LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2007



Samankaltaiset tiedostot
Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen tulossopimus kaudelle ; tarkistusvuosi 2007

1. Johdon katsaus. tukea asiantuntijaryhmä. Tämän verkoston innostus, kriittisyys ja tahto lupaavat hyvää rationaalisen lääkehoidon edistymiselle.

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto

LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUS ROHTO. Toimintakertomus vuodelta 2008

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

MITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry


Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö

Toimintasuunnitelma. Socom

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LARK alkutilannekartoitus

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

AMKEn luovat verkostot -seminaari , Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Liite 1. Lääkeinformaatioverkoston lääkeinformaatiota ammattilaisille työryhmän toimintasuunnitelma kaudelle

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Etelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta

Tuloksellisuuserä Akavan Erityisalojen linjauksia

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Kanta-Hämeen sote 2016

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

LapponiaSeitti - esittely

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa alkaen) Seurantakysely

KIVININET Rajatonta kasvua Kaakossa

Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Moniammatillisen verkoston toiminta

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Johanna Tulonen Tapio, Eksote

Yhteisiä tekoja.

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Farmaseuttinen johtaja, FaT Charlotta Sandler, Suomen Apteekkariliitto TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON TUKI

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA

Sairaaloiden lääkehuollon haasteet

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja. Juho Jussila

Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena -seminaari

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Kehittämistoiminnan organisointi

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Mediakasvatusseuran strategia

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

SAKU-strategia

Oulu Juha Kahila, AUNE Verkostokehittäjät, Y-Säätiö

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

Transkriptio:

LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2007 1

JOHDANTO... 3 ROHTOKÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ JA LYHENTEITÄ... 3 1 STRATEGIATYÖ... 4 2 PAJATOIMINNAN KATTAVUUS JA VAKIINNUTTAMINEN... 4 3 PAJOJEN VAIKUTTAVUUS... 5 4 ROHTO-VERKOSTO JA SEN TUKI... 6 5 YHTEISTYÖ ERIKOISSAIRAANHOIDON KANSSA... 8 6 YHTEISTYÖSOPIMUKSET... 9 7 SÄHKÖISTEN APUVÄLINEIDEN KEHITTÄMIEN... 10 8 LÄÄKEHOIDON TALOUDELLISUUS OSANA RATIONAALISTA LÄÄKEHOITOA... 11 9 LÄÄKITYSTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 12 10 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN... 12 11 VERKOTTUMINEN... 13 12 LÄÄKEKÄYTÄNTÖJEN SEURANTA... 14 13 JULKAISUTOIMINTA... 15 14 TUTKIMUS... 16 15 VIESTINTÄ... 17 16 OSAAMISEN VARMISTAMINEN... 18 17 YLEIS-, HENKILÖSTÖ- JA TALOUSHALLINTO... 19 18 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 20 19 KESKUKSEN TOIMINNAN KUSTANNUKSET 2004-2006 JA ARVIO 2007... 22 2

JOHDANTO on Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon neljäs kokonainen toimintavuosi. Koulutusja kehittämistoiminta on laajentunut kattamaan yli puolet väestöstä. Julkaisu- ja tutkimustoiminta on löytänyt uusia toimintamuotoja. Vuoden 2007 aikana toteutetaan alkuvaiheen toiminnan arviointi. Rohdon toiminta- ja taloussuunnitelmassa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen 2007 tavoitteet ovat pohjana tarkemmalle toiminta- ja taloussuunnitelmalle ja mitattaville tai muuten seurattaville tuotostavoitteille. Toimintasuunnitelman laatimiseen on osallistunut koko henkilöstö yhteisessä toimintasuunnitelmapäivässä ja sitä on käsitelty neuvottelukunnan työjaoksessa, jonka jälkeen johtoryhmä on muokannut toiminta- ja taloussuunnitelman valmiiksi. Toiminta- ja taloussuunnitelma hyväksytty Helsingissä 23.4.2007 Taina Mäntyranta, johtaja ROHTOKÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ JA LYHENTEITÄ Rohto-vastaava Aluevastaava PAR LAR K&K NAK ARVI YLVA/YLE yksikkö ERVA Jory Vastaa pajatoiminnasta pääsääntöisesti omassa toimipaikassaan ja on suorittanut hyväksyttävästi ROHTO-keskuksen valmennussarjan Vastaa Rohto-toiminnan koordinoinnista tietyllä alueella, esimerkiksi sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmä, sisältää aluevastaavat Lääkehoidon asiantuntijaryhmä Koulutus- ja kehittämistoiminta Näytönastekatsaus Lääkäreiden ammatillisen kehityksen arviointineuvosto Yleislääketieteen yksikkö sairaanhoitopiirissä Erityisvastuualue Johtoryhmä 3

