Hoivapalvelut Terveyspalvelut nro 3 NO 2 huhtikuu 2011 Aino Närkki: Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta kehittyy s. 8 Päivi Voutilainen: Lakiluonnos valmistui s. 13 Harri Sievänen: Värähtelyharjoittelulla kohennusta toimintakykyyn s. 16 Anu Talka ja Teemu Ruohonen: Tarinat tuovat sukupolvet yhteen s. 18 Mari Aaltonen: Elämän loppuvaiheen monimuotoiset hoitopolut s. 20 Juhani Laurinkari: Kansalaisyhteiskunta hyvinvoinnin takaajana s. 31 KAUNIALA Laatujärjestelmä kehittämisen työvälineenä s. 24 DomaCare ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄ Asiakkaitamme Mainio Vire Oy KVPS Tukena Oy Savon Vammaisasuntosäätiö Mediverkko Hoivapalvelut DomaCarella on tuhansia käyttäjiä Elpy ry, Espoo Niemikotisäätiö, Helsinki Miinan Hoitolat Oy, Helsinki Maisonkoti Oy, Kerava Hovila-koti, Kempele Caritas-Säätiö, Oulu Lappeenrannan Palvelukoti Oy Imatran Palvelukoti Oy Kuivannon Kotosa Oy Hoitotyön kirjaaminen & seuranta - Päivittäinen kirjaaminen - Terveydenhuollon seuranta - Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat -Kulujen seuranta, vuokrasopimukset, lähetteet, liitetiedostot Laskutus Tilastointi Tietoturva - Laskutustietojen keräys - Sähköinen laskutus - Liitynnät yleisimpiin kirjanpitojärjestelmiin - Automaattiset laskusäännöt - Hoitopäivien huomiointi - Hoitopäivät ja poissaolot - Käyttöasteet - Ikä- ja sukupuolijakaumat, hoidon seurannan yhteenvedot ja tietojen koonti - Hoitoilmoitukset - Henkilökohtaiset tunnukset - Monipuoliset oikeustasot - Lokitiedot Hoidamme puolestasi: - Salattu tietoliikenne - Turvapalvelin - Päivittäiset varmuuskopiot 050 5300033 http://www.domacare.fi info@invian.fi
APTEEKISTA Vaivaako ummetus? Pegorion auttaa sinua vapautumaan tehokkaasti ja vaivattomasti ummetuksen vaivoista. Jauhe sekoitetaan esim. mehuun tai kahviin. www.vapautavatsasi.fi Pegorion, jauhe oraaliliuosta varten on ummetuksen hoitoon tarkoitettu lääke. Vaikuttava aine: makrogoli. Annostus: Aikuiset ja yli 8-vuotiaat lapset: 1 annospussi (12 g) 1 2 kertaa päivässä. 4 7-vuotiaat lapset: 1 annospussi (6 g) 1 2 kertaa päivässä. 2 3-vuotiaat lapset: 1 annospussi (6 g) kerran päivässä. Pakkauskoot 20 x 6 g, 20 x 12 g ja 50 x 12 g. Jos olet raskaana tai imetät, neuvottele käytöstä lääkärin 2 kanssa. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Apteekista. Lisätiedot: puh. 010 426 2928 (ark. 8 16). 03/2010
Pääkirjoitus Heikki Lantto Kotihoidolle tarvitaan yhtenäiset ohjeet Valtiontalouden tarkastusvirasto julkisti viime vuoden lopulla selvityksensä kuntien järjestämästä kotihoidosta. Kuntien järjestämä kotihoito on lähes kokonaan vanhusten hoitoa ja se on vaihtoehto laitoshoidolle. Suomessa asuu runsaat 430 000 yli 75-vuotiasta eläkeläistä. Heistä noin joka kahdeksas saa kotihoitoa ainakin tilapäisesti. Koska kotihoidolle ei ole olemassa yhtenäistä ohjeistusta, ovat kotihoidon asiakkaat eri kunnissa eriarvoisessa asemassa. Asiakkaat ovat myös taloudellisesti eriarvoisessa asemassa, sillä kunnat hinnoittelevat kotihoidon eri perustein. Yksi kunta perii maksun käyntien määrän mukaan, toinen taas asiakkaan luona vietetyn ajan mukaan. Kunnilla ei ole yhtenäistä linjaa siinäkään, milloin asiakkuus luokitellaan säännölliseksi milloin tilapäiseksi. Vuoteen 2030 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu. Kotihoitoa tarvitaan silloin todennäköisesti suhteellisesti nykyistä enemmän, sillä laitoshoidon osuutta vähennetään jatkuvasti. Kotihoidon asiakkaaksi pääsy on kunnissa yhä lähes arpapeliä. Kunnat käyttävät keskenään lähes vertailukelvottomia luokituksia. Niiden ohella tai sijasta voitaisiin käyttää erilaisia toimintakyvyn mittareita. Tarkastusvirasto moitti kuntia siitä, ettei niissä oltu laskettu, milloin kotihoito taloudellisesti ei enää kannata. Mitään yhtenäistä kattoa käyntikertojen määrälle ei pidä säätää, sillä kotihoidon järjestämismahdollisuudet eri kunnissa vaihtelevat suuresti. Suurten kaupunkien keskustoissa voi olla järkevää käydä asiakkaan luona kuusikin kertaa vuorokaudessa. Syrjäseudulla 30 kilometrin päässä kuntakeskuksesta asuvaa asiakasta voidaan käydä katsomassa ehkä vain kerran vuorokaudessa. Kotihoidon maksut ja sisältö sen sijaan kaipaisivat yhtenäistämistä niin, ettei hoito olisi pelkkää lääketiedettä vaan auttaisi asiakasta myös liikkumaan ja toimimaan täysivaltaisena kansalaisena. 3
HILKKA Mobiili tehostaa kotihoitoa FastROI HILKKA - kotihoito on koti- ja kotisairaanhoidon käyttöön tarkoitettu asiakkuudenhallinta- sekä langaton työnohjausjärjestelmä. HILKKA - kotihoito soveltuu sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Mobiili HILKKA tehostaa operatiivista toimintaa sekä tuo käyttömukavuutta kotihoitoon. Asiakashyödyt - tukea päivittäiseen työnohjaukseen - lisää aikaa asiakastyöhön - parempaa elämänlaatua asiakkaille - työkustannussäästöjä kertakirjauksilla - laskutustiedot suoraan järjestelmästä Ota yhteyttä FastROI HILKKA asiantuntijoihin: Mikko Hassinen 050-374 8326 mikko.hassinen@fastroi.fi Risto Jalovaara 050-603 57 risto.jalovaara@fastroi.fi Jukka Hakkarainen 045-127 8493 jukka.hakkarainen@fastroi.fi Selvitämme veloituksetta FastROI HILKKA -tuotteen konkreettiset hyödyt juuri Teille. www.fastroi.fi 4 FastROI Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu, puh 013-263 7180, info@fastroi.fi
Tässä numerossa: Pääkirjoitus Heikki Lantto: Kotihoidolle tarvitaan yhtenäiset ohjeet...3 Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: Palvelutelevision kautta uusia ulottuvuuksia kotihoitoon...7 valvonta Aino Närkki: Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta kehittyy...8 palveluasunnot Eedi Asumispalvelut Oy:n uusissa asunnoissa ovat asunto ja tukipalvelut samassa paketissa...10 laatujärjestelmä Kirsi Lehtonen: Laatujärjestelmä - kehittämisen työkalu Kaunialassa...24 väitöskirja Jaana Leikas: Elämälähtöinen IT-suunnittelu luo ihmiskasvoista tietoyhteiskuntaa...26 palveluverkko Helsingin Lauttasaaressa käynnistymässä asiakaskeskeinen palveluverkko-hanke....28 kirjat Maarit Huovinen: Huoli omaisesta ja ihmisen roolista...29 Kolumni Jorma Back: Ceterum censeo...11 vanhustehuollon rakenteet Päivi Voutilainen: Lakiluonnos valmistui...13 hoivaa ja toimeentulon turvaa Kalevi Kivistö: Ikälaki tulee oletko valmis?....15 värähtelyharjoittelu Harri Sievänen: Värähtelyharjoittelulla kohennusta ikääntyvien fyysiseen toimintakykyyn...16 elämäntarinat Anu Talka ja Teemu Ruohonen: Tarinat tuovat sukupolvet yhteen...18 viimeiset elinvuodet Mari Aaltonen: Elämän loppuvaiheen monimuotoiset hoitopolut..20 kirkon ikkuna Marjaleena Kemppainen: Valoa ja varjoja...23 Juhani Laurinkari: Kansalaisyhteiskunta hyvinvoinnin takaajana...31 väitöskirja Petra Larmo: Tyrnimarjan nauttimisella on vaikutusta tulehdukseen...32 Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: Sotaveteraanien tukeminen hallitusohjelmaan...35 eettisyys Annu Haho: Kollegiaalisuus näyttöön perustuvan hoitotyön edellytyksenä...36 kansainvälisyys Elina Ainasoja ja Mari Laitila: Työharjoittelu Tukholmassa....38 Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö esityksiä hoitolaitoksiin....39 Liikkuva suunhoitopalvelu kotikäynnille...40 sairaudet Dyspepsia ja atrofinen gastriitti....41 Hoivapalvelut www.hoivapalvelut-lehti.fi 3. vuosikerta Painos: 3.000 kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p. 040 574 1237 heikki.lantto@pp.inet.fi Virmantie 7, 90830 Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: heikki.lantto@pp.inet.fi p. 040 574 1237 Vuosikerta 30 e, kestotilaus 25 e Kustantaja: Privat-Medi Oy Seuraava nro 3/11: ilmestyy 30.5. Ilmoitusaineisto viim. 6.5. osoitteella: jarmotapioturunen@gmail.com Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, 90830 Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: Joutsen Median Painotalo Oy 5
