Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Samankaltaiset tiedostot
Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Luotaukset Jari Ylioja SYYSTAPAAMINEN 2018

Luvun 12 laskuesimerkit

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Differentiaalilaskennan tehtäviä

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys

Differentiaali- ja integraalilaskenta

Länsiharjun koulu 4a

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) = = 21 tosi

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Betonimatematiikkaa

Betonimatematiikkaa

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

, voidaan myös käyttää likimäärälauseketta

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

Luvun 8 laskuesimerkit

NESTEIDEN ja ja KAASUJEN MEKANIIKKA

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Kappaleiden tilavuus. Suorakulmainensärmiö.

Harjoitustyö Hidastuva liike Biljardisimulaatio

Elastisuus: Siirtymä

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

Torsioheiluri IIT13S1. Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala. Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G9024 Petteri Viitanen G8473

KIINTEÄN AINEEN JA NESTEEN TILANYHTÄLÖT

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Data-assimilaation menetelmät

1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T.

YO-harjoituskoe B / fysiikka Mallivastaukset

AVOIMEN SARJAN VASTAUKSET JA PISTEITYS

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

KON C H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, Koesuunnitelma

(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

Demo 5, maanantaina RATKAISUT

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

massa vesi sokeri muu aine tuore luumu b 0,73 b 0,08 b = 0,28 a y kuivattu luumu a x 0,28 a y 0,08 = 0,28 0,08 = 3,5

SwemaAir 5 Käyttöohje

SINI- JA KOSINILAUSE. Laskentamenetelmät Geodeettinen laskenta M-Mies Oy

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

Luento 2: Liikkeen kuvausta

TUNTEMATON KAASU. TARINA 1 Lue etukäteen argonin käyttötarkoituksista Jenni Västinsalon kandidaattitutkielmasta sivut Saa lukea myös kokonaan!

MUISTIO No CFD/MECHA pvm 22. kesäkuuta 2011

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

13. Sulan metallin nostovoima

Ilmanvirtauksen mittarit

(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Trestima Oy Puuston mittauksia

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

= 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6,

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-

DEE Kryogeniikka

Malliratkaisut Demot

Tuulen nopeuden mittaaminen

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Myös hiekan sideaine vaikuttaa sullonnan määrään. Hartsisideainehiekkojen sullontatarve on huomattavasti vähäisempi kuin bentoniittihiekkojen.

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V

Luento 6: 3-D koordinaatit

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

Mb8 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/2

KIERTOHEILURI JA HITAUSMOMENTTI

Transkriptio:

Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Yläilmakehän luotaukset Synoptiset säähavainnot antavat tietoa meteorologisista parametrestä vain maan pinnalla Ilmakehän kolmiulotteisen rakenteen tunteminen on tärkeää ilmakehän käyttäytymisen ymmärtämiseksi Lämpötilan, kosteuden ja tuulen pystyprofiilit ovat tärkeitä syöttötietoja numeerisille sääennustemalleille

Yläilmakehän luotaukset Ylemmästä ilmakehästä saadaan suoraa mittaustietoa radioluotauksilla Radioluotain on mittalaitepaketti, joka nousee yleensä stratosfääriin asti vety-tai heliumpalloon kiinnitettynä Luotain voidaan myös ampua raketilla tai pudottaa lentokoneesta

Radioluotain Radioluotaimet mittaavat lämpötilaa kosteutta ilmanpainetta Lisäksi voidaan käyttää erikoisluotaimia, joissa on otsonin, radioaktiivisuuden jne. mittaus Mittaustiedot lähetetään maaasemalle radiolähettimellä Luotaimen kulloinenkin korkeus saadaan laskettua hydrostatiikan tilanyhtälön avulla käyttäen paine-, lämpötila- ja kosteushavaintoja

Pallon nousunopeus Koska kaasu pallossa laajenee paineen laskiessa, täytyy nousunopeutta laskettaessa eri korkeuksilla huomioida sekä ilman että täytteenä olevan kaasun tiheyden lasku sekä pallon halkaisijan muutos Pallossa olevan kaasun tiheys on suoraan verrannollinen ilman tiheyteen ja pallon tilavuus käänteisesti verrannollinen ilman tiheyteen. Tästä saadaan kaasu D z z D kaasu 0 0 ilma ilma ilma ilma 1 3 0 z z 0

Pallon nousunopeus Palloon kohdistuvat pystysuuntaiset voimat ovat nostevoima F n, painovoima F g ja ilmanvastus F d 3 Fn D ilma kaasu g 6 F m m g g pallo luotain F C Aw 1 2 d 2 D P Pallon nousunopeus saadaan olettamalla stationaarinen tilanne eli F n +F g +F d =0. Nousunopeudeksi saadaan: w P D 3 g 6 m m g 2 ilma kaasu C D D 2 8 pallo luotain 1

Pallon nousunopeus Laskemalla edellä mainituilla kaavoilla ja käyttäen standardiilmakehän tiheysjakaumaa saadaan vetytäytteiselle pallolle, jonka tilavuus on maanpinnalla 1 m 3 ja paino 100 g oheinen nousunopeusprofiili. Nousunopeus siis kasvaa pallon noustessa ilmakehässä ylemmäs. Pallon läpimitta myös kasvaa kunnes pallo puhkeaa.