1 STRATEGIATYÖ Rohdon toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Muutokset terveyskeskuksissa ja muualla terveydenhuollossa sekä lääkesektorilla heijastuvat Rohdon toimintaan. Markkinoille tulee uusia lääkkeitä ja lääkekäytännöt muuttuvat. Rohto on valinnut toiminnalleen vuosiksi 2006-7 painopistealueet, jotka ovat koordinoimaton monilääkitys ja valtimotautien riskit. Jotta Rohto voi jatkossakin kohdentaa toimintansa oikein on lääkekäytäntöjä ja toimintaympäristön muutoksia tarpeen seurata systemaattisesti ja ennakoida tulevaa. Rohdon vuosien 2007-11 strategian valmistelu on alkanut vuonna 2006. Vuoden 2007 aikana systematisoidaan lääkekäytäntöjen ja toimintaympäristön muutosten seuranta ja ennakointi. Tähän sisältyy nykyisten ja potentiaalisten tulevaisuuden asiakkaiden sekä heidän tarpeidensa kartoittaminen. Kevään aikana viimeistellään Rohdon strategia ja se käsitellään neuvottelukunnassa toukokuussa. Rohdon yleisstrategiaa täydennetään keskeisille toimintalohkoille laadituilla strategioilla (henkilöstöstrategia, tutkimusstrategia, viestintästrategia ja koulutus- ja kehittämistoiminnan strategia). Ne laaditaan yleisstrategian kanssa yhtenevää aikataulua käyttäen. Kevään aikana päätetään mahdollisesta uusien painopistealueiden valinnasta. Jos Rohto päätyy ottamaan uuden tai uusia painopistealueita, niille laaditaan projektisuunnitelma, ja aineisto valmistellaan syksyn aikana. Rohdon strategian viimeistely TM 0,5 Toimintalohkokohtaisten strategioiden kirjoittaminen tai TV, RM, 1 päivitys: henkilöstö-, viestintä-, tutkimus-, K&K TV Signaalien seuraus: ammattilehdet ja verkostot TV 2 Projektisuunnitelma; uudet painopistealueet 1 2 PAJATOIMINNAN KATTAVUUS JA VAKIINNUTTAMINEN Pajoja järjestävien Rohto-vastaavien verkosto on rakennettu, heidät on valmennettu tehtäväänsä ja pajatoiminta on käynnistynyt Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Kanta- Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella, sekä Espoon, Helsingin, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan terveyskeskuksissa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Rohto-vastaavat on rekrytoitu syksyllä 2006 ja he ovat valmennuksessa. Vuoden 2006 lopussa toimintaa oli 102 perusterveydenhuollon yksikössä. 4

Rohto-verkoston järjestämän rationaalista lääkehoitoa edistävän koulutus- ja kehittämistoiminnan kattavuus ja vaikuttavuus lisääntyy siten, että koulutus ja kehittämistoiminta suunnataan tarkoituksenmukaisella tavalla. Seurantaindikaattorit: - Toiminnassa mukana olevien yksiköiden (terveyskeskus, -asema, erikoissairaanhoidon yksikkö) määrä ja aktiviteetti Mittaaminen: - Toiminnassa mukana olevien toimintayksiköiden määrä ja kattavuus - Lääkäriosallistumisten määrä - Sairaanhoidon ja apteekkien ammattilaisten osallistuminen määrä Vuoden 2007 keskeinen haaste on turvata pajatoiminnan jatkuminen ja sen vakiinnuttaminen osaksi toimipaikan pysyvää koulutus- ja kehittämistoimintaa. Vuoden 2007 aikana pajatoiminta jatkuu yllä mainituissa sairaanhoitopiireissä ja terveyskeskuksissa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä pajatoiminta käynnistyy kevään 2007 aikana. Vuosina 2005-6 noin puolet kaikista Rohto-pajojen osallistumiskerroista on ollut lääkäriosallistumisia. Vähitellen lääkärikunnalle suunnatut taitotietopajat lisäävät lääkäriosallistumisten osuutta, mutta vuonna 2007 edetään edellisten vuosien mukaisesti. Mitattava/seurattava tuotos Vastuu Toimintayksiköiden määrä 120 RM 3000 lääkäriosallistumista RM 3000 muun henkilökunnan osallistumista RM 3 PAJOJEN VAIKUTTAVUUS Pajojen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi Rohto-vastaavia ohjataan tavoitehakuiseen toimintaan. Rohto ja aluevastaavat antavat konsultaatiotukea Rohto-vastaaville pajojen suunnittelussa. Rohto-vastaavia ohjataan vaativan aiheen pilkkomiseen pajasarjoiksi ja kannustetaan valitsemaan paja-aiheita Rohdon toiminnan painopistealueilta. Aluevastaavien ja Rohto-vastaavien yhteydenpidon ideaalirakenne (työnimellä pajatuki) mallinnettiin laaja-alaisen tiimin toimesta vuonna 2006. Pajatuki tiivistää Rohto-vastaavien tukea ja ohjausta, ja mahdollistaa reaaliaikaisemman tiedonkeruun pajoista. Pajatuella Rohto korostaa pajojen tavoitteen kirkastamista, yhteisiin lääke- ja hoitokäytäntöihin tähtäämistä ja pajojen vaikuttavuuden arvioinnin aloittamista. 5

Yksittäiset toimijat ja organisaatiot arvioivat ja kehittävät lääkekäytäntöjään entistä rationaalisempaan suuntaan ottaen huomioon taloudellisuus ja kustannusvaikuttavuus. Erityisesti huomioidaan koordinoimaton monilääkitys ja muu vanhusten lääkehoito. Seurantaindikaattorit: - Rohto-pajojen järjestäminen - Yhteisten linjausten syntyminen Mittaaminen: - Rohto-pajojen lukumäärä ja sisältö - Talon tapa - sopimusten lukumäärä ja sisältö Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella, sekä Espoon, Helsingin, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan terveyskeskuksissa pyrkimyksenä on neljä Rohto-pajaa kussakin yksikössä. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja yksittäisten uusien yksiköiden osalta pyritään kahden pajan järjestämiseen vuoden 2007 aikana. Koko maata kattava tavoite on 300 pajaa. Terveyskeskuksien tilanne vaihtelee ja useassa on huomattavakin lääkärivaje tai on useita samanaikaisia kehittämishankkeita. Yllämainitut määrälliset tavoitteet ovat tätä taustaa vasten vaativia. Pajatuen käyttöönottoon panostetaan alkuvuonna 2007. Vuoden 2007 aikana seurataan pajojen aihevalintoja, työtapoja sekä pajoissa syntyvien talontapojen ja niiden toimeenpanon aktiivisuutta. Mitattava/seurattava tuotos Vastuu 4 Rohto-pajaa/yksikkö (2 Rohto-pajaa aloittavissa) RM 300 Rohto-pajaa, erityisesti painopistealueista RM 100 Talon tapaa RM 4 ROHTO-VERKOSTO JA SEN TUKI Rohto-verkosto (Rohdon omat asiantuntijat, aluevastaavat ja Rohto-vastaavat) ovat rationaalisen lääkehoidon edistämisen avaintoimijoita. He toimivat paikallisina mielipide- ja asiantuntijavaikuttajina, oman toimipaikkansa johdon tukena sekä koulutuksen ja kehittämisen asiantuntijoina. Keskuksen tuki Rohto-verkostolle vastaa toiminnan tarpeita. Seurantaindikaattorit: - Keskuksen materiaali- ja muun tuen koetaan vastaavan tarpeita Mittaaminen: - Asiakastyytyväisyyskysely 6

