RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus
Vallanjakoa nuorille (Georg Boldt, Pro Gradu, 2014)
RuutiBudjetti laaditaan vuosittain alueen nuorten kanssa osaksi nuorisoasiainkeskuksen budjettia ja toimintasuunnitelmaa RuutiBudjetti on kaikille aluetta käyttäville nuorille tarkoitettu vaikuttamisfoorumi. Lähtökohtana on nuorten vaikuttaminen alueensa viihtyvyyteen ja nuorten hyvinvointiin alueella. Kyseessä on alueellisen nuorisotyön rahojen käytön ja resurssien suuntaaminen sekä toiminnan suunnittelu. Lisäksi nuoret tekevät halutessaan aloitteita myös muille alueen toimijoille. Ruutibudjettia laaditaan neljässä vaiheessa, tiedonkeruusta päätöksentekoon, kaikissa vaiheissa nuoret ovat mukana vallankäyttäjinä.
Tavoitteena on, että jokainen helsinkiläinen nuori pääsee vaikuttamaan itselleen merkityksellisiin asioihin ja saa äänensä kuuluville
Osallistuvan budjetoinnin sovellukset I. Prosenttiosuus budjetista (vrt. ) Brasilia/Porto Alegren malli) II. Sektori/toimia-alan budjetti (RuutiBudjetti-malli) III. Asukkaat päättämässä projektirahoituksesta http://www.participatorybudgeting.org/
Nuoret osallistuvat nuorisoasiainkeskuksen alueellisten budjettien ja toimintasuunnitelmien tekoon http://ruutibudjetti.munstadi.fi/budjettipuu/
RuutiBudjetti-takuuseen on kirjattu nuorten oikeudet RuutiBudjetissa.
Nuoret voivat vaikuttaa nuorten vapaa-ajan lisäksi alueensa muuhun hyvinvointiin vuonna 2014 nuoret tekivät aloitteen värikkäämmistä asemista. Pohjois-Haagan asemalle syntyi nuorten ja taiteilijia Sasha Huberin teos WE ARE HERE
Vuoden 2014 RuutiBudjettiin osallistui Kaakkois- Helsingin ja Haaga-Kaarelan alueella 2135 nuorta Yhteensä 950 nuorta (44%) alueen 13-17 vuotiaista osallistui RuutiBudjettiin vuoden 2014 aikana Yhteensä 1185 (50%) alueen 13-17- vuotiaista osallistui RuutiBudjettiin vuoden 2014 aikana. Vuonna 2015 RuutiBudjetti laajenee neljälle uudelle alueelle
RuutiBudjetin äänestyksen voittaneet ehdotukset (alla) ovat HaagaKaarelassa ja Kaakkois-Helsingissä vuoden 2015 toiminnan ytimessä Haaga-Kaarela Kaakko Kaakkois-Helsinki
Lähtökohtana filosofi Martha Nussbaumin hyvinvointiindikaattorit i. Elämä ja terveys ii. Itsensä kehittäminen iii. Tulevaisuuden hallinta iv. Turvallisuus v. Tunteet vi. Aktiivinen kansalaisuus vii. Yhdenvertaisuus viii. Luonto ja kestävä kehitys
Kokemus/käyttäjäasiantuntijat haastavat päätöksentekoa RuutiBudjetissa Nuoret käyttäjät Päättäjät Asiantuntijat
Osallistuva budjetointi ei ole ruohonjuuritason prosessi Päättäjien on oltava valmiita luovuttamaan aitoa vaikutusvaltaa (esim. budjetti) sekä tietoa päätöksien tueksi. Osallistujilla pitää olla tilaa ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kritisoida ja haastaa vallitseva järjestelmä. Osallistumisella on oltava kohde, osallistumisen tulee olla motivoivaa ja vastata osallistujien tarpeisiin ei leikitä. Työrukkasiksi tarvitaan innostavia ja objektiivisuuteen pyrkiviä fasilitaattoreita. Teknologia ei pelasta jos kansalaisilla ei ole tottumusta ja motiviia osallistua. Tarvitaan osallistumisen kulttuuria. Julkisen sektorin tehtävä on tehdä töitä kansanvaltaisen kulttuurin vahvistamiseksi.
Miten voimme arvioida osallistuvan budjetoinnin, deliberaation onnistumista ja vaikuttavuutta? Tulokset: lait ja muutokset, jotka ovat syntyneet deliberatiivisen prosessin tuloksena -> mistä ollaan luovuttu? Osallistujamäärä ja kaikkien ryhmien edustavuus Osallistumisen laatu: osallistujien argumentaatio, keskustelut, erilaisten näkemysten esille tuonti Jatkuvuus ja maine, tulevatko osallistujat mukaan seuraavalla kerralla uudestaan?
RuutiBudjetti vahvistaa nuorten vaikutusvaltaa ja suoraa demokratiaa Nuorten *Ymmärrys julkisten varojen käytöstä paranee *Asema kuntalaisena vahvistuu, ymmärrys päätöksenteosta paranee *Osallisuus alueeseen ja sen kehitykseen vahvistuu *Vaikutusvalta nuorisoasiainkeskuksen toiminnassa vahvistuu Nuorisoasiainkeskukselle *Varojen käyttö tarkentuu, *Alueelliset erot ja prioriteetit huomioidaan *Varojen käytön läpinäkyvyys paranee *Nuorten ja muiden kuntalaisten luottamus toimintaamme vahvistuu *Luovia, uusia ratkaisuehdotuksia ja toimintatapoja *Yhteistyö hallintokuntien kanssa tiivistyy *Suunnittelu- / päätöksentekovalta vähenee
Kiitos! Lisätietoja: Helsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskus, Inari Penttilä, inari.penttila@hel.fi; Kuva: Benjamin Suomela, HS