MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014
2
1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia palveluja, luomalla muita toimintaedellytyksiä sekä vahvistamalla kunnan asemaa maaseutukuntien palvelukeskuksena ja osana Turun seutukuntaa. Henkilöstö on tärkein voimavara, jonka avulla kunnan toiminta-ajatusta toteutetaan. Kunnalle hyväksyttiin vuoden 2014 talousarvion yhteydessä päivitetty kuntastrategia, jossa edelleen yksi neljästä tärkeästä painopistealueesta on tavoitteisiin sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta ja kriittisenä menestystekijänä henkilöstöstrategian mukainen toiminta. Kunnan strategisia tavoitteita tukevat henkilöhallinnon tavoitteet on kirjattu kunnanvaltuuston 15.12.2008 hyväksymässä henkilöstöstrategiassa, jossa tärkeimmiksi tavoitteiksi on asetettu johtamiskulttuurin kehittäminen, henkilöstön osaaminen ja ammattitaito, positiivinen työnantajakuva sekä henkilöstön jaksaminen ja työhyvinvointi. Kunnassa on käytössä toimintamalli, jonka avulla esimiehet seuraavat henkilöstön työkykyä ja sairauspoissaoloja. Tavoitteena on puuttua työkyvyn alenemiseen ja sairauspoissaoloihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi kunnassa on käytössä työterveyshuollon kanssa yhteistyössä laadittu varhaisen tuen -malli. Mallilla työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto noudattavat yhdessä toimenpiteitä, joilla ylläpidetään, edistetään ja tuetaan työkykyä sekä työhön paluuta mahdollisilta pitkiltä sairaslomilta. Työterveyshuollon edustajat ovat säännöllisin väliajoin kunnan johtoryhmässä keskustelemassa sairauspoissaoloista ja niiden taustalla olevista syistä ja muista työterveyshuoltoon liittyvistä asioista. Vuodelle 2014 tehtiin uuden lainsäädännön edellyttämä henkilöstön koulutussuunnitelma. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työnantajalle toteutuneista koulutuksista tietyillä ehdoilla koulutuskorvausta. Korvausta haettiin yhteensä 728 koulutuspäivältä. Kunta sai koulutuskorvausta 12.900 euroa, joka vähennetään kunnan maksamasta työttömyysvakuutusmaksusta. Vuoden aikana järjestettiin koko henkilöstölle mm. ensiapukoulutus ja vastuuhenkilöille koulutus sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta. Laadukkaan palvelutuotannon ja kilpailukykyisten kuntatyöpaikkojen turvaamiseksi on tärkeää kehittää määrällisiä ja laadullisia henkilöstöresursseja. Kehittämisen lähtökohdaksi tarvitaan tietoa henkilöstöön liittyvien tekijöiden nykytilasta ja kehityksestä. Henkilöstötilinpäätöksellä pyritään edistämään tätä arviointia. Henkilöstötilinpäätöksen aineisto on kerätty henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä AGS-raportointiohjelmalla sekä taloushallinnon ohjelmistoista. Lisäksi tietoa on kerätty mm. vakuutusyhtiön tilastoista. 3
2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1. Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä on kunkin vuoden viimeisenä päivänä (31.12.) voimassa olleiden palvelussuhteiden lukumäärä. Jäljempänä suluissa olevat lukumäärät tarkoittavat vuoden 2013 lukuja. Vuoden 2014 lopussa kunnan palveluksessa oli yhteensä 326 (323) viran- ja toimenhaltijaa. Vuodet ovat vertailukelpoisia keskenään. Määräaikaisen henkilöstön (mm. sijaiset) vaihtelee, kun tarkastellaan yhden päivän (31.12.) tilannetta. Vakituisessa palvelussuhteessa oli 253 (261) henkilöä. Koko henkilöstöstä 22 (24) ja 6,7 % (7,4 %) oli osa-aikaisessa palvelussuhteessa ja 70 (55) ja 22,0 % (17,0 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt palvelurakenneselvitysten takia. Henkilöstön määrä on helpompi sopeuttaa mahdollisiin muutoksiin. Oppisopimuskoulutuksessa oli 1 (3) ja työllistettyjä 2 (5) henkilöä. Kunnan koko henkilöstön määrä osastoittain vuosina 2013 ja 2014: 4