TIETO PARANTAA OMaiShOitO tietoa ja tukea yhteistyöhön Merja Kaivolainen, Tuija Kotiranta, Erkki Mäkinen, Merja Purhonen, Merja Salanko- Vuorela (toim.) Kirja soveltuu tietolähteeksi ja yhteistyön tueksi kaikille omaishoitoon osallistuville omaisille, omaishoitajille, lääkäreille ja muille terveydenhuoltoalan ammattilaisille sekä sosiaalihuollossa työskenteleville, myös perus- ja täydennyskoulutuksessa. 1. painos 2011, 256 s. ISBN 978-951-656-359-9 Sh. 54 MuiSti- Sairaudet Timo Erkinjuntti, Juha Rinne, Hilkka Soininen(toim.) Muistisairaudetkirja sisältää kuvaukset etenevistä muistisairauksista, kognitiivisista oireista muissa sairauksissa sekä muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon. Kirja sopii lääketieteen ammattilaisten lisäksi terveyden- ja sosiaalihuollon opiskelijoille ja henkilöstölle, muistipotilaiden läheisille sekä lääkealan ja palvelutuotannon yrityksille. 1. painos 2010, 685 s. ISBN 978-951-656-357-5 Sh. 106 Geriatria Reijo Tilvis, Kaisu Pitkälä, Timo Strandberg, Raimo Sulkava, Matti Viitanen (toim.) Geriatria-kirja käsittelee kattavasti vanhenemisen fysiologiaa sekä vanhenemismuutosten yhteyksiä sairauksien ilmenemiseen ja hoidon ongelmiin. Teos on suunnattu ensisijaisesti lääkäreille ja lääketieteen opiskelijoille. Se sisältää keskeistä ja käytännönläheistä tietoa myös muille vanhusten hoitotyötä tekeville. 2., uudistettu painos 2010, 484 s. ISBN 978-951-656-314-8 Sh. 93 Saatavana Duodecimin verkkokaupasta: http://verkkokauppa.duodecim.fi ja kirjakaupoista kautta maan. www.duodecim.fi Hoida osaamistasi UUTUUdeT vanhuus ja haavoittuvuus Kohtaaminen vanhuustyössä Vanhuksen toimintakyvyn heikentyminen, omaisten huoli, hoitoratkaisut, kuolemanpelko ja työntekijän oma haavoittuvuus ovat vanhustyön arkea. Hoitajan kyky kohdata sekä vanhuksen että omaa haavoittuvuutta on eettinen voimavara. Hoitotieto-sarja 2010 ISBN 978-951-37-5348-1 40,30 e hoitoa ja huolenpitoa ammattitaidolla Lähihoitajakoulutuksen oppikirja ja työelämän käsikirja esittelee lähihoitajan työssä tarvittavat hoidon ja huolenpidon perusteet selkeästi ja käytännönläheisesti aina aseptiikasta elintoimintojen tarkkailuun ja ihmisen tukemiseen. Kirja sisältää runsaasti tehtäviä oppitunneille ja työssäoppimiseen. Hoitotieto-sarja 2010 ISBN 978-951-37-5798-4 51,00 mikä vaivaa? tautiopin perusteet Lähihoitajakoulutuksen kirja esittelee tautiopin perusteet havainnollisesti ja kiinnostavasti. Teos kokoaa perustiedot tautien syistä, vaiheittaisesta kehittymisestä sekä niiden aiheuttamista rakenteen ja toiminnan muutoksista. Kirja painottuu yleisiin tauteihin, joiden tunteminen auttaa ymmärtämään tautien ehkäisyä, syntyä, oireita, toteamista ja hoitoa Lähihoito-sarja 2010 ISBN 978-951-37-5120-3 46,60 Tilaukset: puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi verkkokirjakauppa: www.edita.fi/netmarket Toimitusmaksu: 8,15 e, verkkokirjakaupasta verkkopankin kautta maksettaessa 4,90 e. 6
Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos Palvelutelevision kautta uusia ulottuvuuksia kotihoitoon Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalveluja, kotisairaanhoitoa ja erilaisia tukipalveluja, joilla autetaan tuen tarpeessa olevia henkilöitä, jotta he voisivat suoriutua arkipäiväisistä tehtävistä tai saisivat tarvitsemansa sairaanhoitoon liittyvät palvelut kotona toteutettuna. Kotihoidon piirissä oli Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) 30.11.2009 laatiman laskennan mukaan noin 89 000 henkilöä ja vuotuinen kasvu on noin 5-6 prosenttia. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n selvityksen mukaan Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan 300 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Kuntien kotipalveluyksiköt, erilaiset yhdistykset ja järjestöt sekä yksityiset palveluntuottajat panostavat kotihoidon palvelutuotannon toteuttamiseen heille annettujen, usein tosin liian niukkojen resurssien puitteissa. Suurimman henkilökohtaisen vastuun kantavat kuitenkin omaishoitajat tai omaiset, jotka usein voimansa äärimmilleen venyttäen hoitavat läheistään kotioloissa. Hyvän apuvälineen tarjoaa vuorovaikutteinen palvelutelevisiojärjestelmä Kirjoittaja on KTM, terveydenhuollon asiantuntija ekroos@kolumbus.fi Hyvän tuen ja apuvälineen kotihoidon tehostamiseksi tarjoaa jo jonkin aikaa toteutettu vuorovaikutteinen palvelutelevisiojärjestelmä. Tämä järjestelmä soveltuu hyvin yksin kotona asuvalle ikääntyneelle tai vammaiselle sekä myös kaikille omaishoidon piirissä oleville. Palvelutelevision käyttöä on kokeiltu ja se on käytössä jo useassa kunnassa sekä sotainvalidien veljes- ja sairaskotien palvelujen piiriin kuuluvien ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen tukena. Palvelutelevision käyttö ei rajoitu pelkästään kotihoitoon, vaan tätä vuorovaikutteista palvelua voidaan käyttää myös tehostetun palveluasumisen, ryhmäkotien, terveyskeskussairaaloiden sekä hoito- ja kuntoutuslaitosten välillä suurempienkin ryhmien yhteydenpidossa sekä yhteisiin ohjelmiin osallistumisessa. Palvelutelevisio on yksi yhteydenpitoväline ja merkittävä tuki kotona asuvan ja hänestä huolehtivan kotihoidon henkilöstön välillä. Se on niin ikään erinomainen lisäväline omaisten ja kotona yksin asuvan ikääntyneen yhteydenpidossa. Edelleen se on merkittävä turvallisuuslisä yksin tai ikääntyneen omaishoitajan kanssa asuvalle. Yhteydenotosta päättää aina käyttäjä itse ja osallistua voi passiivisena seuraajana tai itse aktiivisesti esimerkiksi käytävään keskusteluun osallistuen. Sanomattakin on tietysti selvää, ettei mikään apuväline voi korvata henkilökohtaista vierailua, yhdessäoloa tai käyntiä kotona asuvan luona. Laadukas sisällöntuottaminen on oleellinen osa palvelutelevisiojärjestelmää Erityisen tärkeää palvelutelevisiojärjestelmän onnistuneessa toteuttamisessa on sisällön tuottaminen jokapäiväiseen palvelutarjontaan. Sisältöä voivat olla esimerkiksi omalääkärin, omahoitajan ja fysioterapeutin kotivastaanotot, erilaiset hoito- ja lääkeinfot, lääkäri- ja hoitajainfot, muistutukset lääkkeiden ottamisesta, erilaiset ohjatut voimistelutuokiot, ravitsemusterapia, reaaliaikainen neuvontapalvelu, kotioloissa mahdollisiin harrastuksiin liittyvä ohjaus, ruoanlaitto, viihde- ja asiaohjelmat, hengelliset hartaudet, jne. jne. Vain mielikuvitus asettaa sisällölle rajansa. Laadukas sisällöntuottaminen, sen jatkuvuus ja uudistuminen ovat niin oleellinen osa palvelutelevisiojärjestelmää, että kussakin tapauksessa järjestämisvastuussa olevan tahon tulee nimetä tähän tehtävään vastuuhenkilö tai vastuullinen sisällöntuottajaryhmä. Markkinoilla olevat järjestelmät ovat helppokäyttöisiä ja erityisesti ikääntyneille suunniteltuja. Laitteissa on helposti hallittavissa oleva kosketusnäyttö tai suurilla näppäimillä varustettu kauko-ohjain. Teknisesti kehittyneimmät järjestelmät ovat myös avoimessa verkossa toimivia, jolloin omaisten yhteydenotto on mahdollista samoin edellytyksin kuin hoitovastuussakin olevan tahon. Lisätietoja järjestelmästä, potentiaalisista käyttökohteista ja kustannuksista voi tiedustella esimerkiksi Viwell Oy:stä (www.viwell.fi). Kuva: Marina Ekroos Saatujen käyttökokemusten mukaan palvelutelevisio on sen käyttäjälle hyvin mieluinen ja se on otettu ilolla vastaan heidän keskuudessaan. Myös kotihoidon tehostuminen, kustannusten optimointi ja parempi kohdistuminen sekä kotihoidon kokonaislaadun lisääntyminen ovat ilmeisiä. Tulevaisuudessa ratkaistavia oleellisia kysymyksiä ovat muun muassa: mikä taho on palvelutelevisioinvestoinnin maksaja sekä kuka vastaa järjestelmän ylläpidosta ja sisällöntuotannosta. 7
valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta perustuu lakiin ja se on sosiaali- ja terveysministeriön, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran, aluehallintovirastojen (avi) ja osin myös kuntien vastuulla. Ministeriön osuutena on yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta. Valtakunnallisena valvontaviranomaisena toimii Valvira, joka myös myöntää useamman avin alueella toimivien palveluntuottajien luvat. Muutoin lupaprosessit ovat avien vastuulla ja avit myös toteuttavat valvontaa alueillaan. Kunnat valvovat osaltaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja ottavat vastaan ilmoituksenvaraisten toimijoiden ilmoituksia. Valvira on lunastanut paikkansa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta. Uusi virasto syntyi Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen (STTV) perustuksille. Valvira on nopeasti lunastanut paikkansa ja saanut lyhyen historiansa aikana liikkeelle monia alan kannalta positiivisia asioita. Eräs Valviran tärkeimmistä tehtävistä on yhdenmukaisten valvontakäytäntöjen aikaansaaminen koko maassa. Valvonnan tulee olla koordinoitua ja tasapuolista sekä yksityisen että julkisen toiminnan näkökulmasta katsottuna. Koska toimijoita on monia, on tarpeen miettiä myös työnjakokysymyksiä. Valviran toiminnan myötä on kehitys yhtenäisten tulkintojen, ohjeistuksen ja käytäntöjen osalta päässyt alkuun. Kunnalla on monta roolia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä Kunnat toimivat sekä palveluiden tuottajina että osaltaan samoja palveluita tuottavien yksityisten palveluntuottajien valvojina. Kunnat hankkivat palveluita yksityiseltä sektorilta ja käytännön elämässä tulee eteen erilaisia ongelmia. Kilpailutustilanteissa voi tulla esiin viranomaisten erilaisista näkemyksistä johtuvia ristiriitaisuuksia. Esimerkiksi maksajana toimiva kunta saattaa edellyttää 0,5:n henkilöstömitoitusta kun taas lupien myöntäjänä toimiva aluehallintovirasto voi puolestaan edellyttää saman toiminnan osalta merkittävästi enemmän kustannuksia aiheuttavaa 0,6:n mitoitusta. Silloin tällöin ilmenee myös näkemyseroja esimerkiksi terveys- ja palotarkastusten osalta. Tällaiset tilanteet ovat yksityisten palveluntuottajien oikeusturvaa haittaavia ja aiheuttavat tarpeetonta lisätyötä sekä viranomaisille että palveluntuottajille. Valvonnan toteuttamisen työkaluja ovat valvontaohjelmat Valvira ja aluehallintovirastot laativat yhteistyössä valvonnan suunnitelmallisuuden, kohdentamisen ja valtakunnallisen yhdenmukaisuuden toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon eri osa-alueille valvontaohjelmia, joissa linjataan valvonnan toteuttamista ja työnjakoa. Avilta haettujen lupien osalta lupaprosessin prosessinomistajana on aluehallintovirasto ja Valvira ei silloin välttämättä voi puuttua avin yksittäisiin ratkaisuihin. Aluehallintovirastojen niukoista resursseista johtuen valvonta on kohdistunut pääasiassa yksityisten toimijoiden valvontaan. Valviran keväällä 2010 tekemä vanhuspalveluiden laatuun liittynyt tutkimus osoitti, että yksityisen toiminnan laatu oli kaikkien mitattujen indikaattoreiden (7) osalta julkisen toiminnan laatua parempi. Tämän seurauksena Valvira on puuttunut aikaisempaa enemmän myös julkisen sektorin toimintaan. Omavalvontasuunnitelma tulossa käyttöön myös sosiaalipalveluissa Parhaillaan uudistettavana olevassa laissa yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta tullaan ottamaan uusi valvonnan työväline, omavalvonta. Omavalvonta Koulutusta 2011 Työvälineitä ikääntyvien parissa työskenteleville ammattilaisille Koulutusten esittelyt ja ammattilaisten aineistot osoitteessa www.ukkinstituutti.fi s-posti: ukkoulutus@uta.fi puh: 03 2829 600 Toiminko hyvin, toiminko oikein? Terveyttä edistävän asiakastyön etiikka Terveyskasvatuksen ajankohtaispäivä 12.5.2011 110 Tutustu ohjelmaan verkossa! Iäkkäiden liikuntaneuvonta 9.6.2011 160 Liikuntaneuvonnan sovittaminen iäkkäiden asiakkaiden erityistarpeisiin. Millaista liikuntaa ikääntyneiden kaatumisten ehkäisyyn? 11.10.2011 160 Ajankohtaista tietoa ikääntyneiden kaatumisista ja kaatumistapaturmien ehkäisystä sekä käytännön läheisiä liikuntaohjelmia. Värähtelyharjoittelu mitä ihmettä? 1.11.2011 80 Ajantasaista tietoa värähtelyharjoittelun harjoitus ja terveysvaikutuksista eri kohderyhmissä sekä turvallisista harjoitusmuodoista. 8
kehittyy on palvelujen laadun hallinnan ja palvelutoiminnan kehittämisen väline. Omavalvonta toimii osana palvelutoimintaa. Kaikkien - sekä ilmoituksen että luvanvaraisten palveluntuottajien - tulee laatia omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelman laatimiseksi tullaan laatimaan yhteistä ohjeistusta Valviran toimesta. Palveluntuottajan on pidettävä omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtävänä ja seurattava sen toteutumista. Valvonnan haasteita Elinkeinopoliittinen asiantuntija Aino Närkki Valvonnan toteuttamisessa on keskeistä, että menettelyt ovat mahdollisimman läpinäkyviä, yksinkertaisia, virheen oikaisemiseen pyrkiviä ja kustannuksiltaan edullisia sekä palveluntuottajan että valvojan näkökulmasta. Valviran työ on lähtenyt hyvin käyntiin ja se näkyy myös kentällä parantuneena toimintana. Työtä riittää kuitenkin paljon myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuolto ajoi viime vuonna työllistäjänä teollisuuden ohi ja on tällä hetkellä Suomen suurin sektori henkilöstöllä mitattuna. Varsinkin vanhuspalvelut ja niiden laatu on tällä hetkellä aktiivisen keskustelun kohteena. Yksityinen sektori antaa mielellään panoksensa kaikkeen parempaan palveluiden laatuun tähtäävään yhteistyöhön. Aino Närkki, MBA elinkeinopoliittinen asiantuntija Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaympäristö on ollut viime vuosina nopeassa muutoksessa ja tämä on osaltaan heijastunut valvonnan haasteiden lisääntymiseen. Valvonnan suunnitelmallisuutta ja systemaattisuutta on syytä kehittää, jotta se voisi toimia oikein kohdennettuna ja tehokkaasti. Omavalvonta on uusia asia, ja menee jonkin aikaa ennen kuin se saadaan järjestelmälliseksi. Valvonnan painopistettä ollaan siirtämässä riskinarviointiin ja ongelmia ehkäisevään neuvontaan ja tällöin tarvitaan myös uusia työvälineitä. Valvonta on nyt keskittynyt liiaksi yksityiskohtiin, toimintatapoihin ja kysymyksiin, jotka olisivat ratkaistavissa toimintayksiköissä. Valvonnan pääpainon tulisi olla palveluiden laadun ja toiminnan lopputulosten valvonnassa, ei niinkään käytössä olevien resurssien valvonnassa. Julkista ja yksityistä sektoria tulisi valvoa yhdenmukaisesti, jotta kilpailuneutraliteetti voisi toteutua. Yhteistyöllä päästään hyvään lopputulokseen Linctus Oy, Kaurialassa, Turuntie 4-6, 13130 Hämeenlinna Virtsankarkailuun kaikenlaiset suojat ja housut sekä pestäviä vuodesuojia ja housuja LIIKKUmISEEn APUVäLInEITä mm. kävelykepit, kyynärsauvat ja rollaattorit Haavanhoitotuotteista kappalemyynnissä Polymem, Sorbact, medical Honey ja Drymax Helpompaa arkea apuvälineiden avulla. TERVEYSTARVIKKEIDEN TERVEYSTARVIKKEIDEN ERIKOISMYYMÄLÄ TERVETULOA PALVELTAVAKSI! MYYMÄLÄ AVOINNA MA-PE KLO 9 17 Puh. (03) 612 5355 Linctus Oy, Turuntie 4-6, 13130 Hämeenlinna www.linctus.fi, info@linctus.fi p. (03) 6125 355, info@linctus.fi, www.linctus.fi Apuvälineet liikkumiseen Kävelykepit, kyynärsauvat ja rollaattorit Arjen apuvälineet WC-korottajat, suihkutuolit, ruokailun apuvälineet, tarttumapihdit ja lonkkasuojaimet Tukisukat elämän eri tilanteisiin Haavanhoitotuotteet Polymem-, Sorbactja Medical Honey-tuotteet Hygienia ja virtsankarkailu Laaja valikoima pestäviä ja kertakäyttöisiä hygieniatuotteita mm. alushousut sekä vuoteen ja tuolin suojat Klikkaa Linctuksen nettikauppaan www.linctus.fi 9