Vuonna 2007 verkostoa tuetaan seuraavin tavoin alue- ja paikallisvastaaville suunnattu konsultaatiotuki Aineistopakettien laatiminen Alueellisen Kela-vertailutiedon tuottaminen Palaute lääkemääräämiskäytännöistä Rohdon indikaattoreita käyttäen Vuonna 2007 Rohto-verkoston toiminnan kehittämiseksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet ja varataan alla mainitut resurssit: uusien Rohto-vastavien rekrytointiin ja valmennukseen 6 x 2 pv o EPSHP:n valmennuksen osat II-IV, Helsinki IV, ja syksyllä aloitettava vaihtuvuutta paikkaava Eteläisen Suomen I-II. alueellisiin konkarivalmennuksiin jo valmennuksen suorittaneille 6 x 1 pv o Espoo, Helsinki, Kaakkois-Suomi, Varsinais-Suomi, PSHP+KHSHP, PPSHP erityisvastuualueineen puolivaltakunnallisiin konkarivalmennuksiin 2 x 2 pv o eteläinen Suomi ja PPSHP erityisvastuualueineen Perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmän toimintan 5 x 1 pv o pajatoiminnan operatiivinen linjaus ja taktiikka Perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmän ja Rohdon tiimin kehittymisseminaari 1 x 3 pv o aluevastaavien osaamisen kehittäminen Rohdon K&K-palaverit 26 x 1 pv o koulutus- ja kehittämistoiminnan operatiivinen toteutus ja johto erilliset tarjoutuvat koulutusmahdollisuudet o hoitoketjuseminaari, NAK-pajat, Kriittisen arvioinnin kurssit, it-kurssit 7

Pajatuki: pajojen laatu, RM 8 sitoutuminen, verkottuminen, suunnitelmallisuus, koordinointi Aluevastaavan työkalupakki = 1 pajatuen käytännön sovellus Tietokannan rakenteen muutokset HK 9 Tiedon raportointi ja analysointi Aluevastaavilta tulevan tiedon siirto tietokantaan teknisen toteutuksen kehitys ja käyttöönotto Pajojen asiantuntijatuki 1 Pajat-sähköpostineuvonta 1 Uusien pajakonseptien kehittely 1 (avaimet käteen ) 6 valmennusta = 11 valmennuspäivää RM, SN 7,5 6 paikallista konkaritapaamista RM, SN 1 2 puolivaltakunnallista RM, SN 0,5 konkaritapaamista suunnittelukokoukset: 25 kpl RM 2 Uudet aineistopaketit LL 1 Päivitettävät aineistopaketit LL 1 Vertailutieto (2 htkk eri taulukossa) MLL - 5 YHTEISTYÖ ERIKOISSAIRAANHOIDON KANSSA Rohdon kohderyhmänä ovat erityisesti perusterveydenhuollon lääkärit, joiden kliinisiin käytäntöihin erikoissairaanhoidon antama ohjaus ja toimintatavat vaikuttavat. Rohdon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tavoitteena on vaikuttaa erikoissairaanhoidon kautta perusterveydenhuollon lääkehoitopäätöksiin. Keinot ovat tähän mennessä perustuneet yhteistyössä rakennettuun paikallisvastaavien verkostoon, sen toiminnan ohjaamiseen sairaanhoitopiirien toiveet ja tarpeet huomioiden, kliinisten asiantuntijoiden käyttöön pajoissa sekä hoitoketjutyöhön. Aluevastaavista osalla on työtehtävänään hoitoketjutyön kehittäminen ja koordinointi sairaanhoitopiirissä. Hoitoketjut muokkaavat alueellisia hoitokäytäntöjä ja työnjakoa, joilla voidaan vaikuttaa lääkehoitopäätöksiin. Tällä on voimakas synergia rationaalisen lääkehoidon edistämisen kanssa, koska aluevastaavat turvaavat lääkehoidon keskeisten seikkojen huomioinnin hoitoketjuissa. Rohto tukee jatkossakin aluevastaavia, jotta hoitoketjuyhteistyölle löytyisi toimivia malleja yhteistyösairaanhoitopiireissä, ja jotta rationaalisen lääkehoidon näkökulma huomioitaisiin ja siihen panostettaisiin hoitoketjuissa. Katso myös kohta 11 Verkottuminen. 8

Erikoissairaanhoidon sisäisten rationaalista lääkehoitoa edistävien mallien osalta Rohto jatkaa kartoitus- ja selvitystyötä. Läpimurtotyöskentely on kansainvälisesti leviämässä oleva työmalli, joka yhdistää tiimin kehittämisen, pienryhmässä oppimisen, laatutyökalujen käytön ja vaikuttavuuden arvioinnin. Rohto perehtyy v 2007 mallin käytännön sovelluksiin. Lisäksi Rohto osallistuu asiantuntija- ja resurssipanoksella III valtakunnallisen hoitoketjuseminaarin järjestämiseen. Läpimurto-menetelmään perehtyminen RM, TM 0,5 Hoitoketjutyö JM 0,5 6 YHTEISTYÖSOPIMUKSET Pajatoimintaverkoston rakennus- ja käynnistysvaiheessa Rohto on ollut sopimussuhteessa sairaanhoitopiirien kanssa ja vastannut pajatoiminnan kustannuksista toimintayksiköissä. Rohtotoiminnan laajetessa on tarkoituksenmukaista pyrkiä vapauttamaan osa tähän työhön vakiintuneilla toiminta-alueilla nyt sidotuista resursseista käytettäväksi alueilla joissa verkoston rakentaminen on alkuvaiheessaan. Katso myös kohta 11 Verkottuminen Rohto-verkoston toiminta on vakiintunut toiminnan piirissä olevissa terveyskeskuksissa. Seurantaindikaattorit: - Toiminnan ylläpitovastuuta siirtynyt terveyskeskuksille Mittaaminen: - Sopimusten määrä ja sisältö Vuoden 2007 aikana käynnistetään toimintayksikkökohtaiset neuvottelut, joissa yksiköiden johdon kanssa kartoitetaan pajatoiminnan tavoitteet, toteutus ja vastuut. Tavoitteena on lunastaa pajatoiminnalle valtuutus ja saada toimintayksiköiden johto sitoutumaan toimintaan. Osatavoitteena on sopia kustannusvastuun jakamisesta toimintayksikön tasolla. Sovitut asiat kirjataan tapauskohtaisesti muistioon tai sopimukseksi, joka on tarkoitus päivittää vuosittain. -toimintayksikön kanssa sovittu yhteistyömalli (n) -kustannuksiin sitoutuvien toimintayksiköiden määrä (n) ja osuus (%) RM RM 1 9