Kunnan vakinaisen henkilöstön määrä osastoittain vuosina 2013 ja 2014: 5
Kunnan henkilöstö palvelussuhteen luonteen mukaan 31.12.2014: Koko henkilöstöstä noin 69 % oli sivistysosaston, noin 25 % teknisen osaston ja noin 6 % hallinto-osaston palveluksessa. 6
2.2 Henkilöstön ikärakenne Koko henkilöstön keski-ikä oli 44,6 (45,1) vuotta. Naisten keski-ikä oli 45,0 (45,4) vuotta ja miesten 44,2 (44,9) vuotta. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 47,1 (45,2) vuotta. Naisten keski-ikä oli 46,8 (45,0) vuotta ja miesten 47,3 (45,3) vuotta. Koko henkilöstöstä alle 30-vuotiaita oli 10,7 % (9,9 %) eli 35 (32) henkilöä. Ikäryhmässä 30-49 vuotta oli 52,1 % (52,3 %) eli 170 (169) henkilöä. Yli 50-vuotiaita oli 37,1 % (37,8 %) eli 121 (122) henkilöä koko henkilöstöstä. Vakituisesta henkilöstöstä alle 30-vuotiaita oli 3,6 % (5,0 %) eli 9 (13) henkilöä. Ikäryhmässä 30-49 vuotta oli 52,6 % (52,9 %) eli 133 (138) henkilöä. Yli 50-vuotiaita oli 42,1 % (42,1 %) eli 111 (110) henkilöä. Koko maan kuntasektorin vuoden 2014 tietoja ei ole saatavilla. Vuonna 2013 koko kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 (45,6 / 2012) vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli koko kunta-alalla 47,8 (47,7 / 2012) vuotta ja määräaikaisten 38,2 vuotta (38,2 / 2012). Kunnan koko henkilöstön keski-ikä on laskenut hiukan. Vakituisen henkilöstön keski-ikä on noussut hiukan. Muutos johtuu siitä, että kunnan vakituisen henkilöstön määrä suhteessa koko henkilöstöön on vähentynyt. Mynämäessä keski-ikä on hiukan alhaisempi kuin koko maan kunta sektorin keski-ikä. Kunnan koko henkilöstö ikäryhmittäin vuosina 2013 ja 2014: 7
Vakituinen henkilöstö ikäryhmittäin vuosina 2013 ja 2014: 8
3. HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenot ovat vuosina 2013 ja 2014 olleet seuraavat: Palkat ja palkkiot sisältävät myös luottamushenkilöiden kokouspalkkiot, jotka olivat 66.636 euroa vuonna 2013 ja 62.791 euroa vuonna 2014. Summat eivät sisällä sivukuluja. Henkilöstömenot kasvoivat vain 1,4 % johtuen maltillisesta palkkaratkaisusta. Eläkemaksut olivat eri eläkelajeittain seuraavat: 9
Vuonna 2014 kunnan vastattavana oli perusturvakuntayhtymä Akseliin siirtyneestä henkilöstöstä 376.475 (428.932 ) eläkemenoperusteista maksua ja 9.388 (10.957 ) varhe-maksua. Raision seudun koulutuskuntayhtymään siirtyneistä kunnan vastattavana oli 92.119 (100.643 ) eläkemenoperusteista maksua ja 8.295 (2.466 ) varhe-maksua. Palkankorotukset Nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.3.2014-31.1.2017. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen on 1.3.2014-31.12.2015 (22 kk) ja toinen 1.1.2016-31.1.2017 (13 kk). Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotettiin 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 20 euroa 1.7.2014 lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutettiin tarkistamalla perustuntipalkkoja 12 13 senttiä tunnilta. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvara käytettiin 0,58 prosentin yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen. Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan 1.7.2015 lukien. Kunta-alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäänyt osuus toteutetaan muina tekstimuutoksina ja yleiskorotuksina KVTES:n, OVTES:n ja TTES:n alueella. TS:n alueella jaetaan paikallinen järjestelyerä, jonka jaosta Mynämäen kunnassa on sovittu YT-ryhmän kokouksessa 13.4.2015 ja edelleen päätetty kunnanhallituksessa 4.5.2015. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen jakson (1.1.2016-31.1.2017) palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa 2015. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta 30.6.2015 mennessä. Sopimukset nostavat kunta-alan työvoimakustannuksia ensimmäisen 22 kuukauden aikana keskimäärin 1,2 %. Kustannukset vaihtelevat kunnittain ja kuntayhtymittäin riippuen henkilöstörakenteesta. Sopimuskorotuksilla tarkoitetaan palkantarkistuksia sekä kustannusvaikutteisia muita työehtojen muutoksia. Harkinnanvaraiset henkilökohtaiset lisät KVTES:n piirin kuuluvien osalta harkinnanvaraisia henkilökohtaisia lisiä tulee olla käytössä vähintään 1,3 % tehtäväkohtaisista palkoista laskettuna. Mynämäen kunnassa lisiä oli vuoden 2014 lopussa käytössä 2,5 %. Perhepäivähoitajilla tulee olla käytössä harkinnanvaraisia henkilökohtaisia lisiä 0,9 % tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna, jos perhepäivähoitajien palkkaliitteen piiriin kuuluu vähintään 30 henkilöä. Mynämäessä on alle 30 perhepäivähoitajaa. Perhepäivähoitajien palkkasumma ja harkinnanvaraiset henkilökohtaiset lisät sisältyvät yllä olevaan KVTES:n prosenttilukuun. 10
Teknisten sopimuksen mukaan harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä voi olla enintään 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna. Mynämäen kunnassa koko teknisen sopimuksen piiriin kuuluvilla harkinnanvaraisten henkilökohtaisten lisien osuus oli 6,6 % vuoden 2014 lopussa. Tuntipalkkaisten sopimuksen piiriin kuuluville voidaan maksaa harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää, jonka tulee olla vähintään 0,1 euroa/tunti. Mynämäen kunnassa kaikkien tuntipalkkaisten osalta on käytössä harkinnanvaraisia henkilökohtaisia lisiä keskiarvona 0,56 euroa/tunti vuoden 2014 lopussa. 4. POISSAOLOT JA NIIDEN KUSTANNUKSET Mynämäen kunnan henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä ovat vuosina 2010-2014 olleet seuraavat: 11
12
Poissaolojen kustannukset ovat vuosina 2010-2014 olleet seuraavat: Sairauspoissaolojen kustannukset ovat ao. henkilöille sairausloman ajalta maksetut palkat ilman sivukuluja. Kunnan Kelalta saamia sairausvakuutuskorvauksia ei ole vähennetty. Korvaukset olivat 136.958 euroa vuonna 2014. Sairauslomalla olleiden tilalle otettujen sijaisen palkat eivät sisälly kustannuksiin. Sairauspoissaolojen määrä on pysynyt lähes samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna (vähennystä 1,1 %). Vuodesta 2012 vuoteen 2013 sairauspoissaolot kasvoivat 19,8 %. Kasvu johtui pääasiassa teknisen osaston puhtaanapito- ja ruokapalveluhenkilöstö poissaoloista. Kyseessä ovat fyysisesti raskaat tehtävät ja monet ovat tehneet pitkän työuran. Vuonna 2014 teknisen osaston poissaolot on samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Hallinto-osastolla poissaolot ovat lisääntyneet ja sivistysosastolla vähentyneet. Koko henkilöstön osalta sairauslomia oli 13,6 päivää/henkilö (14,1 pv). Luku on sairauslomapäivät/1 henkilötyövuosi. Luku on laskettu kohdan 4.1. teoreettisesta työajasta. 13
Kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä on laskenut kunta-alalla vuodesta 2009 alkaen. Poissaolojen määrä oli suurimmillaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa oman sairauden takia. Vuonna 2013 sairauspoissaolojen määrä oli keskimäärin 16,7 päivää/työntekijä. Työterveyslaitos (TTL) on tutkinut kuntatyöntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000. Tutkimusaineistona ovat Kunta10 -kunnat sekä Helsingin kaupunki. Luku on sairauslomapäivät/1 henkilötyövuosi. Vuoden 2014 tietoa ei ole saatavilla. Työtapaturmien aiheuttamat sairauslomapäivät ovat lisääntyneet 489,3 % vuoteen 2013 verrattuna. Noin puolet päivistä aiheutui yhdestä tapaturmasta. Vakuutusyhtiön tilaston mukaan vuonna 2014 sattui 19 (20) työtapaturmaa, joista aiheutui yhteensä 203 (43) korvattua sairauspäivää. Työmatkatapaturmia sattui 2 (5), joista aiheutui 0 (4) korvattavaa sairauslomapäivää. Ohimeneviä korvauksia kunnalle maksettiin 24.576 euroa (5.673 euroa). Kaikista työtapaturmista ei tule korvattavia päiviä ja/tai korvattavia vahinkoja. Työtapaturmailmoitukset tehdään kuitenkin kaikista tapauksista, jotta saadaan korvaukset mahdollisista myöhemmin ilmenevistä vahingoista. Vuosina 2010-2014 ei ole ollut yhtään todettua ammattitautitapausta. Vakuutusyhtiön tilaston mukaan Mynämäessä sattuu vähemmän työtapaturmia kuin vertailuryhmässä eli samalla toimialalla. Kuntoutukseen osallistuminen on lisääntynyt lähes puolella vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 eniten kuntoutuksia oli sivistysosaston ja teknisen osaston henkilöstöllä. Perhevapaiden määrä on lisääntynyt 75,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa perhevapaista on aiempien vuosien tapaan sivistysosastolla. Opintovapaiden ja oppisopimuskoulutusten määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta noin 36 %. Kaikki em. olivat hallinto-osastolla ja sivistysosastolla. Koulutukseen osallistuminen on lisääntynyt 12,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Opintovapaalla oleva henkilö on kokonaan pois töistä pidemmän aikaa. Koulutukset ovat muutaman päivän mittaisia jaksoja. Uuden lainsäädännön mukaista koulutuskorvausta haettiin ja saatiin yhteensä 728 koulutuspäivältä. Raportissa koulutuspäivien määrä on huomattavasti pienempi. Kaikkia koulutuksia ei ole haettu ja päätetty henkilöstöhallinnon ohjelmalla. Henkilöstömäärästä laskettuna koulutusta on ollut 2,9 pv/vakituinen ja 2,2 pv/kaikki työntekijät. Vuorotteluvapaiden määrä on lisääntynyt 256,7 % vuodesta 2013. Vuorotteluvapaita on pidetty kaikilla osastoilla. Eniten niitä oli sivistysosastolla. Määrän lisääntyminen johtunee siitä, että vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettiin vuodelle 2015. Toisen työnantajan palvelukseen siirtymisen vuoksi myönnettyjen virkavapauksien määrä oli samalla tasolla kuin vuonna 2013. Kaikki virkavapaudet toisen työnantajan palvelukseen siirtymisen vuoksi on myönnetty sivistysosastolla. Toisen työnantajan palvelukseen tai muuhun toiseen työhön työsopimussuhteessa oleville myönnetyt vapaat ovat kohdassa Muu vapaa. Kunnan ohjeiden mukaan toisen työnantajan palvelukseen siirtymisen vuoksi voidaan myöntää virkavapaata/työlomaa enintään yhden vuoden ajaksi. Vapaan myöntäminen tarkastellaan aina tapauskohtaisesti. Koko henkilöstömäärällä 31.12. laskettuna jokainen kunnan viranhaltija ja työntekijä oli vuonna 2014 pois töistä 70,23 (62,56) kalenteripäivää. Vuosilomien osuus oli 26,57 (27,21) kalenteripäivää/henkilö ja muiden poissaolojen osuus 43,65 (35,35) kalenteripäivää/henkilö. 14
