Espoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain Tietoisku 7/2016 Kuvat: Marko Oikarinen Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on nuorempaa kuin Suomessa keskimäärin. Yli 65-vuotiaiden osuus on selkeästi matalampi. Vieraskieliset keskittyvät Espoossa kerrostalovaltaisille keskusalueille, kun taas ruotsinkielisten osuus on korkea pientalovaltaisissa kaupunginosissa. Kaikilla tilastoalueilla, paitsi yhdellä, Otaniemessä, korkeakoulutettujen osuus on yli maan keskiarvon. Monilla Etelä-Espoon pientalovaltaisilla tilastoalueilla ja Kanta-Tapiolassa yli puolet yli 15-vuotiasta on suorittanut korkeakoulututkinnon. Tulotaso noudattelee hyvin samanlaista kaavaa ja ylittää niin Suomen kuin pääkaupunkiseudunkin tason selkeästi. Espoolaiset ovat sairastavuusindeksillä mitattuina selkeästi terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Tomas Lehtinen 10.6.2016 Niin yksin asuvat kuin yksinhuoltajaperheetkin keskittyvät Espoon keskusalueisiin. Lapsiperheiden osuus on korkea ennen kaikkea vähemmän tiheästi asutuilla alueilla. Työpaikat sijaitsevat suurimmaksi osaksi kaupungin itäpuolella Kanta-Tapiolassa ja Otaniemessä, ja toimialoittain työpaikkoja on suhteellisen paljon kauppa-, rahoitus- ja vakuutus- sekä tietointensiivisillä aloilla. Espoossa on vähemmän 1-2 huoneen asuntoja kuin Suomessa keskimäärin. Pientalojen osuus on taas korkeampi kuin Vantaalla ja Helsingillä. Pientalojen osuus on Pohjois-Espoossa sekä Nöykkiö-Latokaskessa ja Mankkaalla melkein 90 prosenttia kaikista asunnoista. Vuokra-asunnot ovat keskittyneet erityisesti keskusalueille. Lähes 30 prosenttia asuinrakennuskannasta on tältä vuosituhannelta. Osuus on selkeästi korkeampi kuin Vantaalla tai Helsingissä. Vähiten uusia asuinrakennuksia on Suur-Tapiolassa. Toimitiloja on merkittävästi vähemmän kuin Helsingissä ja Vantaalla, ja toimitilojen osuus rakennusten kerrosalasta vaihtelee paljon tilastoalueittain.
Sisällys Johdanto 2 1. Espoon alueiden indikaattorit 3 Väestön jakauma ja kasvu 3 Väestön ikärakenne 4 Suomen-, ruotsin- ja vieraskieliset 5 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 6 Tulot 7 Sairastavuusindeksi 8 Yksin asuvat ja perheväestö 9 Lapsiperheet 10 Yksinhuoltajaperheet 11 Työvoimaosuus 12 Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus 13 Suuralueiden työpaikat toimialoittain 14 Työttömyys 15 Nuorten työttömyys 16 1-2 huoneen asunnot 17 Vuokra-asunnot 18 Ahtaasti asuvat 19 Pientaloasunnot 20 Asuinrakennukset valmistumisvuoden mukaan 21 Toimitilarakennusten kerrosala 22 2. Suuralueiden erityispiirteet 23 Suur-Leppävaara 23 Suur-Tapiola 24 Suur-Matinkylä 25 Suur-Espoonlahti 26 Suur-Kauklahti 28 Vanha-Espoo 29 Pohjois-Espoo 30 Lähteet 31 Johdanto Voidaan hyvin sanoa, että Espoo eroaa selkeästi muista Suomen kunnista, mutta on samalla kuin Suomi pienoiskoossa. Esimerkiksi verrattuna koko Suomeen Espoossa asuu enemmän