Palveluasunnot Eedi Asumispalvelut Oy:n uusissa asunnoissa ovat asunto ja tukipalvelut samassa paketissa Ensimmäiset asukkaat muuttivat joulukuun alussa Espoon Diakoniasäätiön omistaman, palveluasumista tuottavan Eedi Asumispalvelut Oy:n uuteen yksikköön. Vanhan Turuntien kupeessa Kilonkalliossa sijaitseva, asumiseensa erityistukea tarvitsevien talo on YIT:n saneeraama. Entiseen toimistorakennukseen tehtiin miljoonainvestoinnilla huone 109 asukkaalle. Täynnä ollessaan talossa on yhdeksän erilaista ryhmäkotia. Uuteen taloon on siirtynyt myös Espoon Diakoniasäätiön hallinto. Talossa asuvat tuetusti samaan aikaan vanhukset, asunnottomat ja mielenterveyskuntoutujat. Vanhusten palveluja tarjoavat vuokralaiset Elämäntalo ja Tunaro. Diakoniasäätiöllä on kokemusta eri kohderyhmien palvelujen yhdistämisestä. Se on harjoittanut asumispalvelutoimintaa jo noin kymmenen vuotta. Hyvien kokemusten perusteella uskallettiin toimintaperiaatetta jatkaa myös omassa kiinteistössä. Espoon Diakoniasäätiöllä on lisäksi toimintaa Klubitalossa, työvalmennusta sekä vuokrattavia tukiasuntoja. Asukkaiden ja henkilökunnan kokemuksen perusteella Kilonkallion tilat on todettu erittäin sopiviksi erityistukea tarvitsevien asumiseen. Asumispalveluyksikön sijainti on kuntoutujan kannalta ihanteellinen. Talon piha-alue on viihtyisä, lisäksi pientaloalueen kainalossa risteilee useita ulkoilureittejä. Talo on tehty kestämään useiden vuosikymmenten asumistarpeet. Asukkaiden ja henkilökunnan turvana ovat muun muassa automaattinen palonsammutusjärjestelmä, esteettömyys, tallentava kameravalvonta ja päällekarkaushälytysjärjestelmä. Huoneita on peruskalustuksen lisäksi mahdollista kalustaa asukkaiden omilla kalusteilla. Jokaisessa reilun 20 neliömetrin huoneessa on oma kylpyhuone ja jääkaappi. Kullakin ryhmäkodilla on omat, asukkaiden yhteiskäytössä olevat keittiö, kodinhoitotila ja olohuone. Mielenterveyskuntoutujille on asumispalvelussa työtoimintaa, kuten ruoanlaittoa, pyykinpesua ja talonmiestoimintaa. Kuntoutujien päivittäinen työtoiminta tukee vanhusten ja asunnottomien palveluja. Talossa ovat kuntosali ja toimintatila, joissa asukkailla on mahdollisuus harrastaa toimintakuraattorin ohjaamina. Yhteisön tuki ja seura ovat asukkaille tärkeitä Asukkaille ovat tärkeitä yhteisön tuki ja seura, mutta myös itsenäisen asumisen rauha. Monelle avain omaan oveen on laitoksessa vietetyn ajan jälkeen tärkeä. Toisille inhimilliset perusoikeudet, kuten katto pään päällä, ovat tärkeintä. Ilman tätä paikkaa en tietäisi missä olisin, tunnustaa eräs kuntoutuja. Eedi Asumispalvelut Oy:llä on yhdeksän kunnan kanssa puitesopimus mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen tuottamisesta. Espoo on suurin yhteistyökumppaneista. - Kaikkien kuntien tavoitteena on avohoidon lisääminen. Espoossa on onnistuttu siinä hyvin tarjoamalla kuntoutujalle asunnon lisäksi avohoito, kiittelee Eedi Asumispalvelut Oy:n toimitusjohtaja Pilvi Osara. - Kunnan ja palveluntuottajan yhteistyö ei yksin riitä onnistuneeseen lopputulokseen. Ilman kolmikantaa tuloksellinen hoito ei olisi mahdollista. Siksi HUS psykiatrian erikoissairaanhoito on tässä keskeisessä asemassa. Kaisa Mäkelä www.eedi.fi www.espoondiakoniasaatio.fi Kilonkallion tilat on todettu erittäin sopiviksi erityistukea tarvitsevien asumiseen. 10
Kolumni Jorma Back Ceterum censeo Kymmenkunta vuotta sitten menin työmatkalle Intian valtameren saarelle nimeltään Reunion. Osa Ranskaa, jossa euro otettiin ensimmäisenä EU:ssa käyttöön. Lensimme Pariisista yli Välimeren ja sitten yli pohjoisen Afrikan. Alle jäivät niin Tunisia, Libya kuin Egyptikin ja lopuksi Afrikan sarven vuoristot ennen Intian valtamerta. Lensimme päivänvalossa. Pilvettömältä taivaalta katselimme alas. Pelkkää hiekkaa tunti tunnilta, kartaksi olisi kelvannut hiekkapaperi. Välillä vihreä Niilin laakso, sitten taas ei mitään. Tai jos oikein tarkkoja ollaan, niin hiekkaa halkoi jossain suora tumma viiva, asvaltoitu tie. Jostakin jonnekin. Tätä kirjoittaessani en tiedä, mitä tuolla alueella tapahtuu. Tunisian ja Egyptin johtajat saivat jo lähteä. Nyt taistellaan Libyassa, jossa Gaddafi saa luultavasti terveisiä Lockerbiestä. Puoli Eurooppaa ja Yhdysvallat ovat ilmatilan sulkua vartioimassa. Veri virtaa ja valtaa ja vaurautta jaetaan uudelleen. Lähellä Tunisia on huvilakaupunginosa, joka on muinaisen Karthagon aluetta. Siellä on vieläkin nähtävissä vanhan kaupungin jäänteitä. Latinan kielen tunnilta muistan otsikossa mainitun Ceterum censeon. Senaattori Cato piti tapanaan puheidensa lopuksi mutista: Ceterum censeo Carthaginem esse delendam. Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä. Lopulta roomalaiset valtasivatkin Karthagon kolmannen puunilaissodan jälkeen vuonna 146 eaa. Karthago oli roomalaisille vaarallinen kaupunki, liian mahtava. Taas taistellaan Karthagossa ja siitä itään päin. Täältä kaukaa on mahdoton saada selvää syistä ja oikeastaan myös yhteiskuntien perusrakenteista tai niiden puuttumisesta. Yksi asia vain Kirjoittaja on OTK, Espoon Diakoniasäätiön hallituksen pj näyttää yhdistävän noita maita. Hallitsijat ovat olleet vallassa pitkään ja rakentaneet omat tapansa hallita ja jakaa vaurautta. Muistuu mieleen kuulemani tarina vanhan arabin perinnönjaosta. Häneltä jäi 17 kamelia ja kolme poikaa. Pojille hän halusi jättää osan kullekin niin, että vanhin saisi puolet kameleista, toiseksi vanhin kolmasosan ja kolmas yhdeksännen osan. Ongelmaksi osoittautui se, että 17 kamelin jakaminen näin ei onnistunut. Mikä avuksi. Nokkela naapuri antoi neuvon: Lainaa minulta yksi kameli siksi aikaa, kun jaatte perinnön. Niinpä tehtiin. Nyt oli jaettavana 18 kamelia. Puolet 18 kamelista oli yhdeksän kamelia, jotka vanhin poika sai. Kolmasosan eli kuusi kamelia sai toinen poika. Kolmas sai sitten sen yhdeksännen osan eli kaksi kamelia. Perinnönjaon loputtua todettiin, että oli saatu jaetuksi 17 kamelia ja naapurilta lainattu kameli palautettiin. Kaikki olivat tyytyväisiä. Nyt ei ole saatavissa lainakamelia, mutta aseita on tarjolla. Niitä oli alueella jo viime vuosisadalla, kun 40-luvulla sekä saksalaiset että liittoutuneet taistelivat noista hietikoista. Nyt ovat taas mukana myös Välimeren pohjoisen puolen senaattorien sotajoukot. Täältä pohjoisesta on tarpeetonta lähteä antamaan neuvoja. Emme tunne emmekä tiedä vihan ja kaunan syvyyttä ja taustoja. Lyhytnäköistä olisi syyllistää islamia sen enempää kuin öljyäkään. Tämän jutun ilmestyessä on meilläkin jo jaettu edellisen eduskunnan jäämistöä. Se on tehty ilman aseita, vain kynällä ja vaalilipulla. Saamme olla onnellisia, että meillä on tämä oma demokratiamme. Olen muuten sitä mieltä, että se on kaikkine puutteineenkin kaikista hallitsemistavoista vähiten huono. Siinä tulee kumminkin vähemmän ruumiita kuin Karthagon muurien ympäristössä näyttää tulevan. 11