Ylätuulet Tuulen nopeus ja suunta ylemmissä ilmakerroksissa saadaan määritettyä seuraamalla pallon liikettä Palloa voidaan seurata visuaalisesti optisella teodoliitillä radioteodoliitillä tutkalla paikannusjärjestelmällä (GPS, Loran-C)

Tuulen mittaaminen Voima, jonka tuuli kohdistaa palloon voidaan kirjoittaa F V t P mpl CD missä V P on pallon nopeus ja V tuulen nopeus Olettamalla että pallon nopeus on lähellä tuulen nopeutta saadaan missä aikavakio V 2 A V VP VP mpl CDAV V VP VP V t t mpl C AV Koska luotauspallon massa on hyvin pieni ja D poikkipinta-ala suuri, seuraa se tarkasti ilman liikkeitä P

Pilot-pallo Pilot-pallo on luotaimeton pallo, jonka avulla voidaan määrittää vain tuulen pystyprofiili Pallo täytetään tunnetulla määrällä vetyä tai heliumia, käyttäen punnuksia nosteen määrittämiseen Kun pallon noste sekä itse pallon paino ja kaasun tiheys tunnetaan, saadaan laskettua pallon läpimitta Korkeus maanpinnasta määritetään integroimalla nousunopeutta punnus

Tuulen mittaminen pilot-pallolla Liikkeelle laskettua palloa seurataan optisella teodoliitilla, P säännöllisin väliajoin luetaan korkeuskulma ja atsimuuttikulma Pallon paikkakoordinaatit määritetään mitattujen kulmien ja pallon korkeuden avulla Perättäisten paikkakoordinaattien ja aikavälin avulla saadaan tuulen nopeus ja suunta ko. korkeudella z R pallo S maan pinta y S x I

Tuulen mittaaminen P z PALLO y PALLO R S I x S maan pinta Oheisten kuvien perusteella voidaan kirjoittaa yhtälöryhmä x y z S S sin S cos R sin R cos

Tuulen mittaaminen P y S PALLO x Kun pallon korkeus maan pinnasta tunnetaan, saadaan I yhtälöryhmä supistettua kahteen yhtälöön, joissa kummassakin on vain yksi tuntematon x y z cot sin z cot cos z R PALLO S maan pinta Kulmat siis mitataan teodoliitillä ja korkeus saadaan joko luotaimen lähettämistä paine-, lämpötila- ja kosteusdatoista käyttäen hydrostatiikan yhtälöä, tai vaihtoehtoisesti arvioitua pallon nousunopeudesta

Luotauspallon nopeus saadaan siis yhtälöistä Tuulen mittaaminen 1 1 1 1 n n n n n n n n t t y y t y v t t x x t x u

Radioluotain Luotaimella varustetut pallot lähettävät tietoa, josta pallon korkeus voidaan laskea Luotaimen paikka voidaan havaita optisen teodoliitin lisäksi Radioteodoliitilla, jolla havaitaan mistä suunnasta luotaimen lähettämä radiosignaali tulee Navigointijärjestelmällä (GPS, Loran-C)

Radioluotain Radioluotaimessa olevat lämpötila-, kosteus- ja paineanturit on kalibroitu tehtaalla Jokaisen radioluotaimen mukana seuraavat tehdaskalibroinnista saadut kalibrointikertoimet esimerkiksi reikänauhalla tai luotaimen sisäisellä muistipiirillä Ennen luotausta tehdään vielä ns. maakalibrointi, jossa mittareita verrataan tunnettuihin standardeihin ja tehdaskalibroinnin jälkeen tapahtunut kalibroinnin ryömintä saadaan korjattua

Radioluotain Maakalibroinnin jälkeen pallo lähetetään matkaan Luotaimen radiolla lähettämää dataa vastaanotetaan ja tallennetaan tietokoneen kovalevylle Aiemmin data lähetettiin taajuusmoduloituna analogiadatana, nykyisin digitaalisessa muodossa Vastaanotin

Radioluotaus Lopputuloksena on luotaus, joka esittää ilman lämpötilaa, kosteutta sekä tuulen suuntaa ja nopeutta maanpinnalta stratosfääriin asti