Päijät-Hämeen palveluseteliopas Opas palvelusetelin käyttöönotosta yrittäjille
Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Etelä-Suomen maakuntien liittouman sekä kuntien rahoittama kuuden maakunnan yhteinen LEHTI-hanke tähtäsi hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Päijät-Hämeen alueen OLLI-osahanke paneutui muun muassa hyvinvointialan palvelutuotteiden laatuun ja laadun arviointiin sekä palvelusetelin käyttöönottoon julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Hankkeen tiimoilta syntyi yrittäjille suunnattu opas palvelusetelin käyttöönotosta. LEHTI-hanketta toteutettiin vuosien 2008-2011 aikana. Yhteishanketta koordinoi Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES. Sisällysluettelo sivu Sisällysluettelo 2 Palvelusetelillä paikallista valinnanvapautta 3 Mikä on palveluseteli? 4 Päijät-Hämeessä palveluseteli on käytössä seuraavasti 6 Palveluntuottajaksi hakeutuminen 8 Palveluntuottajaksi hyväksyminen 9 Asiakkaiden ja palvelutarjoajien linkki - PalveluSantra 10 Palvelujärjestelmän toimijat 11 Palveluntuottajan rooli 12 Asiakkaan rooli palvelusetelijärjestelmässä 14 Kunnan vastuut ja tehtävät 15 Toiminnan ohjaus ja valvonta 16 Arvonlisävero ja kotitalousvähennys 18 Päijät-Hämeen palveluseteliopas Opas palvelusetelin käyttöönotosta yrittäjille Julkaisija Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES, Askonkatu 9 F, 15100 Lahti, Puh. 0207 809 320, www.lakes.fi www.hyvinvointi.fi Oppaan kirjoitus Kirsi Kuusinen-James, Sosiaalialan Osaamiskeskus Verso Toimitus ja taitto Autiomaa Oy Kuvat LAKESin ja hankkeen toimijoiden arkistot Painopaikka M&P Paino, Lahti Painosmäärä 350 kpl 2
Palvelusetelillä paikallista valinnanvapautta Ensimmäiset palvelusetelit tilapäiseen kotihoitoon myönnettiin Päijät-Hämeessä jo vuonna 2000, joten olemme suomalaisen palvelusetelitoiminnan uranuurtajia. Alusta alkaen palvelusetelitoiminta miellettiin seudulliseksi, toiminnan yhteinen organisointi säästi sekä aikaa että rahaa. Seudullisen palvelusetelitoiminnan koordinoijana toimii Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry:n ylläpitämä ikääntyvien palveluneuvontapiste PalveluSantra. Keskeisessä roolissa on PalveluSantran seutuyhteistyöryhmä, johon kuuluu niin kuntien kuin palveluntuottajienkin edustajia. Lisäksi jäseninä ovat myös mm. Ely-keskus, Lahden uusyrityskeskus ja Sosiaalialan Osaamiskeskus Verso. PalveluSantran toiminta kattaa koko Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymän toiminta-alueen. Yhteistyöhön perustuva seudullinen toimintamalli on ainutkertainen koko Suomessa. PalveluSantran toiminnan kautta palveluntuottajat ovat mukana palvelusetelitoiminnan suunnitellussa alusta asti. Alueen palvelutuotantorakenteen huomioiminen varmistaa paikallisten yrittäjien ja kolmannen sektorin palveluntuottajien mahdollisuuden tarjota palvelusetelipalveluja. Palveluntuottajiksi hakeutuvalle malli mahdollistaa asioinnin yhdellä luukulla. Hakemuksien käsittelyn lisäksi palveluntuottajille on Palvelu- Santrassa tarjolla neuvontaa, koulutusta ja mahdollisuus hyödyntää verkostoyhteistyötä. Päijäthämäläinen palvelusetelimalli tarjoaa neuvontaa myös asiakkaille. Asiakkaalla on mahdollisuus keskustella ja vertailla valintojaan PalveluSantran palveluneuvojien kanssa. Usein asiakkaat käyvät keskustelemassa jo ennen palvelusetelipäätöksen saamista. Tämä opas selvittää nykyisen palvelusetelikäytännön Päijät-Hämeessä. Palveluseteliä on käytetty Päijät-Hämeessä pääasiassa ikäihmisille suunnattuihin palveluihin, joten toimintamalli on kehitetty yhdessä alueen kuntien koti- ja asumispalvelujen toimijoiden kanssa. Palvelusetelin käytön laajeneminen tulevaisuudessa voi tuoda mukanaan erilaisia käytäntöjä. Toivon kuitenkin, että kunnat mallintavat jo hyväksi koetun seudullisen toimintatavan, jonka ytimenä on eri sektorien välinen yhteistyö ja paikallisen palvelutuotannon huomioiminen valmisteluvaiheesta lähtien. Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry / PalveluSantra 3
Mikä on palveluseteli? Kunta tai kuntayhtymä voi käyttää palveluseteleitä järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen. Palvelujen tuottamisesta vastaavat tällöin kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat. Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle. Kunta päättää ottaako setelin käyttöön ja mihin palveluihin seteliä on mahdollista käyttää. Asiakas ei voi vaatia palveluseteliä käyttöönsä. Asiakas voi kieltäytyä hänelle tarjotusta setelistä, jolloin kunnan on järjestettävä palvelu muulla tavoin. Miten palveluseteli toimii? Palvelusetelipäätös annetaan asiakkaalle kunnan tekemän palvelutarpeen arvioinnin jälkeen, mikäli asiakas täyttää kunnallisen palvelun saantikriteerit. Asiakas voi tämän jälkeen valita joko palvelusetelin tai kunnalliset palvelut. Mikäli hän valitsee palvelusetelin, niin hän valitsee myös palveluntuottajan kunnan hyväksymien palveluntuottajien listalta. Asiakas ja palveluntuottaja tekevät palvelusta sopimuksen. Kunta sitoutuu maksamaan palvelusetelin arvon palveluntuottajalle ja asiakas maksaa suoraan palveluntuottajalle omavastuuosuuden Palveluseteli ei sovellu käytettäväksi - kiireellisessä hoidossa - tahdosta riippumattomassa hoidossa. 4
Painettu seteli, viranomaispäätös tai sähköinen kortti. Päijät-Hämeessä palveluseteli on vuonna 2012 pääasiassa viranomaispäätös (omaishoidossa on käytössä myös paperinen kortti). Lahden kaupunki valmistelee myös sähköisen palvelusetelin käyttöönottoa kevään 2012 aikana osaan palveluista. Markkinahinta Palvelusta palveluntuottajalle maksettava hinta, joka määräytyy markkinoiden ehdoilla. Markkinahinta on pääsääntöisesti käytössä Päijät-Hämeen palveluseteleillä järjestetyissä palveluissa. Hintakatto Palvelusta palveluntuottajalle maksettava enimmäishinta, johon sisältyy kunnan maksama osuus ja asiakkaan omavastuu Asiakkaan omavastuu Asiakkaan maksama osuus palvelun hinnasta, joka muodostuu palvelun hinnan ja palvelustelin arvon erotuksesta. Palvelusetelin arvo Kunnan maksama osuus palvelun hinnasta. Palveluseteli voi olla - kaikille käyttäjille samansuuruinen tai - tulosidonnainen eli sen arvo riippuu asiakkaan tuloista. Palvelusetelin käyttötarkoitus Palvelusetelipäätöksessä määriteltyjen palvelujen osto palveluntuottajalta. Seteli on asiakkaalle henkilökohtainen ja sitä ei voi muuttaa rahaksi. Palvelun Palveluntuottajalle palvelusta maksettava hinta hinta, josta osan maksaa kunta ja osan asiakas Palvelusetelien käyttöä ohjaa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilaki (569/2009, palvelusetelilaki) 5
