EU-lainsäädännön vaikutus Suomen ympäristölainsäädäntöön Mika Seppälä Korkein hallinto-oikeus 18.12..2015
Näkökulmia aiheeseen (1) Miksi on mahdotonta yksiselitteisesti selittää, mikä vaikutus EU-lainsädäännöllä on ollut? Ennen varsinaista jäsenyyttä Suomi oli jo adaptoitunut monin tavoin EU-lainsäädäntöön EU:n primäärilainsäädäntö on muuttunut monelta osin 1995 jälkeen ympäristö on hyväksytty itsenäiseksi osaksi EU:n toimintaa ja se on integroitava muihin politiikoihin EU:n sekundäärilainsäädäntö on itsessään jatkuvasti dynaamisessa muutoksessa
Näkökulmia aiheeseen (2) Suomen oikeusjärjestelmä on itsessään muuttunut Suomen liittyminen Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen sekä Perustuslain muutos Kansainvälisen ympäristöoikeuden muutos on vaikuttanut EU:n toimintaan ja myös jäsenvaltioiden toimintaan Ajan kulkua ei ylipäätään voi pysäyttää ja eristää siitä jotakin osaa
Yleisiä käsityksiä EU:n vaikutuksesta YLEn haastettatelu (2014): Avautuminen, eurooppalaisuus, lainsäädännön yhtenäistyminen, kansallisvaltiota laajempi tarkastelutapa globaaleihin ongelmiin, impivaaralaisuuden murtuminen, ummehtuneisuuden loppumine Järjetön normitulva, ylisääntely, säädösrihkaman lisääntyminen, monimutkaisuus, huono lainvalmistelu, EU-slangi, mongerrus, suvereniteetin heikentyminen, pikkutarkka byrokratia
Miten vaikutusta voi kuvata Määräällinen vaikutus? Erilaisia arvioita siitä, mikä osa lainsäädännöstä tulee EU:sta Esim. Stubb 80 %, Itälä 50 %, Rissanen 30 % Ilmeisesti määrällinen massiivinen vaikutus on osin tarua? Wiber toteisi, että vuodesta 1995 on säädetty 7 330 uutta lakia (2007 ja 2014 jo 8719), joissa 838 viittaus EU:hun, vaihtelee vuosittain ja ilmeisesti vuonna 2004 eniten 24,9 %, Direktiivejä 2 956, joista pantu täytäntöön 2936, Käsittääkseni Wiber on jostakin syystä unohtanut erityisesti asetukset, joilla suurin osa implementoinnista tapahtuu. Asetuksia ei panna muutoinkaan täytäntöön erikseen. Määrällinen kuvaus on muutoinkin varsin epätarkka
Oma arvioni on, että ympäristölainsäädännön normiimpulsseista n. 50 % tulee EU:sta Normi-impulssit vaihtelevat eri ympäristölainsäännön osissa: Kiinteistölainsäädäntöön vaikutukset pienimpiä (ehkä 5 %) Kuluttuuriympäristönsuojelussa vaikutus on melko pieni Maankäyttö- rakennuslainsäädännön alalla vaikuttaa lähinnä rakennustuotteisiin ei niinkään suunnitteluun Vesilainsäädännössä perinteisesti melko vähäinen vaikutus Luonnonsuojelussa vaikutus on osittain suuri ja osittain ei, kun kyse kansallisesta suojelusta Ympäristönsuojelussa, jätelainsäädännössä ja kemikaalilainsäädännössä suuri vaikutus (jopa 70-90 %)
Laadullinen vaikutus: Laadullisen vaikutuksen kuvaaminen on lähes mahdotonta? Subjektiivinen lähestyminen Lainsäädäntöteknisesti EU-lainsäädäntö heikentää Suomen lainsäädäntöä Näkyy yleiskielen ilmausten häviämisenä ja huonojen lauserakenteiden lisääntymisenä Määritelmien lisääntyminen Käsitelainopin paluu Säädösten tarkkuustaso lisääntynyt Määrää suuri Yksityiskohtaistuminen Jäykkyys Pääsääntö on haastava - poikkeuksia paljon ja tarkasti määritelty
Vaikutus ympäristönsuojelun tasoon eli lainsäädännön tiukkuuteen: 1994 pelättiin EU:n vaikuttavan heikentävästi ympäristönsuojelun tasoon näkyi mm. derogaatioina (polttoaineen rikkipitoisuus ja toisaalta esim. lohi) Esim. vesiensuojelun päästönormeja ja ilmanlaadun raja-arvoja pidettiin lähinnä vitseinä? Luonnonsuojelua tosin pidettiin liian tiukkana? Jo 1990-luvun loppupuolella oli mielestäni selvää, että EUlainsäädäntö oli johtamassa sellaiseen lainsäädäntöön, jota ei olisi ollut mahdollista muutoin säätää EU:n ympäristölainsäädä tullut huomattava määrä kokonaan uutta lainsäädäntöä esim. YVA, Natura 2000 ohjelma, integroitu päästöjen hallinta, EQS-arvot, jätehuollosta kiertotalouteen, REACH Oma käsitykseni on, että ilman EU-sääntelyä Suomen ympäristölainsäädännön vaatimustaso olisi heikompi kuin nyt
EU:n sisäinen lainsäädäntötapa ja täytäntöönpanon valvonta muuttunut Ympäristö on itsenäinen politiikan osa Lainsäädäntö muodostunut kattavaksi ja entistä pienempiin toimintoihin valtion rajat ylittävät vaikutukset ei ole enää varsinainen kriteeri EU asettaa haastavia tavoitteita ja käytäntö ikään kuin murtuu heti lukuisilla poikkeuksilla Ympäristölainsäädännössä vähän asetuksia pääasiassa direktiivejä Aiemmin direktiivien transponoinnin valvonta oli melko vapaamuotoista nyt kirjaimellista
Loppukommentti Aluksi EU-lainsäädännön tasoa väheksyttiin nyt pelätään Aiemmin Suomi oli Saksan/Hollanin/Itävallan/Ruotsin kumppani selvään blokkiin kuulumista ei enää ole Kotimaisessa lainsäädännössä myös tuuli kääntynyt EU:n minimiharmonisointia käytetään perusteena deregulaatioon