Tampere suurkaupunki Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupunki Alue- ja paikallishallintopäivät 17. 18.8.2016
Kaupunkiseudun väestö 2015 Tampereen kaupunkiseudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tampereen kaupunkiseudulla asui vuoden 2015 lopussa 376 971 asukasta. 32 738 225 118 9 408 Vuonna 2015 kaupunkiseudun väestö kasvoi 3 396 asukkaalla. 33 162 18 913 22 536 30 607 4 489
Tampereen kaupunki Asukasluku 6/2016 225 523 Kaupunkiseudun asukasluku 6/2016 378 029 Veroprosentti 19,75 Työttömyysaste 6/2016 19,3 Talous TPenn 2016 Toimintamenot 1,6 mrd. euroa Investoinnit 250 milj. euroa Lainamäärä 500 milj. euroa (2 159 euroa / as) Palkalliset henkilötyövuodet 14 034
Tampereen kaupunkikonserni Konsernitaseen loppusumma 2015 oli 3,1 mrd. euroa, konsernin investoinnit 361 milj. euroa Yhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 20 Kunnallisen liiketoiminnan yhtiöt 27 Säätiöt 5 Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhtiöt 8 Liikelaitokset Voimia (ateria- ja siivouspalvelut) Kaupunkiliikenne Infratuotanto Tilakeskus Vesi Yhteensä 64 Merkittävimmät yhtiöt/säätiöt: Sähkölaitos-konserni, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Kotilinnasäätiö, Tampereen Vuokratalosäätiö, Särkänniemi Oy, Finnpark-konserni, Tampere-talo Oy
Tampereen liikelaitokset ja tytäryhtiöitä
Suurten kaupunkiseutujen osuus (%) koko maasta eräillä tunnusluvuilla Lähde: Timo Aro, Aluerakenteen isot muutosvoimat 9.11.2015
Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000 asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-2014 Lähde: Timo Aro, Aluerakenteen isot muutosvoimat 9.11.2015
Sote- ja maakuntauudistuksen myötä on olennaista löytää kunnan rooli, joka ei nojaa pelkästään palveluihin Perinnerooli Kekseliäisyyden tukeminen Yhteisöjen alusta -rooli Hyvinvointirooli Elinkeinorooli Lähde: Jenni Airaksinen, 5.10.2015, Tampereen kaupungin valtuustoseminaari
Kaupunkien monet roolit Suurilla kaupungeilla ja kaupunkiseuduilla on jatkossakin mahdollisuuksia toimia monessa roolissa: ne voivat olla samaan aikaan elinkeinokaupunkeja, palvelukaupunkeja; kokeilevia, asiakaslähtöisiä, hyvinvointia edistäviä, yhteisöllisyyttä mahdollistavia jne. Tarvitaan analyyttistä keskustelua suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen tulevaisuuden roolista millä ratkaisuilla tuetaan kaupunkiseutujen kehittymistä parhaiten miten suhde tuleviin maakuntiin tulee määrittää Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa tulisi huomioida suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli erityisteemana!
Elinvoiman moottori
Investointien moottori
Tapahtumien kaupunki
Opiskelijoiden kaupunki Kuvat: Opiskelijan Tampere, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tredu, Tamk
Sote- ja maakuntauudistus Suomen historian suurin hallinnon ja toimintatapojen uudistus, joka koskettaa kaikkien kansalaisten palveluja ja satojen tuhansien ihmisen työtä. Kysymys ei ole yksin sotesta joka yksiselitteisesti siirtyy vaan tulevan maakunnan ja kuntien roolien rajanvetokeskustelut tullaan käymään erityisesti elinkeinopolitiikan, maankäytönsuunnittelun, työllisyyden hoidon ja liikennepolitiikan lohkoilla.
Sote- ja maakuntauudistus Suuret kaupunkiseudut ovat maakuntiensa elinvoiman moottoreita, näin on oltava myös uudistuksen jälkeen. Tulevan maakunnan ja sen ydinseudun mutkaton suhde ja tarkoituksenmukainen yhteistyö ja työnjako ovat alueellisen menestyksen kannalta avainasemassa. Yksi yhtenäinen maakuntamalli ei ole monistettavissa koko maahan. Suurten kaupunkiseutujen maakunnat: kaupunkiseuduille omaa toimivaltaa erityisesti elinvoima-asioissa, sopimukset valtion kanssa, maakunnan roolina yhteen sovittaa kaupunkiseudun ja muun maakunnan tarpeita? 3/4 BKT:sta tuotetaan 14 suurimmalla kaupunkiseudulla 7/10 työpaikoista on 14 suurimmalla kaupunkiseudulla 9/10 tutkimus- ja tuotekehitysmenoista käytetään 14 kaupunkiseudulla
Kiitos!