TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus
TASO-hanke Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun kehittämishanke 2011 2013 Valtakunnallinen, pilottialueena Saarijärven reitti Kansallinen rahoitus - päärahoittajina YM, MMM ja TEM - paikallisina rahoittajina Karstula, Keski-Suomen liitto, Kyyjärvi, Metsähallitus, Saarijärvi, Suomen Metsäkeskus, Uurainen, Vapo Oy
Tavoitteet Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelutason parantaminen Tunnettujen, vesiensuojelullisesti tehokkaiden toimenpiteiden käyttöönoton edistäminen Uusien vesiensuojelumenetelmien kokeilu Kiintoaineksen ja humuksen leviämisen selvittäminen mallintamalla
Tavoitteet Turvetuotannon ja metsätalouden vaikutusten mittaamiseen soveltuvien seurantamenetelmien kehittäminen Valuma-aluetason vesiensuojelusuunnittelun kehittäminen Toimintamallin jatkokehittäminen purojen ja valuma-alueen kunnostukselle Latvavesien tulvanhallinnan vesiensuojelullisen merkityksen selvittäminen
Toteutus Useita osahankkeita ja yhteistyökumppaneita
Tuotokset Tähän mennessä valmistunut 11 julkaisua Valuma-alueiden suunnittelun työkalut Metsätalouden vesiensuojelun työ- ja toimintaohjekortit Metsätalouden vesiensuojelun koulutusaineisto Lomakkeet metsäojitusilmoituksen tekemiseen sekä metsätalouden ja turvetuotannon omavalvontaan Kartoitukset, selvitykset ja opinnäytetyöt 5 kpl http://www.ymparisto.fi/taso/julkaisut
Turvetuotannon osahankkeet 1) Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät - asiantuntija-arvio ja kirjallisuuskatsaus 2) Luonnonhuuhtouman mittaaminen - jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta 3) Vesiensuojelun toimenpiteiden teho ja kokeilu - kasvillisuuskenttä- ja kosteikkoselvitys - suokasvien kylvökokeilut - pienkemikaloinnin ja pystylaskeutusaltaan kokeilu
Turvetuotannon osahankkeet Vesiensuojelutoimenpiteiden tehon selvittäminen sekä uusien keinojen kokeilu ja käyttömahdollisuuksien arviointi Kasvillisuuskenttien ja kosteikkojen teho ja alustavat mitoitusohjeet Kasvillisuuskenttien suokasvikylvöseuranta Alustavia tuloksia Ferrisulfaattiannostelijan ja pystylaskeutusaltaan tehokkuuden seuranta (yhteistyössä Saloy Oy:n ja J & V Saukko Oy:n kanssa) Alustavia tuloksia
Turvetuotannon osahankkeet 4) Omavalvonnan kehittäminen - ohjeistus, lomakkeet ja koulutusta pientuottajille 5) Turvetuottajien ja urakoitsijoiden vesiensuojelukoulutuksen kehittäminen - koulutuspaketti ja pilottikoulutus
Lisäksi Turvetuotantoon soveltuvien soiden vesistövaikutusriskin arviointi Keski-Suomessa (arviointityökalu 3. vaihemaakuntakaavaa varten) Turvetuotannon kuormituslaskentasuositus Jatkuvatoiminen virtaaman ja vedenlaadun seuranta (3 asemaa)
Metsätalouden osahankkeet 1) Vesiensuojelun suunnittelun kehittäminen valuma-aluetasolla - KUHA-malli - opas metsätalouden vesiensuojelun suunnitteluun valuma-aluetasolla 2) Vesiensuojelun suunnittelun tehostaminen hanketasolla - työ- ja toimintaohjeet metsätalouden vesiensuojeluun (kunnostusojitus, maanmuokkaus, kantojen nosto)
Metsätalouden osahankkeet 3) Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tehostaminen ja kehittäminen - jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta (3 asemaa) - Kosteikot metsätaloudessa selvitys 4) Omavalvonnan kehittäminen - suositukset, lomakkeet ja koulutus
Metsätalouden osahankkeet 5) Vesiensuojelusuositusten yhtenäistäminen ja päivittäminen - Metsätalouden vesiensuojelusuositusten päivitys - Metsätalouden vesiensuojelu -kouluttajan aineisto - laskeutusaltaiden mitoitusohje 6) Metsänomistajien, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden vesiensuojelukoulutuksen kehittäminen - koulutusaineisto ja koulutustilaisuuksia
