Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa merkityksenkantajina (tai totuudenkantajina) pidetään tavallisesti vain sellaisia ajatuksia (tai representaatioita) jotka voidaan ilmaista indikatiivilauseilla eli väitelauseilla. Lause ja propositio ilmaisu lause merkkijonona vs. Sisältö/merkitys väite, väittämä arvostelma propositio ajatus Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 48 / 125
Propositioista - Proposition voi ilmaista useilla eri lauseilla. - Väitteiden analyysissä lauseen yleensä oletetaan ilmaisevan yksikäsitteisesti jonkin proposition. - Näin ei välttämättä aina ole, mutta joka tapauksessa sama asiasisältö voidaan ilmaista useilla tavoilla: 1. Tänä syksynä sienisato on erityisen huono, koska keskikesä oli viileä ja loppukesä kuiva. Näinpä en ole onnistunut löytämään juuri ollenkaan syötäviä sieniä. 2. En ole onnistunut löytämään tänä syksynä sieniä juuri ollenkaan: kun ilma lämpeni, loppuivat sateet. Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 49 / 125
Argumentin rakenteesta On myös tärkeää kyetä löytämään relevantit taustaoletukset - Taustaoletuksia on aina löydettävissä lukematon määrä, sillä kommunikaatio nojaa aina suureen määrään piileviä, enemmän tai vähemmän itsestäänselviä oletuksia. esim: sanojen merkitykset, yhteenlaskusäännöt, ilmeiset faktat (seinien läpi ei voi kävellä), sosiaaliset käytännöt, jne. - Argumenttianalyysissä pyritään tuomaan julki ne keskeisimmät tai lähimmät taustaoletukset, joiden voidaan tulkita olevan argumentin taustalla ja jotka vaikuttavat linkin vahvuuteen. Sille, mitkä taustaoletukset ovat keskeisiä, ei ole yksiselitteisiä kriteerejä. Taustaoletusten eksplikointi liittyy itse analyysin tarkoitusperiin. Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 50 / 125
Argumentin rakenteesta Esimerkki 1: Ei meidän projektilla ole enää jäljellä kuin 27 000 euroa tänä vuonna ollaan tuhlattu jo 48 000 vuoden alun 75 000 saldosta P 1 Vuoden alussa projektilla oli 75 000 euroa P 2 Projekti on kuluttanut tänä vuonna 48 000 euroa V Projektin rahoja on jäljellä 27 000 euroa T 1 75000 48000 = 27000. Yksi taustaoletus siis vähennyslaskun säännöt T 2 Projekti ei ole saanut lisärahoitusta vuoden aikana T 3 Projektin rahoja ei ole varastettu T 4 Projekti ylipäätään on vielä olemassa, jne... Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 51 / 125
Argumentin rakenteesta Esimerkissä 1 linkki perustelujen ja väitteen välillä on sitova, eli mikäli perusteluina toimivat kuvaukset P 1 ja P 2 hyväksytään, tulee väitekin hyväksyä - Vähennyslaskusääntöä T 1 vahvempaa taustaoletusta vaikea löytää - Väite tulee siis hyväksyä, jos hyväksytään myös muut taustaoletukset T 2, T 3, jne. - Mikäli väite haluttaisiin kiistää, tulisi iskeä kiinni näihin (tai muihin) piileviin oletuksiin Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 52 / 125
Argumentin rakenteesta Esimerkki 2: Taloudessa ei näy mitään kriisin merkkejä. Vienti sekä kotitalouksien ostovoima kasvavat, kuluttajat ovat optimistisia, inflaatio pysyttelee matalana eikä verotuskaan kiristy. P 1 Vienti sekä kotitalouksien ostovoima kasvavat P 2 Kuluttajat ovat optimistisia P 3 Inflaatio pysyttelee matalana P 4 Verotus ei kiristy V Talous ei ole menossa kohti kriisiä T 1 P 1 -P 4 ovat (luotettavia) merkkejä ettei talous ole menossa kohti kriisiä T 2 Asuntomarkkinat eivät ole ylikuumenneet T 3 Pankeilla ei ole liikaa riskilainoja, jne Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 53 / 125
Argumentin rakenteesta Esimerkissä 2 linkki perustelujen ja väitteen välillä on löyhä, eli väite ei välttämättä seuraa, vaikka taustaoletukset hyväksyttäisiin - Olennaisin on taustaoletus T 1 - Vaikka P 1 -P 4 olisivat luotettavia merkkejä, tämä ei ole universaali tai lainomainen säännönmukaisuus, vaan ainoastaan yleinen säännönmukaisuus, joka pätee siis vain useimmissa tapauksissa tai jollain todennäköisyydellä - Perustelujen ja taustaoletusten hyväksyminen ei siis velvoita hyväksymään väitettä Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 54 / 125
Vasta-argumenteista Esimerkin 2 argumentin nojalla väite on kuitenkin syytä hyväksyä (jos oletetaan T 1 ) mikäli vastaväitteelle ei ole erityisempiä perusteluja. Mikäli emme hyväksy, että perustelut ovat luotettavia merkkejä talouden tilasta, niin johtopäätöstä ei liene syytä hyväksyä vaikka argumentti antaisikin sille jotain tukea. Vasta-argumentin ei silti tarvitse kohdistua perusteluja 1-4 vastaan eikä edes keskeiseen taustaoletukseen T 1 : Vasta-argumentti voisi esimerkiksi kohdistua taustaoletusta T 3 vastaan sekä sen puolesta, että riskilainojen liiallinen määrä on merkki talouden ajautumisesta kohti taantumaa, tai ainakin ne voivat uskottavasti johtaa siihen. Näin vasta-argumentti heikentäisi alkuperäistä argumenttia heikentämättä sen varsinaisia linkkejä, ja samalla lisäämään väitteen ei-v uskottavuutta. Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 55 / 125