7 SÄHKÖISTEN APUVÄLINEIDEN KEHITTÄMIEN Päätöksentukisovellus on järjestelmä, joka lukee ja poimii potilaskertomuksen ydintietoja ja luo näiden perusteella tarvittavia potilastietojärjestelmän kautta toimivia muistutteita, varotteita, ehdotteita ja avusteita. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on käynnistänyt v. 2005 hankkeen (EBMeds), jossa luodaan päätöksentukisovellus kliinisen päätöksenteon tueksi. Rohto on mukana erityisesti päätöstukijärjestelmän edellyttämien lääkehoidon aputietokantojen kehittämisessä. Vuoden 2006 aikana indikaatio- ja kontraindikaatiotietokanta on saatu valmiiksi pilotointia varten. Rohdon tavoitteena on tukea rationaalista lääkehoitoa edistävän päätöksentukijärjestelmän luomista. Osallistutaan rationaalista lääkehoitoa edistävän sähköisen päätöstukijärjestelmän (EBMeDS) kehittämiseen. Seurantaindikaattorit: - Sähköisen päätöksentuen, erityisesti lääkehoidon aputietokantojen kehittämiseen osallistuminen Mittaaminen: - Aputietokantojen toimivuus Vuoden 2007 aikana aloitetaan iäkkäiden lääketietokannan laatiminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja asiantuntijoiden kanssa. Sähköisen päätöksentuen pilotointi alkaa syksyllä 2007. Rohto osallistuu koko hankkeen suunnitteluun sen neuvottelukunnan kautta sekä hankkeen tutkimusosaan. Sähköisen päätöksentuen lääketietokantojen toimivuus TM 0,5 10

8 LÄÄKEHOIDON TALOUDELLISUUS OSANA RATIONAALISTA LÄÄKEHOITOA Tärkeä osa lääkehoidon rationaalisuutta on sen taloudellisuus. Lääkehoitoon sijoitetulla rahalla on saatava mahdollisimman suuri terveyshyöty. Erityisesti Rohto-pajatoiminnassa ja sen tueksi tuotetussa materiaalissa sekä julkaisutoiminnassa kustannusnäkökulma tulee esille kuten myös Rohdon yleisessä viestinnässä. Toiminnan tavoitteena on lisätä lääkäreiden kustannustietoisuutta. Rohto toimii aktiivisesti lääkekustannusten kasvun hillitsemiseksi. Seurantaindikaattorit: - Keskus seuraa ja arvioi lääkekäytäntöjä ja -kustannuksia säännöllisesti ja suuntaa toimintaansa havaittujen ongelmakohtien mukaan Mittaaminen - Painopistealueiden valinta - Lääkearvioiden aihevalinta Seurantaindikaattori: - Keskus tuottaa ROHTO-pajoihin koulutusaineistoa, joihin sisällytetään systemaattisesti lääkkeiden käyttökustannusten vertailuja Mittaaminen - Lukumäärä Seurantaindikaattori: - Havaituista ongelma-alueista tuotetaan ammattilehtiin kriittisiä artikkeleita Mittaaminen - Lukumäärä Seurantaindikaattori: - ROHTO-pajojen aihevalintaa ohjataan painopistealueille ja muille havaituille lääkehoidon ongelma-alueille painottaen samalla pajojen toteutuksessa taloudellisia lääkepäätöksiä tukevia ratkaisuja Mittaaminen: - Lukumäärä Vuoden 2007 aikana seurataan lääkekäytäntöjä kustannusnäkökulma huomioiden ja ennakoidaan tulevaa. Tämän perustella tuotetaan kustannustietoisuutta lisäävää koulutus- ja julkaisumateriaalia erityisesti Rohto-pajojen käyttöön. Katso kohta 13 julkaisut Kustannustietoisuutta lisäävät julkaisut, lkm TV 1 Kustannustietoisuutta lisäävän koulutusmateriaalin TM 1 tuottaminen 11