nuoria, korkeakoulutettuja ja vieraskielisiä. Espoolaisten tulotaso on korkeampi ja sairastavuuden indikaattorit taas matalampia. Espoo erottuu myös monessa asiassa pääkaupunkiseudun naapureista, Helsingistä ja Vantaasta. Eroja on myös Espoon sisällä kuten koko Suomessa. Pohjois-Espoossa on maaseutualueita, kun taas monet Etelä-Espoon suuralueista vastaavat suomalaisia keskikokoisia kaupunkeja. Tässä tietoiskussa analysoidaan tärkeimpiä eroja niin Espoon osa-alueiden välillä kuin Espoota kotimaisessa vertailussa. Tätä varten käytetään indikaattoreita väestöstä, koulutuksesta, tuloista, terveydestä, työvoimasta ja työpaikoista, asunnoista ja rakennuksista. Aluksi Espoota tarkastellaan indikaattoreittain ja lopuksi esitetään Espoon suuralueiden erityispiirteitä tiivistettynä. Espoon sisällä aluejakona käytetään useimmissa tapauksissa tilastoalueita. Kotimaista vertailua varten vertaillaan Espoota koko Suomeen, Helsinkiin ja Vantaaseen. Tässä analyysissa käytetään Espoo alueittain 2015: Indikaattorit alueittain -raportin tietosisältöä ja myös esitettyjen tietojen ajankohta on sama kuin julkaisussa. 2 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015
1. Espoon alueiden indikaattorit Väestön jakauma ja kasvu Taulukko 1 Espoon väestö alueittain sekä Helsingin, Vantaan ja Suomen väestö 1.1 2015 2024 kasvu% Koko Espoo 265 543 302 000 13,7 1 Suur-Leppävaara 65 824 73 292 11,3 11 Kanta-Leppävaara 29 285 34 109 16,5 13 Kilo-Karakallio 15 014 17 443 16,2 14 Laaksolahti 10 801 10 897 0,9 15 Viherlaakso-Lippajärvi 9 364 9 412 0,5 16 Sepänkylä 1 360 1 431 5,2 2 Suur-Tapiola 44 427 51 463 15,8 21 Kanta-Tapiola 20 119 24 566 22,1 22 Otaniemi 3 787 4 927 30,1 23 Haukilahti-Westend 8 858 8 801-0,6 24 Mankkaa 8 021 9 135 13,9 25 Laajalahti 3 642 4 034 10,8 3 Suur-Matinkylä 38 336 43 518 13,5 31 Matinkylä 20 092 20 931 4,2 32 Olari 15 567 15 871 2,0 33 Henttaa-Suurpelto 2 677 6 716 150,9 4 Suur-Espoonlahti 52 981 59 269 11,9 41 Kanta-Espoonlahti 24 063 24 165 0,4 42 Saunalahti 6 939 10 179 46,7 43 Nöykkiö-Latokaski 15 384 16 616 8,0 44 Kaitaa 5 955 7 625 28,0 45 Suvisaaristo 640 684 6,9 5 Suur-Kauklahti 8 438 10 877 28,9 51 Kanta-Kauklahti 4 945 6 207 25,5 52 Kurttila-Vanttila 3 493 4 670 33,7 6 Vanha-Espoo 39 431 44 074 11,8 61 Kanta-Espoo 25 101 27 251 8,6 62 Muurala-Gumböle 4 409 4 685 6,3 63 Bemböle 7 923 9 088 14,7 64 Nuuksio-Nupuri 1 998 3 050 52,7 7 Pohjois-Espoo 11 165 14 281 27,9 71 Vanhakartano-Röylä 7 148 9 162 28,2 72 Kalajärvi-Lakisto 4 017 5 119 27,4 Helsinki 620 715 678 000 9,2 Vantaa 210 803 232 778 10,4 Suomi 5 490 245 5 672 989 3,3 Lähde: Tilastokeskus, Helsingin seudun aluesarjat Kartta 1: Espoon väestö tilastoalueittain 2015 ja 2024 sekä kasvu 2015 2024 (Tilastokeskus; Espoon kaupunki; Helsingin kaupunki; Vantaan kaupunki) Vuoden 2015 alussa Espoossa asui 265 543 asukasta, mikä tekee Espoosta Suomen toiseksi suurimman