area presented on the geological map (DigiKP200/GTK/2015). 4.9.1 Himankajakso Himankajakso koostuu pääosin mafisista vulkaniiteista ja grauvakkatyypin sedimenteistä sekä intermediäärisistä porfyyreistä. Jakso näyttäisi jatkuvan etelää kohti Kannuksen ja Kaustisen kautta aina Evijärvelle

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 24 saakka. Ainakin jakson N-osa on kultakriittinen, missä vulkaniittien ja sedimenttien kontaktialueen hiertovyöhykkeeltä tunnetaan mineralisaatioita ja runsaasti viitteitä (kuva 20). Kuva 20. Himankajakson N-osan malmipotentiaali matalalentomagneettisella kartalla. GTK:n kairaukset punaisilla ympyröillä, kultaviitteet keltaisilla kolmioilla. Fig. 20. Mineral potential in the N-part of the Himanka zone on the low altitude aeromagnetic map. Drill holes with red circles, gold indications with yellow triangles. Magneettisella kartalla hyvin erottuva vulkaniittijakso ja sitä myötäilevät voimakkaammin magneettiset sedimenttihorisontit ovat samalla potentiaalisia fluideja kanavoivia hiertovyöhykkeitä (mahdollisia ylityöntöpintoja). Kummallakin puolella vulkaniittijaksoa on sedimenttejä leikkaavia plagioklaasiporfyyrejä, jotka ovat tunnetusti Pohjanmaan liuskejaksolla kultakriittisiä. Himankajakson W-puolella on todennäköisesti syvemmän leikkauksen blokki, koska alueen magneettinen taso on korkeampi, vaikka se koostuu granaattipitoisesta granitoidista. Himankajakson vulkaniitit ovat pääosin mafisia ja intermediäärisiä laavoja (mm. tyynylaavoja) ja laavabreksioita, mutta paikoin esiintyy myös linssimäisiä massoja oliviinipitoisia pikriittejä (Kontoniemi & Mursu 2006 a). Hirsikankaan ja Hannin mineralisaatioista päätellen vulkaniittien ja sedimenttien kontaktialue on erityisen kultakriittinen.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 25 4.9.2 Reisjärven porfyyrialue Reisjärven Kangaskylän alueen kultakriittisyys on tunnettu jo yli 100 vuoden ajan ja siellä ovat tehneet tutkimuksia mm. Outokumpu Oy, GTK ja Belvedere Resources Ltd. Kullan lisäksi alueelta löytyy viitteitä kalkkikivistä, kuparista ja sinkistä. Viimeaikaisissa GTK:n ja Belvederen tutkimuksissa on osoitettu nimenomaan Kangaskylän porfyyrialueen malmikriittisyys (ks. kuva 21). Tunnettujen kultakohteiden (Kangaskylä, Ahveroinen ja Pitkäjärvi) lisäksi on paikannettu Norssinjärven Cu-Au-mineralisaatio ja Pirttijärven Au-Cu-kohde. Vaikuttaa siltä, että ainakin plagioklaasi-kvartsi-porfyyrin N-osa on vaihtelevasti muuttunutta ja mineralisoitunutta. Pohjoispuolella sijaitsevan montsoniittisen intruusion vaikutus mineralisoitumiseen on tutkimisen arvoinen asia. Kuva 21. Reisjärven porfyyrialueen (mustalla rajattu alue) malmipotentiaali. Kairanreiät punaisilla ympyröillä ja viittelohkareet mustilla kolmioilla. Pohjakartat digikp200/gtk/2015 ja MML ja Haltik 2015. Fig. 21. Mineral potential in the porphyre area of Reisjärvi (with black restricted area). Drill holes with red circles and indication boulders with black triangles. Base maps MML ja Haltik 2015 and digikp200/gtk/2015.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 26 4.9.3 Kaustisen Li-provinssi Kaustisen vanhojen moreeninäytteiden uudelleen analysoinnin pohjalta laadittiin karttakuva Kaustisen Liprovinssista, joka voitiin jakaa 1. ja 2. gategorian alueiksi riippuen siitä, kuinka todennäköistä on löytää uusia litiumesiintymiä (ks. kuva 22). Kuva 22. Kaustisen litiumprovinssi. Fig. 22. Lithium province of the Kaustinen area. Koska Keliber Oy:n etsintä- ja inventointitutkimukset tulevat keskittymään ensimmäisen gategorian alueille, on ilmeistä, että kohdentavat tutkimukset esim. Alavetelin suunnassa jäävät muiden toimijoiden vastuulle. Problematiikkaa käsiteltiin jo yhteisrahoitteisessa LIGEOesi-hankkeessa (3551004), mutta varsinainen tutkimustyö on vielä tekemättä. 