1(8) M U I S T I O 14.10.2010 Hangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-, sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys Marko Nieminen, Petro Pynnönen ja Pekka Sundell 1. Johdanto Työn tavoitteena oli erityisen huomionarvoisten eläinlajien esiintymisen selvittäminen Hangon kantakaupungin alueella olevalta kahdelta lammelta: Hagan puiston lampi ja Parkdammen. Esiintymistietoja tarvitaan, jotta lajit voitaisiin huomioida mm. lampien kunnossapidossa. Selvityksen kohdelajeina olivat EU:n luontodirektiivin liitteessä IV listatut ja luonnonsuojelulailla rauhoitetut lajit: Viitasammakko (Rana arvalis) Isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus) Jättisukeltaja (Dytiscus latissimus). Näiden lajien esiintymät ovat luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltuja, eikä esiintymien tilaa saa ilman poikkeuslupaa heikentää. Selvityksessä oli lisäksi kohdelajina erityisesti suojeltava ja uhanalainen (VU) sudenkorentolaji: Eteläntytönkorento (Coenagrion puella). Selvityksessä käytetyt menetelmät esitetään liitteessä 1 ja tulokset liitteessä 2. 2. Tulosten tulkinta Viitasammakot käyttävät sekä Parkdammenia että Hagan puiston lampea lisääntymispaikkoinaan. Koska viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, on sen lisääntymispaikan hävittäminen tai heikentäminen kiellettyä luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Näin ollen kohdelampiin tai niiden lähiympäristöön vaikuttavat toimenpiteet tulee jatkossa hyväksyttää Uudenmaan ELYkeskuksessa. Parkdammen on isolampisukeltajalle ja jättisukeltajalle mahdollinen elinpaikka, vaikkei lajeja nyt havaittukaan. Vaikka lajeja ei siksi tarvitsekaan erityisesti huomioida käsittelyissä, lampi säilyy niille sopivana paikkana, kunhan eteläntytönkorennon ja viitasammakon elinvaatimukset huomioidaan. Sen sijaan Hagan puistolampi ei ole kovin todennäköinen elinpaikka näille lajeille ainakaan nykyisellään eli lähestulkoon vesikasvittomana.
2(8) Parkdammenin sudenkorentolajisto on kohtalaisen monipuolinen ja yksilömäärä oli suhteellisen suuri vuonna 2010. Useimmat tavallisimmat seisovassa vedessä elävät eteläsuomalaiset lajit esiintyvät lammella. Erityisesti suojeltava eteläntytönkorento elää lammella runsaslukuisena, joten lammen mahdollisissa käsittelyissä tulisi huomioida lajin esiintyminen. Hagan puistolammen sudenkorentolajisto on niukka ja yksilömäärät olivat pieniä. Lampea reunustavat puut varjostavat lampea voimakkaasti ja rehevöittävät sitä karikkeella. Lammen ruoppaus keväällä 2010 on varmasti vaikuttanut sudenkorentojen toukkien määriin, joten laskennan lukumääriin tulee suhtautua varauksella. Myös tällä lammella elää käsittelyissä huomioitava eteläntytönkorento. 3. Lampien hoito-ohjeita Lampien ruoppaukset tulee toteuttaa siten, että koko lampea ei ruopata samana vuonna. Yhtenä vuotena voidaan Hagan puiston lammen kumpaakin allasta ruopata korkeintaan puolet pinta-alasta. Parkdammenin mahdollisia ruoppauksia tulisi tehdä vieläkin pienempinä kokonaisuuksina eli 1/3 tai 1/4 yhtenä vuotena. Kohdelajiston kannalta ruoppaukset tulisi tehdä mahdollisimman harvoin. Samalla lammella ei pidä ruopata peräkkäisinä vuosina, vaan myös tässä suhteessa lähtökohtana on mahdollisimman monta vuotta ruoppausten välillä. Ruoppauksille turvallisin ajankohta on elokuu syyskuun puoliväli. Tällöin viitasammakoiden toukkia ei enää ole lammessa ja aikuiset viitasammakot eivät ole vielä kaivautuneet pohjamutaan talvehtimaan. Eteläntytönkorennon munia tai toukkia on käytännössä aina lammissa, joten niiden tuhoutumista ei voida kokonaan välttää, ainoastaan vähentää ruoppauksen jakamisella eri vuosille. Mahdolliset isolampi- ja jättisukeltajat pystyvät aikuisina todennäköisesti suurelta osin pakenemaan ruoppausta, mutta niiden toukkiin pätee sama kuin eteläntytönkorennon toukkiin. Lampien reuna-alueiden niitto on yleensä tehty elo-syyskuussa. Erityisesti elokuun loppupuoli syyskuu onkin kohdelajiston kannalta paras ajankohta. Sukeltajakuoriaisiin