Suojaa vatsasi! WHO määritteli lokakuussa 2009 alkoholijuomien sisältämän sekä alkoholista elimistössä muodostuvan asetaldehydin ensimmäisen luokan karsinogeeniksi ihmiselle. Vaarassa ovat erityisesti ne, joilla on joko helikobakteeriinfektion tai autoimmuunitaudin aiheuttama mahalaukun limakalvovaurio (atrofinen gastriitti) ja siitä johtuva hapoton maha. Hapottomassa mahassa suun mikrobit pystyvät elämään ja tuottamaan juomien tai ravinnon alkoholista ja myös ravinnon sokereista asetaldehydiä. Lääkkeilläkin aikaansaatu hapoton maha samoin kuin mahaleikkauksen jälkitila aiheuttaa asetaldehydialtistuksen. Myös helikobakteerit pystyvät tuottamaan asetaldehydiä paikallisesti. Hapottoman mahan aiheuttava atrofinen gastriitti ja helikobakteeri-infektio voidaan luotettavasti todeta verinäytteestä GastroPanel-tutkimuksella sdssdsdsdsd Lue lisää osoitteessa www.gastropanel.net Hapoton maha ja helikobakteeri-infektio ovat mahasyövän tärkeimmät riskitekijät. Hapoton maha lisää myös ruokatorvisyövän riskiä. Lue lisää osoitteessa www.biohit.fi / Diagnostiikka Riskiryhmiin kuuluu yli viisi prosenttia suomalaisista. Kuulutko Sinä? Testaa asetaldehydialtistuksesi osoitteessa: www.acetium.fi/testi Biohit Oyj Laippatie 1, 00880 Helsinki Puh. +358 9 773 861 Faksi +358 9 773 86 204 acetium@biohit.com www.biohit.fi www.biohit.com www.acetium.fi saatavana vain apteekeista
Vanhustenhuollon rakenteet Lakiluonnos valmistui Kuluvan vaalikauden yksi mielenkiintoisimmista avauksista luonnos laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta - julkistettiin 9.3.2011. Luonnos on nyt laajalla lausuntokierroksella ja kaikkien asiasta kiinnostuneiden vapaasti kommentoitavana STM:n verkkosivuilla 1. Jotain vanhaa, uutta, lainattua ja sinistä? Vanhaa lakiluonnos valmistui myös vuonna 1974 Idea ikäihmisten asemaa ja oikeuksia sekä palveluiden laatua ja saatavuutta turvaavasta lainsäädännöstä ei ole uusi. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 7.2.1973 toimikunnan 2, jonka tehtävänä oli selvittää tarve ja mahdollisuudet erillisen vanhusten ja heihin verrattavien ikääntyneiden henkilöiden huoltoa koskevaksi lainsäädännöksi ottaen huomioon asiasta aiemmin laaditut selvitykset ja ehdotukset sekä sosiaalihuollon periaatekomitean osamietinnössä esitetyt, mm. sosiaalihuoltolainsäädäntöä laadittaessa huomioon otettavat periaatteet 3. Näitä lainsäädäntöperiaatteita olivat perusoikeuksien loukkaamattomuus, oikeusturvan toteuttaminen, lakien yhteensovittaminen ja järjestelmien aukottomuus sekä myönteisen tulkinnan ensisijaisuus. Sosiaaliturvanpolitiikan yleisiksi toimintaperiaatteiksi oli määritelty seuraavat: - palveluhenkisyys - pyrkimys normaalisuuteen - valinnanvapaus - luottamuksellisuus - ennalta ehkäisy ja - omatoimisuuden edistäminen. Näitä pohdiskellen toimikunta esitti komiteamietinnössä lakiehdotuksen (21 pykälää), joka käsitti seuraavat luvut: 1. 2. 3. 4. 5. yleiset säännökset hallinto ja suunnittelu maksut ja korvaukset valtionosuudet erinäiset säännökset. Uutta lakiluonnos versio 9.3.2011 Maaliskuussa 2011 julkistettu lakiluonnos 4 vahvistaa vuonna 2008 annetun laatusuosituksen 5 ja tuoreiden asiantuntijaryhmien 6 7 ehdotuksia. Laki on osa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Terveydenhuoltolaki tulee voimaan toukokuun alussa, sosiaalihuoltoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä valmistellaan. Iäkkäiden palveluja koskevan lainsäädännön valmistelu aloitettiin syksyllä 2009. Silloin asetettiin tavoitteeksi, että luonnos laiksi valmistuu keväällä 2011. Lakiluonnoksen peruslinjauksia on valmisteltu sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmässä sekä ikäfoorumissa, johon on osallistunut iäkkäitä ihmisiä, iäkkäiden ihmisten palveluiden ja palvelujärjestelmän, kuntien, valvonnan sekä vanhusoikeuden asiantuntijoita. Kantavaksi ajatukseksi on kirjattu palvelujen toteuttaminen niin, että iäkkäällä henkilöllä on mahdollisuus elää arvokasta elämää. Palvelujen on perustuttava tietoon asiakkaan tarpeista, ja toiminnan on oltava asiakaskeskeistä, laadukasta ja turvallista. Lisäksi lakiluonnoksessa kootaan yhteen eri laeissa olevia iäkkäiden ihmisten palveluja koskevia säännöksiä. Iäkkään henkilön oikeus sosiaalipalveluihin sidottaisiin aiempaa vahvemmin sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin ja sen perusteella laadittavaan palvelusuunnitelmaan. Päätös palvelujen saamisesta pitäisi tehdä 3 kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Iäkkäällä henkilöllä 13
olisi oikeus palvelussuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen sosiaalipalveluissa. Terveyden- ja sairaanhoidon saannista säädettäisiin jatkossakin terveydenhuoltolaissa. Vahvempi oikeus palveluihin ei olisi rajattu vain ympärivuorokautiseen hoivaan, vaan myös iäkkään henkilön avustamiseen hänen kotonaan ja kodin ulkopuolella tapahtuvissa päivittäisissä perustoiminnoissa, joista henkilö ei suoriudu ilman toisen henkilön tukea. Iäkkäälle henkilölle nimettäisiin vastuutyöntekijä, joka koordinoisi koko palvelukokonaisuutta ja vastaisi yleisesti siitä, että henkilö saa palvelu- ja hoitosuunnitelmiin kirjatut palvelut. Vastuutyöntekijä antaisi tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä auttaisi palvelujen ja muun sosiaaliturvan saantiin liittyvissä ongelmatilanteissa. Lisäksi lailla annettaisiin vanhusneuvostoille nykyistä jämäkämpi asema välittää iäkkäiden ihmisten ääni kaikkeen sellaiseen päätöksentekoon, joka koskee iäkkäitä ihmisiä. Kunnan olisi asetettava vanhusneuvosto, joka seuraisi ja vaikuttaisi päätöksentekoon kunnan eri toimialoilla. Lainattua ilmoitusvelvollisuus mukaillen Lex Sarah a ja Lex Mariaa Lakiluonnoksen mukaan iäkkäiden henkilöiden kanssa työskentelevän sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän on varmistettava osaltaan palvelujen laatu. Mikäli työntekijä huomaisi tai saisi tietoonsa epäkohdan tai epäkohdan uhan palveluissa, hänen olisi ilmoitettava siitä välittömästi toimintayksikön vastuuhenkilölle ja kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavalle viranomaiselle, kuten sosiaalijohtajalle. Ilmoitusvelvollisuus tarjoaisi käyttöön uuden ennakoivan valvonnan muodon. Lisäksi luonnoksessa esitetyt määräajat tukisivat aluehallintoviranomaisten tekemää laillisuusvalvontaa. Ruotsissa vastaavankaltainen ilmoitusvelvollisuus sisältyy sosiaalipalvelulakiin (Socialtjänstlag (2001:453) 14 luku ns. Lex Sarah) ja terveydenhuoltohenkilöstöä koskevaan ammattitoiminnasta terveyden- ja sairaanhoidon alueella annettuun lakiin (Lag (1998:531) om yrkesverksamhet på hälso- och sjukvårdens område 6 luku 14, ns. Lex Maria). Sinistä Mutta mitä olisi lakiluonnoksen sininen? Sinisellä värillä 8 on aikoinaan uskottu olevan suojaava voima. Monissa kulttuureissa sininen on yhdistetty jumaluuteen: atsteekkijumala Huizilopochtlin temppelin nimi oli Sininen taivas ja faaraoiden Egyptissä sininen oli maailmankaikkeuden ja elämän väri. Sinistä on pidetty myös rehellisyyden värinä, ja keskiajalla noitien uskottiin inhoavan sinistä väriä. Siis suojaamista, rohkeutta ja rehellisyyttä. Iäkkäiden ihmisten suojaksi ja toimijoiden rohkaisuksi tarkoittakoon sininen tässä lakiluonnoksen 17. pykälän sanomaa: Palvelut on toteutettava siten, että iäkkäällä henkilöllä on mahdollisuus elää arvokasta elämää. Arvokkaaseen elämään kuuluu: 1. iäkkään henkilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen; 2. yksilöllisyys ja osallisuus palvelujen suunnittelussa sekä päätöksenteossa; 3. oikeudenmukaisuus tarpeisiin vastaamisessa; 4. laadukkaat ja tarkoituksenmukaisesti järjestetyt palvelut; sekä 5. iäkkään henkilön ja hänen läheistensä hyvä kohtelu. Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen, STM Summa summarum Tätä kirjoittaessani on suuri vaalipäivä 17.4.2011. Tänään valittavat kansanedustajat viitoittavat tien lakiluonnoksen jatkotyöstölle. Mutta meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, että Suomesta rakentuu ikäystävällinen yhteiskunta - ikätasa-arvoon on vielä matkaa. Suomalaisen väestön ikärakenteen muutos on niin iso asia, että meidän jok ikisen on pohdittava kysymystä siitä, millaisen jäljen oma toimintamme, puheet ja teot, jättävät asenneilmastoon. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Päivi Voutilainen, TtT, dos. neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Laki iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta. Saatavilla: www.stm. fi Vireillä Lausuntopyynnöt. Vanhustenhuoltokomitean mietintö. Komiteanmietintö 1974:1. Sosiaalihuollon periaatekomitean mietintö I. Yleiset periaatteet. Komiteanmietintö 1971: A 25. Ikääntyneitä koskevan lainsäädännön vahvistaminen (ns. Ikälaki). Saatavilla: www.stm.fi Vireillä Lainsäädäntöhankkeet Sosiaali- ja terveydenhuolto. Ikäihmisten palveluiden laatusuositus. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2008:3 Saatavilla: http://www.stm.fi/julkaisut/julkaisuja-sarja/ nayta/_julkaisu/1063089#fi Hoitoa ja huolenpitoa ympärivuorokauden. Ikähoiva-työryhmän muistio. Selvityksiä 2010:28. Saatavilla: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_ julkaisu/1554171#fi Neuvonta- ja palveluverkosto ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Selvityksiä 2009:24. Saatavilla: http://www.stm.fi/julkaisut/ nayta/_julkaisu/1421875#fi Sinisen värin poikamaisuus. Tieteen kuvalehti 5/2002. 14
Hoivaa ja toimeentulon turvaa Kalevi Kivistö Ikälaki tulee oletko valmis? Vanhustenhuollon lakisääteinen parantaminen oli käytyjen vaalien varsinainen konsensusaihe. Kaikki puoluejohtajat vakuuttivat kannattavansa ikälain, vanhuspalvelulain säätämistä. Hallitusohjelmasta käytävissä neuvotteluissa tavoitteen kirjaaminen ohjelmaan on siis varsin todennäköistä riippumatta siitä, millä koalitiolla hallitusta kootaan. Onkin korkea aika säätää laki. Jo Suomen allekirjoittamat ihmisoikeussopimukset kieltävät ihmisten epäinhimillisen ja nöyryyttävän kohtelun. Tämän päivän vanhustenhuollossa on paljon esimerkkejä vanhusten hyvästä hoidosta, mutta aivan liian paljon esimerkkejä myös tämän ihmisoikeuden rikkomisesta. Lakiluonnos julkistettiin maaliskuun alussa. Nyt tarvitaan sen sisällön kriittistä arviointia ja ennen muuta poliittista tahtoa esityksen antamiseen uuden eduskunnan käsiteltäväksi. Laatua koskevat normit lakiin! Sisältö kaipaa parannusta erityisesti asioissa, joissa lain turvaa on eniten kaivattu. Lakia on toivottu erityisesti turvaamaan vanhustenhoidon laatua, jossa ilmenevistä puutteista saamme liiankin usein lukea tiedotusvälineistä. Kolme vuotta sitten annetut laatusuositukset eivät ole tilannetta korjanneet, koska ne ovat vain suosituksia eikä niiden noudattamatta jättämisestä seuraa mitään. Julkistettu lain luonnos ei kuitenkaan toisi odotettua korjausta. Lakitekstissä ei puhuta mitään henkilöstön laatusuosituksissa määritellystä mitoituksesta, vaikka hoidon laatu riippuu ennen kaikkea henkilöstön määrästä suhteessa hoidettavien määrään. Laadun valvonta sälytetään yksityisten työntekijöiden vastuulle. Menettelystä saattaa koitua kohtuuton paine työntekijöitä kohtaan, koska epäkohdasta ilmoittamiseen saattaa sisältyä työpaikan menettämisen pelko. Kirjoittaja on valtiotiet. lis., ministeri Eläkeläiset ry:n ja Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU:n puheenjohtaja Lain rahoitus selväksi! Suuri puute lakiluonnoksessa on myös rahoituksen jääminen täydelliseksi kysymysmerkiksi. Ilman rahaa hyvätkään suunnitelmat eivät toteudu. Kuntien taloudelliset mahdollisuudet lain tavoitteiden toteuttamiseen tulee turvata valtion rahallisella tuella, jonka ohjautuminen vanhusten palveluihin tulee taata. Väestön ikärakenteen muutoksen aiheuttamat haasteet ovat yksi julkisen keskustelun kestoteemoista. Annetaan ymmärtää, että eliniän piteneminen johtaa niin suuriin hoitokustannuksiin, että kunnat eivät niistä selviä. Kuinkahan on? Ensinnäkään eliniän piteneminen ei suoraviivaisesti merkitse hoitoaikojen pitenemistä. Eläkkeelle tulevat lapsuutensa ja työikänsä yhä terveempinä eläneet, joiden toimintakyky mahdollistaa itsenäisen elämän aikaisempaa pidempään. Keskimäärin intensiivistä hoitoa tarvitaan kahtena viimeisenä elinvuotena, jolloin tarvittaisiin rauhallista ja pysyvää hoitopaikkaa. Ikääntyvät voimarana Ikääntyvä väestö on myös merkittävä taloudellinen voimavara yhteiskunnassa. Suomen noin 320 000 omaishoitajasta yli puolet on puolisoaan hoitavia eläkeläisiä ja heistä vain noin murto-osa saa jonkinlaista omaishoidon tukea. Tuen taso vaihtelee kunnittain ja useimmat omaishoitajat jäävät kokonaan ilman tukea. Vanhuspalvelulain, ikälain, säätämisen yhteydessä onkin parannettava ratkaisevasti myös omaishoitajien tilannetta. Siksi verottomaksi säädettävän omaishoidon tuen maksaminen tulee siirtää KELA:lle, ja oli ilahduttavaa, että jokseenkin kaikki puoluejohtajat tätäkin muutosta kannattivat. Silloin tuen maksaminen olisi yhdenmukaista koko maassa. Samalla on taattava omaishoitajille riittävät mahdollisuudet lomapäiviin ja virkistäytymiseen. Siinä yhteydessä on muistettava, että iäkkäillä voimien palautuminen vaatii enemmän aikaan kuin nuoremmilla. Toivottavasti keskustelussa esille tullut konsensus ennakoi nopeita ratkaisuja myös vanhustenhuollon ongelmiin. 15
Värähtelyharjoittelu Värähtelyharjoittelulla kohennusta ikääntyvien fyysiseen toimintakykyyn Liikkumisen aikana kehoon kohdistuu aina jonkin asteista tärinää. Jokainen otettu askel tai hyppy aiheuttaa iskuvoimia, joiden synnyttämän mekaanisen värähtelyn lihakset pyrkivät tehokkaasti vaimentamaan. Normaalin liikkumisen lisäksi nykyihminen altistuu päivittäin myös monenlaiselle ulkoiselle tärinälle, jota syntyy esimerkiksi autolla liikkuessa tai moottoroituja työkaluja käytettäessä. Ulkoista tärinää pidetään terveydelle haitallisena, minkä vuoksi sen vaikutusta pyritään vähentämään mahdollisimman paljon. Vuosia kestäneeseen, usein vaativissa olosuhteissa (mm. kylmyys, kosteus tai veto) tapahtuneeseen työperäiseen tärinäaltistukseen liittyy kiistatta monia terveyshaittoja, kuten alaselkäkipua, valkosormisuutta, nivelrustojen kulumista, nikamien välilevyjen rappeutumista sekä hermo- ja tunto-ongelmia. Onko kuitenkin mahdollista, että sopivasti annosteltu ja kohdistettu oikean tyyppinen tärinä, tai paremminkin värähtely, voisi olla terveydelle hyödyllistä? Värähtelyllä kuntoa ja terveyttä? Jo 70-luvulla värähtelyharjoittelu muodosti osan tiettyjen urheilijapiirien harjoitusohjelmaa, alkuun entisessä Neuvostoliitossa ja sittemmin myös länsimaissa. Värähtelyharjoittelulla on pyritty myös estämään pitkäkestoisten avaruuslentojen aiheuttamaa luukatoa ja lihasten heikkenemistä ilmeisen lupaavin tuloksin. Kuitenkin vasta 2000-luvun alussa virisi hyvin voimakas kiinnostus koko kehon värähtelyharjoittelua kohtaan ja erityisesti sen mahdollisuuksiin parantaa fyysistä suorituskykyä, vahvistaa luustoa ja kohentaa terveyttä yleisemminkin. Julkaisujen määrä alkoi kasvaa räjähdysmäisesti. Tyypillisen värähtelyharjoittelusession aikana henkilö seisoo värähtelevän tason päällä ja häneen kehoonsa voi kohdistua Tutkimusjohtaja TkT Harri Sievänen, UKK-instituutti useita kymmeniä iskuvoimia sekunnissa jalkojen kautta. Vertailun vuoksi tavanomainen liikkuminen (kävely tai juoksu) aiheuttaa tällaisia voimia enimmillään kahdesta kolmeen sekunnin aikana. Näin ollen muutaman minuutin värähtelyharjoittelun aikana keho saa saman määrän mekaanisia ärsykkeitä kuin tunnin kestoisen reippaan kävelyn tai jopa hölkän aikana. Tämä herättää kysymyksen, voisiko värähtelyharjoittelu tarjota nopean ja helpon tavan fyysisen kunnon kohentamiseksi? Nykyisin markkinoilla on useiden valmistajien tekemiä värähtelyharjoittelulaitteita, joista osa on hinnaltaan jopa tavallisen kuluttajan ulottuvilla. Tosin halvan laitteen kestävyyteen ja laatuun on syytä suhtautua varauksella. Laadukas värähtelyharjoituslaite