4.9.4 Muu potentiaali LSY:n alueella Muissa tutkimuksissa, kuten yhteisrahoitteisessa Jokilaaksojen Ni-potentiaali hankkeessa (Kontoniemi et al. 2014) tai kansannäytetoiminnassa, on saatu viitteitä, jotka vaatisivat laajempaa potentiaaliselvitystä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 27 Ainakin seuraavat alueet ja aiheet vaativat geologista ja erityisesti malmigeologista tutkimusta: - Aittoneva Ainaslampi jakson Ni-potentiaali - Kusiaiskangas Huituperä alueen Ni- ja P-potentiaali - Raution batoliittiympäristön Cu- ja Au-potentiaali erityisesti batoliitin SE-kulmassa 4.10 Liiteraportit ja muut kirjalliset tulokset Liiteraportit GTK:n arkistoon: - Kontoniemi O. 2012. Kaustisen alueen Li-potentiaali vanhojen moreeninäytteiden uudelleenanalysointi. Arkistoraportti 68/2012. 20 s. - Kontoniemi O. 2013. Kaustisen alueen Li-potentiaali vanhojen moreeninäytteiden uudelleenanalysointi, vaihe 2. Arkistoraportti 52/2013. 17 s. - Kontoniemi, O. 2015. Länsi-Suomen malmipotentiaalin kartoitushankkeen toiminta vuosina 2014-2015 ja jatkotutkimustarve. Geologian tutkimuskeskus. Julkaisematon arkistoraportti 38/2015. 16 s. - Laxström H. & Kontoniemi O. 2015. Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008 2014. Geologian tutkimuskeskus. Julkaisematon arkistoraportti 2/2015. 16 s. - Wik H. 2015. Kivinevan kultatutkimukset Lestijärvellä vuosina 2012-2014. Geologian tutkimuskeskus. Julkaisematon arkistoraportti 21/2015. 21 s. Liiteraportit TUKES:lle: - Wik H. & Isomaa J. 2014. Paston kultatutkimukset Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2008 2013. Geologian tutkimuskeskus. Loppuraportti TUKES:lle, julkaisematon arkistoraportti 43/2014. 32 s. - Kontoniemi, O. 2015. Tutkimustyöselostus valtausalueella Tiilikallio 1 (kaiv.rek.nro 9115) vuosina 2009 2014 tehdyistä kultatutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus. Loppuraportti TUKES:lle, julkaisematon arkistoraportti 8/2015. 20 s. + 2 liites. - Kontoniemi, O. 2015. Tutkimustyöselostus malminetsintälupa-alueella Pirtti 1 (ML2011:0026) vuosina 2011 2014 tehdyistä kultatutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus. Loppuraportti TUKES:lle, julkaisematon arkistoraportti 20/2015. 14 s. - Kontoniemi, O. 2014. Vuosittainen selvitys tutkimustöistä ja tuloksista valtausalueilla Norssi 2 ja 3. Vuosiraportti TUKES:lle. 6 s. - Kontoniemi, O. 2015. Vuosittainen selvitys tutkimustöistä ja tuloksista valtausalueilla Norssi 2 ja 3 (Kaiv 8860/1 ja 2). Vuosiraportti TUKES:lle. 13 s.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 28 Muut julkaisut: Tuovinen, L. 2013. Seinäjoen Tiilikallion kulta-aiheen geologia, mineralogia ja geokemia. Pro gradu tutkielma. Oulun yliopisto. 77 s. + 4 liites. Laxström, H., Kontoniemi, O., Wik, H. and Lahtinen H. 2014. New Li potential based on till geochemistry in the Kaustinen area, Western Finland. In: Lauri, L.S. et al. (eds.) Current Research: 2nd GTK Mineral Potential Workshop, Kuopio, Finland, May 2014. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 207. Pp 94-96. Ahtola, Timo (ed.); Kuusela, Janne; Käpyaho, Asko and Kontoniemi, Olavi 2015. Overview of lithium pegmatite exploration in the Kaustinen area in 2003 2012. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 220. 28 pages, 14 figures and 7 tables. 