15
Poissaolot ja niiden kustannukset osastoittain vuonna 2014: 4.1. Työpanos Työpanos on laskettu teoreettisen työajan (henkilötyövuodet, htv) ja todellisen työajan perusteella. Teoreettinen työaika tarkoittaa sitä, että henkilö on töissä ilman mitään poissaoloja. Todellinen työaika on teoreettinen työaika vähennettynä poissaoloilla (palkalliset ja palkattomat poissaolot). Opettajien osalta teoreettisena työaikana on käytetty 190 päivää ja opetusvelvollisuutena 4 tuntia/päivä. Edellä mainitulla tavalla laskettu työpanos osastoittain vuonna 2014: 5. ELÄKEPOISTUMA Kunnasta jäi vuonna 2014 KuEL-eläkkeelle yhteensä 7 henkilöä. Heistä vanhuuseläkkeelle jäi 5 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 2 henkilöä. Kaikkien eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 62,6 vuotta (60,0 ). Vanhuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,8 vuotta. 16
Vuonna 2014 ei jäänyt eläkkeelle yhtään VaEL:n piirissä olevaa opettajaa. 6. YHTEISTOIMINTA JA TYKY-TOIMINTA Yhteistoiminta Mynämäen kunnan yhteistoimintalain mukaisena yhteistyöelimenä toimii yhteistoimintaneuvottelukunta, jossa on yhteensä 12 jäsentä. Viranhaltijoita ja työntekijöitä edustaa 7 henkilöä ja työnantajaa 4 henkilöä. Puheenjohtajana on vuorovuosin henkilöstön ja työnantajan edustaja. Vuonna 2014 toimikunnan puheenjohtajana toimi työnantajan edustajana kunnanhallituksen puheenjohtaja. YT-ryhmään kuuluu ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet, kunnanjohtaja ja hallintojohtaja sekä muut osastopäälliköt aiheesta riippuen. YT-ryhmä mm. neuvottelee palkkaukseen liittyvistä kysymyksistä (järjestelyerän jakaminen jne.). Tyky-toiminta Tyky-toimintaa järjestää tyky-ryhmä, johon kuuluu työntekijöiden edustajia eri hallintokunnista. Tyky-ryhmällä on käytettävissä 14.000 euron määräraha. Ryhmä kokoontui vuoden 2014 aikana 10 kertaa ja järjesti seuraavaa toimintaa: Toukokuussa vierailu Uudenkaupungin puutarhamessuille (2 osallistujaa), kesäkuussa patikkaretki Savojärvelle (9 osallistujaa), kesäkuussa pesäpallo-ottelu luottamushenkilöt vastaan työntekijät peruuntui (luottamushenkilöistä ei osallistujia), syyskuussa frisbeegolfia (8 osallistujaa) ja kunnan toimipaikkakierros (9 osallistujaa) sekä joulukuussa pikkujoulu Vanhalinnassa (70 osallistujaa). Tyky-lippuja (2 euroa/kpl) jaettiin kevätkaudella 187 henkilölle ja syyskaudella 173 henkilölle. Tyky-lippuja käytettiin yhteensä 5023 kappaletta. Tyky-lippuja voi käyttää mynämäkeläisten hierojien, fysioterapeuttien, hoitoloiden yms. palveluihin. Tyky-avustusta (30 euroa/kevät ja syksy) maksettiin yhteensä 46 kertaa keväällä ja syksyllä. Tyky-avustus maksetaan muualla kuin Mynämäessä käytettyihin kuntosalikortteihin, uimahallilippuihin yms. 7. TYÖTERVEYSHUOLTO Mynämäen kunnan työntekijöiden ja viranhaltijoiden työterveyshuollon palvelut ostetaan perusturvakuntayhtymä Akselilta. Työterveyshuollon sopimus sisältää työterveyshuollon (työpaikkaselvitykset, tiedotus ja ohjaus, terveystarkastukset, työkykyä ylläpitävä toiminta ja vajaakuntoisen työntekijän terveydentilan seuranta) ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Työterveyshuollon käynnit ja bruttokustannukset vuosina 2011-2014: 17
Työnantaja saa työterveyshuollon kustannuksista Kelalta 50 %:n ja osasta 60 %:n korvauksen. Korvaus maksetaan kunnille vasta seuraavan vuoden syksyllä. Vuodelta 2014 korvaus tullee olemaan noin 40.000 euroa. 18