niitot eivät käytännössä vaikuta, eivätkä eri lajien toukkavaiheeseen. Sen sijaan aikuisille eteläntytönkorennoille kasvillisuus on tärkeää saalistuksen, lepäämisen ja lisääntymisen kannalta. Lajin lento hiljenee elokuun mittaan ja aivan viimeisiä yksittäisiä yksilöitä on havaittu elokuun lopussa. Osa viitasammakoista todennäköisesti piileskelee lampien rantakasvillisuudessa päiväsaikaan, joten kasvillisuus tulee niittää 10-20 cm korkeudelta. Osia reunasta olisi hyvä jättää niittämättä useina peräkkäisinä vuosina, jolloin kasvillisuus säilyisi monimuotoisempana ja suojaavampana. Puiden poistaminen erityisesti Hagan puiston lampien eteläreunalta parantaisi vesialueen lämpötaloutta kohdelajiston kannalta. Samalla lampeen kulkeutuvan karikkeen määrä vähenee ja rehevöityminen tältä osin hidastuu, mutta toisaalta lämpötalouden parantuessa biologiset toiminnot nopeutuvat (esim. levien ja muiden vesikasvien perustuotanto). Perustuotannon kasvu nopeuttaa kasvimassan kertymistä lampeen, mikä voi johtaa tiuhempaan ruoppaustarpeeseen. Lehtikarike on sinänsä tärkeä rakenteellinen (esim. tarjoaa piilopaikkoja vesieläimille) ja ravintotekijä (monet vesieläimet syövät sitä). Karikkeen lisäksi lampien rehevöitymiseen vaikuttavat, mahdollisesti hyvinkin suuresti, pintavesien mukana kulkeutuvat ravinteet.
3(8) Taulukko 1. Suositukset eri hoitotoimenpiteille. Toimenpide Laajuus Aikaväli Ajankohta Ruoppaus Reunojen niitto Puiden poistaminen Hagan lammet: Korkeintaan ½ pintaalasta yhtenä vuotena Parkdammen: 1/3-1/4 pinta-alasta yhtenä vuotena Mieluiten korkeintaan ½ pinta-alasta Yksittäisiä puita (tai pensaita) Hagan lampien eteläreunalta Mahdollisimman harvoin (ruoppausten välissä useita vuosia) Tarpeen mukaan; osia reunasta olisi hyvä jättää niittämättä useina peräkkäisinä vuosina Tarpeen mukaan Elokuu syyskuun puoliväli Elokuun loppupuoli syyskuu Talvi
4(8) Liite 1. Menetelmäkuvaukset. Kohteet Selvitykseen sisältyi kaksi lampea: kaksiosainen Hagan puistolampi (YKJ 6642120:3273650) ja Parkdammen (YKJ 6641600:3274560). Molemmat lammet ovat seisovavetisiä. Parkdammeniin pääsee aurinko paistamaan esteettömästi ja sen kasvillisuus on runsasta. Lampi on täynnä kelluslehtikasvillisuutta ja siinä elää kitukasvuinen ruutanapopulaatio. Hagan puistolampi on lähes täysin puuston varjostama ja selvästi likaisempi. Siinä elää jopa parikymmensenttisiä ruutanoita, jotka vaikuttanevat voimakkaasti sekä sammakkojen, sukeltajakuoriaisten että sudenkorentojen toukkien määriin. Viitasammakko Päämääränä oli selvittää viitasammakon (EU:n luontodirektiivin liitteen IV laji ja luonnonsuojelulailla rauhoitettu) esiintymistä kohdelammilla. Selvityksen teki Faunatican oma konsultti Pekka Robert Sundell 3.5.2010 klo 20:00-22:50. Säätila Klo 20:00 lämpötila 7ºC, pilvisyys 8/8, tuuli 3-4 m/s W; klo 22:15 tuuli oli tyyntynyt; klo 22:50 säätila sama kuin aikaisemminkin. Olosuhteet olivat erittäin hyvät selvityksen tekemiseen. Fenologinen vaihe Tuomen (Prunus padus) silmut olivat isoimmillaan noin 15 mm pitkiä, valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kukinnot avautumassa. Havainnointi Molemmat kohteet havainnointiin kahteen kertaan kiertämällä niiden rannat, etsimällä aikuisia sammakkoja ja niiden mätimunaklimppejä sekä kuuntelemalla sammakoiden ääntelyä. Parkdammen kierrettiin klo 20:00-20:30 & 21:50-22:20 ja Hagan puiston lampi klo 20:35-21:45 & 22:25-22:50. Sukeltajakuoriaiset Päämääränä oli selvittää isolampisukeltajan ja jättisukeltajan (EU:n luontodirektiivin liitteessä IV listattuja ja luonnonsuojelulailla rauhoitettuja sukeltajakuoriaisia) esiintymistä kohdelammilla. Isolampisukeltajien tallentamiseen ja jättisukeltajan ottamiseen haaviin määritysten varmentamiseksi oli Uudenmaan ELY-keskuksen lupa (UUDELY/939/07.01/2010). Selvityksen teki Faunatican oma konsultti Marko Nieminen 20.5.2010 klo 9:45-10:50. Säätila Klo 10 lämpötila n. 17ºC, pilvisyys 1/8, heikko tuuli. Olosuhteet olivat erinomaiset selvityksen tekemiseen.