5 AINEISTON TALLENNUS JA SÄILYTYS Aineiston tallennus ja säilytys on hoidettu GTK:n ja TUKES:n antamien ohjeiden mukaisesti ja noudattaen toimintakäsikirjojen vaatimuksia. Näytemateriaali (kairansydämet ja analyysijauheet) on tällä hetkellä varastoituna aluetoimistojen tiloihin, mutta siirretään lopuksi Lopen arkistoon. TUKES:lle raportoitujen työmaiden havaintotiedot ja näytetiedot on lähetetty templateina raportin mukana TUKES:lle ja lisäksi tiedot on tallennettu GTK:n tietokantoihin. Myös GTK:n julkisten raporttien aineisto on tallennettu vaatimusten mukaisesti kantoihin. Vain keskeneräisten työmaiden (Norssinjärvi, Hanni) aineistoa ei ole kuin tutkijoiden käytössä. Norssinjärven vuosiraportin yhteydessä on aineistotemplatet lähetetty myös TUKES:lle. Ainoa suurempi ongelma aineiston osalta on Kaustisen linjamuotoisten moreeninäytteiden uudelleen analysoinnin tulokset. Analyysitulokset ovat kyllä tallella geotietojärjestelmässä tilausnumeroittain, jotka taas on lueteltu raporttien 68/2012 ja 52/2013 (kohta 4.10) Liittyy-materiaalin yhteydessä, mutta paikkatiedon ja analyysitiedon yhdistämistä ei ole tehty. Tällaiset yhdistelmätiedostot ovat vain tutkijan (H. Wik) omissa hakemistoissa (taulukko 9). Uuden analytiikan yhdistäminen vanhaan linjamuotoisen moreeniaineiston kantaan olisi tarpeen tehdä, ennen kuin luodut Excel-taulukot häviävät jonnekin. Reisjärven Norssinjärven työmaalla on vuoden 2005 tutkimusten osalta sikäli vaikeuksia, että silloin kairatut reiät M5223412005R526 R528 on ylikirjoitettu kairakannassa ESY:n samannumeroisilla reikätiedoilla. Em. reikätiedot puuttuvat siis kannasta kokonaan. Ns. Loppi-kannassa taas Reisjärven reikätiedot ovat, mutta ESY:n Halsuan reiät puuttuvat. Asiaan olisi syytä saada korjaus, koska Reisjärven rei issä on kuitenkin selviä mineralisaatioviitteitä ja tiedot edesauttavat uudempien tutkimustulosten hyväksikäyttöä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 29 Taulukko 9. Analyysitietojen ja paikkatietojen yhdistelmät, Kaustinen. Table 9. Combination of analyses and sampling site data from Kaustinen. Raporttitunnus Raportti 68/2012 Raportti 52/2013 Tiedostonimi Kaikki_720P_515PM.xls Testit2010_720P.xls Lisät_720P_515PM.xlsx KIRJALLISUUSVIITTEET Ahtola, T., Kuusela, J., Koistinen, E., Seppänen, H., Hatakka, T. ja Lohva, J. 2010 a. Report of investigations on the Leviäkangas lithium pegmatite deposit in Kaustinen, Western Finland. Geological Survey of Finland, archive report M19/2323/2010/32. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2323/2010/32. Ahtola, T., Kuusela, J., Koistinen, E., Seppänen, H., Hatakka, T. ja Lohva, J. 2010 b. Report of investigations on the Syväjärvi lithium pegmatite deposit in Kaustinen, Western Finland. Geological Survey of Finland, archive report M19/2323/2010/44. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2323/2010/44. Huhtala, T. 1984. Outokumpu Oy:n tutkimukset Reisjärven pitäjän Kangaskylän Au-aiheella vuosina 1970-1983. Outokumpu Oy, julkaisematon arkistoraportti 001/2341/TEH/84. Kontoniemi O. 2011. Kaustisen seudun litium-varannot hankkeen (KaLi) tutkimukset vuosina 2010-2011. Arkistoraportti 35/2011. 29 s. Kontoniemi O. 2012. Kaustisen alueen Li-potentiaali vanhojen moreeninäytteiden uudelleenanalysointi. Arkistoraportti 68/2012. 20 s. Kontoniemi O. 2013. Kaustisen alueen Li-potentiaali vanhojen moreeninäytteiden uudelleenanalysointi, vaihe 2. Arkistoraportti 52/2013. 17 s. Kontoniemi, O. 2015 a. Tutkimustyöselostus valtausalueella Tiilikallio 1 (kaiv.rek.nro 9115) vuosina 2009 2014 tehdyistä kultatutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus. Loppuraportti TUKES:lle, julkaisematon arkistoraportti 8/2015. 20 s. + 2 liites. Kontoniemi, O. 2015 b. Tutkimustyöselostus malminetsintälupa-alueella Pirtti 1 (ML2011:0026) vuosina 2011 2014 tehdyistä kultatutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus. Loppuraportti TUKES:lle, julkaisematon arkistoraportti 20/2015. 14 s. Kontoniemi, O. 2015 c. Vuosittainen selvitys malminetsintäalueen töistä ja tuloksista TUKES:lle, (Kaiv 8860/1 ja 2). Kontoniemi, O. & Mursu, J. 2006 a. Hirsikangas gold prospect in Himanka, western Finland. Claim areas Hirsi 1 and 2 (7847/1 and 8036/1). Geological Survey of Finland, Report M19/2413/2006/1/10. 