9 LÄÄKITYSTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Potilasturvallisuus on sekä kansallisesti että kansainvälisesti nostettu esille viime vuosina. Rohto edistää erityisesti lääkitysturvallisuutta eli lääkkeiden turvallista määräämistä ja käyttöä. Rohto on mukana kansallisen potilasturvallisuusverkoston toiminnassa. Myös STM.n asettaman ikääntyneiden lääkehoito-ryhmän toiminta tukee sekä potilasturvallisuutta että Rohdon omaa painopistettä: koordinoimatonta monilääkitystä. Rohto osallistuu hankkeen toteuttamiseen (katso kohta 7). Rohto toimii aktiivisesti lääkitysturvallisuuden edistämisessä (Potilasturvallisuus) Useat muissa tulostavoitteissa esitetyt toimet tukevat parempaa lääkitysturvallisuutta. Seurantaindikaattorit ja mittaaminen: - Osallistuminen sosiaali- ja terveysministeriön linjaamiin kehittämishankkeisiin muun muassa ikääntyneiden lääkehoidon arvioinnin sekä hoidon poikkeama- ja haittaraportointijärjestelmien kehittämisessä Vuoden 2007 aikana valmistuu ensimmäinen suomalainen oppikirja lääkitysturvallisuudesta. Rohdon työntekijät ja asiantuntijat osallistuvat kirjan kirjoittamiseen. Myös Rohto-pajoissa käsitellään useita lääkitysturvallisuutta edistäviä asioita, esim. antikoagulantti- ja reseptinuusintapajoissa käsitellyillä teemoilla on suoraan lääkitysturvallisuutta parantavia ulottuvuuksia. STM:n Potilasturvallisuusverkosto- ja ohjausryhmä, TM 1 valmistelutyö Ikääntyneiden lääkitys -työryhmä, valmistelutyö TM 0,5 10 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN Rohto osallistuu ministeriön linjausten mukaisesti perusterveydenhuollon kehittämistyöhön. Seurantaindikaattorit ja mittaaminen: - Osallistuminen kehittämistyöhön Perusterveydenhuollon kehittämiseksi on käynnissä Kansallisen terveyshankkeen seurauksena valtakunnallisia ja muita hankkeita, joista lääkehoitoon keskeisesti vaikuttaviin Rohto osallistuu. Tavoitteena on saada synergiaa muista koulutus- ja kehittämishankkeista ja turvata rationaalisen lääkehoidon komponentin esillä pysyminen eri hankkeissa. Yksi esimerkki yhteistyöhankkeista on Terveyskeskus 2015 kehityshanke (STM) 12

-hankkeet, joihin on osallistuttu RM 1 -osallistumiskerrat RM -hankkeiden tuotokset RM 11 VERKOTTUMINEN Rohdon toiminta perustuu yhteistyöhön ja verkottumiseen. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa perustuu keskuksen arvoihin. Rohto on aktiivinen verkottuja, joka luo ja ylläpitää toimivia suhteita muihin keskeisiin toimijoihin ja osallistuu erilaisten työryhmien toimintaan rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi. Muita rationaalista lääkehoitoa edistäviä merkittäviä toimijoita, joihin Rohdolla on toimivat yhteydet, ovat mm. EBM- ja koulutusorganisaatiot, kuten Käypä hoito, Duodecim, ja YLVAyksiköt. Kehitetään keskuksen yhteistyötä ja työnjakoa muiden rationaalisen lääkehoidon toimijoiden kanssa. Seurantaindikaattorit: - Yhteistyö FinOHTAn ja Käypä hoito-organisaation kanssa - Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa - Yhteistyö sairaanhoitopiirien kanssa erityisesti peruslääkevalikoimista Mittaaminen: - FinOHTAn ja Käypä hoito-organisaation kanssa järjestettyjen tilaisuuksien määrä ja osallistuminen niihin - Muiden toimijoiden (ammatilliset järjestöt, sairaanhoitopiirit) kanssa järjestettyjen tilaisuuksien määrä ja osallistuminen niihin - Muu yhteistyö: määrä Vuoden 2007 aikana keskus kehittää yhteistyötä muiden rationaalisen lääkehoidon toimijoiden kanssa. Tavoitteena on selvittää yhteistyön eri muotoja ja lisätä yhteisymmärrystä siitä, mitkä ovat tämänhetkiset lääkitys/lääketiedon tarpeet ja miten ne tyydytetään siten, että hyödynnetään eri organisaatioiden osaamista, vältetään päällekkäistä työtä ja varmistetaan, että rationaalisesta lääkehoidosta välittyvä sanoma olisi samansuuntaista. Yhteistyötä lääkäreiden perus- ja jatkokoulutusta antavien yliopistojen, ja niiden kliinisen farmakologian ja yleislääketieteen opetusta antavien yksiköiden kanssa ylläpidetään ja kehitetään. Vuoden 2007 aikana vieraillaan kliinisen farmakologian ja yleislääketieteen yksiköissä tavoitteena selvittää yhteistyömahdollisuuksia, kartoittaa näkemyksiä rationaalisen lääkehoidon edistämisen esteistä sekä löytää ja edistää yhteisiä näkemyksiä ja toimintamuotoja niin alueelliseen koulutus ja kehittämistoimintaan kuin julkaisutoimintaankin. Samalla tutustutaan mahdollisuuksien mukaan yksiköiden tutkimushankkeisiin. 13