Päijät-Hämeessä palveluseteli on vuonna 2012 käytössä seuraavasti Oivan alueella (Hollola, Kärkölä, Hämeenkoski, Asikkala, Padasjoki): - omaishoidon vapaan järjestämisessä kotiin hankittavan palvelun avulla - tilapäisessä kotihoidossa - säännöllisessä kotihoidossa - tehostetussa palveluasumisessa Sy Padasjoki Asikkala Lahdessa: - tilapäisessä kotihoidossa - säännöllisessä kotihoidossa - tehostetussa palveluasumisessa - omaishoidon vapaan järjestämisessä kotiin hankittavan palvelun avulla - omaishoidon tuen päivätoiminnassa - lapsiperheiden kotipalvelussa tilapäisissä käynneissä Hämeenkoski Hollola La - lääkinnällisessä kuntoutuksessa lymfaterapian, fysioterapian ja toimintaterapian ostossa - vammaispalveluissa henkilökohtaisen avun tilapäisjärjestelyissä Kärkölä 6
smä Hartola Heinolassa: - omaishoidon vapaan järjestämisessä kotiin hankittavan palvelun avulla - tehostetussa palveluasumisessa - vammaispalvelulain mukaisessa henkilökohtaisen avun järjestämisessä - kotihoidon tukipalveluissa, kylvetyspalveluissa Heinola Aavassa (Orimattila, Myrskylä, Pukkila, Nastola, Iitti, Sysmä, Hartola): - tehostetussa asumispalvelussa 1.1.2012 alkaen - omaishoidon vapaapäivien järjestämisessä hti Nastola Orimattila Palvelusetelin käyttöönottoa suunnitellaan Päijät-Hämeessä seuraavasti: Oiva: Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun järjestämiseksi vuoden 2012 aikana Lahti: Sähköisen palvelusetelin käyttöönotto vuoden 2012 aikana osaan palveluista Ajantasaiset tiedot palvelusetelien käyttöalueista Päijät- Hämeessä saa PalveluSantrasta 7
Palveluntuottajaksi hakeutuminen Päijät-Hämeessä palveluseteliyrittäjäksi hakeudutaan täyttämällä hakemuslomake, joita saa kunnan palvelusta vastaavilta työntekijöiltä sekä Palvelu- Santrasta. Hakeminen on mahdollista ympäri vuoden ja palveluseteliyrittäjäksi hyväksytään palveluntuottaja, joka täyttää kaikki hakemuslomakkeessa ja ohjeissa määritellyt kriteerit. PalveluSantrasta saa tietoa siitä, missä kunnissa ja mihin palveluihin palveluseteleitä Päijät-Hämeessä myönnetään. Yhteys PalveluSantraan Hakemuksen käsittely seututyöryhmässä Päätös kunnalta, jonka asukkaille palvelua tarjotaan Yritys lisätään rekisteriin ja palveluoppaaseen Sopimuksen tekeminen myönteisen päätöksen jälkeen Päijät-Hämeen kunnilla on erilaisia käytäntöjä palveluntuottajien kanssa tehtävässä yhteistyössä palveluseteliyrittäjäksi hyväksymisen jälkeen. Kuntakohtaiset käytännöt käyvät ilmi sopimuksen liitteistä ja niistä saa lisätietoa myös PalveluSantrasta. 8
Palveluntuottajaksi hyväksyminen Palveluntuottajien palveluseteliyrittäjäksi hyväksymisen kriteerit on määritelty palvelusetelilaissa. Niiden lisäksi kunta voi asettaa myös muita hyväksymiskriteerejä. Kunta voi hyväksyä kaikki kriteerit täyttävät palveluntuottajat palveluseteliyrittäjien listalle, tai kunta voi kilpailuttaa palveluntuottajat, jolloin vain kilpailutuksessa pärjänneet yrittäjät pääsevät palveluseteliyrittäjiksi. Päijät-Hämeessä ei ole käytetty kilpailuttamista, vaan kaikki kriteerit täyttäneet palveluntuottajat on hyväksytty mukaan. Yleisten palveluntuottajaksi hyväksymis- tai hylkäämisperusteiden lisäksi kunkin palvelun osalta esitetään hakemuslomakkeessa tai siihen liittyvissä ohjeissa tarkempia hyväksymiskriteerejä. LAIN MUKAAN MÄÄRÄYTYVÄT HYVÄKSYMISPERUSTEET Kunta voi hyväksyä palvelujen tuottajan: 1) joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin; 2) joka täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisiä sosiaalipalveluja koskevassa laissa (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset; 3) jonka tuottamat palvelut vastaavat vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta; 4) jolla on potilasvahinkolain (585/1986) mukainen vakuutus tai muu vastuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän voidaan palvelutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen arvioida riittävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien henkilövahinkojen korvaamiseen ja joka muilta ehdoiltaan vastaa tavanomaista vastuuvakuutuskäytäntöä; 5) joka täyttää kunnan erikseen asettamat asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin liittyvät taikka muut vastaavat vaatimukset. Harkinnanvaraiset, kunnan määrittelemät kriteerit Kunta voi asettaa lain mukaan määräytyvien hyväksymisperusteiden lisäksi myös muita palveluntuottajaksi hyväksymisperusteita. Harkinnanvaraiset kriteerit liittyvät yleensä kunnan valvontatehtävään ja niiden lähtökohtana on palvelun laatutason määrittäminen. Kunnan asettamien vaatimusten on oltava palveluntuottajia syrjimättömiä ja perustuttava puolueettomasti arvioitavissa oleviin seikkoihin. 9
Asiakkaiden ja palveluntarjoajien linkki - PalveluSantra PalveluSantra on Päijät-Hämeen hyvinvointipalveluiden kehitys ry:n ylläpitämä matalan kynnyksen neuvontapiste. PalveluSantra neuvoo ikääntyviä sekä heidän läheisiään arjessa selviämiseen liittyvissä kysymyksissä ja tiedottaa kotiin tarjottavista palveluista. Palvelu- Santra muun muassa opastaa julkisten palvelujen pariin ja välittää palveluntuottajarekisterissä olevia yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluja. Palvelupiste sijaitsee Lahdessa, jonka lisäksi järjestetään erillisiä palvelupäiviä muissa toiminta-alueen kunnissa. PalveluSantra - antaa neuvontaa, ohjausta yksityistä ja kunnallisista hyvinvointiin liittyvistä palveluista - neuvoo palveluntuottajia viranomaisten edellyttämistä velvoitteista ja auttaa mm. yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaan liittyvissä lupa- ja ilmoitusmenettelyissä - auttaa palveluseteliyrittäjiksi haluavia palveluntuottajia hakemusmenettelyssä - ylläpitää rekisteriä ja hinnastoa palveluntuottajista - ylläpitää nettisivuja ja toimittaa vuosittain uusittavan painetun kuntakohtaisen ikäihmisille suunnatun palveluoppaan - toimii palveluntuottajien markkinointikanavana - järjestää palveluntuottajille koulutusta (03) 818 5555 palveluneuvonta@palvelusantra.fi www.palvelusantra.fi PalveluSantra Neuvoo asiakkaita ja palveluntuottajia ja ylläpitää palveluntuottajarekisteriäkuntien toimeksiannosta. 10
Palvelusetelijärjestelmän toimijat Asiakas Kunta Palveluntuottaja Palvelusetelijärjestelmä Valvontaviranomaiset Palvelusetelijärjestelmässä on neljä keskeistä toimijaa: kunta, asiakas, palveluntuottaja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja valvovat viranomaiset. Palvelusetelin käyttöönotto käynnistyy siten, että kunta tekee päätöksen ottaako palvelusetelin käyttöön, ja mihin palveluihin seteliä voi käyttää. Kunta päättää lisäksi sen, onko setelin arvo tasasuuruinen, vai asiakkaan tuloihin sidottu. Lain mukaan asiakkaalle maksuttomat palvelut ovat maksuttomia myös palvelusetelillä palveluita järjestettäessä. 11
