Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulu Opetuksen itsearviointiraportti 21.9.2007 Tässä opetuksen itsearviointiraportissa on soveltuvin osin noudatettu Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön ohjetta opetuksen itsearviointiraportin laatimiseksi. Arviointiraportin pohjana on käytetty itsearviointimatriisia. Matriisin sisällöstä on poimittu jatko-opiskelijoille tutkijakoulutusta organisoivan sekä tukitoimia tarjoavan tutkijakoulun (tohtoriohjelman) toiminnan keskeiset osaalueet. Kunkin alaotsikon yhteydessä on sulkeissa esitetty itsearviointien rubriikista ne kategoriat (0-3), joissa esitettyjä elementtejä tutkijakoulun toiminta arviomme mukaan sisältää. 1) Opetussuunnitelma, koulutuksen rakenteet, opetusmuodot (2-3) Koulussuunnittelun kulmakiviä tutkijakoulussa ovat koulutuksen, opetuksen ja ohjausjärjestelyjen monitieteisyys, pohjoinen näkökulma, kansainvälisyys, työelämätaidot, tutkijantaidot ja laadunvarmistus Opintojen suunnittelusta ja tutkijakoulutuskurssien sisällöstä vastaa tutkijakoulun koulutustoimikunta, jossa on edustajia kaikilta tutkijakoulun neljältä teema-alueelta (Ympäristöterveys ja sopeutuminen, Väestön terveys, terveydenhuolto ja hoito, Hyvinvoinnin ja terveyden kulttuuriset tekijät, Yhteisöllinen ja yksilöllinen hyvinvointi). Koulutustoimikuntaan kuuluu sekä väitöskirjan ohjaajia, post doc-tutkijoita että tohtoriopiskelijoita. Tutkijakoulua koordinoivan Arktisen lääketieteen keskuksen emoyksikön Thule-instituutin v. 2006 perustettu opetustyöryhmä vastaa opetustarjonnan koordinoinnista ja budjetoinnista koko Thule-instituutin osalta, mukaanlukien muut Thulen piirissä toimivat tohtoriohjalmat, maisteriohjelmat sekä tutkimusohjelmat. Opetustyöryhmän kautta Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulun koulutustarjonta on integroitunut osaksi Oulun yliopiston Pohjoisuus ja ympäristö - painoalaa. Tutkijakoulun projektikoordinaattori vastaa tutkijakoulutuksen käytännön järjestelyistä sekä koulutussuunitteluista koulutustoimikunnan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Tutkijakoulun johtoryhmä hyväksyy koulutussuunnitelmat. Kurssiopetuksessa hyödynnetään tutkijakoulussa toimivien ohjaajien, senioritutkijoiden ja post-doc tutkijoiden asiantuntemusta, sekä esim. tutkijakoulusta valmistuneiden tohtoreiden kautta syntyneitä luontevia työelämäyhteyksiä. Edellämainitut käytännöt parantavat tohtorikoulutuksen monipuolisuutta ja sitouttavat ohjaajat ja post doc-tutkijat mukaan tutkijakoulun toimintaan Suuri osa kursseista ja opintokokonaisuuksia toteutetaan yhteistyönä tutkijakouluun ja/tai Pohjoisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusohjelmaan kuuluvien tutkimusryhmien tai yliopiston muiden tutkijakoulujen kanssa. Kansainvälinen koulutus- ja tutkimusyhteistyö toteutuu projektien sekä Arktisen lääketieteen keskuksen ja Thule-instituutin kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kautta, ja sen avulla saadaan lisäresursseja opintojaksojen toteuttamiseen sekä laajennetaan osallistujajoukkoa. Erilaisessa työ- ja elämäntilanteessa olevat jatko-opiskeljat (päätoimiset, sivutoimiset, työn ohella tekevät, vanhempainvapaalla olevat jne.) on huomioitu tutkijakoulutuksen järjestelyissä tarjoamalla mm. lyhytkestoisia intensiivikursseja tai työpäivän kestäviä tietoiskuja tai toisaalta mahdollisuutta jopa lukukauden kestävään pienryhmätyöskentelyyn pohjautuvaan koulutukseen. Tarjolla on vaihtoehtoisia opiskelu- ja suoritustapoja, kuten luentokurssit, pienryhmätyöskentely, workshoptyöskentely ja opiskelu videoneuvotteluyhteyden välityksellä. Tutkijakoulun tarjoama tutkijakoulutus on ryhmitelty opintotarjottimelle, jossa tutkijakoulutuskurssit ja tilaisuudet on jaettu eri teema-alueisiin (Yleinen monitieteinen koulutus, Tutkijantaidot ja työelämävalmiudet, Henkinen tuki ja motivaatio, Yhteydet elinkeinoelämään, Kansainvälistyminen, Metodikoulutus/Erikoisalakohtainen koulutus). Tutkijakoululla on oma www-sivusto, jossa kerrotaan jatko-opintoihin liittyvistä käytönnöistä sekä ajankohtaisista tapahtumista. Sivustolta