32 p. 8 App. Kontoniemi, O. & Mursu, J. 2006 b. Tutkimustyöselostus Reisjärven kunnassa valtausalueella Norssi 1 (kaiv.rek.nro 7818/1) ja sen ympäristössä tehdyistä kulta-kuparimalmitutkimuksista vuosina 2003 2005. Geologian tutkimuskeskus, julkaisematon arkistoraportti M06/2341/2006/1/10. Kontoniemi, O. & Mursu, J. 2007. Tutkimustyöselostus Reisjärven kunnassa valtausalueella Kataja 1 (kaiv.rek.nro 7994/1) tehdyistä kultamalmitutkimuksista vuosina 2004 2007. Geologian tutkimuskeskus, julkaisematon arkistoraportti M06/2341/2007/40. Kontoniemi O., Aatos Soile, Leväniemi Hanna, Makkonen H. Halkoaho T. ja Wik H. 2014. Jokilaaksojen nikkelipotentiaali-hankkeen (JoNi) toiminta ja tulokset vuosina 2012-2014.. Geologian tutkimuskeskus, julkaisematon arkistoraportti 92/2014. 88 s. Kuusela, J., Ahtola, T., Koistinen, E., Seppänen, H., Hatakka, J. & Lohva, J. 2011. Report of investigations on the Rapasaaret lithium pegmatite deposit in Kaustinen-Kokkola, Western Finland. Geological Survey of Finland, archive report 42/2011.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30 Kärkkäinen, N., Saranpää, O., 1999. Tutkimustyöselostus Lestijärven ja Halsuan kunnissa valtausalueella Eltoneva 1, kaiv.rek.nro 5658 suoritetuista malmitutkimuksista vuosina 1994 1996. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M06/2341/-99/10/2. 26 s. Laxström, H. & Kontoniemi, O. 2015. Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008 2014. Geologian tutkimuskeskus. Julkaisematon arkistoraportti 2/2015. 16 s. Lestinen, P. & Mursu, J. 2005. Tutkimustyöselostus Kalajoen kaupungissa valtausalueen Ala 1, kaiv. rek. nro 7298/1, ympäristössä tehdyistä kultamalmitutkimuksista vuosina 2000-2005. CDlevyke. 17 s., 14 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/2431/2005/2/10. Lestinen, P. & Mursu, J. 2006. Tutkimustyöselostus Kalajoen kaupungissa valtausalueella Huhta 1 (kaiv. rek. nro 7750/2) ja Huhta 2 (kaiv. rek. nro 8005/1) sekä niiden ympäristössä tehdyistä kultatutkimuksista vuosina 2001-2006. CD-levyke. 19 s. + 15 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/2431/2006/1/10. Lindmark, B. 1976. Raportti geologisen tutkimuslaitoksen malmitutkimuksista Toholammin Sykäräisissä v. 1971-1972. Geol. Surv. Finland, Report M19/2341/76/1. 23 p. Niemistö, M. & Kontoniemi, O. 2013. Kaustisen Rapasaarten Li-esiintymän vaahdotuskokeet. Arkistoraportti 51/2013. 6 s. Sandberg, E. 1986. Kaivoslain 19 pyk. mukainen tutkimustyöselostus, Toholampi, Härkäoja (kaiv.rek.n:o 3692/1). Outokumpu Oy, Report 080/2341 05/EAS/86. 6 p. Sandberg, E. 1987 a. Reisjärven Kangaskylän kultatutkimukset vuosina 1984-1986 eli sadan vuoden (1887-1987) harhaaskeleiden viimeiset askeleet. Outokumpu Oy, julkaisematon arkistoraportti 001/234112/EAS/87. Sandberg, E., 1987 b. Lestin kaaren itäosan tutkimukset kesällä 1986. Outokumpu OY, Raportti 001/2341 08 12/EAS/87. 7 s. Tuovinen, L. 2013. Seinäjoen Tiilikallion kulta-aiheen geologia, mineralogia ja geokemia. Pro gradu tutkielma. Oulun yliopisto. 77 s. + 4 liites. Västi, K., 1991. Tutkimustyöselostus Lestijärven kunnassa valtausalueell Syri 1, kaiv.rek.nro 4512/1, suoritetuista malmitutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M06/2341/91/1/10. 3 s. Västi, K. 1992. Lohkare- ja moreenigeokemiallinen tutkimus Reisjärven Lokkiperällä syksyllä 1990 ja talvella 1991. Geologian tutkimuskeskus, julkaisematon arkistoraportti M19/2341/-92/1/10. Wik, H., Isomaa, J. 2014. Paston kultatutkimukset Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2008 2013. Geologian tutkimuskeskus. Loppuraportti TUKES:lle, julkaisematon arkistoraportti 43/2014. 32 s. Wik, H. 2015. Kivinevan kultatutkimukset Lestijärvellä vuosina 2012-2014. Geologian tutkimuskeskus. Julkaisematon arkistoraportti 21/2015. 21 s.