Oulun Tietotekniikka TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008

Oulun Tietotekniikka TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008

Oulun Tietotekniikan toimintakertomus 2008 2 Kiitos asiakkaille! 2 Seppo A. Pyykkö eläkkeelle 3 Johtajan katsaus 4 Yleistä 4 Palvelutoiminnan kehittäminen 4 Organisaatio 2008 5 Tietotekninen kehittäminen hallintokunnissa 6 Yleinen teknologian ja toiminnan kehittäminen 12 Henkilöstö 12 Talous 12 Lukumäärätietoa 13 Tuloslaskelma 14 Tase 15 Rahoituslaskelma Kiitos asiakkaille! Oulun Tietotekniikka toteutti tammikuussa 2009 asiakastyytyväisyyskyselyn vuoden 2008 toiminnan arvioimiseksi. Kysely suoritettiin nyt kolmantena vuotena peräkkäin samanlaisena, ja tulokset olivat hyvät. Kyselyssä mitattiin OTT:n palvelutoiminnan kykyä vastata asiakkaiden vaatimuksiin kriteereillä määrä laatu. Vuoden 2008 toiminnan yleisarvosanaksi OTT sai 88/100, mikä osoittaa toiminnan tason pysyneen samalla hyvällä tasolla kuin edellisinä vuosina. Kyselyyn vastanneiden määrä oli 959, mikä on lähes 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kyselyssä arvioitiin 19 eri palvelun tuottamiseen liittyvää asiaa, joista parhaimmat arviot saivat vuorovaikutus palvelutilanteissa, työasemapalvelut (koneiden toimitus ja vikapalvelu) ja palvelutapahtuman onnistuminen. Nämä osoittavat OTT:n varsinaista asiakaspalvelutyötä tekevien henkilöiden onnistuneen työssään ja motivoivat koko henkilöstöä jatkossa entistä parempiin suorituksiin. Vastausten perusteella eniten parannettavaa on asiakkaiden tarpeiden tunnistamisessa ja aloitteellisuudessa. OTT:ssä tullaan jatkossa keskittymään entistä enemmän suunnitelmalliseen asiakaspalveluun, jotta myös nämä asiat saadaan kiitettävälle tasolle. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset osoittavat, että tuotteistamisen sekä tuotantoprosessien kehittämisen ja kuvaamisen myötä OTT pystyy tarjoamaan asiakkailleen jatkuvasti hyvää ja luotettavaa palvelua. Seppo A. Pyykkö eläkkeelle Varajohtaja Seppo A. Pyykkö jäi toimintavuoden lopussa viettämään hyvin ansaitsemiaan eläkepäiviä lähes 36:n työvuoden jälkeen. Oulun kaupungin tietotekniikkatuotannon alkuna voidaan pitää vuotta 1973, kun Seppo aloitti työnsä laskentasuunnittelijana rahatoimistossa. Monen organisaatiomuutoksen jälkeen hän lopetti työuransa Oulun Tietotekniikassa. Hän oli IT-asioissa Oulun kaupungin peruspilari ja merkittävä vaikuttaja tietotekniikan hyödyntämisessä kunnallishallinnossa valtakunnankin tasolla. Hän ohjasi nopeaälyisenä ja talonpoikaisjärkeä käyttäen Oulun kaupungin tietojenkäsittelyä ennakkoluulottomasti. Seppo koki työuransa aikana tietotekniikan valtavan kehittymisen reikäkorteista mobiiliteknologiaan. Valmistettu UPM:n toimittamasta paperista, jolle on myönnetty Euroopan unioinin Ympäristömerkki, rek. nro FI/11/1. Paperi Edixion 170g /m 2 2