löytyy myös opintotarjotin sekä siihen liittyvät opintojaksokuvaukset, joista näkyy opintojaksojen suunniteltu laajuus, sisällöt, opiskelumuodot sekä aikataulu. Tohtoriopiskelijoille tarjottavaa tukea ja koulutusta on eriytetty myös jatko-opintojen vaiheen mukaan. Aloittaville jatko-opiskelijoille on tarjolla orientoivia opintoja Tohtoriopiskelijan työkalupakki-ryhmässä. Loppuvaiheessa olevat jatko-opiskelijat voivat työstää väitöskirjaansa Tohtorijuna-ryhmässä, sekä tutustua tohtoriopintojen loppuvaiheen käytäntöihin Kohti Karonkkaatilaisuudessa. Parhaillaan valmisteilla olevan ohjausjärjestelmän käyttöönoton myötä v. 2008 alusta kaikille tohtoriohjelmana liittyville jatko-opiskelijoille suunnitellaan henkilökohtainen jatko-opintopolku, jossa tohtoriopiskelja voi valita tutkijakoulun jo olemassaolevalta opintotarjottimelta itselleen hyödyllisimmät opintojaksot. Vahvuudet: Laaja opintotarjotin, jonka pohjalta jatko-opiskeljan on mahdollista koota itselleen sopivimmat opintojaksot. Järjestyistä kursseista saatu palaute osoittaa, että järjestetty koulutus vastaa hyvin tutkijakoulutettavien tarpeita. Aito monitieteisyys on esillä tutkijakoulutuksessa. Kursseilla ollut runsaasti osallistujia paitsi tutkijakoulun sisältä, muista tutkijakouluista, tiedekunnista ja ulkomailta. Yhteistyö tiedekuntien, laitosten, tutkimusryhmien ja muiden tutkijakoulujen kanssa. Vahvat siteet kansainvälisiin yhteistyötahoihin. Heikkoudet ja kehittämistoimenpiteet: Tutkijakoulu on jatko-opiskelijoiden osalta erittäin monialainen ja siten jatkossakin on kiinnitettävä suurta huomiota koulutuksen pirstaloitumisen ehkäisyyn. Monitieteisyys aiheuttaa ajoittain haasteita erikoisalan koulutuksen järjestämiseen, jotta kursseille saataisiin riittävä määrä osallistujia. Suuri sivutoimisesti jatko-opintoja tekevien määrä aiheuttaa haasteita koulutussuunnittelulle, jotta järjestelyt mahdollistaisivat osallistumisen työn ohella koulutuksen laadusta ja tehokkuudesta tinkimättä. Jatkuvan kehittämistyön avulla varmistetaan opinto- ja koulutustarjonnan suuntaaminen siten, että pystytään täydentämään muiden tutkijakoulutusta tarjoavien tahojen (laitokset, tiedekunnat) aukkoja sekä välttämään päällekäisyyksiä. Tähän päästään tiivistämällä koulutusyhteistyötä sekä tiedottamista laitosten ja tiedekuntien kanssa entisestään. 2) Opinto-ohjaus, yhteistyö opiskelijoiden kanssa sekä opiskelijoiden aktivointi (2-3) Kaikille jatko-opiskeljoille on nimetty oma seurantaryhmä, joka kokoontuu tohtoriopiskelijan ja hänen ohjaajansa kanssa vuosittain keskustelemaan väitöskirjatyön edistymisestä ja tutkimustyössä mahdollisesti ilmenneistä ongelmista. Päävastuu väitöskirjan tieteellisestä ohjauksesta on kunkin opiskeljan omalla ohjaajalla ja tutkimusryhmällä. Opintosuoritukset jatkoopiskelija hakee omasta tiedekunnastaan osallistumistodistusta vastaan. Tutkijakoulutuskurssien ja tilaisuuksien teemojen valinnoissa tehdään yhteistyötä jatkoopiskelijoiden kanssa ja kuunnellaan heidän toiveitaan. Sekä tutkijakoulun johtoryhmässä että koulutustoimikunnassa on jatko-opiskelijoiden edustajia, jotka samalla toimivat yhteyshenkilöinä jatko-opiskelijoiden suuntaan. Mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti tutkijakoulutuksen sisältöön myös aktivoi jatko-opiskelijoita osallistumaan toimintaan. Opiskelijoita aktivoivaksi toiminnaksi on havaittu myös aloitteleville sekä jo edenneille jatko-opiskelijoille suunnatut vertaistukiryhmät. Jatkoopiskeiljoilla on mahdollisuus koko opintojensa ajan saada opintojensa sisältöä koskevaa henkilökohtaista neuvontaa tutkijakoulun projektikoordinattorilta. Annettavassa opinto-ohjauksessa pyritään kuitenkin välttämään päällekkäisyyttä tiedekuntien ja laitosten antaman ohjauksen kanssa ja tuetaan opiskelijoilta niiltä osin kuin he itse kokevat siihen olevan tarvetta. Tarvittaessa jatkoopiskelijoita ohjataan myös ottamaan yhteyttä tiedekuntaansa tai laitokseensa. Vahvuudet: Yhteistyö jatko-opiskelijoiden kanssa on aktiivista ja monimuotoista. Jatkoopiskelijoilla on mahdollisuus konkreettisesti vaikuttaa tutkijakoulun tarjoaman koulutuksen sisältöön. Jatko-opiskelijoilla on edustus tutkijakoulun toimintaa ohjaavissa elimissä. Vertaistukiryhmien avulla on kyetty käsittelemaan ongelmia, joita liittyy jatko-opintojen edistämiseen ja etsitty konkreettisia ratkaisuja työn, jatko-opintojen ja perhe-elämän onnistuneeksi yhdistämiseksi. Puutteet ja kehittämistoimenpiteet: Etenkin sivutyönä tutkimusta ja jatko-opintoja tekeviltä tohtoriopiskelijoilta puuttuu usein taloudellisia resursseja, mikä hidastaa tohtorintutkinnon valmistumista ja laskee motivaatiota. Tutkijakoulu ei viimeisessä OPM:n tutkijakouluhaussa saanut