kaupungin. Väestömäärältään suurempi kaupunki on vain Helsinki 620 715 asukkaalla. Vantaalla asukkaita oli vuoden alussa 210 803. Espoo jakaantuu seitsemään suuralueeseen, joista suurimmat vastaavat keskikokoisia suomalaisia kaupunkeja. Jos suurin alueista, Suur-Leppävaara, olisi ollut vuoden 2015 alussa itsenäinen kunta, olisi se ollut Suomen 16. suurin kunta ohittaen Rovaniemen. Muista suuralueista Suur-Tapiola vastaisi Nurmijärveä, Suur-Matinkylä ja Vanha-Espoo Kirkkonummea, Suur-Espoonlahti Porvoota. Kaksi pienempää suuraluetta asukasmäärältään ovat Suur-Kauklahti ja Pohjois-Espoo. Vuoteen 2024 Espoon väestö kasvaa 302 000 asukkaaseen kasvuprosentin ollessa 13,7. Samaan aikaan Helsingin väestökasvu on 9,2 % ja Vantaan 10,4 %. Koko Suomen väestömäärän kasvuprosentti on 3,3. Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015 3
Espoon tilastoalueiden suuruusjärjestys pysyy samana tulevaisuudessa, mutta tilastoalueiden kasvuvauhti vaihtelee suuresti. Suurimpia kasvajia on Henttaa-Suurpelto, jonka kasvunvauhti on yli 150 %. Muita suuria kasvajia ovat Saunalahti (46,7 %) ja Nuuksio-Nupuri (52,7 %). Suuralueista Espoon kasvunvauhdin ohittavat Suur-Tapiola (15,8 %), Suur-Kauklahti (28,9 %) ja Pohjois-Espoo (27,9 %). Espoon houkuttelevuus ja kasvu eivät ole yllätys, sillä espoolaiset ovat hyvin tyytyväisiä asukkaita. Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi tuntevien osuus on Suomen suurista kunnista korkein, 60,8 %. Helsingin osuus on 56 % ja Vantaan 54,6 %. (Kaikkonen R et al. 2015) Espoolaiset antoivat Espoon kuntapalveluille kokonaisarvosanaksi 7,75 (Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa, 2015, 4). Väestön ikärakenne Kuva 1: Espoon ikärakenne tilastoalueittain 1.1.2015 (Espoon kaupunki; Helsingin kaupunki; Vantaan kaupunki) Vuoden 2015 alussa Espoon väestörakenne oli nuori. Joka viides espoolainen on viisitoistavuotias tai nuorempi. Nuorten osuus on matalampi koko Suomessa (17,4 %) ja Helsingissä (14,7 %). Vantaan nuorten osuus (19,3 %) on lähellä Espoota. Työikäisten osuus on Espoossa (65,7 %) matalampi kuin Helsingissä (69 %) tai Vantaalla (66,3 %), mutta korkeampi kuin koko Suomessa (62,6 %). Ikääntyneiden ihmisten osuus on matalampi Espoossa (13,6 %) kuin Helsingissä (16,4 %), Vantaalla (14,5 %) tai koko Suomessa (19,9 %). Espoon tilastoalueista Otaniemi erottuu selvästi. Otaniemen asukkaista 94,2 prosenttia on 16 64-vuotiaita, jolloin lasten ja ikääntyneiden osuudet jäävät pieniksi. Asian selittää yliopisto- eli kampusalue, sillä Otaniemessä sijaitsee Aalto-yliopiston insinööritieteiden, kemian tekniikan, perustieteiden ja sähkötekniikan korkeakoulut. Muilla Espoon tilastoalueilla alle 15-vuotiaiden osuus vaihtelee 16,3 30,5 prosentin välillä. Alueet, joissa nuoria on paljon, ovat yleensä pientalovaltaisia. Nuorten osuus on suuri Espoon etelä- ja länsialueilla, joissa asukastiheys on matala, kuten Kurttila-Vanttila, Vanhakartano-Röylä ja Muurala-Gumböle. Etelä- ja itäosat, joissa nuorten osuus ylittää 25 prosenttia, ovat Saunalahti, Nöykkiö-Latokaski ja Mankkaa. Alueista Saunalahti on 4 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015