Palveluntuottajan rooli Palveluntuottaja hakeutuu itsenäisesti palveluseteliyrittäjäksi. Kun yrittäjä on hyväksytty palveluntuottajaksi, hänet lisätään palveluntuottajarekisteriin ja toiminta voi alkaa. Palveluntuottaja tekee asiakkaan kanssa sopimuksen palvelusetelissä määritellyn palvelun tuottamisesta ja kirjaa sopimukseen selkeästi myös asiakkaan toivomat lisäpalvelut sekä asiakkaan rahoitusvastuun niistä. Sopimus voi olla joko kirjallinen tai suullinen, mutta yleensä suositellaan kirjallisen sopimuksen tekoa. Laskutuskäytäntö ja yhteydenpito Sopimuksen synnyttyä yrittäjä tuottaa palvelusetelipäätöksessä mainitut palvelut ja tekee työselosteen asiakkaan luona tehdystä työstä. Yrittäjä laskuttaa sekä kuntaa (palvelusetelin arvo) että asiakasta (omavastuu). Työseloste tulee olla kunnalle menevän laskun liitteenä. Mikäli asiakkaalla ilmenee pidempiaikaisia hoidon tarpeen muutoksia, tulee palveluntuottajan ilmoittaa niistä kunnalle. Yrittäjä käsittelee asiakkaan kanssa toimintaansa koskevat reklamaatiot ja ilmoittaa niistä myös kunnalle. 12
Asiakirjojen toimittaminen ja säilytys Palveluntuottajan tehtävänä on toimittaa ajantasaiset hinta-, palvelu- ja toimintatiedot sekä kunnalle että Palvelu- Santraan. Salassapitovelvollisuuden lisäksi palveluntuot- taja sitoutuu säilyttämään asiakasta koskevia asiakirjoja asianmukaisesti. Kun sopimus päättyy, palveluntuottaja on velvollinen palauttamaan asiakkaan tiedot rekisterinpidosta vastaavalle kunnalle. PALVELUNTUOTTAJA Tarkastaa palvelusetelipäätkösen voimassaolon ja käyttötarkoituksen Sopii asiakkaan kanssa palveluntuottamisen yksityiskohdista Tuottaa palvelun sopimuksen mukaan Laatii työselosteen asiakkaan luona tehdystä työstä Laskuttaa sekä asiakkaan omavastuuosuuden että kunnan maksuosuuden 13
Asiakkaan rooli palvelusetelijärjestelmässä Palveluseteliprosessi lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeesta. Asiakas ottaa yhteyttä kunnan sosiaalitai terveydenhuollon viranhaltijoihin, jotka arvioivat palvelutarpeen. Mikäli asiakas täyttää kunnallisen palvelun saantikriteerit, on hänellä mahdollisuus valita joko palveluseteli tai kunnallinen palvelu. Asiakkaan on kyettävä käyttämään valinnanvapautta, eli oltava joko oikeustoimikelpoinen tai hänellä on edunvalvoja. Tulosidonnaisten palveluiden ollessa kyseessä asiakkaan tulee ilmoittaa tulotietonsa. pimuksen tuotettavan palvelun yksityiskohdista. Asiakkaan allekirjoitus vahvistaa yrittäjältä saadun palvelun. Asiakas maksaa itse mahdollisen omavastuuosuuden. Omavastuuosuus ei oikeuta kotitalousvähennykseen. Mikäli asiakas hankkii omalla kustannuksellaan palvelusetelin ulkopuolisia lisäpalveluja, ovat niistä aiheutuneet kustannukset kotitalousvähennyskelpoisia. Asiakkaan rooliin kuuluu myös palveluiden laadun valvonta sekä mahdollinen reklamointi. Tarvittaessa asiakkaalla on mahdollisuus vaihtaa palveluntarjoajaa. Palvelusetelipäätöksen saatuaan asiakas valitsee palveluntuottajan kunnan hyväksymien palveluseteliyrittäjien listalta ja tekee valitsemansa palveluntuottajan kanssa so- ASIAKAS Ilmaisee palveluntarpeen Saa kunnalta palvelusetelin Valitsee palveluntarjoajan ja tekee sopimuksen Maksaa mahdollisen omavastuuosuuden 14
Kunnan tehtävät ja vastuut Kunta päättää palvelusetelijärjestelmä käyttöönotosta, palvelusetelillä hankittavista palveluista tai palvelukokonaisuuksista. Ennen palveluseteleiden käyttöönottoa kunta päättää palveluntuottajien hyväksymiskriteereistä ja hyväksymisestä sekä laatii näistä tarvittaessa erillisen sääntökirjan. Sen lisäksi päätetään, mikä on setelin arvo, ja onko seteli kaikille tasasuuruinen vai esimerkiksi asiakkaan tulojen mukaan määräytyvä. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton jälkeen kunta hoitaa kaiken siihen liittyvän tiedottamisen, ylläpitää palveluntuottajarekisteriä ja asiakasrekisteriä sekä valvoo palveluiden laatua yhdessä muiden valvontaviranomaisten kanssa. Kunta huolehtii asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista sekä palvelusetelipäätöksen ja hoito- sekä palvelusuunnitelman teosta. Kunnan tehtävänä on tulosidonnaisten palveluiden osalta laskea palvelusetelin arvo sekä maksaa setelin arvon mukainen summa palveluntuottajalle asiakkaan käyntien jälkeen. Kutien tulee seurata ja valvoa, miten markkinat toimivat. Tähän vaikuttaa palveluntuottajien määrän lisäksi se, ovatko palveluntuottajaksi hyväksymisen ehdot tarkoituksenmukaiset ja palveluntuottajia syrjimättömiä. Palveluseteleillä tuotettavien palvelujen laadun on vastattava kunnan tuottamien palveluiden laatua. KUNTA Arvioi asiakkaan palvelutarpeen Tekee hoito- ja palvelusuunnitelman Myöntää palvelusetelin Maksaa palveluntuottajalle asiakaskäynnin jälkeen 15
Toiminnan ohjaus ja valvonta Palvelusetelitoimintaa ohjataan ja valvotaan usealla eri tasolla toiminnan vaiheesta riippuen. Etukäteisvalvonta Sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) kuuluu yksityisten sosiaalipalvelujen yleinen ohjaus ja valvonta. STM linjaa palveluiden laatua myös mm. laatusuositusten avulla. Yksityisten palvelujen valvonta kuuluu aluehallintoviranomaiselle sekä sille kunnalle, jossa palveluja annetaan. Yksityisen palveluntuottajan, joka antaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on saatava aluehallintoviraston lupa ennen toiminnan aloittamista. Mikäli palveluntuottaja tuottaa ympärivuorokautisia palveluja useamman kuin yhden aluehallintoviraston toimialueelle, niin lupa on haettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valviralta) (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 922/2011 7-8). Muita kuin ympärivuorokautisia palveluja tuottavan yrittäjän on tehtävä ilmoitus kuntaan ennen toiminnan aloittamista siinä kunnassa tai niissä kunnissa, missä palveluja tuotetaan. Yrittäjien tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta esimerkiksi palveluseteliyrittäjäksi valitsemisessa huolehtivat kilpailuviranomaiset. Palveluiden tuottaminen ja valvonta Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonta kuuluu asianomaisen toimintayksikön sijaintikunnalle, aluehallintovirastoille sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle Valvontaviranomaisen ensisijainen tehtävä sosiaalipalvelujen valvonnassa on antaa palvelujen tuottamisessa 16
tarpeellista ohjausta ja neuvontaa palvelujen tuottajalle. Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajilla on 1.10.2011 voimaantulleen lain mukaan oltava omavalvontasuunnitelma asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi ja palveluntuottajan on vastattava siitä, että asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset. (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011 6-7) Mikäli asiakas tai potilas on tyytymätön saamaansa palveluun, voi hän olla yhteydessä palveluntuottajaan ja kannella valvoville viranomaisille sosiaali- ja terveyspalvelujen antajan toiminnan asianmukaisuudesta. Palveluseteliasiakas voi käyttää tavanomaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kantelu- ja muutoksenhakureittien lisäksi myös kuluttajaneuvojan sekä kuluttajariitalautakunnan palveluja. Palvelun laadun lisäksi kuluttajavirasto valvoo myös yritysten mainontaa sekä sopimusehtojen kohtuullisuutta. 17