tutkijakoulutuspaikkoja, ja niiden hakemiseen on tulevaisuudessa panostettava entistä tehokkaammin tohtoriopiskelijoiden taloudellisten edellytysten parantamiseksi. Seurantaryhmien kokoontumisaktiivisuus on useina vuosina jäänyt alhaiseksi, jopa vain neljäsosa on pitänyt tapaamiset vuosittain. Jatkossa seurantaryhmien kokoontumisaktiviteettia on huomattavasti nostettava tiedottamisen ja erilaisten kannustimien avulla, esim. asettamalla seurantaryhmän kokouksen pitäminen ehdoksi tutkijakoulun matka-apurahan myöntämiselle. Tohtoriopiskelijoiden saamaa opinto-ohjausta tehostetaan ohjaamalla opiskeljoita vertaistukiryhmiin, sekä kannustamalla henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman tekoon opintojen alkuvaiheessa. 3) Opetuksen arvostus ja opetusansioiden huomioon ottaminen tutkijakoulukäytännöissä, henkilöstöstrategiassa (2) Opetuksen arvostus on jatkuvasti lisääntynyt Arktisen lääketieteen keskuksen ja Thule-instituutin toiminnassa. Vuonna 2006 perustettu opetustyöryhmä kokoontuu säännöllisesti suunnittelemaan koulutusta ja on osoittautunut erittäin hyödylliseksi mm. päällekkäisyyksien välttämiseksi ja kehittämisalueiden paikantamiseksi. Opetustyöryhmä on myös työstänyt yliopiston ja Thule instituutin strategioihin pohjautuvan opetusstrategian (Liite 1). Jatkokoulutuksesta vastaavien henkilöiden pedagoginen kouluttautuminen ja osaaminen huomioidaan positiivisesti kehityskeskusteluissa ja sitä kautta UPJ:ssä. 4) Tutkimuksen ja opetuksen yhteen liittäminen, toisiaan tukevuus ja kansainvälisyys (2-3) Tutkijakoulun järjestämillä kursseilla ja tilaisuuksisa annettava koulutus perustuu kansainvälisesti ja kansallisesti arvostettuun tutkimukseen. Kouluttajina hyödynnetään tutkijakoulun omia ohjaaja ja post doc-resursseja, Pohjoisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusohjelman projektien tutkijoita sekä kansainvälisiä asiantuntijoita. Ulkomaisten vierailevien tutkijoiden osaaminen, sekä v. 2007 Thule instituutissa aloittaneen FiDiPro -professorin osaaminen on integroitu koulutustarjontaan. Tilaisuuksissa toimi luennoijana yhteensä 40 ulkomaista tutkijaa tai asiantuntijaa 9 eri maasta (Kanada, USA, Norja, Ruotsi, Viro, UK, Venäjä, Italia, Tanska). Koulutustilaisuuksiin on viimeisen kolmen vuoden aikana osallistunut lähes 1500 henkilöä. Vahvuudet: Tutkijakoulutuskurssien ja tilaisuuksien luennoijina ja opettajina käytetään tutkimusalansa huippua edustavia ulkomaisia yhteistyökumppaneita. Tutkijakoulun systemaattinen yhteistyö samalla alueella toimivan sirkumpolaariterveyden tutkimusohjelman sekä kansainvälisten asiantuntijoiden ja tutkimusryhmien kanssa on luonut järjestelmän, jonka seurauksena järjestettävät koulutustilaisuudet ovat palautteen mukaan korkeatasoisia ja tutkimus ja opetus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Puutteet ja kehittämistoimenpiteet: Tutkijakouluun kuuluu vain muutama ulkomainen jatkoopiskelija statuspaikalla, joten tässä suhteessa tutkijakoulun kansainvälisyysaste on vielä matala. Tulevina vuosina tutkijakoulun kansainvälisyysastetta nostetaan huomattavasti hakemalla rahoitusta kv-jatko-opiskelijoiden opintoihin tutkijakoulussa. Jatko-opiskelijoiden rekrytointia ulkomaisista yhteistyöyliopistoista tehostetaan jo olemassaolevien kontaktien kautta. Jatkoopiskeljoita rekrytoidaan lisäksi Sirkumpolaariterveyden kv-maisteriohjelmasta, joka aloittaa pilottivaiheen Arktisen lääketieteen keskuksen koordinoimana syksyllä 2008. 5) Oppimateriaali (1-2) Koulutustilaisuuksissa ja kursseilla käytettävä materiaali perustuu tieteellisiin julkaisuihin, oppikirjoihin sekä kurssien luennoitsijoiden toimittamaan kirjalliseen materiaaliin ja handoutteihin. Tutkijakoulun järjestämistä symposiumeista ja kongresseista julkaistaan lisäksi abstraktikirjat. 6) Opetuksen jatkuva laadunarviointi ja opiskelijapalautejärjestelmät / muut palautejärjestelmät (2-3) Tutkijakoulun laadunarviointijärjestelmä on nelitasoinen ja se sisältää jatko-opiskelijoiden edistymisen yksilötasolla, koulutustilaisuuksien laadunarvioinnin, sekä tutkijakoulun koko toiminnan itsearvioinnin sekä ulkoisen arvioinnin.