ainoa, jossa pientalojen osuus jää alle 50 prosenttia. Etelä- ja Itä-Espoossa nuorten osuus on pienin. Alueet, joissa nuorten osuus on alle 20 prosenttia, ovat Haukilahti-Westend, Sepänkylä, Kanta-Leppävaara, Olari, Matinkylä, Kanta-Espoonlahti ja Kanta-Tapiola. Jos Otaniemeä ei oteta huomioon, työikäisten osuus vaihtelee 56,9 72,5 prosentin välillä. Suurin osuus on Henttaa-Suurpellossa. Työikäisten osuus on erityisen suuri väestömäärältään suurilla tilastoalueilla, kuten Kanta-Leppävaarassa, Kanta-Espoossa ja Kilo-Karakalliossa. Väestömäärän lisäksi näillä alueilla on suuri vieraskielisten osuus. Pienimmät osuudet ovat väestömäärältään pienillä tilastoalueilla kuten Nuuksio-Nupuri, Kurttila-Vanttila ja Laaksolahti ja suurituloisilla tilastoalueilla kuten Haukilahti-Westend, Suvisaaristo ja Mankkaa. Espoossa eläkeikäisten osuus on monella alueella käänteinen nuorten osuuden kanssa. Alueet, joissa eläkeikäisten osuus on yli 20 prosenttia, ovat Haukilahti-Westend, Suvisaaristo, Kanta-Espoonlahti, Kanta-Tapiola ja Nuuksio-Nupuri. Alueita, joissa osuus on alle 10 prosenttia, on useita. Monet niistä, kuten Vanhakartano- Röylä, Muurala-Gumböle, Bemböle ja Kurttila-Vanttila, sijaitsevat Espoon pohjois- ja itäosissa. Pienin eläkeikäisten osuus, jos Otaniemeä ei oteta mukaan, on Henttaa-Suurpellossa. Henttaa-Suurpelto on Espoon uusimpia ja kasvavimpia asuinalueita. Suomen-, ruotsin- ja vieraskieliset Kuva 2: Suomen-, ruotsin- ja vieraskielisten osuus väestöstä 1.1.2015 (Espoon kaupunki; Helsingin kaupunki; Vantaan kaupunki) Espoo jakaantui 1.1.2015 äidinkielellisesti seuraavasti: 79,1 % suomenkielisiä, 7,6 % ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä 13,3 %. Suomenkielisten osuus on vähentynyt 3,3 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisten 0,6 vuodesta 2011. Vieraskielisten osuus on kasvanut 3,9 prosenttiyksikköä. Suomenkielisten osuus Espoossa on matalampi kuin Helsingissä (80,8 %), Vantaalla (82,9 %) ja koko Suomessa (89 %). Ruotsinkielisten osuus on kuitenkin korkeampi kuin Helsingissä (5,8 %), Vantaalla (2,7 %) ja koko Suomessa (5,7 %). Vieraskielisten osuus on matalampi kuin Vantaalla (14,4 %) ja Helsingissä (13,5 %), mutta korkeampi kuin koko Suomessa (5,7 %). Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015 5