Johtajan katsaus Oulun Tietotekniikan liikevaihdon kasvu jatkui, vaikka kesällä 2007 vuoden 2008 talousarviota tehtäessä arveltiin jäätävän kuluvan vuoden tasolle. Kasvua edelliseen vuoteen tuli 10,8 %. Lisääntynyt liikevaihto kertyi tasaisesta volyymikasvusta eri palvelualueilla. Tietojärjestelmäsovellusten tarvitsemien palvelimien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 12 %. Tietoliikenneverkko on laajentunut opetustoimen verkon siirtyessä Oulun Tietotekniikan vastuulle. Erilaisten tietoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut 27 % ja hallittavien kytkinten määrä 28 %. Myös älypuhelinten ja kannettavien tietokoneiden määrä on selvästi lisääntynyt. Liikevaihdon kasvun johdosta myös ylijäämää kertyi huomattavasti budjetoitua enemmän. Oulun Tietotekniikan taseeseen kertyneistä voittovaroista siirretään siksi keskushallinnon kanssa käydyn neuvottelun mukaisesti ylimääräisenä tuloutuksena 200 000 euroa peruskunnan omaan pääomaan. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen asettaa Oulun Tietotekniikan toimintaan jatkossa lisää haasteita. Kaupungin on pystyttävä tuottamaan palvelunsa niukkenevilla taloudellisilla resursseilla. On säästettävä ja tehostettava. Tietotekniikasta ei ole helppoa säästää toiminnan kärsimättä. Siksi Oulun Tietotekniikan pitää kaupunkikonsernin tietotekniikan osaamiskeskittymänä panostaa yhä enemmän erilaisten toimintaa tehostavien ratkaisujen etsimiseen yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden tyytyväisyys Oulun Tietotekniikan toimintaan on pysynyt korkealla tasolla. Asiakastyytyväisyys asettui selkeästi hyvälle tasolle sekä kaikkien hallintokuntien arvioissa että palvelun eri osa-alueilla. Erityisen hyväksi koettiin vuorovaikutus palvelutilanteissa, tietoturvan tekninen toteuttaminen, palvelutapahtuman onnistuminen, työasemapalvelut ja tekninen tuki. Oulun Tietotekniikan yhtenä tuottavuuden mittarina on käytetty reaalituottavuutta. Se mittaa jalostusarvoa suhteessa työvoimakustannuksiin. Oulun Tietotekniikan reaalituottavuus nousi edellisestä vuodesta 6,8 %. Ylijäämän kasvu ennakoitua suuremmaksi selittyy reaalituottavuuden kasvulla. Tästä suurin kiitos kuuluu Oulun Tietotekniikan henkilökunnalle. Se on pystynyt enempään kuin ennen. Tahdon kiittää myös Oulun Tietotekniikan asiakkaita tehdystä yhteistyöstä ja hedelmällisestä vuorovaikutuksesta. Pekka Packalén Johtaja 3

Yleistä Vuosi 2008 oli Oulun Tietotekniikan yhdeksäs toimintavuosi kunnallisena liikelaitoksena. Toimintaa on ohjannut kaupunginhallituksen valitsema johtokunta. Siihen ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Jorma Kivelä, puheenjohtaja, Helena Hoisko, varapuheenjohtaja, Timo Heikkilä, Marjatta Kauppinen ja Asta Muyima. Johtokunta on kokoontunut toimintavuoden aikana yksitoista kertaa. Palvelutoiminnan kehittäminen Oulun Tietotekniikka uudisti kevään aikana toimintaorganisaationsa. Aiempi järjestelmäpalvelut-palvelusektori liitettiin yhteen infrapalvelujen kanssa, jolloin uusi infrapalvelut-sektori koostuu järjestelmäpalveluista sekä tietoliikenne- ja verkkolaitepalveluista. Asiakastuki siirrettiin osaksi työasemapalveluja, jolloin sekä ensimmäisen että toisen tason tuki tarjotaan saman palvelusektorin sisältä. Palvelujohtaja sekä vastaa omasta asiakasratkaisut ja asiantuntijapalvelut sektoristaan että koordinoi muiden palvelusektoreiden toimintaa asiakkuuksien edellyttämällä tavalla. Eri palvelusektorien henkilöt kiinnitetään asiakkuuksiin niin pitkälle kuin se on mahdollista. Palvelusektorien henkilöiden välillä on asiakkuuksien vaatimat yhteyskäytännöt. Johtaja Sihteeri Talous, laatu ja henkilöstö Asiakasratkaisut ja asiantuntijapalvelut Työasemapalvelut ja asiakastuki Infrapalvelut Palvelujohtaja Palvelupäällikkö Palvelupäällikkö Asiakassegmentti 1 Asiakassegmentti 2 Asiakassegmentti 3 Asiakassegmentti 4 Tiimi 1 Tiimi 2 Tiimi 3 Tiimi 4 Asiakastuki Tiimi 1 Tiimi 2 Tiimi 3 Järjestelmäpalvelut Tietoliikenne- ja verkkolaitepalvelut Uusi organisaatiomalli otettiin käyttöön 1.6.2008. 4

Tietotekninen kehittäminen hallintokunnissa Sosiaali- ja terveystoimi Oulun Tietotekniikka toteutti vuoden 2008 aikana sosiaali- ja terveystoimen tilaaja-tuottaja-mallia palvelevan sisäisen laskutuksen tietojärjestelmän. Tilaajan ja tuottajan palvelualueittain tekemät sopimukset puretaan tuotteittain kuukausitason sopimusrekisteriksi. Kunakin kuukautena tuotettujen ja laskutettujen tuotemäärien erotuksesta muodostetaan automaattisesti lasku yleislaskutusjärjestelmään. Sopimusohjauksen seurantaa varten rakennettiin myös raportointiosio, jossa seurataan sekä laskutuksen eroja optimitasoon että toteumaprosenttia koko vuoden sopimukseen. Tietovarastoon on rakennettu organisaatiohierarkia, jonka avulla sopimuksen toteutumista voidaan seurata millä tahansa organisaatiotasolla. Sosiaali- ja terveystoimen eri organisaatiotasoja palvelevien kokonaisraporttipakettien tekeminen aloitettiin loppuvuonna. Raporttipaketti koostuu yksikön toimintaan, talouteen ja henkilöstöön liittyvistä tiedoista. Raporttipaketin laadinnassa hyödynnetään tietovarastoteknologiaa. Toimintavuoden aikana otettiin myös käyttöön päivähoidon sähköinen hakemus. Tekninen keskus Teknisessä keskuksessa otettiin käyttöön projektinhallintaohjelmisto Primavera 1.6.2008. Liittymä taloushallintoon toteutetaan vuoden 2009 aikana. Teknisen keskuksen paikkatietojärjestelmien kehitys on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Kuntaliitos Ylikiimingin kanssa toteutettiin paikkatiedon osalta 29.12.2008. Oulun tekninen liikelaitos Materiaalihallinnon tietojärjestelmä on otettu käyttöön 1.3.2008 Oulussa. Haukiputaalla järjestelmä otettiin käyttöön kahdessa vaiheessa. Yksi varasto otettiin käyttöön yhtä aikaa Oulun kanssa. Toinen varasto aloitti tuotantokäytön myöhemmin. 5