Sisäisen laadunvarmistukseen kuuluvat tutkijakoulutuskursseista ja tilaisuuksista kerättävä osallistujapalaute, osallistujapalautteesta tehtävät yhteenveto ja kehittämissuunnitelma seuraavaa järjestämiskertaa varten, oma koulutustoimikunta, vuosittaiset toimintakertomukset jotka antavat mahdollisuuden arvioida toimintaamme, jatko-opiskelijoiden seurantaryhmät ja tohtoriopiskelijoilta vuosittain kerättävät julkaisutiedot. Opiskelijoiden edistymistä jatko-opinnoissa tuetaan mahdollisuudella osallistua vertaistukiryhmän toimintaan, jossa henkisen tuen lisäksi perehdytään moniin väitöskirjatyön kannalta keskeisiin teemoihin ja käytännön asioihin (Työkalupakki- ja Tohtorijuna-ryhmät). Koulutuksen laatua seurataan kaikista järjestetyistä koulutustilaisuuksista kerättävällä kirjallisella palautteella, jonka pohjalta tehtävään yhteenvetoraporttiin kirjataan konkreettiset kehittämistoimenpiteet. Tutkijakoulun koulutustoimikunta kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa, tapaamisissa käydään koulutuksen sisällön suunnittelun ohella läpi myös järjestetyistä tilaisuuksista annettu palaute sekä keskustellaan kehittämistoimista. Tutkijakoulu on toteuttanut itsearvioinnin viimeksi v. 2005 lopussa MMM:n tutkijakouluhaun yhteydessä. Tutkijakoulu osallistui v. 2005 myös KKA:n suorittamaan Suomen tohtorikoulutuksen ulkoiseen arviointiin (Dill et al. 2006). Vahvuudet: Tutkijakoululla on toiminnan eri tasot kattava laadunarviointijärjestelmä, jota käytetään systemaattisesti toiminnan kehittämisessä. Tutkijakouluun kuuluneiden valmistuneiden tohtoreiden määrän ja raportoidun julkaisuvoluumin perusteella olemme onnistuneet toiminnallemme asetettujen tavoitteiden saavuttamissa, monin osin jopa ylittäneet ne. Tätä tukee myös järjestetyistä tilaisuuksista kerätty palaute, joka on pääosin ollut erittäin positiivista. Palautteessa tutkijakoulun tarjontaa on kiitetty tutkijaopiskelijoiden tarpeita hyvin vastaavaksi. Kehittämistoimenpiteet: Tutkijakoulun tähänastisen toiminnan aikana havaittujen tohtoriopiskeljoiden tarpeiden sekä nykyisen laatujärjestelmän pohjalta tutkijakoulussa on syksyn 2007 aikana kehitetty ohjausjärjestelmää, jonka pohjalta kirjoitetaan ohjauksen laatukäsikirja. Ohjausjärjestelmään sisältyy konkreettisia järjestelyjä jatko-opiskelijoiden rekrytointiin, opintoohjaukseen, seurantaan, tutkijakoulutuksen sisältöön ja opetusjärjestelyihin, sekä laadunarviointijärjestelmään liittyen. Ohjausjärjestelmän laatukäsikirjassa painotetaan käytäntöjen kuvauksen ohella myös toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja sekä opetuksen ja koulutuksen yleisiä tavoitteita. Näiltä osin ohjausjärjestelmä pohjautuu voimakkaasti paitsi Oulun yliopiston strategiaan, myös Thule instituutin koulutusstrategiaan (Liite 1). Ohjausjärjestelmä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2008 alusta. Käyttöönoton myötä otetaan käyttöön jatko-opintojen seurannan mittaristo, joka sisältää yksilötason laadullisia että määrällisiä mittareita sekä itsearviointi-osion. Mittaristo helpottaa jatko-opintojen etenemisen seuraamisen yksilötasolla henkilökohtaisten vahvuusalueiden, kehittämisalueiden sekä mahdollisten ongelmien paikantamiseksi. 7) Yhteistyö muiden tutkijakoulujen kanssa opetuksen järjestämisessä (myös muiden yliopistojen kanssa) (1-3) Tutkijakoulu on järjestänyt koulutusta yhteistyössä sekä Oulun yliopiston sisäisten tutkijakoulujen (Ympäristötohtorikoulu), että kansallisten tutkijakoulujen (Suomen toksikologitutkijakoulu) kanssa. Tutkijakoulujen lisäksi koulutusyhteistyötä on toteutettu myös laitosten ja yksittäisten tutkimusryhmien kanssa sekä yliopiston koulutus- ja innovaatiopalveluita tarjoavien yksiköiden kanssa. Yhteistyö tiedekuntien, erityisesti lääketieteellisen tiedekunnan kanssa on toiminut hyvin ja edesauttanut erityisesti tilaisuuksista tiedottamista ja opintosuoritusvastaavuksien arviointia. Puutteet ja kehittämistoimenpiteet: Konkreettistä yhteistyötä kansainvälisten tutkijakoulutusohjelmien kanssa ei tällä hetkellä vielä ole. Tavoitteena on käynnistää yhteistyö vuonna 2008 kansainvälisen Kastelli Symposiumin järjestämisen yhteydessä. Neuvotteluja yhteistyön käynnistämisestä on käydään parhaillaan kahden pohjoismaisen, tutkijakoulutusta järjestävän tohtoriohjelman kanssa. Sirkumpolaariterveyden kv-maisteriohjelman käynnistyminen v. 2008 tuo tohtorikoulutuksen osalta potentiaalisen yhteistyön piiriin myös maisteriohjelman toteuttamisessa mukana olevat ulkomaiset yliopistot.