Vuoden 2007 aikana keskus järjestää lääkeneuvottelukuntien tapaamisen. Yhteistyö sairaanhoitopiirien ja erikoissairaanhoidon kanssa, katso kohdat 5 Erikoissairaanhoitoyhteistyö ja 6 Yhteistyösopimukset Vuonna 2007 alueellisen koulutus- ja kehittämistoiminnan lisäksi keskus pyrkii tarjoamaan pääosin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa koulutusta ja seminaareja myös laajemmalle asiantuntijayleisölle. Koulutuksen ja seminaarien tavoitteena on näyttöön perustuvan ja rationaalisen lääkehoidon edistäminen. Keskuksesta tehdään mahdollisuuksien mukaan perehtymiskäyntejä muihin rationaalista lääkehoitoa edistäviin keskuksiin ja yksiköihin. Keskuksen toimintaa tehdään tunnetuksi ulkomailla, luodaan perustaa pidempiaikaiselle yhteistyölle ja vastavuoroisille opintokäynneille Rohto-keskukseen. Tavoitteena on oppia muiden toiminnasta ja hyödyntää sitä soveltuvin osin keskuksen toiminnassa. Keskuksesta osallistutaan soveltuviin ulkomaisiin konferensseihin. Verkottuminen: lääketieto- ja julkaisutoiminnan osaajat/organisaatiot FinOHTA, Duodecim, Käypä hoito -organisaatio, kliinisen farmakologian ja yleislääketieteen -yksiköt, Kela TV Verkottuminen: tutkimusryhmät Verkottuminen: koulutus- ja kehittämistyön osaajat / organisaatiot, ARVI ym. 2 x Näytönastekatsauspajaa, muuta? TV RM 1-2 ulkomaista vierailua Rohtoon TM Opintokäynnit ulkomaille TM yht. 6 12 LÄÄKEKÄYTÄNTÖJEN SEURANTA Rohto on kehittänyt yhteistyössä kansallisten asiantuntijoiden kanssa Kelan reseptirekisterin aineistoista näyttöön perustuvia laatuindikaattoreita lääkemääräyskäytäntöjen jatkuvaan seurantaan. Laatuindikaattoreiden avulla seurataan sairaanhoitopiirien lääkemääräyskäytäntöjä ja niiden muutoksia. Palautemateriaalin tiedot tuotetaan neljännesvuosittain. Palautemateriaalin tavoitteena on ohjata Rohto-verkoston työtä rationaalisen lääkehoidon kannalta kriittisiin alueisiin ja sitä käytetään hyväksi myös strategisessa keskuksen päämääriä ja tavoitteita tukevassa suunnittelussa. Katso myös kohdat 1 ja 18. Lääkemääräyskäytäntöjen seuranta ja palautteen anto alue- ja paikallistasolle on vakiintunut ja vastaa tarpeita. Seurantaindikaattorit: - Palautemateriaalin tuottaminen Rohto-verkoston tueksi - Lääkehoidon laatuindikaattoreiden käyttö Mittaaminen: - Tuotetun lääkepalautteen määrä ja laatu - Käytössä olevien laatuindikaattoreiden määrä 14

Saatavilla on 11 laatuindikaattoria ja niiden käytettävyyttä ja laatua kehitetään vuoden 2007 aikana yhteistyössä muiden alalla asiantuntijoiden kanssa (mm. Kela, yliopistot). Lisäksi Rohtopajatoimintaan tuotetaan alueellista ja paikallista lääkepalautetta hyödyntäen Kelan reseptirekisteriä sekä mahdollisuuksien mukaan muita lääkekäyttöä kuvaavia tiedostoja. Lääkehoidon laatuindikaattorien ohella lääkekäytäntöjen seurannassa kiinnitetään huomiota muihin epärationaalista lääkekäyttöä indikoiviin signaaleihin. Laatuindikaattorien sekä muiden lääkehoitoa kuvaavien signaalien avulla suunnataan Rohdon toimintaa niin että käytettävissä olevat voimavarat voidaan suunnata mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Lääkepalautteen määrä ja laatu MLL 1 Indikaattorien määrä 11 MLL 1 13 JULKAISUTOIMINTA Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Rohto tuottaa ja välittää punnittua ja kriittistä tietoa lääkkeiden käytöstä erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille. Yksittäisten lääkkeiden ja lääkeryhmien ohella Rohto julkaisee muita rationaaliseen lääkehoitoon liittyviä julkaisuja keskuksen selvitystoiminnassa esille nousseista tai muuten ajankohtaisista asioista, kuten lääkekäytön, -kulutuksen ja kustannusten suuntauksista. Rohto osallistuu voimavarojen ja asiantuntemuksensa puitteissa keskuksen toimintaan liittyvien kirjojen tai niiden lukujen kirjoittamiseen. Yksittäisiä lääkkeitä tai lääkeryhmiä koskevia kannanottoja tuotetaan erityisesti uusista, laajoja potilasryhmiä koskettavista lääkkeistä. Keskuksen kannanotoissa erityishuomio kiinnitetään lääkkeiden hoidolliseen lisäarvoon verrattuna vertailuvalmisteisiin, kustannustietoisuuden lisäämiseen sekä lääkehoidon käytäntöjen kehittämiseen. Keskuksen painopistealueet suuntaavat julkaisujen aiheiden valintaa. Rohdon pajatoiminnan arvioinnista tuotetaan arviointiraportteja, jotka kootaan ja julkaistaan. Niitä pyritään muokkaamaan myös kokousesityksiksi ja julkaisuiksi tieteellisiin ja ammatillisiin lehtiin (ks kohta 20). Keskus tukee myös henkilökuntansa tutkimustoimintaa ja siihen liittyvää julkaisutoimintaa. Julkaisutoiminnan tueksi on Rohto kutsunut koolle vuoden 2006 alussa ryhmän asiantuntijoita. Tämän Lääkehoidon asiantuntijaryhmän (LAR) tehtävänä on avustaa keskusta sen tehtävässä arvioida, tiivistää ja välittää kliinistä lääkehoitoa koskevaa tietoa. Käypä hoito suositukset sisältävät myös lääkkeitä koskevia hoitosuosituksia. Keskus toimii Käypä hoito suositusten lausunnonantajana ja keskuksen asiantuntijat voivat osallistua asiantuntemuksensa ja voimavarojensa puitteissa Käypä hoito työryhmiin. Keskuksen laatimat kannanotot ja näytönastekatsaukset ovat käytettävissä suositusten laatimisessa ja päivityksessä. 15