Suomenkielisten osuus Espoon tilastoalueilla vaihtelee 61,7 88,7 prosentin välillä. Yli 87 prosentin osuudet ovat Laaksolahdessa, Kalajärvi-Lakistossa ja Vanhakartano-Röylässä. Vähiten suomenkielisiä on Suvisaaristossa (61,7 %). Seuraavaksi vähiten (alle 70 %) on Sepänkylässä ja Otaniemessä. Eniten ruotsinkielisiä on Suvisaaristossa (34,8 %) ja Sepänkylässä (23,8 %), joten suomenkielisten pienempi osuus ei automaattisesti tarkoita suurta vieraskielisten osuutta. Vähiten (alle 5 %) ruotsinkielisiä on Otaniemessä, Kalajärvi-Lakistossa, Laajalahdessa ja Kanta-Leppävaarassa. Eniten vieraskielisiä on opiskelijakaupunginosa Otaniemessä (27 %). Vieraskielisten osuus on korkea väestömäärältään suurilla tilastoalueilla: Kanta-Espoossa, Kilo-Karakalliossa, Matinkylässä, Kanta-Leppävaarassa ja Kanta-Espoonlahdessa. Matalin (alle 6 %) vieraskielisten osuus on tilastoalueilla, joissa ruotsinkielisten osuus on yli 10 prosenttia pois lukien Matinkylä ja Sepänkylä. Nämä alueet ovat Haukilahti-Westend, Kurttila- Vanttila, Nuuksio-Nupuri ja Suvisaaristo. Myös Laaksolahdessa on vieraskielisten osuus pieni. Ennusteen mukaan vieraskielisten määrä kasvaa Espoossa vuodesta 2015 vuoteen 2024 84 000:aan ja osuuden ennustetaan kasvavan 13,3 prosentista 26 prosenttiin (Jokiranta, 2015). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Taulukko 2 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 31.12.2013 24 Mankkaa 60,0 23 Haukilahti-Westend 59,3 21 Kanta-Tapiola 57,9 25 Laajalahti 54,2 14 Laaksolahti 52,8 32 Olari 51,9 45 Suvisaaristo 50,6 16 Sepänkylä 50,3 42 Saunalahti 48,9 43 Nöykkiö-Latokaski 48,5 52 Kurttila-Vanttila 46,9 44 Kaitaa 46,7 11 Kanta-Leppävaara 45,3 15 Viherlaakso-Lippajärvi 45,2 Koko Espoo 45,0 33 Henttaa-Suurpelto 44,6 63 Bemböle 43,9 31 Matinkylä 41,4 71 Vanhakartano-Röylä 40,2 13 Kilo-Karakallio 40,1 41 Kanta-Espoonlahti 40,0 62 Muurala-Gumböle 37,9 51 Kanta-Kauklahti 36,8 64 Nuuksio-Nupuri 36,5 61 Kanta-Espoo 36,3 72 Kalajärvi-Lakisto 34,7 22 Otaniemi 28,0 Helsinki 39,5 Vantaa 30,2 Suomi 29,3 Lähde: Tilastokeskus Kartta 2: Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 31.12.2013 (Tilastokeskus) Vuoden 2013 lopussa Espoossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (45 %) oli hyvin korkea verrattuna koko Suomeen (29,3 %) ja selkeästi Helsinkiä (39,5 %) ja Vantaata (29,3 %) korkeampi. Itse asiassa jokaisella Espoon tilastoalueella, paitsi Otaniemessä (28 %), joka on opiskelijakaupunginosa, on korkeampi osuus kuin koko Suomessa. 6 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015
Jos Otaniemeä ei lasketa mukaan, Espoon matalimmat korkeakoulutettujen osuudet löytyvät Länsi- ja Pohjois-Espoon tilastoalueilta. Alle 40 prosentin osuuksien tilastoalueita ovat Muurala-Gumböle, Kanta-Kauklahti, Nuuksio-Nupuri, Kanta-Espoo ja Kalajärvi-Lakisto. Kalajärvi-Lakiston korkeakoulutettujen osuus on 34,7 prosenttia. Espoossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on kasvanut 1,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2009. Korkeakoulut ovat avainasemassa väestönkeskittymisen kannalta, sillä korkeaa osaamista tarvitsevat yritykset hakeutuvat teorian mukaan paikkakunnille, joista löytyy korkeasti koulutettua väestöä. Tämän seurauksena alueelle syntyy muutakin