8) Opetusteknologian käyttö ja kehittäminen (1-2) Videoneuvottelua käytetään säännöllisesti koulutuksessa mm. luentojen välittämiseen ja pienryhmätyöskentelyyn (Tohtorijuna). Videoneuvotteluteknologiaa on käytetty myös kansainvälisten kurssien järjestämiseen, mikä on helpottanut mm. tutkijakouluun kuuluvien ulkomaisten tohtoriopiskeljoiden osallistumista kursseille ja säästetty merkittävästi matkakuluissa. Etäyhteyksien käyttämisestä saadut kokemuksen ovat olleet positiviisia ja niiden käyttöä tullaan jatkossa lisämään ja kokeilemaan erilaisten opetusmuotojen yhteydessä. 9) Opiskelijoiden keskeyttäminen, valmistuminen ja työllistyminen (2-3) Tutkijakoulu on monitieteinen ja siihen kuuluu jatko-opiskelijoita 12 Suomen Akatemian määrittelemältä tutkimusalalta. Edustettuina ovat hoitotiede, kansanterveystiede, ravitsemustiede, kliininen lääketiede, solu ja kehitysbiologia, fysiologia ja ekofysiologia, biokemia, molekyylibiologia ja mikrobiologia, maantiede, kasvatustiede, sosiaalitieteet, kulttuurien tutkimus, historia ja arkeologia sekä kielitieteet. Tutkijakouluun kuuluu tällä hetkellä 63 jatko-opiskelijaa. Muutama vuosi sitten tehdyn kartoituksen mukaan vain noin neljäsosa on päätoimisia tutkijaopiskelijoita ja loput tekee jatko-opintojaan sivutoimisesti. Tutkijakoulun toiminta-aikana 2002-2007 vain muutama jatko-opiskelija on keskeyttänyt jatko-opintonsa kokonaan. Tutkijakoulun toiminnassa on kuitenkin mukana useita nk. hiljaisia jatko-opiskelijoita, joiden opinnot eivät ole olleet aktiivisessa vaiheessa useaan vuoteen erilaisista syistä johtuen. Valmistuneista tohtorit ovat sijoittuneet mm. tutkimustehtäviin, opetustoimen tai terveys- ja sosiaalitoimen palvelukseen tai hallinnollisiin tehtäviin, sekä tiedotus- ja asiantuntijatehtäviin. Tohtorintutkinnon jälkeinen työllistyminen on ollut hyvä. Valmistuneet tohtorit muodostavat tutkijakoululle arvokkaan ohjaajien, vierailevien asiantuntijoiden, alumnien ja työelämämentoreitten ryhmän, jonka toivotaan pitävän valmistumisen jälkeenkin yhteyttä tutkijakouluun. Vahvuudet: Ei monia kokonaan opintonsa keskeyttäviä. Yhteys valmistuneisiin tohtoreihin säilyy heidän siirtyessään muihin tehtäviin. Tutkijakoulun monitieteisyydestä pirstaloituminen on onnistuttu minimoimaan ja luomaan jatko-opiskelijoiden välille me -henkeä järjestämällä monitieteisiä koulutustilaisuuksia. Puutteet ja kehittämistoimenpiteet: Hiljaisten jatko-opiskelijoiden aktivointi, jotta he saisivat jatko-opintonsa valmiiksi. Tässä tehtävässä Tohtorijuna-ryhmä on osoittautunut toimivaksi toimintamuodoksi, kunhan opiskelijan vain saa esim. ohjaajan taholta innostettua mukana ryhmään. Valmistuneiden tohtoreiden potentiaalia ohjaajina ja työelämämentoreina täytyy tulevina vuosina aktivoida esim. alumnitoiminnan avulla ja kutsumalla alumneja mukaan tutkijakoulun järjestämiin tilaisuuksiin. Tasapainon säilyttäminen jatkossakin monitieteisyyden ja tohtorintutkinnon vaatiman syvällisen erikoisasiantuntemuksen välillä on haasteellista. Tähän päästään vain systemaattisella laadunvalvontatyöllä ja pitämällä jatko-opiskelijat ja heidän ohjaajansa aktiivisesti mukana tutkijakoulun toiminnassa, jolloin voidaan järjestää sekä yhteistä monitieteistä, että erikoisalakohtaista koulutusta. 10) Ohjaajien ja henkilöstön korkeakoulupedagoginen kouluttautuminen (2) Opetuksen kehittämisyksikkö tarjoaa korkeakoulupedagogista koulutusta, johon jokainen voi osallistua oman ammatillisen kehittämissuunnitelmansa ja työpaikkansa linjausten mukaisesti. Erityisesti tutkijakoulussa virkatyötään tekevän projektikoordinaattorin korkeakoulupedagogista kouluttautumista tuetaan esimiehen ja emoyksikön taholta. Yleisellä tasolla Thule instituutin atkokoulutuksesta vastaavien henkilöiden pedagoginen kouluttautuminen ja osaaminen huomioidaan positiivisesti kehityskeskusteluissa ja sitä kautta UPJ:ssä. Väitöskirjan ohjaajina toimiville tutkijoille järjestettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran ohjaajaworkshop, jossa tullaan jatkossa vuosittain keskittymään väitöskirjanohjaukseen liittyviin erityiskysymyksiin ja työstämään omaa ohjaajuutta. Vuoden 2007 teemana on Oppimistyylit ja oppijantuntemus sekä vuorovaikutuksen dynamiikka väitöskirjan ohjauksen voimavarana.