Opetuksen ICT-infrastruktuurin kehittäminen Opetuksen ICT-infrastruktuurin kehitysprojekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Toteutusvaihe jatkuu vielä vuonna 2009. Tehdyt rajaukset ja mukaan otetut uudet ominaisuudet ovat muuttaneet alkuperäistä projektikokonaisuutta. Hanke on otettu kouluissa hyvin vastaan, ja se luo hyvän pohjan koulujen uusien teknologiaratkaisujen toteuttamiselle. Henkilöstö- ja palkkatietojärjestelmään liittyvä kehitystyö Palkka- ja henkilöstöhallinnon Personec FK järjestelmässä otettiin käyttöön sähköisen asioinnin mahdollistava ESS-järjestelmä. Kirjasto Kirjaston myöhästymis-, varaus- ym. maksujen maksamisessa otettiin käyttöön Vetuma-käytännön mukainen verkkomaksaminen. Palvelukassajärjestelmien kehittäminen Palvelukassajärjestelmää laajennettiin uuden virastotalon asiakaspalvelukeskukseen, jossa otettiin käyttöön 8 kassapäätettä. Työturvallisuusjärjestelmä Vaarain Uusi työturvallisuuden hallintaa palveleva Vaarain-järjestelmä otettiin käyttöön. Oulun Tietotekniikka rakensi tarvittavan liittymän palkka- ja henkilöstöhallinnon Personec FK -järjestelmään. Maanvuokrajärjestelmä Tekla Community järjestelmän maanvuokraosaan toteutettiin sisäisten maanvuokrien laskutusominaisuus. Satamajärjestelmä PDS-satamajärjestelmässä otettiin käyttöön verkkolaskujen lähettäminen asiakkaille. Yleinen toiminnan ja teknologian kehittäminen Microsoft Office 2007 Oulun Tietotekniikka aloitti lokakuussa Microsoft 2007 Office System -käyttöönoton projektina tietohallinnon ja keskushallinnon kanssa. Projektissa siirrytään hallitusti koko kaupunkiorganisaation laajuisesti Office 2007 -version käyttöön. Vanhat työasemat päivitetään asennuspakettien avulla verkon kautta. Asennus ja koulutus synkronoidaan käyttäjien tilausten mukaan. Tehtävä on haastava ja edellyttää huolellisesta suunnittelusta ja automatisoinnista huolimatta huomattavaa työpanosta. Oulun Tietotekniikalta projekti vaatii useiden eri tehtäväalueille erikoistuneiden asiantuntijoiden työpanosta. Roskapostin esisuodatus Kesällä otettiin sähköpostijärjestelmässä käyttöön roskapostin esisuodatus. Sen tavoitteena on suodattaa valtaosa roskapostista jo ennen käyttäjän postilaatikkoa. Toimenpide parantaa sähköpostin käytettävyyttä, helpottaa sähköpostin käyttäjän työtä ja vähentää palvelinten kuormaa. Vuoden lopussa sähköpostin käyttäjiä oli noin 5900. Citrix-etäkäyttö Citrix-ohjelmisto on Oulun Tietotekniikassa havaittu toimivaksi ja turvalliseksi etä- 6