koostuu vankasta metallisesta rungosta ja voimakkaan sähkömoottorin liikuttamasta värähtelevästä tasosta, tukikahvoista sekä kiinteästä tai erillisestä ohjainyksiköstä. Harjoituslaite tuottaa säännönmukaista, tietyn taajuista ja laajuista värähtelyliikettä tietyn ajan - yleensä korkeintaan muutamia minuutteja kerralla. Laitteesta riippuen värähtely synnytetään joko siten, että taso liikkuu ylös - alas tai tason päät heiluvat keinulautamaisesti. Värähtelyn taajuus yleensä on 10 40 kertaa sekunnissa (10 40 Hz). Laitteesta riippuen liikkeen laajuus voi olla jopa yhden senttimetrin luokkaa useimmiten kuitenkin vain muutamia millimetrejä. Mitä laajempi liike tai taajuus, sitä suurempi on levyn kiihtyvyys ja jalkoihin kohdistuvat voimat. Teoriassa laitteen synnyttämät kiihtyvyydet voivat lyhytkestoisesti jopa kymmenkertaistaa kehon painon. Tieteellistä näyttöä löytyy Eriasteista tieteellistä näyttöä värähtelyharjoittelun terveysvaikutuksista on kertynyt jo varsin runsaasti. Valitettavan usein vahva-asteisinta näyttöä antavien satunnaistettujen kontrolloitujen kliinisten interventiotutkimusten aineistot ovat olleet heterogeenisiä ja pieniä, minkä vuoksi niiden tilastollinen voima on jäänyt usein heikoksi harjoitusvaikutusten tilastolliseksi osoittamiseksi. Yli 50-vuotiailla pitkäkestoisen ( 6 viikkoa) värähtelyharjoittelun vaikutuksia fyysiseen suorituskykyyn (lihasvoima, tasapaino, toimintakyky), kehonkoostumukseen ja/tai luuntiheyteen on selvitetty useissa asianmukaisesti toteutetuissa harjoitusinterventioissa, joista toistaiseksi vain kolme tutkimusta on tehty laitosasukkailla ja nekin varsin hyväkuntoisilla henkilöillä. Tutkimustulokset ovat osoittaneet värähtelyharjoittelun lisäävän jalkojen lihasten voimaa ja tehoa, mutta harjoitusvaikutus ei ole yleensä ollut sen parempi kuin mitä on saatu perinteisellä voimaharjoittelulla. Myös luuntiheyden on havaittu nousevan merkitsevästi (jopa 4 %) mm. lonkkamurtuman kannalta tärkeässä reisiluun kaulassa, muttei kuitenkaan johdonmukaisesti. Värähtelyharjoittelun on havaittu 16
lisäävän myös lihasmassaa. Kaikkein selvimmät ja johdonmukaisimmat harjoitusvaikutukset on kuitenkin havaittu tasapainoa kuvaavissa vastemuuttujissa, mm. kaikissa kolmessa laitosasukkailla tehdyissä tutkimuksissa havaittiin merkitsevä tasapainon parantuminen. Tätä tukee myös viime vuonna julkaistu tutkimus, jossa kaatumisten lukumäärän todettiin vähenevän värähtelyharjoittelun seurauksena. Kaiken kaikkiaan nyt olemassa olevaa tieteellistä näyttöä voi jo pitää varsin lupaavana ja värähtelyharjoittelua varteenotettavana vaihtoehtona ikääntyneiden fyysisen toimintakykynsä parantamisessa ja kaatumisvammojen ennaltaehkäisyssä. Soveltuuko värähtelyharjoittelu ikääntyneille? Saksassa eräät klinikat ovat käyttäneet värähtelyharjoittelua osana kliinistä geriatrista kuntoutusta jo yli 10 vuoden ajan ja mitään merkittäviä haittavaikutuksia ei ole havaittu. Myöskään edellä mainituissa ikääntyneiden pitkäkestoisissa värähtelyharjoitusinterventioissa ei ole raportoitu oleellisia haittavaikutuksia. Jalkojen kutinaa, punoitusta ja pieniä verenpurkaumia tai lievää päänsärkyä on havaittu joillakin henkilöillä harjoittelun alkuvaiheessa. Värähtelyharjoittelun miellyttävyyden ja vaikutusten aikaansaamiseksi on hyvä noudattaa seuraavia periaatteita. Käytössä olevan harjoittelulaitteen tuottamaan värähtelyyn on totuttauduttava lyhyissä jaksoissa muutaman viikon ajan. Levyllä on aina seistävä polvet hieman koukussa, jotta vältetään värähtelyn tarpeeton eteneminen päähän. Harjoittelun alkuvaiheessa värähtelyn laajuus on pidettävä pienenä ja taajuus matalana, jotta levyn liikkeen aiheuttamat hetkelliset voimat jäävät kohtuullisiksi. Kun harjoitteluun on totuttu, niin värähtelyn laajuutta ja taajuutta voi lisätä ja harjoittelua voi tehdä joka toinen päivä tai jopa päivittäin, kuitenkin korkeintaan noin viisi minuuttia päivässä jaksotettuna 1-2 minuutin kestoisiin osiin. Värähtelyharjoittelua voi monipuolistaa ja tehostaa levyllä tehtävillä kevyillä liikkeillä, kuten kyykistyksillä, painonsiirroilla ja varpaille nousuilla. Omia tuntemuksia on aina kuunneltava eikä värähtelyharjoittelu saa aiheuttaa kipua tai tuntua liian epämiellyttävältä. On syytä korostaa, että värähtelyharjoittelulle on asetettu useita lääketieteellisiä vasta-aiheita. Niistä keskeisimpiä ovat lonkka- tai polviproteesi, sydäntahdistin, toipilasvaiheessa oleva murtuma tai leikkaushaava, akuutti valtimo- tai laskimoahtauma tai sen korkea riski, huonossa hoitotasapainossa oleva sydänsairaus tai muu systeemisairaus, sappi- tai virtsarakon kivet, hoitamaton tyrä, pahanlaatuinen kasvain tai diabeettinen neuropatia. Vasta-aiheita on paljon ja useimmat niistä ovat hyvin perusteltuja värähtelyharjoittelun turvallisuuden maksimoimiseksi ja mahdollisten haittojen minimoimiseksi. Samalla ne kuitenkin rajaavat ison osan ikääntyneestä väestöstä, erityisesti huonokuntoisista laitosasukkaista, värähtelyharjoittelun ulkopuolelle. Toisaalta niille iäkkäille, joilla ei ole ilmeisiä vasta-aiheita, oikein annosteltu ja toteutettu värähtelyharjoittelu voi tarjota tehokkaan tavan kohentaa fyysistä toimintakykyä ja liikkumisvarmuutta sekä antaa heille kimmokkeen lisätä myös omaehtoista liikkumista. Harri Sievänen, TkT, dos. tutkimusjohtaja UKK-instituutti, Tampere Kirjallisuus: Kiiski J, Koivusalo S, Sievänen H. Tärinäharjoittelu haitallista, humpuukia vai hyödyllistä? Suomen Lääkärilehti nro 17, 2007 Koukkuniemen vanhainkodin asukas Kaisu Hannuksela, 90 v, harjoittemassa. Kuva: Tero Rosendahl 17
Elämäntarinat Tarinat tuovat sukupolvet yhteen Ikääntyvä väestö muistelee ja tarinoi. Nuori sukupolvi elää internetissä. Sotahistoriakeskus Kannaksen Kotirintaman tarinat talteen -tarinankeruussa sukupolvet tuotiin yhteen järjestämällä tarinointi internetiin. Kuilut sukupolvien välissä Sukupolvien välinen kohtaaminen on vähenemässä. Kun vielä muutama vuosikymmen sitten elettiin tilanteessa, jossa perheen eri sukupolvet asuivat samassa pihapiirissä tai ainakin samalla kylällä, niin nykyään saman perheen jäsenet ovat mitä todennäköisimmin sijoittuneet eri puolille maata, usein jopa ulkomaille. Säännölliset tapaamiset ovat voineet kutistua yhteen tai kahteen kertaan vuodessa. Oma muutoksensa on vuosituhannen vaihteessa käynnistynyt digitaalisen kulttuurin murros, jota voidaan hyvin verrata teollistumisen aikakauden yhteiskunnalliseen muutokseen. Fyysisesti nähty ja koettu maailma on saanut rinnalleen virtuaalisen tilan, jonne sosiaalinen kanssakäyminen, viihtyminen ja työnteko ovat laajentuneet. Koska virtuaalinen ulottuvuus on ollut aina läsnä nykylasten elämässä, he ovat kasvaneet sisälle tähän maailmaan. Keski-ikäisille, saati vanhemmille, digitaalinen toimintaympäristö on muutos totuttuun. Voidaankin perustellusti sanoa, että eri sukupolvet eivät voi täysin nähdä ja ymmärtää maailmaa toistensa näkökulmista. Tämä uhkaa ajaa sukupolvia etäämmälle toisistaan. Tarinankeruulla nuoret ja vanhat yhteen Lappeenrantaan suunnitteilla oleva Sotahistoriakeskus Kannas -hanke käynnisti keväällä 2010 Kotirintaman tarinat talteen -tarinankeruuprojektin. Tarinankeruu oli osa tieto- ja näyttelykeskuksen suunnitteluhanketta. Keruun avulla haluttiin saada talteen tietokeskuksen teemaan eli talvi- ja jatkosotien aikaan liittyviä tarinoita. Samalla haluttiin tukea sukupolvien kohtaamista, koska oli käynyt jo selväksi, että itse tietokeskuskin jakoi sukupolvia. Monet näkivät sen tarpeettomana, koska samoista asioista kerrottiin museoissa ja kirjoissa. Toisaalta taas nuoret sukupolvet tuntuvat olevan kiinnostuneita uudesta ja