11) Laitoksen opetuksen kehittämistyöryhmän toiminta, ohjelma, suunnitelma, strategia opetuksen kehittämiseksi (1-3) Thule-instituutin v. 2006 perustettu opetustyöryhmä vastaa opetustarjonnan koordinoinnista ja budjetoinnista koko Thule-instituutin osalta, mukaanlukien muut Thulen piirissä toimivat tohtoriohjalmat, maisteriohjelmat sekä tutkimusohjelmat. Opetustyöryhmän kautta Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulun toiminta ja koulutustarjonta on integroitunut osaksi Oulun yliopiston Pohjoisuus ja ympäristö -painoalaa. Opetustyöryhmä valmisteli koko Thuleinstituutin yhteisen opetuksen toimintasuunnitelman (Liite 1). Opetustyöryhmä kokoontuu säännöllisesti vähintään neljännesvuosittain ja tapaamisissa käydään läpi myös tutkijakoulujen toimintasuunnitelmat. Tutkijakoululla on oma, 4-6 kertaa vuodessa kokoontuva koulutustoimikunta, joka suunnittelee tutkijakoulun koulutustarjontaa ja toimii yhdyssiltana tutkimusryhmien ja jatko-opiskelijoiden sekä tutkijakoulun koordinaation välillä. Koulutuksen suunnittelun lähtökohtana toimii kolmen-viiden vuoden ajanjaksolle tehtäviin toimintasuunnitelma strategioineen ja konkreettisine tulostavoitteineen (mm. väitösten lukumäärä, järjestettävien tilaisuuksien lukumäärä ja tavoiteltu osallsituja voluumi), lukuvuositasolla tehtävään suunnitteluun, jonka puitteissa valitaan mm. erikoiskurssien teema-alueet. Koulutuksen ja toiminnan jatkuvan kehittämisen turvaamiseksi koulutustoimikunta valmistelee syksyn 2007 aikana ohjauksen laatujärjestelmää, jonka tutkijakoulun johtoryhmä hyväksyy ja joka otetaan käyttöön v. 2008 alkaen. Ohjausjärjestelmästä kirjoitettavan ohjauksen laatukäsikirjan avulla järjestelmä tehdään läpinäkyväksi ja käytäntöjä voidaan soveltuvin osin hyödyntää Thule-instituutin muussa koulutustoiminnassa sekä laajemmin yliopistossa. Opetuksen kehittäminen kuuluu keskeisenä osana myös tutkijakoulun projektikoordinaattorin työnkuvaan, joka vastaa opetuksen suunnittelusta, käytännön järjestelyistä ja kehittämistoimenpiteistä yhdessä koulutustoimikunnan ja opetuksen kehittämistyöryhmän kanssa. Vahvuudet: Tutkijakoululla on sekä emoyksikkönsä että oman organisaationsa puitteissa hyvin toimivat opetuksen kehittämisryhmät joidedn piirissä tapahtuu paitsi koulutustoiminnan käytännön suunnittelu, ja strategiatyö opetuksen kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi. Emoyksiköllä on tuore koulutustrategia, jota voi käyttää toiminnan kehittämisen työkaluna. Kehittämistoimenpiteet: Tutkijakoulun piakkoin valmistuva ohjausjärjestelmä ja sen laatukäsikirja helpottavat entisestään systemaattista opetuksen kehittämistyötä, koulutus- ja ohjaustoiminnan seurantaa ja laadunarviointia. 12) Opettajien yhteistyö opetuksen järjestämisessä ja toteutuksessa (0-2) Koulutustilaisuuksissa opettajina toimivat tutkijat ja vierailevat luennoijat toimivat yhteistyössä koulutustilaisuuden luonteen ja sisällön antamissa puitteissa. Koska tutkijakoulun tilaisuuksissa opettajina toimivat tutkijat tulevat usein eri laitoksilta, yliopistoista ja jopa eri maasta, heillä ei välttämättä ole aiempaa yhteyttä toisiinsa. Tällöin tutkijakoulun projektikoordinaattori toimii aluksi yhteyshenkilönä opintojakson sisällön ja rakenteen suunnittelun aikana. Yhteisen tutkijakoulutustilaisuuden suunnittelun ja toteutuksen muodossa alkanut yhteistyö opettajien välillä on ajoittain avannut uusia, kansainvälisiäkin yhteistyöväyliä tutkimuksen saralla. 