Keskus tuottaa kriittisiä, kustannustietoisuutta lisääviä julkaisuja. Seurantaindikaattorit: - Kriittisten raporttien tuottaminen erityisesti painopistealueiden lääkkeistä - Kustannustietoisuutta lisäävien osuuksien kehittäminen osaksi lääkearvioita - Osallistuminen Käypä hoito-suositusten tuottamiseen rationaalisen lääkehoidon osalta Mittaaminen: - Tuotettujen raporttien määrä ja laatu Vuonna 2007 Rohto julkaisee 4 kriittistä kannanottoa erityisesti painopistealueiden lääkehoidosta. julkaisee 2 muuta rationaalista lääkehoitoa edistäviä artikkelia esim. huomioita lääkkeiden käytön/kulutuksen/määräämisen/kustannusten trendeistä alkuperäistutkimuksia ja katsauksia sekä kokousabstrakteja voimavarojensa puitteissa osallistuu lausunnonantajana KH-suosituksiin Vuoden 2007 aikana kartoitetaan lääkkeiden arvioinnin tarvetta ja volyymia sekä keskuksen roolia ja kiinteämmän yhteistyön tarvetta. Vuonna 2007 kehitetään Lääkehoidon asiantuntijaryhmän sekä Rohto-verkoston roolia julkaisujen aihealueiden valinnassa sekä niiden tuottamisessa. Vuoden 2007 aikana vieraillaan kliinisen farmakologian ja yleislääketieteen yksiköissä tavoitteena selvittää yhteistyön eri mahdollisuuksia, kartoittaa näkemyksiä rationaalisen lääkehoidon edistämisen esteistä, löytää ja edistää yhteisiä näkemyksiä ja toimintamuotoja sekä Rohdon julkaisu ja tutkimustoimintaan. Katso myös kohta 13 Verkottuminen. Yhteiset linjat ja koordinointi TV 2 Sisäinen koordinointi Kannanotot lääkkeistä ja lääkehoidosta TV 4 keväällä 2 ja syksyllä 2 Muut artikkelit ammattilaisille lääkekulutuksesta ja TV 1 kustannuksista 2 Lääkitysturvallisuus-kirja TM 1 Lausunnot KH-suosituksista 9 TV 1,0 Muut julkaisut TV 2,5 14 TUTKIMUS Rohto-keskus tukee tutkimus- ja kehitystyötä rationaalisen lääkekäytäntöjen edistämiseksi. Painopisteet ovat lääke-epidemiologisessa sekä työ- ja toimintakäytäntöjen muutokseen tähtäävässä tutkimustoiminnassa. Keskuksessa tehdään myös sen tavoitteita ja päämääriä tukevaa selvitystyötä. 16

Havainnot julkaistaan sopivilla foorumeilla: tieteelliset raportit tieteellisissä sarjoissa ja muut raportit kotimaisissa lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilasten julkaisuissa. Rohdon tutkimustoiminnan tavoitteena on sen päätehtävän, rationaalisen lääkekäytön, tukeminen. Luonteeltaan tämä tutkimus on soveltavaa. Tavoitteena on saada suoraan Rohdon toimintaa hyödyttävää tutkimustietoa ja lisätä Rohdon henkilökunnan tietotaitoa sekä vahvistaa yhteistyösuhteita. Tutkimustyössä Rohto pyrkii aktiiviseen yhteistyöhön mm. yliopistojen, valtion sektoritutkimuslaitosten sekä Kelan kanssa. Mahdollisuuksien mukaan solmitaan kontakteja myös ulkomaisiin toimijoihin. Vuonna 2007 käynnissä ovat seuraavat tutkimus- ja selvityshankkeet: Tulehduskipulääkkeet: määrääminen ja käyttöön liittyviä riskejä Valtakunnallinen Astma-ohjelma 1994-2004 ja astman Käypä hoito suositus: niiden implementaatio ja implementaation vaikutus Vuoden 2007 aikana keskuksen tutkimusstrategia päivitetään. Keskus järjestää lääkeepidemiologian tutkijatapaamisen. Vuoden 2007 aikana pyritään lisäämään Rohdon toimintaan liittyvää tutkimusta ja tuottamaan myös Rohdon arvioinnista tieteellisiä julkaisuja. (ainakin abstrakateja tänä vuonna). Vuoden 2007 aikana keskus tukee henkilöstönsä keskuksen painopistealueisiin liittyviä tutkimushankkeita ja avustaa tutkimussuunnitelmien laatimisessa. Keskus järjestää Rohtotutkijoiden tutkijatapaamisia. Lääke-epidemiologian tutkijatapaaminen TV 2 artikkelia lääke-epidemiologiasta TV Rohto-tutkimus: tutkimussuunnitelmien laatiminen RM Rohto-tutkimuksen tutkijatapaamiset RM yht. 6 15 VIESTINTÄ Viestintä on laadukkaan toiminnan olennainen osa ja onnistuakseen sitä on kehitettävä suunnitelmallisesti. Avoin ja toimiva sisäinen vuorovaikutus luo pohjan viestinnälle. Maine ja yhteisökuva pohjautuvat keskuksen luotettavaan ja asiantuntevaan toimintaan sekä johtamiskulttuuriin ja henkilöstöpolitiikkaan. Visuaalinen yhdenmukaisuus tukee viestin perille menoa ja selkeä vastuiden jako tehostaa tiedotustoiminnan käytännön toteutusta. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa pohjautuu keskuksen arvoihin ja jokainen keskuksen työntekijä on vastuussa siitä, millaisen viestin ja yhteisökuvan keskuksesta antaa. Tiedottamisen keinot valitaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Keskus välittää tietoa säännöllisesti erilaisten julkaisukanavien, terveydenhuoltoalan ammattilehtien sekä oman verkkosivun kautta. Viestintästrategia määrittelee keskuksen tavoitekuvan eli profiilin, joka toteutuu tekoina, viesteinä ja ilmeenä. 17