kiinnostavas- Senioriturva Tehokkaamman työn konsepti laadukasta senioriasumista tarjoaville Senioriturva tuo laatua ja mielekkyyttä hoitotyöhön tekniikan avulla luodaan hoitajille turvallisempi työympäristö hoitajille jää aikaa hoitoon ja huolenpitoon, kun turhat tarkastuskäynnit vähenevät turvallisuuden varmistaminen vähentää hoitajien stressiä Senioreille turvallinen ja laadukas elämä järjestelmä on räätälöitävissä asiakkaan tarpeen mukaan henkilön turvallisuutta valvotaan hienotunteisesti tarvittaessa asukas saa nopean puheyhteyden hoitajaan SENIORTEK Seniorturva saatavilla Turvakolmion kautta koko Suomessa. Yhteystiedot: Seniortekin kotisovellus - kodin turvapylväs järjestelmä asennetaan kotiympäristöön kotihoito säätää asukaskohtaisesti valvonnan tasoa ja hälytysrajoja toimipisteestään käsin kotihoito vastaanottaa hälytykset ennalta sovitun mukaisesti järjestelmä hälyttää mm. jos asukas putoaa sängystä, on ollut liian kauan poissa sängystä yöaikaan, kaatuu tai jos asunnossa ei ole liikuttu ennalta määriteltyyn aikarajaan mennessä Seniortek Oy Rantavitikantie 33 2 krs 96300 Rovaniemi Kankaantaankatu 93 37150 Nokia www.seniortek.fi Pasi Nurmela, Gsm: +358 44 5400 451 Sami Nurmela, Gsm: +358 44 5400 462 Kaarlo Aho, Gsm: +358 44 5400 461 etunimi.sukunimi@seniortek.fi Käyttökokemuksia jo yli 600 dementiapaikasta Kotisovellus otettu käytöön Kysy lisää! 18
ta lähestymistavasta, jossa heille tuttu teknologia on keskeinen väline. Tarinankeruulla haluttiin paitsi kannustaa eri sukupolvia keskustelemaan keskenään myös havahduttaa ihmisiä siihen, että sukupolvien välinen yhteys voi syntyä nykyteknologian tukemana. Sama ajatus on koko Sotahistoriakeskus Kannaksen ideana: talvi- ja jatkosotien tapahtumista rintamalla ja kotirintamalla halutaan kertoa uusinta teknologiaa hyödyntäen, elämyksellisesti ja vuorovaikutteisesti, mutta sodan eläneitä sukupolvia kunnioittaen. Teemana olivat kotirintaman oloja muistelevat tarinat, koska rintamatarinoita on jo varsin paljon kerätty. Kotirintaman tarinoiden kertojia on keskuudessamme rintamamiehiä ja -naisia enemmän. Näille sota-ajan lapsille haluttiin antaa tällä kertaa mahdollisuus muistelemiseen. Taltiointi Kannasyhteisöön Kuka tahansa saattoi liittää oman sota-ajan kokemuksensa Kannas-yhteisöön. Kertomista tukivat ankkuritapahtumat, joihin oli kirjattu keskeisiä tapahtumia vuosilta 1939 45. Monille kertojille tapahtumat eivät liittyneet niinkään tiettyyn päivään vaan enempi sotavuosiin kokonaisuutena. Tarinoissa kerrotaan varsin paljon tunteista: ilon ja surun aiheista sekä rakkaista ja raskaista muistoista. Tarinoita kertyi kaikkiaan vajaa 200. Koululaisille uusia oppimiskokemuksia Koska tarinankeruulla haluttiin tukea sukupolvien välistä kohtaamista, mahdollisuutta tarjottiin myös paikallisille kouluille. Siitä kiinnostui neljä koulua Lappeenrannan alueelta, joista kolmen oppilaat olivat varsin aktiivisia. Heistä suurin osa oli lukiolaisia, mutta joukossa oli myös peruskoulun kahdeksasluokkalaisia. Oppilaat kokivat tarinankeruun mielenkiintoisena tehtävänä. Moni isovanhempi sai koulutehtävän ansiosta lapsenlapsen luokseen vierailuille. Tapaamisissa isovanhempi kertoi tarinansa ja nuori kirjasi sen internetiin. Kumpikin oli mukana omalla osaamisellaan, mikä loi lähtökohdan aidolle sukupolvien väliselle kohtaamiselle. Lisäksi tarinankeruuseen taltioidut tarinat edustanevat vain jäävuoren huippua käydyistä keskusteluista. Tarinankeruu tuki varsinkin lukion opetusta. Se toi opetukseen mukaan tekemällä oppimisen, joka jättää pysyvämmin muistijälkiä ja oppimiskokemuksen kuin pelkästään perinteisten opetusmetodien varaan nojaava oppiminen. Osa kouluista aikookin jatkaa tarinankeruuta seuraavina vuosina, joten yllätysvierailut isovanhempien luokse jatkuvat ja sukupolvet kohtaavat. Anu Talka Teemu Ruohonen Tarinoiden keruualustaksi valittiin Oppifi Oy:n kehittämä Epooq -palvelu. Epooq on internetissä toimiva muistelu- ja elämäntarinapalvelu, joka mahdollistaa tarinoiden monimediallisen taltioimisen sekä kokemusten jakamisen erilaisten käyttäjäyhteisöjen kesken. Palveluun luotiin projektille oma yhteisö, jonka jäseniksi kaikki tarinoinnista kiinnostuneet pääsivät liittymään. Kertyneisiin tarinoihin voivat tutustua kaikki halukkaat, ja niitä voi edelleen tallentaa, vaikka varsinainen kampanja-aika päättyi marraskuussa 2010. Ohjeet ja linkki tarinoiden tallentamiseen ja niihin tutustumiseen löytyvät Sotahistoriakeskus Kannaksen internet -sivulta www.kannaskeskus.fi sekä www.epooq.net (Sotahistoriakeskus Kannas -yhteisö) Kiinnostuitko kouluprojektin toteuttamisesta paikkakunnallasi? Ota yhteyttä: teemu.ruohonen@oppi.fi 19
Viimeiset elinvuodet Elämän loppuvaiheen moni Yksilöllistä hoitoa vai hoitoa sosiaali- ja terveyden Suuri osa ihmisistä toivoisi ikääntyessään olevansa mahdollisimman terveitä, toimintakykyisiä ja riippumattomia ammatillisesta hoidosta ja asuvansa omassa kodissaan mahdollisimman pitkään (1, 2). Palvelujen kehittäminen kotona pysymisen edistämiseksi laitoshoidon sijaan on ollut myös vanhustenhoidon tavoitteena (3). Kuitenkin iän karttuessa ja elämän lähestyessä loppuaan sekä terveydentilan huonontuessa monet sairaudet vaativat entistä tiiviimpää ja raskaampaa hoitoa, jollaista ei voida enää kotihoidon avulla taata. Ennemmin tai myöhemmin suuri osa ihmisistä joutuukin luopumaan yksityiskodissa asumisesta ja muuttamaan pysyvään hoitoon joko vanhainkotiin, palveluasuntoon tai terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastolle terveydentilasta riippuen. Tampereen yliopiston tutkimusprojektissa Yleistyvä pitkäikäisyys ja muuttuvat palvelutarpeet tutkitaan rekisteriaineiston avulla yli 70-vuotiaina kuolleiden ihmisten terveyspalvelujen käyttöä ja liikkumista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä kahden viimeisen elinvuoden aikana. Tutkimuksen tulosten perusteella kahden viimeisen elinvuoden hoitopolut kodin, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja laitoshoito- tai pitkäaikaishoitopalvelujen Tutkija TtM Mari Aaltonen, Tampereen yliopisto (vanhainkodit, tehostettu palveluasuminen) välillä ovat erittäin monimuotoisia; toiset pysyvät elämänsä viimeiset vuodet samassa paikassa, toiset siirtyvät kymmeniä kertoja eri hoitopaikkojen ja kodin tai hoitopaikkojen välillä (Taulukko 1.). Aineistossa eivät ole mukana avohoidon käynnit, ainoastaan käynnit, jolloin hoitopaikassa vietetään vähintään yksi yö. Osassa hoitopoluista on huomattavan paljon siirtymiä kodin ja hoitopaikkojen välillä: kaikista siirtymistä keskimäärin noin kolme neljästä tapahtuu kodin ja hoitopaikan välillä. Positiivisesti ajateltuna tämä saattaa omalta osaltaan kuvata suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän yksilöllistä joustavuutta ja hoitoon pääsyn matalaa kynnystä. Toisaalta tämä voi myös kuvata tilannetta, jossa hoitoaikojen lyhentämisen paineessa ihmisiä kotiutetaan liian nopeasti, jolloin alkuperäinen hoidon tarve on vielä ratkaisematta. Tämä puolestaan johtaa siihen, että ihmiset joutuvat hakeutumaan uudestaan ja uudestaan hoitoon saman terveysongelman vuoksi. Runsas kodin ja erilaisten hoitopaikkojen välillä siirtyminen voi myös kertoa palvelujärjestelmän pirstaleisuudesta, jolloin yksi palveluntarjoaja puuttuu vain yhteen terveysongelmaan ja monisairaan ihmisen täytyy seuraavan terveysongelman hoidossa siirtyä jälleen uudelle palveluntarjoajalle. Rekisteritietojen mukaan siirtymien on kaikkein vilkkainta viimeisten 6-3 kuukauden aikana ennen kuolemaa (Kuva 1.), jolloin myös hoitopaikkojen väliset siirtymät yleistyvät. Kaksi vuotta ennen kuolemaa vanhainkodeissa tai Elämänlaatua Arkeen 20