13) Kansainvälistymisen hyödyntäminen opetuksen laadun parantamisessa (1-2) Tutkijakoulumme kansainvälisen koulutus- ja tutkimusyhteistyölle hyvän perustan ovat luoneet tutkijakoulun projektien laajat kansainväliset yhteydet sekä tutkijakoulun koordinaatioyksikön Arktisen lääketieteen keskuksen aktiivinen toiminta kansainvälisissä järjestöissä ja tiedeorganisaatioissa. Kansainvälien toimintamme on lisääntynyt ja monipuolistunut vuosi vuodelta, sisältäen nykymuodossaan kansainävälistä huipputasoa edustavia ulkomaisia luennoisija- ja opettajavieraita. Tutkijakouluun kuuluu myös ulkomaisia jatko-opiskelijoita Luulajasta ja Alaskasta, joiden koulutuksessa on vierailujen ohella hyödynnetty videoneuvottelutekniikkaa. Thule-instituutille myönnetyn FiDiPro-professuurin myötä myös tutkijakoululla on mahdollisuus saada tämä kansainvälinen huippututkija kouluttajaksi tutkijakoulutuskursseille. Arktisen lääketieteen keskuksen ja Thule instituutin järjestämien kansainvälisten tieteellisten kokousten yhteydessä jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus kuunnella esitelmiä ja verkostoitua kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Tutkijakoulu on edistänyt tohtoriopiskelijoidensa kansainvälistä liikkuvuutta myöntämällä matkaapurahoja kansainvälisiin tieteellisiin kokouksiin ja tutkijakoulutuskursseille osallistumiseen. Kehittämistoimenpiteet: Kansainvälisen yhteistyön ja tutkijakoulun kansainvälistämisen lisääminen on yksi tutkijakoulun keskeisiä tavoitteita viisivuotiskaudella 2007-2011 ja siihen panostetaan hakemalla lisärahoitusta ja käynnistämällä kansainvälinen tutkijakoulutusyhteistyö. Tutkijakoulun johtaja neuvottelee parhaillaan koulutusyhteistyön aloittamisesta Tromsan yliopistossa aloittavan epidemiologisen tutkijakoulun kanssa sekä Luulajan yliopiston kanssa. Nämä laajemmat yhteydet pohjoismaisiin tutkijakoulutusta antaviin tahoihin parantavat kansainvälistymisen hyödyntämistä opetuksen laadun parantamisessa lähivuosien aikana. Toisena keskeisenä tavoitteena on vaihto-opiskeljatoiminnan käynnistäminen vuoden 2008 aikana. 14) Opinnäytetyöt ja niiden ohjaus Tohtoriväitösten tieteellinen ohjaus on väitöskirjaohjaajan ja tutkimusryhmän vastuulla. Tutkijakoulu on syventävän menetelmäkoulutuksen ja erikoiskurssien lisäksi panostanut jatko-opiskelijoiden motivaation edistämiseen. Tutkijakoulussa on tehty kehittämistyötä sellaisten tohtoriopiskelijoiden väitöskirjan valmistumisen edistämiseksi, joiden väitöskirjan on jostain syystä viivästynyt tai tohtoriopiskelja on kokenut tarvitsevansa tukea työn loppuunsaattamiseen. Tohtorijuna-ryhmä on max. 12 hlön vertaistukiryhmä, jossa väitöskirjatyönsä loppuvaiheessa olevat jatko-opiskelijat voivat työstää väitöskirjansa yhteenveto-osaa ja saada neuvoja ja tukea pulmatilanteissa (Säkkinen & Mänttäri 2007). Jatko-opintojen alkuvaiheen Työkalupakki-ryhmässä tutustutaan tutkimussuunnitelman ja rahoitushakemusten tekemiseen, tieteellisen artikkelin kirjoittamiseen ja tehdään osallistujille henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Pienryhmätyöskentelymuodoista saatu palaute ja kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia ja nykyisin molempia ryhmiä aloittaa kaksi vuosittain (keväällä ja syksyllä). Väitöskirjatyön ohjausta on pyritty kehittämään ja tukemaan erityisesti tuoreiden ohjaajien ja post-doc tutkijoiden osalta järjestämällä v. 2006 ensimmäinen ja jatkossa vuosittain vaihtuvin teemoin toistuva ohjaajien workshop. 15) Työelämäyhteydet ja yhteistyö ulospäin koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä Tutkijakoulu edistää toiminnallaan valmistuvien tohtorien työelämävalmiuksia ja työelämäyhteyksiä. Käytännössä tämä on toteutettu järjestämällä tilaisuuksia, joissa työelämän eri alojen edustajilla ja tohtoriopiskelijoilla on ollut mahdollisuus kohdata ja keskustella tohtorien työllisyystilanteesta ja näkymistä mm. julkisella sektorilla tutkimuksessa, hallinnossa, terveydenhuollon alalla ja yrityksissä. Tutkijakoulussa on systemaattisesti rakennettu yhteyttä työelämään mm. järjestämällä nyt jo kolmantena vuonna peräkkäin "Tohtorit ja työelämä" iltapäivä. Tilaisuudessa tohtorit, alan asiantuntijat ja potentiaaliset työnantajat kertovat, millaista asiantuntemusta tohtoreilta odotetaan. Tutkijakoululla on yhteyksiä elinkeino- ja työelämään mm. yrityksistä saapuneiden