Arvonlisävero ja kotitalousvähennys Palveluseteliyrittäjiä koskeviin arvonlisävero- ja kotitalousvähennysoikeussäännöksiin tulee tutustua ennen toiminnan aloittamista. Arvonlisäverolain (1501/1993) 37 :n mukaan arvonlisäveroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden myynnistä. Säännöksen mukaan sosiaalihuollolla tarkoitetaan valtion tai kunnan harjoittamaa sekä sosiaaliviranomaisten valvomaa muun sosiaalihuollon palvelujen tuottajan harjoittamaa toimintaa. Verottomia sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ovat asumisen ja tukitoimien järjestäminen, kasvatus sekä muu huolenpito ja ylläpito. Verovapaus koskee sekä laitoshuollon että avohuollon muodossa luovutettavia palveluja ja tavaroita. Verottomia ovat esimerkiksi huollonantajan huoltoon oikeutetuille henkilöille maksua vastaan tarjoamat ateria-, siivous-, ruokaostos-, kylvetys-, kuljetus-, saattaja- ja lumenluontipalvelut Julkisyhteisöjen asiakkailtaan perimät maksut sosiaalihuollosta ovat siten verottomia. Verottomia ovat julkisyhteisöjen yksityisten sosiaalipalvelujen tarjoajien rekisteriin merkityltä tai kunnalle ilmoituksen tehneiltä palvelujen tuottajilta ostamat palvelut, jotka julkisyhteisö maksaa kokonaan tai osittain. Verottomuus koskee sekä julkisyhteisön että asiakkaan maksamaa osuutta palvelusta. Jos yksityinen asiakas ostaa määrällisesti enemmän tai muita hyödykkeitä kuin mitä julkisyhteisön maksusitoumus koskee, myydyt palvelut ovat verottomia, jos palveluntuottajan suoraan asiakkaalle myymien palvelujen verottomuusedellytykset täyttyvät. (Verohallinnon ohje 604/40/2011). Verottomia sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ovat asumisen ja tukitoimien järjestäminen, kasvatus sekä muu huolenpito ja ylläpito. Verottomia ovat julkisyhteisöjen yksityisten sosiaalipalvelujen tarjoajien rekisteriin merkityltä tai kunnalle ilmoituksen tehneiltä palvelujen tuottajilta ostamat palvelut, jotka julkisyhteisö maksaa kokonaan tai osittain 18
Yksityiset sosiaalipalvelut ovat verottomia seuraavilla edellytyksillä: 1. Palveluntuottaja on rekisteröity yksityisten palvelujen tarjoajien rekisteriin tai hän on tehnyt toiminnastaan ilmoituksen siihen kuntaan, jonka alueella palveluja tuotetaan. Sen kunnan, jonka alueella palveluja tuotetaan, sosiaalihuollosta vastaava toimielin valvoo toimintaa sekä antaa tietoja ilmoituksenantovelvollisuuden täyttämisestä. 2. Sosiaalihuolto perustuu joko viranomaisen päätökseen tai palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen. 3. Palveluntuottajalla on asiakkaan kanssa yhteistyössä tehty palvelu- tai muu vastaava suunnitelma. 4. Palveluntuottajalla on omavalvontasuunnitelma, jonka toteutumista palveluntuottaja seuraa. Palvelusetelin omavastuuosuudesta asiakkaalle aiheutuviin kustannuksiin ei myönnetä kotitalousvähennystä. Mikäli asiakas ostaa samalta tai muulta palveluntuottajalta erillisiä lisäpalveluita kokonaan omalla kustannuksellaan, on näistä palveluista mahdollista saada kotitalousvähennys. Lisää aiheesta Arvonlisäverolaki 30.12.1993/1501 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 2011/922 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilaki (569/2009) Verotus-ohje: Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus 604/40/2011 19
Lisätiedot: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES Askonkatu 9 F, 15100 Lahti Puh. 0207 809 320 Yritysneuvonta 0207 809 322 Faksi 0207 809 321 www.lakes.fi www.hyvinvointi.fi PalveluSantra Hämeenkatu 26 A 15140 Lahti (03) 818 5555 palveluneuvonta@palvelusantra.fi www.palvelusantra.fi