käyttöratkaisuksi. Sen käyttöä on laajennettu useissa käyttökohteissa. Citrixin palvelinkeskeisellä ratkaisumallilla voidaan käyttäjälle tarjota hänen tarvitsemansa sovellukset ja resurssit ilman paikkaan tai päätelaitteeseen liittyviä rajoituksia. Uusi palvelunohjausjärjestelmä Oulun Tietotekniikka korvasi vanhan ARS-työnohjausjärjestelmänsä uudella Requeste-palvelunohjausjärjestelmällä 1.7.2008. Uusi järjestelmä sisältää koko entisen järjestelmän toiminnallisuuden ja lisäksi tehostaa palvelupyyntöjen käsittelyä. Requeste-järjestelmä tarjoaa työkalut palvelunohjaukseen, palvelutasojen hallintaan, monenlaisen seurantatiedon keräämiseen ja raportointiin. Jokaisesta asiakastukeen tulevasta asiakkaan yhteydenotosta kirjataan palvelupyyntö Requesteen. Myös kaikki muut Oulun Tietotekniikan tiimit kirjaavat palvelupyynnöt asiakkaiden yhteydenotoista tai sisäisistä palvelutarpeista. Lisäksi jokainen kaupungin työntekijä, jolla on käyttäjätunnus, voi kirjata oman tukipalvelupyyntönsä Requesten asiakaspalveluliittymässä. Sen kautta asiakkaat voivat myös seurata tekemiensä tukipalvelupyyntöjen tilaa ja antaa lisätietoja tai kommentoida palvelupyynnön käsittelyvaiheita. Requeste vahvistaa ja tukee Oulun Tietotekniikassa käytössä olevia ITIL:n (Information Technology Infrastructure Library) mukaisia toimintatapoja sekä mahdollistaa sen uusien piirteiden käyttöönoton. Vaikka Oulun Tietotekniikka ei tällä hetkellä aiokaan sertifioida toimintaansa ITIL:n pohjalta, yhteensopivuus sen keskeisimmillä osa-alueilla halutaan kuitenkin säilyttää. 7

Uuden palveluohjausjärjestelmän käyttöönotto on hieman lisännyt asiakastuen töitä. Palvelunohjausjärjestelmään määritettyjen toimintaprosessien systematiikka on kuitenkin jo ehtinyt selvästi parantaa tiedonkulkua, helpottaa asiakkaiden yhteydenottoja ja lyhentää palvelupyyntöjen läpimenoaikoja. Datakeskuksen uudistus Oulun Tietotekniikka käynnisti syksyllä 2007 kaupungin datakeskustilan modernisointiprojektin yhdessä vuokranantajan kanssa. Puoli vuotta kestäneen projektin tavoitteena oli parantaa datakeskuksen ilmastointi-, palontorjunta-, tietoliikennekaapelointi-, virransyöttö- ja valvontajärjestelmiä. Useita kuukausia etukäteen valmisteltu ja kahtena huhtikuun viikonloppuna toteutettu uudistetun datakeskuksen käyttöönotto sujui lähes ongelmitta. Koska jäähdytys aiheuttaa suurimman osan datakeskuksen sähkönkulutuksesta, sen tehokkaaseen toteutustapaan kiinnitettiin erityistä huomiota. Eri jäähdytysvaihtoehtojen vertailun jälkeen Oulun Tietotekniikka päätyi hankkimaan kohdennetun nestejäähdytysjärjestelmän. Sillä saavutetaan parempi teho ja hyötysuhde kuin perinteisellä jäähdytysratkaisulla, jossa jäähdytettyä ilmaa puhalletaan korotetun lattian alta laitekaappien eteen. Loppusyksystä, talvella ja alkukeväästä veden jäähdyttämiseen käytetään ulkotiloihin sijoitettua lauhdutinyksikköä, jolloin jäähdytys tapahtuu viileän ulkoilman avulla. Tietojärjestelmien käydessä yhä kriittisemmiksi myös niiden jatkuvan saatavuuden turvaaminen on yhä tärkeämpää. Valtakunnan sähköverkon häiriötilanteissa datakeskuksen sähkönsyöttöä turvaa UPS-laitteisto (Uninterruptible Power Source) ja varavoimakone. UPS-laitteiston akustossa riittää virtaa 15 minuutiksi, johon mennessä diesel-generaattori on ehtinyt käynnistyä ja alkanut syöttää varavoimaa datakeskukselle. Kaikki kriittiset komponentit palvelinlaitteissa ja muussa datakeskuksen tekniikassa on pyritty kahdentamaan tai varajärjestelyin turvaamaan vikatilanteista aiheutuvien häiriöiden minimoimiseksi. Esimerkiksi jäähdytysjärjestelmän vikaantuessa palvelinten jäähdyttäminen hoidetaan käyttämällä tavallista vesijohtovettä. Myös palontorjuntaa on kehitetty. Laserilmaisimin toteutettu paloilmoitinjärjestelmä antaa ennakkotiedon syttyvästä palosta ja hälyttää palokunnan paikalle. Jos palo ehtii edetä riittävän pitkälle, sammutusjärjestelmä laukaisee tiloihin typpi-argonkaasuseosta, joka tukahduttaa palon nopeasti. Oulun Tietotekniikan asiantuntijat valvovat datakeskusta ympärivuorokautisesti. Vika- ja ongelmatilanteista saadaan hälytykset päivystäjälle, joka voi etäyhteyden kautta tutkia ongelman syytä. Kattavat huolto- ja ylläpitosopimukset sekä kriittisten varaosien hankkiminen etukäteen varmistaa palvelujen nopean toipumisen ongelmatilanteista. Ympärivuorokautinen palvelujen valvonta on myös mahdollista laajentaa koskemaan yksittäisiä palvelimia. Oulun Tietotekniikan ylläpitämä datakeskus on nyt yksi Pohjois-Suomen moderneimmista IT-laitetiloista. Se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden myös Oulun ympäristökunnille saada käyttöönsä käytettävyydeltään ja tietoturvaltaan korkeatasoiset datakeskuspalvelut. Luopuminen VAX-tietokoneista Vuoden 2008 keväällä luovuttiin yli 26 vuotta palvelleista VAX/VMS-arkkitehtuurin keskuskoneista. Oulu oli aikanaan ensimmäisten kaupunkien joukossa, jotka ottivat ne käyttöön. Laajimmillaan VAX-koneiden käyttö oli 1990-luvun alkupuolella, jolloin niihin oli kytketty yli 1500 päätettä. Päätteet korvautuivat vähitellen pc-työasemilla, ja tietojärjestelmät siirtyivät pääosin Windows-palvelimille. Viimeiset VAX-koneilla ajettavat tietojärjestelmät siirrettiin toisille alustoille toukokuussa, minkä jälkeen koneet romutettiin. Palomuurilaitteiston uusinta Verkkojen monimutkaistuessa ja tietoliikenteen määrän kasvaessa myös tietoliikennelaitteistojen suorituskykyvaatimukset ovat kasvaneet. Oulun Tietotekniikka päivitti 8