luennoitsijavieraiden sekä osallistujatahoina ja opettaja- ja luennoitsijavieraina toimivien sektoritutkimuslaitosten ja sairaanhoitopiirien kautta. Moniin muihin tutkijakouluihin verrattuna huomattavalla osa Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulun jatko-opiskelijoista tekee väitöskirjaansa sivutoimisesti. Tutkijaopiskelijoita on sijoittuneina opetustoimen, terveys- ja sosiaalitoimen palvelukseen sekä tiedotus- ja asiantuntijatehtäviin. Tämä jatko-opiskelijoiden ryhmä muodostaa merkittävän yhteyden työ- ja elinkeinoelämään. Tutkijakoulusta valmistuneet tohtorit ovat sijoittuneet työelämään asiantuntijoiksi, opettajiksi, tutkijoiksi ja sosiaali- ja terveysalalle hallinnon puolelle ja lääkäreiksi ja muodostavat tutkijakoululle arvokkaan ohjaajien, alumnien ja työelämämentoreitten reservin. 16) Opetukseen/kouluttamiseen liittyvä muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vuorovaikutus, esim. asiantuntija- ja koulutustehtävät yliopiston ulkopuolella Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vuorovaikutus tapahtuu niillä yhteiskunnan alueilla, jotka ovat merkityksellisiä pohjoisen väestön ja vähemmistöjen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta (terveysja sosiaalipalvelut, terveydestä tiedottaminen jne.). Yhteiskunnallinen vaikuttaminen toteutetuu tutkijakoulua koordinoivan yksikön Arktisen lääketieteen keskuksen kautta esim. tekemällä yhteistyötä saamelaisten sosiaali- ja tervetysjärjestön SamiSoster ry:n kanssa.yhteistyön puitteissa
julkaistiin Lapsi sairastaa kirja inarinsaameksi helmikuussa 2007. Tutkijakoulun johtaja kuuluu edustajana tai asiantuntijana erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tieteellisiin järjestöihin, joiden yhtenä tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja poliittiseen päätöksentekoon osallistuvien tahojen asiantuntijana toimiminen. Tutkijakoulun kuukausiesitelmät ovat kaikille avoimia yleisöluentoja, joissa perehdytään pohjoisen alueen erityiskysymyksiin. 17) Tieteellinen jatkokoulutus Tieteellisen jatkokoulutuksen tarjoaminen ja tohtoriopiskeljoiden edistymisen tukeminen ja kasvu asiantuntijaksi on tutkijakoulun ydintehtävä. Statuspaikalla olevien tohtoriopiskelijoiden lukumäärä on tällä hetkellä 63. Tutkijakoulun piiristä on v. 2002-2007 valmistunut yhteensä 28 tohtorinväitöstä ja toiminnan vuositavoitteet tavoitteet on tältä osin saavutettu, jopa ylitetty. Tutkijakoulutuskursseja ja tilaisuuksia järjestetään vuosittain lähes parikymmentä. 18) Miten tämä raportti on syntynyt? Kuinka sitä käytetään tutkijakoululla? (1-3) Itsearviointiraportin laadinta on ollut monivaiheinen prosessi, johon on osallistunut tutkijakoulun johtajan ja koordinaattorin lisäksi sen johtoryhmä ja koulutustoimikunta. Itsearviointirviointiraporttia hyödynnetään ohjausjärjestelmän laatukäsikirjan suunittelutyössä, päivittämisessä sekä tutkijakoulun toiminnan konkreettisessa kehittämisessä. Itsearviointiraportin pohjana käytettyjä tietoja (osallistujapalautteet, tiedot väitöksistä ja tutkijakoulutustilaisuuksista) on kerätty systemaattisesti koko tutkijakoulun toiminnan ajan. Lisäksi raportin koostamisessa on hyödynnetty Thule-instituutin opetuksen toimintasuunnitelmaa. Itsearviointi tullaan jatkossa suorittamaan vuosittain ja sitä voidaan hyödyntää myös tulevissa rahoitushauissa. Itsearviointiraportti tulee nähtäville tutkijakoulun nettisivuille ja sen sisältö esitelllään myös Thule-instituutin opetustyöryhmässä. Itsearviointiraportin sekä muun tutkijakoulun toiminnasta tiedottamisen avulla voidaan edesauttaa tutkijakoulutukseen liittyvien hyviksi koettujen käytäntöjen leviämistä (mm. Säkkinen & Mänttäri 2007), toiminnan benchmarkingia sekä tutkijakoulun toiminnan ulkoista arviointia. Viitteet: Dill, D.D, Mitra, S.K., Jensen, H.S., Lehtinen, E., Mäkelä, T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M.A., Saari, S. (2006). PhD Training and the Knowledge-Based Society: An Evaluation of Doctoral Education in Finland. Finnish Higher Education Evaluation Council. Säkkinen, H. & Mänttäri, S. (2007) Tohtorijuna vertaistukiryhmä. Peda-forum 1/2007, s. 28-29. Liitteet: Liite 1: Thule instituutin opetuksen toimintasuunnitelma (pdf).