Julkaisutoiminnan työnjaon selkeyttäminen siten, että ROHTO julkaisee sen toimialaan kuuluvat käytännönläheiset oppaat ja esitteet (kirjoitustyö ja painatus). Seurantaindikaattorit ja mittaaminen - Toteutumisen seuranta Vuonna 2007 julkaistaan vuoden 2006 toimintakertomus. Lisäksi päivitetään keskuksen viestintästrategia ja suunnitelma sekä keskuksen kotisivut. Vuoden aikana julkaistaan kaksi uutiskirjettä. Tuetaan aluevastaavia alueellisen mediayhteistyön koordinoinnissa. Keskuksen rationaalista lääkehoitoa koskevista kannanotoista ja julkaisuista välitetään tarvittaessa tietoa myös julkiselle sanalle. Aluevastaaville ja keskuksen henkilökunnalle järjestetään viestintävalmennusta. Resurssien puitteissa järjestetään koulutusta lääketieteen toimittajille syksyllä 2007 ja suunnitellaan kevään 2008 toimittajakoulutusta. Päivitetään viestintäsuunnitelma TV yht. 0,5 Tuetaan aluevastaavia koordinoimaan paikallista mediayhteistyötä (sis. koulutukset) Kotisivujen päivitys (suomi/ruotsi/englanti) RM, TV, 0,5 TM Tuotetaan 2 uutiskirjettä TM 0,5 16 OSAAMISEN VARMISTAMINEN Rohto on asiantuntijaorganisaatio, jossa jokaisen työntekijän osaamista on tarpeen kehittää. Tavoitteena on rekrytointien onnistuminen, henkilöstön sitoutuminen sekä kunkin työntekijän osaamisen kehittyminen. Henkilöstön osaamista ja työkykyä kehitetään. Toteutetaan työilmapiirikartoitus. Seurantaindikaattorit ja mittaaminen: - Henkilökohtaisten koulutussuunnitelmien käyttöönotto - Koulutusrekisterin käyttöönotto Vuoden 2007 aikana otetaan käyttöön kaikilla työntekijöillä koulutus/osaamiskartoitus ja systemaattinen koulutussuunnitelma sekä koulutusrekisteri. TYKY-toiminta ei voi olla muusta toiminnasta irrallista, yksittäistä toimintaa. Etätyön entistä selkeämpi ohjeistaminen ja tuki, kokouskäytäntöjen kehittäminen, toimenkuvien kirkastaminen ja myös työajan seuranta ovat jaksamista tukevia toimia. Uusi perehdytysopas otetaan käyttöön. Taukojumppaa varten hankitaan 18

välineitä. Nuori organisaatio tarvitsee omia perinteitä. Strategia- ja kehittämispäivät, pikkujoulut, yhteiset liikunta- ja kulttuuritapahtumat luovat yhteistä henkeä. Tiimityön kehittäminen (sisältää tiimityön, kokoushygienian, henkilöstöstrategian, TYKY-toiminnan ja etätyön) Tiimityön kehittämistyöryhmä Rekrytointien onnistuminen Henkilöstön sitoutuminen Kouluttautumispäiviä 12-14/htv, joissa vähintään yksi KVkoulutus Koulutuskartoituksen ja koulutussuunnitelmien käyttöönotto TM Koulutusrekisterin käyttöönotto koko henkilöstöllä TM - 2 TYKY-päivää + muita virkitystilaisuuksia MLL RR Tiimityön kehittämistyöryhmä 1 TM TM TM 6 0,5 0,5 17 YLEIS-, HENKILÖSTÖ- JA TALOUSHALLINTO Lääkehoidon kehittämiskeskus osallistuu tuottavuusohjelman toteuttamiseen myöhemmin erikseen sovittavalla tavalla Budjettirahoitus vastaa tehtäviä Seurantaindikaattorit - Toteutumista seurataan talousarvion toteutumalaskelmilla. Kustannuslaskentaa kehitetään yhdessä Lääkelaitoksen kanssa Seurantaindikaattorit - Kustannuslaskenta otetaan käyttöön 19

Sisäisen valvonnan kehittämisen toimenpiteet yhteistyössä Lääkelaitoksen kanssa. Seurantaindikaattorit ja mittaaminen - Sisäisen valvonnan kehittäminen Muutto uusiin tiloihin tapahtuu touko-kesäkuussa. Sitä ennen on suunniteltava ja hankittava tarvittava kalustus, laitteet ja muut hankinnat sekä laadittava tarvittavat sopimukset (vuokra, puhelin, sähkö, siivous, kiinteistönhuolto ym.). Muutto on jo toinen lyhyen ajan sisällä. Ulkopuolista apua hankitaan tavaroiden pakkaamiseen, siirtämiseen ja purkamiseen. Vuoden 2007 aikana tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään kaikki pysyväisohjeet ja määräykset ja jatketaan prosessikuvausten laatimista ja nämä kaikki kootaan keskuksen laatukäsikirjaan. Arkistonmuodostussuunnitelma valmistuu. Uusi palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön. Henkilöstöhallinto (palkat, palkkiot, asiantuntijapalveluiden ostosopimukset, työsuhdeasioiden neuvonta) jatkuu entiseen tapaan. Vuoden 2007 alussa siirrytään uuteen matkahallintaohjelmaan. Kustannuslaskentaa kehitetään tiliviraston tasolla. Hankintatoimessa liitytään Hanselin puitesopimuksiin ja ohjeistetaan henkilöstöä niistä.. Myös sisäisen valvonnan kehittämisessä tehdään tiliviraston sisällä yhteisyötä Lääkelaitoksen kanssa. Johtoryhmä, 25 kokousta TM 1,5 2 neuvottelukunnan, 8 työjaoksen kokousta TM K&K prosessikuvaukset SN J&T prosessikuvausten päivitys TV Tukitoimintojen prosessikuvaukset TM Muutto TM 2,5 Taloushallinto TM 4 Henkilöstöhallinto TM 4 Muu yleishallinto TM 5 yht. 17 18 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Vuoden 2007 aikana toteutetaan ensimmäisen tulossopimuskauden arviointi. Sitä varten todennäköisesti asetetaan ulkopuolinen arviointiryhmä, jonka työtä avustetaan. Tulossopimuksen budjettivuotta koskevien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuotta 2007 koskevassa tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa. Vuoden 2007 tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa toimintakertomuskannanotossa vuonna 2008. ROHTO-toiminnan arviointia toteutetaan viidellä tasolla (ROHTO/ aluetaso/ toimintayksikkö/ paja/ lääke- ja hoitokäytännöt). Rohto-pajat pyrkivät parantamaan lääkekäytäntöjä. Käytännöt voivat liittyä lääkkeen valintaan tai lääkehoidon järjestämiseen. Lääkehoitoa ei ole mahdollista irrottaa muusta potilaiden hoidosta. Osa 20