palomuurilaitteistonsa vastaamaan tämän päivän kapasiteettivaatimuksia syksyllä 2008. Vanha palomuurilaite kykeni 2.4 Gbps:n (Gigabit per second) läpäisykykyyn. Uudella palomuurilaitteistolla on 10 Gbps:n läpäisykyky, ja tämä kapasiteetti on skaalattavissa aina 20 Gbps:iin saakka käyttämällä erityisiä kiihdytinmoduuleita. Laitteisto on kahdennettu vikatilanteiden varalta. Myös palomuuriohjelmisto päivitettiin uusimpaan versioonsa laitevaihdon yhteydessä. Varmistusjärjestelmän laajennus Varmistusjärjestelmää laajennettiin Backup2Disk-käyttöön tarkoitetulla levyjärjestelmällä ja uudella varmistuspalvelimella. Varmistuksia ei siis oteta suoraan nauhakirjastoon nauhalle, vaan ne kopioidaan ensin varmistuspalvelinten levylle. Varmistukset levyltä levylle tekevä levyjärjestelmä ja uusi varmistuspalvelin mahdollistavat varmistusten ottamisen sille määritellyssä aikaikkunassa ja lisäävät palautumisvarmuutta katastrofitilanteissa. Www-liikenteen välityspalvelimet uudistuivat Web-liikenteen välityspalvelimet noutavat pyydettyjä web-sivuja ja tallentavat ne välimuistiinsa. Jos pyydetty sivu löytyy oman palvelimen välimuistista, nopeutuu sivun latautuminen eikä Internet-liikennettä synny niin paljon. Aiemmin käytössä ollut open source teknologiaan perustuva Squid-välityspalvelin korvattiin Microsoftin Internet Security and Acceleration Server Enterprise Edition tuotteella. Uuden välityspalvelimen ominaisuuksiin kuuluvat mm. tuki klusteroinnille, mahdollisuus Internet-sivujen suodatukseen niiden sisällön perusteella, kirjautuneen käyttäjän tunnistaminen, laaja raportointi sekä haitallisten tiedostojen poisto www-liikenteen seasta. Koska välityspalvelin on www-sivujen saatavuuden kannalta kriittinen järjestelmä, korkea käytettävyys ja suorituskyky varmistetaan käyttämällä useampaa palvelinta kuormaa jakavassa klusterissa. 9