Lisäksi Kirjallisuuskatsaus kunnostusojituksen humuskuormitukseen Käytännön vesiensuojeluratkaisujen toteuttaminen (Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi)
Muita osahankkeita Seurantamenetelmien kehittäminen - Turvetuotannon seurannan kehittäminen -raportti - Opas metsätalouden vesistökuormituksen seurantaan - Humuksen ja kiintoaineen kulkeutuminen pienillä valuma-alueilla/puroissa menetelmävertailu - Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta Latvavesien tulvanhallinnan vesiensuojelullisen merkityksen selvittäminen
Muita osahankkeita Kiintoaineen ja humuksen leviämisen selvittäminen - VEMALA-mallinnus - Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Toimintamallin jatkokehittäminen purojen ja valuma-alueiden kunnostukselle - PUREVA-menetelmän käyttö hankealueen kuntien vesiensuojelutoimenpidetarpeen arvioinnissa - PUREVA-toimintamallin jatkokehittäminen
Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 kohdetta, 8 asemaa (asennettu 11/2011 ja 5/2012) Toimivat ympärivuotisesti (aurinkopaneelit) Mitattavat muuttujat: - virtaama (l/s) - sameus (NTU) - kiintoaine (mg/l), mallinnetaan sameusmittauksesta - COD Mn eli kemiallinen hapenkulutus (mg/l) - DOC eli liukoinen orgaaninen hiili (mg/l)
Mittaukset 15 min 1 h välein Mittaustieto välittyy Internetin datapalveluun www.ymparisto.fi/taso (Veden laadun seuranta) Asemien toimittaja EHP-tekniikka Oy vastaa mittareista, asemien huollosta ja mittaustiedon laadusta Vesinäytteitä 16 24 kertaa vuodessa asemien kalibrointiin ja vedenlaadun seurantaan (kiintoaine 0,45 µm ja GF/C, hehkutushäviö, sameus, ph, väri, sähkönjohtavuus, Fe, COD Mn, DOC, N TOT, NH 4 -N, NO 2 +NO 3 -N, P TOT, PO 4 -P)
Esimerkki TASO-hankkeen vedenlaadun seuranta-aineistosta Luonnontilainen valuma-alue 300 30 250 25 Virtaama, l/s 200 150 100 20 15 10 Kiintoaine, mg/l 50 5 0 0 1.1.2012 1.2.2012 1.3.2012 1.4.2012 1.5.2012 1.6.2012 1.7.2012 1.8.2012 1.9.2012 1.10.2012 1.11.2012 1.12.2012 1.1.2013 1.2.2013 1.3.2013 1.4.2013 1.5.2013 1.6.2013 1.7.2013 1.8.2013 1.9.2013 Kiintoaine, jatkuvatoiminen Virtaama Kiintoaine, vesinäyte
kg 2500000 Luonnontilainen valuma-alue 3000 2000000 2500 1500000 2000 m 3 1500 1000000 1000 500000 500 0 0 kumulatiivinen virtaama kumulatiivinen kiintoainekuorma
kg/ha 45 Kiintoainekuormitus 1.1. 31.8.2013 40 35 30 25 20 15 automaattinen vesinäyte 10 5 0 metsätalous, kunnostusojitus metsätalous kunnostusojitus + kosteikko luonnontilainen valuma-alue turvetuotanto ojittamaton pintavalutuskenttä* turvetuotanto kasvillisuuskenttä* Vettä virrannut tulva-aikoina ohi mittapisteiden > kuormitusarviot tältä osin aliarvioita
Virtaamien hallinta
TASO-hankkeen loppuraportin julkistamistilaisuus 10.4.2014 Jyväskylässä
Kiitos!
Kasvillisuuskenttien suokasvikylvökokeilu Putkilokasvikylvö: 2011 2012 2013 Rahkasammalkylvö: 2011 2012 2013 Kylvetty rahkasammal on savuttanut vakiintuneen aseman ja kiinnittynyt kasvualustaansa selvästi runsastuneena. Rämekarhunsammal on yleensä niukka, mutta paikoin rahkasammalta peittävämpi. Rahkasammalkylvö on edistänyt muun kasvillisuuden kehittymistä.
Pienkemikalointikokeilu 2012 300 Kiintoainepitoisuus mg/l 250 200 150 100 50 0 1.5.2012 1.6.2012 1.7.2012 1.8.2012 1.9.2012 1.10.201 Pintavalutuskentältä lähtevä vesi Ferrisulfaattiannostelijalta lähtevä vesi 120 COD mg/l 250 Kokonaisfosfori µg/l 100 200 80 60 40 150 100 20 50 0 1.5.2012 1.6.2012 1.7.2012 1.8.2012 1.9.2012 1.10.201 0 3.5.2012 3.6.2012 3.7.2012 3.8.2012 3.9.2012