5(8) Fenologinen vaihe Rentukat (Caltha palustris) hyvin kukassa. Havainnointi Molemmissa kohteissa haavittiin rannalta käsin erityyppisiä vesikasvikasvustoja noin kymmenestä kohdasta. Eteläntytönkorento Päämääränä oli selvittää uhanalaisen (VU) ja erityisesti suojeltavan eteläntytönkorennon esiintymistä kohdelammilla. Tämä työ ei siis ole kattava koko sudenkorentolajiston selvitys. Selvityksen teki sudenkorentoasiantuntija Petro Pynnönen 3.7.2010. Säätila Lämpötila 25ºC, pilvisyys 1/8, tuuli 4 m/s W. Olosuhteet olivat erinomaiset selvityksen tekemiseen. Havainnointi Molemmat lammet kierrettiin kävellen rantoja pitkin. Lähes kaikki sudenkorentoyksilöt määritettiin kiikareiden avulla. Lammet ovat pieniä, joten niillä olleiden sudenkorentojen yksilö- ja lajimäärät oli mahdollista laskea tarkasti.
6(8) Liite 2. Havainnot. Viitasammakko Parkdammen klo 20:00-20:30: Munaryppäitä neljässä kohdassa lammen eri puolilla (kuva 1), joista osa yksittäisiä, mutta suurimmassa noin 50 todennäköistä sammakon (Rana temporaria) munarypästä. Aikuisia sammakkoja ei havaittu (paitsi kaksi auton alle jäänyttä sammakkoa tai rupikonnaa (Bufo bufo) Puistokadulla). Lisäksi 2 valkoposkihanhea (Branta leucopsis) ja sinisorsaa (Anas platyrhynchos). Koiria ulkoiluttamassa ollut Yvonne Lilljefors kertoi kuulleensa viitasammakon ääntelyä vuonna 2009. Parkdammen klo 21:50-22:20: Aikuisia sammakoita/rupikonnia vähintään 70 yksilöä kaikkialla lammen eri puolilla aktiivisesti uimassa, joista äänteleviä noin 10 sammakkoa, 2 viitasammakkoa ja 2 rupikonnaa. Liikkeellä lisäksi piisami (Ondatra zibethicus) ja lepakkolaji (Chiroptera sp.). Hagan puiston lampi klo 20:35-21:45: Munaryppäitä yhdeksässä kohdassa lammen eri puolilla (kuva 2), joista osa yksittäisiä, mutta suurimmassa noin 50 todennäköistä sammakon munarypästä. Aikuisia sammakoita ja rupikonnia vähintään 50 yksilöä kaikkialla lammen eri puolilla aktiivisesti uimassa, joista äänteleviä noin 10 sammakkoa. Lisäksi 22 naurulokkia (Larus ridibundus; VU) ja 2 sinisorsaa ruokailemassa. Hagan puiston lampi klo 22:25-22:50: Äänteleviä noin 3 sammakkoa, 5 viitasammakkoa ja 2 rupikonnaa. Sukeltajakuoriaiset Kohdelajeja ei havaittu. Maastokäynnin aikana Hagan puistossa havaittiin mm. 2 käenpiikaa (Jynx torquilla; VU) ja 1 kultarinta (Hippolais icterina). Eteläntytönkorento Havaitut sudenkorentolajit ja yksilömäärät: Laji Parkdammen Hagan puistolampi Sirokeijukorento (Lestes sponsa) 2k 1n - Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) 30 yks. 15k Sirotytönkorento (Coenagrion pulchellum) 40 yks. 10k Eteläntytönkorento (Coenagrion puella) 50k 1n 10k Isotytönkorento (Erythromma najas) 100 yks. - Ruskoukonkorento (Aeshna grandis) - 2 yks. Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) 40 yks. 20 yks. Vaskikorento (Cordulia aenea) 20 yks. - k = koiras, n = naaras
7(8) Kuva 1. Sammakoiden munaryppäiden (vihreät alueet) ja ääntelevien viitasammakoiden (punaiset katkoviivat) sijainnit Parkdammenilla. Kuva 2. Sammakoiden munaryppäiden (vihreät alueet) ja ääntelevien viitasammakoiden (punaiset katkoviivat) sijainnit Hagan puiston lammella.
8(8) Liite 3. Valokuvat. Kuvat 3 & 4. Hagan puistolampi ja Parkdammen toukokuun alussa.