SafeMove mahdollistaa turvallisen liikkuvan työn Oulun kaupunki on päättänyt ottaa käyttöönsä SafeMove-ohjelmistoratkaisun mahdollistaakseen turvallisen liikkuvan työn laaja-alaisesti kaupungin hallinnossa ja eri toimialoilla. Ratkaisu tarjoaa käyttäjälle vaivattoman pääsyn tarvittaviin tietoihin ja palveluihin ajasta ja paikasta riippumatta. Tavoitteena on tuottavuuden lisäys sekä merkittävät kustannus- ja ympäristösäästöt. Oulun Tietotekniikka toimii palvelun tuottajana. Lisenssisopimus solmittiin joulukuussa 2008, ja ohjelmiston käyttöönotto tapahtuu alkuvuodesta 2009. Ohjelmisto tullaan asentamaan vakioinnin mukana kaikkiin kannettaviin tietokoneisiin, ja pöytätyöasemia pyritään aktiivisesti korvaamaan kannettavilla. Palvelinten määrä ja virtualisointiaste jatkoivat kasvuaan Oulun Tietotekniikan ylläpitämien palvelinten määrä kasvoi vuoden 2008 aikana 265 palvelimeen. Kasvua edellisestä vuodesta oli 12%. Vuoden aikana käyttöönotetuista 52 palvelimesta 48% oli virtuaalisia. Tällä hetkellä koko palvelinkannan virtualisointiaste on 41%. Tavoitteena on virtualisoida 80% palvelimista. Virtualisoinnilla tarkoitetaan usean virtuaalisen käyttöjärjestelmäinstanssin ajamista saman fyysisen palvelimen sisällä. Käyttämällä virtualisointiteknologiaa yhdellä fyysisellä palvelimella voidaan ajaa jopa 10 virtuaalista palvelinta. Virtualisoinnin etuna on: - nopeampi käyttöönotto - helpompi hallinta - korkea käytettävyys vakiona - säästö laite- ja energiakustannuksissa Kaikki palvelinsovellukset eivät sovellu virtualisoitavaksi suuret tietokantapalvelimet ja paljon muistia vaativat tai prosessori-intensiiviset sovellukset on edelleen syytä ajaa suoraan fyysisellä alustalla. Palvelinten hinnoittelua tullaan tarkistamaan vuoden 2010 alusta kannustamaan virtuaalisen palvelimen käyttöä fyysisen palvelinlaitteiston sijaan. Tietoliikenne Oulun Tietotekniikan hallinnassa ja valvonnassa on 410 tietoliikenneverkon kytkintä. Verkonvalvontasovellus päivitettiin joulukuussa 2008. Uusi versio antaa mahdollisuuden seurata tarkemmin reitittävien kytkinten liikennettä. Valvontasovelluksen avulla nähdään, mitä kaikkea verkossa liikkuu, mitkä laitteet liikennöivät, mitä sovelluksia ne käyttävät sekä onko verkossa matoja tai viruksia. Kytkinten lukumäärä lisääntyi vuoden 2008 aikana 90 kappaleella. Kasvuun vaikutti ja tulee edelleen vaikuttamaan koulujen aktiivilaitteiden uusiminen. Oulun Tietotekniikka hankki ja määritteli verkon aktiivilaitteet myös uuteen virastotaloon Oulu10:een. Hankitut aktiivilaitteet ovat kahden toimittajan, Ciscon ja HP:n tuotteita. HP:n kytkinten lisääntyessä myös niiden laitetietouden osaamista lisättiin kouluttautumisella. Nykyiset sovellukset ja teknologiat vaativat tietoverkolta entistä enemmän. Datakeskuksessa on reitittävien kytkinten välillä osittain käytössä 10 Gbps:n kytkinteknologia. Se mahdollistaa paremman kapasiteetin mm. tietokantaratkaisuille (SAN), runkoverkon tietoliikennekapasiteetin kasvattamisen sekä liitynnän verkkoon pienemmällä kaapelimäärällä. Haluttaessa varmistaa nopeuden toimivuus on kiinnitettävä erityistä huomioita standardoituihin kaapeleihin ja liittimiin. Teknologia vaatii myös omat testausmenetelmänsä, ja tulevaisuudessa onkin panostettava riittäviin mittauslaitteisiin, joilla voidaan todeta fyysisen kaapeloinnin toimivuus sekä seurata verkossa kulkevaa liikennettä. Tulostamisen hallinta Oulun Tietotekniikka on ollut mukana kaupunginjohtajan asettamassa (2.10.2006 187) tulostusympäristön hallintaa selvittävässä työryhmässä. Työryhmän tehtävä- 10

nä oli selvittää kaupungin tulostamisen ja kopioinnin nykytila, tehdä ehdotus niiden kehittämiseksi sekä kehittää kaupungin tulostusympäristön hallintaa. Tulostustyöryhmä ehdotti ja kaupunginhallitus päätti (14.10.2008 581), että tulostimien ja monitoimilaitteiden hallinta keskitetään Oulun Tietotekniikan vastuulle, tulostuslaitteet hankitaan leasing-periaatteella käyttäen ulkopuolista leasing-rahoitusta ja kaupungille hankitaan tulostuksenhallintajärjestelmä. Oulun Tietotekniikan laiteasiantuntijat ovat olleet mukana verkkotulostimien ja monitoimilaitteiden hankintatyöryhmässä sekä vastaavat jatkossa hankinnan operatiivisesta osuudesta kilpailutetun puitesopimuksen mukaisesti. Oulun Tietotekniikka huolehtii verkkotulostimien ja monitoimilaitteiden käyttöönotosta, tulostuksenhallintaohjelmistosta sekä tulostuspalvelimista. Tulostuksenhallintapalveluista tehdään palvelusopimus tietohallinnon kanssa. Tulostuksenhallintajärjestelmän hankinnan teki Oulun Konttori. Järjestelmästä saadaan laitekohtaisia raportteja, joiden avulla voidaan seurata laitteiden käyttöastetta ja kustannuksia. Järjestelmään sisältyvien tunnistautumispalvelujen avulla pystytään myös parantamaan tulostamisen tietoturvaa. Käyttöönottoprojekti toteutettiin toimittajan ja OTT:n yhteistyönä. ICC-profilointipalvelu Väritulostamisen lisääntyessä Oulun Tietotekniikkaan on kohdistettu lukuisia kysymyksiä värintoistoon liittyvistä ongelmista. Vuoden 2008 aikana on hankittu ICCprofilointikoulutus (International Color Consortium) ja mittalaitteet, joiden avulla voidaan tarvittaessa profiloida eri laitteiden välinen värintoisto mahdollisimman samankaltaiseksi. ICC-profilointi voidaan tehdä esim. tulostimille, skannereille ja näytöille. 11