palveluliiketoimintaa, joka ohjaa myös vähemmän koulutetun väestön keskittymistä. (Vartiainen, 2015, 20) Tulot Kuva 3: Tulot työvoimaan kuuluvaa tulonsaaja kohti, 1000, 2013 (Tilastokeskus) Työvoimaan kuuluvien tulonsaajien tulojen indikaattori keskittyy työssä olevien tuloihin. Työvoiman ulkopuolella olevien, esimerkiksi 0-14-vuotiaiden ja eläkkeelle jääneiden, tuloja ei ole huomioitu. Espoolaiset tulonsaajat tienasivat vuonna 2013 keskimäärin enemmän kuin suomalaiset, helsinkiläiset ja vantaalaiset. Espoon keskiarvo oli 48 992, kun Helsingin oli 40 620, Vantaa 37 320 ja Suomi 33 737. Espoolaisten tulot eroavat hyvin samalla tavalla koulutustason kanssa kotimaisessa vertailussa. Jälleen kerran opiskelijakaupunginosa Otaniemi erottuu joukosta. Sen tulotaso on selkeästi alhaisin (20_372_ ). Muut tilastoalueet ovat yli koko Suomen tason. Matalimman tulotason (alle 42 000 ) tilastoalueet ovat Henttaa-Suurpelto, Kanta-Espoo, Kilo-Karakallio ja Kanta-Leppävaara, joista kolme jälkimmäistä on keskusalueita. Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015 7
Tulotaso on yhteydessä koulutustason kanssa, joten alueilla, joilla on korkeakoulutettuja, on myös suurituloisia. Espoon korkeimman tulotason alueita ovat Kaitaa, Suvisaaristo ja Haukilahti-Westend, joiden keskimääräiset tulot olivat yli 80 000. Kaitaan tulotaso (104 750 ) erosi kolmikosta selvästi. Yli 50 000 tienasivat myös seuraavien tilastoalueiden asukkaat: Kurttila-Vanttila, Nöykkiö-Latokaski, Kanta-Tapiola, Sepänkylä, Saunalahti, Laajalahti, Laaksolahti ja Mankkaa. Espoolaisista 25,9 prosenttia koki hankaluuksia kattaa tuloilla kotitalouden menoja vuosina 2013 2015. Luku on selkeästi alhaisempi kuin Helsingin (31,7 %), Vantaan (32,8 %) ja Suomen (32,3 %). (Kaikkonen R et al. 2015) Espoon väestörakenteen näkee selkeästi valtionveronalaisista tuloista, sillä vain 16,1 prosenttia tuloista oli eläketuloja. Espoon eläketulojen osuus on selkeästi matalampi kuin Helsingin (20,5 %) ja Suomen (22,9 %) ja hieman matalampi kuin Vantaan (17,1 %). 77 prosenttia Espoon tuloista oli palkkatuloja ja loput (10,8 %) pääomatuloja. (Vartiainen, 2015, 32) Sairastavuusindeksi Taulukko 3 Ikävakioitu sairastavuusindeksi (Suomi=100) 2013 24 Mankkaa 55,4 23 Haukilahti-Westend 56,4 14 Laaksolahti 60,9 52 Kurttila-Vanttila 63,9 33 Henttaa-Suurpelto 64,7 25 Laajalahti 64,9 21 Kanta-Tapiola 65,0 32 Olari 65,5 71 Vanhakartano-Röylä 65,7 42 Saunalahti 66,4 62 Muurala-Gumböle 68,5 43 Nöykkiö-Latokaski 72,1 16 Sepänkylä 73,7 31 Matinkylä 73,9 22 Otaniemi 74,0 44 Kaitaa 75,3 Koko Espoo 76,3 63 Bemböle 78,6 11 Kanta-Leppävaara 78,7 13 Kilo-Karakallio 79,3 41 Kanta-Espoonlahti 79,8 15 Viherlaakso-Lippajärvi 85,2 61 Kanta-Espoo 85,2 72 Kalajärvi-Lakisto 86,1 51 Kanta-Kauklahti 89,0 64 Nuuksio-Nupuri 89,3 45 Suvisaaristo * Helsinki 89,6 Vantaa 88,9 Lähde: Kansaneläkelaitos *Salassapitosäännön alainen tieto Kartta 3: Sairastavuusindeksi 2013 (Kansaneläkelaitos) Sairastavuusindeksi on Kansaneläkelaitoksen (KELA) tekemä indeksi, joka perustuu kolmeen muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Koko maan arvo on 100 ja tilastoalueiden indeksiä verrataan koko maahan. Espoolaisten terveyttävä mittaava sairastavuusindeksi on 76,3, joka on selkeästi parempi kuin kaikkien suomalaisten (100), helsinkiläisten (89,6) ja vantaalaisten (88,9). 8 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015
Sairastavuuteen vaikuttavat monet tekijät kuten väestön ikärakenne, työllisyystilanne sekä koulutus- ja tulotaso. Useat terveysriskit ja sairaudet kasaantuvat vähemmän koulutetuille, pienituloisille ja pitkäaikaistyöttömille. Täytyy muistaa myös, että hyvin toimiva terveydenhuolto voi näkyä korkeampana sairastavuutena, koska tauteja seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaasti. (Koskinen & Härkänen, 2015, 1) Espoon kaupungin sisällä sairastavuusindeksi vaihtelee 55,4 89,3 välillä. Sairastavuusindeksillä mitattuna Espoon terveimmät asukkaat löytyvät Mankkaalta (55,4). Mankkaan jälkeen matalimmat sairastavuusindeksit (alle 64) ja samalla myös terveimmät asukkaat löytyvät Haukilahti-Westendistä, Laaksolahdesta ja Kurttila- Vanttilasta. Kaikilla näillä alueilla on korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli Espoon keskiarvon. Korkeimmat sairastavuusindeksit (yli 85) löytyvät seuraavilta tilastoalueilta: Viherlaakso-Lippajärvi, Kanta-Espoo, Kalajärvi-Lakisto, Kanta-Kauklahti ja Nuuksio-Nupuri. Kanta-Espoota lukuun ottamatta alueet ovat harvaan asuttuja. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus on Espoossa 27,3 prosenttia. Luku on yli 30 000 asukkaan kunnista Suomen alhaisin. (Kaikkonen R et al. 2015) Vuonna 2015 tehdyn kyselyn mukaan espoolaiset olivat useammin tyytyväisiä kuin tyytymättömiä terveyskeskuksen lääkäri- ja hammaslääkäripalveluihin. Kunnan terveyskeskuksen lääkäripalveluja piti Espoossa vastaajista 61 prosenttia hyvin hoidettuna. Sairaalapalveluja piti Espoossa vastaajista 59 prosenttia hyvinä. (Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa, 2015, 13 35) Yksin asuvat ja perheväestö Kuva 4: Yksin asuvat ja perheväestö 1.1.2015 (Tilastokeskus) Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015 9
Vuoden 2015 alussa espoolaisista 19,8 prosenttia asui yksin ja 78,2 prosenttia kuului perheisiin. Koko Suomessa yksinasuvien osuus (26,9 %) oli korkeampi, mutta perheväestön osuus (74,6 %) oli matalampi kuin Espoossa. Samanlainen tilanne on myös Helsingissä ja Vantaalla. Helsingissä yksin asuvia oli 38 prosenttia väestöstä ja perheissä 65,3 prosenttia. Vantaalla yksinasuvien osuus oli 22,9 prosenttia ja perheväestön 76,8 prosenttia. Yksin asuvien osuus on keskittynyt Espoossa erityisesti keskusalueille, joissa on suhteellisesti paljon 1-2 huoneen asuntoja. Yli 19 prosenttia yksin asuvia on