Vasta-argumenteista Perustelujen joukossa voi olla tekijöitä, jotka antavat johtopäätökselle ristiriitaista tukea: P 1 Tekeepä mieli leivoksia. P 2 Naapuriin on juuri avattu leipomo, josta saa lempileivoksiani halvalla. P 3 Aloitin juuri laihdutuskuurin, P 4 ja rahatkin on loppu. V Nyt kannattaa käydä hakemassa pari leivosta. Perustelut P 3 ja P 4 heikentävät huomattavasti perustelujen P 1 ja P 2 sekä johtopäätöksen välistä (ennestäänkin heikkoa) linkkiä. Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 56 / 125
Vasta-argumenteista Usein vastakkaiset perustelut on selkeämpää kasata erilliseksi vasta-argumentiksi: P 1 Tekeepä mieli leivoksia. P 2 Naapuriin on juuri avattu leipomo, josta saa lempileivoksiani halvalla. V Nyt kannattaa käydä hakemassa pari leivosta. P 3 Aloitin juuri laihdutuskuurin. P 4 Rahani ovat loppu. ei-v Eipä taida kannattaa hakea leivoksia. Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 57 / 125
Argumenttien rakenteesta Perusteluista: 1. Toisiaan täydentävät perustelut: Humanistisen tutkimuksen rahoitusta on lisättävä, koska se on jäänyt jälkeen luonnontieteellisen tutkimuksen rahoituksesta. Ovathan ihmistieteen yhtä tärkeitä kuin luonnontieteet. 2. Rinnakkaiset perustelut: Davidsonin instrumentalistinen näkemys referenssistä on väärä, koska tarvitsemme itsenäistä referenssin teoriaa totuuden selittämisessä. Sitä paitsi Davidsonin näkemyksestä seuraava referenssin tutkimattomuuden teesi on absurdi. Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 58 / 125
Argumenttien rakenteesta Perusteluista: 3. Perustelujen ketjut (Esimerkki 3): Davidsonin instrumentalistinen näkemys referenssistä on väärä, koska tarvitsemme teorian lauseiden totuudesta, ja tällainen teoria edellyttää itsenäistä teoriaa referenssistä. Tosi lause näet antaa informaatiota siitä, millainen todellisuus on, ja tämä funktio edellyttää, että lauseen osat liittyvät jollain tavalla todellisuuden osiin. Davidsonin näkemys on myös absurdi, koska siitä seuraa referenssin tutkimattomuuden teesi. Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 59 / 125
Argumenttien rakenteesta Nämä argumenttirakenteet voidaan kuvata yksinkertaisilla kaavioilla: yksi perustelu + P V täydentävät perustelut + P 1 P 2 V rinnakkaiset perustelut P 1 P 2 + + V perustelujen ketjut P 1 + P 2 + V Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 60 / 125
Argumenttien rakenteesta Leivostapauksen kaavio: P 1 P 2 P 3 P 4 + - - V P 1 : Tekee mieli leivoksia P 2 : Naapuriin on avattu leipomo... P 3 : Aloitin juuri laidutuskuurin P 4 : Rahatkin on loppu. Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 61 / 125
Argumenttien rakenteesta Tehdään esimerkin 3. muunnoksesta analyysi argumentaatiokaavion avulla. Mikäli tarvetta on, täydennetään argumenttia linkkiä vahvistavilla taustaoletuksilla (T x ), joita voidaan uskottavasti ajatella argumentin taustalle. (Argumentin kontekstiksi voidaan olettaa akateeminen filosofian alan julkaisu, esitelmä, tai vastaava.) Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 62 / 125
Argumenttien rakenteesta Esimerkki 3: Davidsonin instrumentalistinen näkemys referenssistä on väärä, koska tarvitsemme teorian lauseiden totuudesta, ja tällainen teoria edellyttää itsenäistä teoriaa referenssistä. Tosi lause näet antaa informaatiota siitä, millainen todellisuus on, ja tämä funktio edellyttää, että lauseen osat liittyvät jollain tavalla todellisuuden osiin. Davidsonin näkemys on myös absurdi, koska siitä seuraa referenssin tutkimattomuuden teesi. Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 63 / 125
Argumenttien rakenteesta Esimerkki 3: Davidsonin instrumentalistinen näkemys referenssistä on väärä, koska tarvitsemme teorian lauseiden totuudesta, ja tällainen teoria edellyttää itsenäistä teoriaa siitä, miten lauseet viittaavat todellisuuteen. Tosi lause näet antaa informaatiota siitä, millainen todellisuus on, ja näin ei voisi olla, jos lauseen osat eivät viittaisi jollain tavalla todellisuuden osiin. Davidsonin näkemys on myös absurdi, koska siitä seuraa referenssin tutkimattomuuden teesi. Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 64 / 125
Argumenttien rakenteesta P 1 : Tarvitaan teoria lauseiden totuudesta. P 2 : Teoria lauseiden totuudesta edellyttää itsenäistä teoriaa referenssistä. P 3 : Tosi lause antaa informaatiota siitä, millainen todellisuus on. P 4 : P 3 ei voi pitää paikkaansa, jos lauseen osat eivät viittaisi jollain tavalla todellisuuteen. V 1 : Davidsonin näkemys referenssistä on väärä. P 5 : Davidsonin teoriasta seuraa referenssin tutkimattomuuden teesi. V 2 : Davidsonin näkemys on absurdi (=V 1 ). Renne Pesonen (TaY) 5. lokakuuta 2015 65 / 125