Henkilöstö Oulun Tietotekniikan henkilöstön määrä pysyi toimintavuoden aikana muuttumattomana 74 henkilössä. Vakinaisten työsuhteiden määrä lisääntyi 57:stä 63:een. Määräaikaisten työsuhteiden määrä väheni 17:stä 11:een. Talous Oulun Tietotekniikan liikevaihto kasvoi toimintavuoden aikana 10,8 % yli edellisen vuoden tason 12,3 miljoonaan euroon. Euromääräinen kasvu oli 1,2 miljoonaa euroa. Myös budjetti ylitettiin 16,3 %. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot, 390 672 euroa, jäivät 8,1 % edellisen vuoden tason ja 15,8 % budjetin alapuolelle. Palvelujen ostot, 4 363 610 euroa ylittivät edellisen vuoden tason 12,0 % ja budjetin 32,6 %. Palvelujen ostojen määrä suhteessa liikevaihtoon kohosi hieman, 35,1 %:sta 35,5 %:iin. Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä, 2 442 443 euroa, ylitti edellisen vuoden arvon 4,2 %, mutta pysyi budjetoidulla tasolla. Henkilöstökulujen kokonaismäärä kohosi 3 239 157 euroon. Poistojen määrä, 2 988 170 euroa, ylitti edellisen vuoden tason 10,1 % ja budjetin 6,1 %. Liiketoiminnan muut kulut, 398 571 euroa, kasvoivat 2,3 % edellisestä vuodesta, mutta jäivät 6,7 % budjetin alapuolelle. Liikeylijäämä, 933 464 euroa, on huomattavasti sekä edellistä vuotta että budjetoitua suurempi. Kun rahoituskulut vähennetään liikeylijäämästä, tilikauden ylijäämäksi muodostuu 775 841 euroa. Käyttöomaisuusinvestointien määrä, 3 108 007 euroa, oli 3,0 % edellisen vuoden ja 4,0 % budjetoitua tasoa pienempi. Tehdyistä investoinneista 714 404 euroa käytettiin ohjelmistoinvestointeihin ja 2 393 603 euroa laiteinvestointeihin. Pitkäaikaista lainaa lyhennettiin suunnitelman mukaisesti 150 000 eurolla. Jäljellä olevan lainan määrä on 150 000 euroa. Kassavarat vähenivät 991 138 eurosta 906 958 euroon. Oulun Tietotekniikan taseessa ei ole varauksia. Lukumäärätietoa Kannettavien työasemien osuus kaikista työasemista nousi 28 %:sta 33 %:iin. Työasemien keskihinta laski 682 eurosta 671 euroon ja älypuhelimien keskihinta 474 eurosta 410 euroon. Oulun Tietotekniikan hoidettavana oli 9310 työasemaa, 1681 oheistulostinta ja 993 älypuhelinta, yhteensä 11 984 laitetta. Yhden työntekijän vastuulla oli keskimäärin 444 laitetta. Vuoden 2008 aikana hankittiin 51 verkkotulostinta ja 75 värilasertulostinta. Keskitetyn hallinnan piirissä on 275 verkko- ja 156 monitoimitulostinta. Opetustoimen tietoverkon hallinnan siirtyminen Oulun Tietotekniikan vastuulle on aiheuttanut huomattavia lisäyksiä joidenkin yhteystyyppien lukumääriin. Myös hallittavien kytkinten lukumäärä on kasvanut vuoden 2008 aikana 410 kpl:een. Palvelunohjausjärjestelmä Requesteen kirjattiin 15 056 palvelupyyntöä käyttöönoton jälkeen kuuden kuukauden aikana 1.7.2008-31.12.2008. Lisäksi automaattisesti muista järjestelmistä luotiin 1304 palvelupyyntöä. Asiakkaiden itse kirjaamien palvelupyyntöjen osuus oli 20,1 %. Asiakastuki ratkaisi palvelupyynnöistä välittömästi 66,6 %. 12

Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2008 Talousarvio 1.1.-31.12.2008 Toteutuma % 1.1.-31.12.2007 LIIKEVAIHTO 12 301 606,05 10 577 000,00 116% 11 106 694,43 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 1 022,15 214,92 TUET JA AVUSTUKSET KUNNALTA 11 016,55 8 882,14 MATERIAALIT JA PALVELUT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA -390 672,31-464 000,00 84% -425 330,18 PALVELUJEN OSTOT -4 363 610,41-3 290 400,00 133% -3 897 500,78 HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -2 442 442,80-2 441 000,00 100% -2 343 927,72 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT -609 349,04-561 430,00 109% -569 285,74 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -187 364,93-195 280,00 96% -185 169,15 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -2 988 170,44-2 817 000,00 106% -2 715 118,87 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT -398 571,29-427 000,00 93% -389 670,69 LIIKEYLIJÄÄMÄ 933 463,53 380 890,00 245% 589 788,36 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSTUOTOT 343,27 258,79 KUNNALLE MAKSETUT KORKOKULUT -60 013,62-18 000,00 333% -39 156,29 KORVAUS PERUSPÄÄOMASTA -97 935,00-100 000,00 98% -250 000,00 MUUT RAHOITUSKULUT -16,90-229,86 YLIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 775 841,28 262 890,00 295% 300 661,00 YLIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA 775 841,28 262 890,00 295% 300 661,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 775 841,28 262 890,00 295% 300 661,00 4 452 960 5 859 900 7 285 108 8 522 825 9 170 192 9 325 844 9 960 736 11 106 694 12 301 606 Älypuhelin Pöytätyöasema Kannettava työasema 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 956 2 076 1 389 1 517 2 740 2 869 3 091 Liikevaihdon kehitys 2000-2008 Asiakaslaitteet 2002-2008 13

Tase VASTAAVAA 31.12.2008 31.12.2007 PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT 1 947 470,06 1 953 058,30 AINEELLISET HYÖDYKKEET KONEET JA KALUSTO 3 542 850,34 3 417 426,04 VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET 200 189,70 168 626,77 MUUT SAAMISET 225 052,30 323 280,34 SIIRTOSAAMISET 369 582,25 369 582,25 RAHAT JA PANKKISAAMISET 906 958,11 991 138,18 VASTAAVAA YHTEENSÄ 7 192 102,76 7 223 111,88 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA 959 506,46 959 506,46 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLIJÄÄMÄ 3 683 380,68 3 382 719,68 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 775 841,28 300 661,00 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN LAINAT KUNNALTA 672 751,71 822 751,71 LYHYTAIKAINEN LAINAT KUNNALTA 150 000,00 150 000,00 OSTOVELAT 364 149,11 1 060 634,39 KOROTTOMAT VELAT KUNNALTA 1 525,13 MUUT VELAT/Liittymismaksut ja muut velat 59 154,58 63 122,14 SIIRTOVELAT 525 793,81 483 716,50 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 7 192 102,76 7 223 111,88 14

Rahoituslaskelma 31.12.2008 Talousarvio 31.12.2008 Tot % 31.12.2007 TOIMINNAN RAHAVIRTA LIIKEYLIJÄÄMÄ 933 463,53 381 000,00 245% 589 788,36 POISTOT JA ARVONALENTUMISET 2 988 170,44 2 817 000,00 106% 2 715 118,87 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -157 622,25-118 000,00 134% -289 127,36 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -3 108 006,50-3 236 000,00 96% -3 202 562,16 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 656 005,22-156 000,00-186 782,29 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS KUNNALTA -150 000,00-150 000,00 100% -150 000,00 YLIJÄÄMÄN PALAUTUS KUNNALLE -100 000,00 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET SAAMISTEN MUUTOKSET KUNNALTA 14 373,64 10 321,97 SAAMISTEN MUUTOKSET MUILTA 52 291,47-72 957,83 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUILTA -656 850,40 653 222,21 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -740 185,29-150 000,00 493% 340 586,35 RAHAVAROJEN MUUTOS -84 180,07-306 000,00 28% 153 804,06 RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT 31.12. 906 958,11 793 000,00 114% 991 138,18 RAHAVARAT 01.01. 991 138,18 1 099 000,00 90% 837 334,12 RAHAVAROJEN MUUTOS -84 180,07-306 000,00 28% 153 804,06 Oulun kaupungin tietoliikenneverkon erilaiset yhteydet ja niiden lukumäärien kehittyminen Yhteystyyppi 2005 2006 2007 2008 1Gbps valokuituyhteys 13 18 15 19 100 Mbps valokuituyhteys 29 36 41 48 10 Mbps valokuituyhteys tai VDSL/IRIS-kupariyhteys 20 29 44 111 5 Mbps 2 19 106 119 2 Mbps 22 36 32 41 1 Mbps 7 12 11 8/1 Mbps 250 212 77 54 Kotiyhteydet 143 143 149 200 15

Oulun Tietotekniikka Vaihde (08) 558 410, Faksi (08) 558 41701 Postiosoite: Oulun Tietotekniikka, PL 12, 90015 Oulun kaupunki Asiakaspalvelupiste: Torikatu 18, 2. kerros, 90100 Oulu Asiakastuen palvelunumero: arkisin klo 7-18, (08) 558 41419 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ouka.fi www.ouka.fi/ott GST Graafinen Studio 2009