Kanta-Leppävaarassa, Otaniemessä, Kanta-Espoonlahdessa, Matinkylässä ja Kanta-Tapiolassa. Kaikilla näillä alueilla 1-2 huoneen asuntojen osuus on Espoon keskiarvon yläpuolella. Perheväestön osuus on käänteinen yksin asuvien osuuden kanssa kaikkialla Espoossa paitsi Otaniemessä, jossa asuu valtavasti opiskelijoita. Perheväestön osuus oli alle 76 prosenttia kaikilla viidellä alueella. Yksin asuvien osuus on pienin, alle kahdeksan prosenttia, Vanhakartano-Röylässä, Nöykkiö-Latokaskessa ja Mankkaalla. Näillä alueilla pientaloasuntojen osuus asuntokannasta on yli 86 prosenttia ja asunnot ovat reilusti suurempia kuin Espoossa keskimäärin. Perheväestön osuus on kaikilla kolmella alueella yli 90 prosenttia. Lapsiperheet Kuva 5: Lapsiperheiden osuus perheistä 1.1.2015 (Tilastokeskus) Lapsiperheitä, joissa oli vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi, oli Espoossa vuoden 2015 alussa 46,8 prosenttia perheistä. Osuus on merkittävästi Suomea (38,9 %) ja Helsinkiä (38,5 %) korkeampi ja hieman myös Vantaata (44,2 %) korkeampi. Eniten lapsiperheitä (yli 56 %) asuu Muurala-Gumbölessä, Vanhakartano-Röylässä ja Kurttila-Vanttilassa. Lapsiperheet ovat sijoittuneet Espoossa vähemmän tiheästi asutetuille alueille. Keskusalueista vain Kanta- Kauklahti ja Kanta-Espoo ylittävät Espoon keskiarvon, kun taas Kanta-Tapiola, Kanta-Espoonlahti, Matinkylä ja Kanta-Leppävaara alittavat sen. 10 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015
Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2015 -kyselyn (2015) mukaan lapsiperheet ovat tyytyväisiä Espoossa. 41 prosentti vastanneista piti lasten päivähoitoa hyvin hoidettuna. Vuonna 2012 Espoon lukema oli 37 prosenttia, kun Helsingin oli 29. Vastaajista 5 prosenttia ilmoitti olleen ongelmia päivähoitopaikan saannissa. Perheneuvolaa piti Espoossa vastaajista 15 prosenttia hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvon tasolla. Yksinhuoltajaperheet Taulukko 4 Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 1.1.2015 31 Matinkylä 27,4 13 Kilo-Karakallio 25,5 41 Kanta-Espoonlahti 25,1 33 Henttaa-Suurpelto 24,2 61 Kanta-Espoo 23,1 11 Kanta-Leppävaara 21,9 51 Kanta-Kauklahti 20,9 32 Olari 20,4 Koko Espoo 19,8 44 Kaitaa 19,7 62 Muurala-Gumböle 19,7 15 Viherlaakso-Lippajärvi 19,4 21 Kanta-Tapiola 18,6 23 Haukilahti-Westend 17,9 16 Sepänkylä 17,9 63 Bemböle 17,8 71 Vanhakartano-Röylä 15,6 43 Nöykkiö-Latokaski 15,2 25 Laajalahti 15,2 52 Kurttila-Vanttila 14,8 24 Mankkaa 13,6 64 Nuuksio-Nupuri 13,3 42 Saunalahti 13,2 72 Kalajärvi-Lakisto 12,9 45 Suvisaaristo 12,8 14 Laaksolahti 11,9 22 Otaniemi 9,5 Helsinki 27,8 Vantaa 24,5 Koko Suomi 20,8 Lähde: Tilastokeskus, Helsingin seudun aluesarjat Kartta 4: Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 1.1.2015 (Tilastokeskus; Espoon kaupunki; Helsingin kaupunki; Vantaan kaupunki) Espoossa kaikista perheistä yksinhuoltajaperheitä, joissa asui 0-17-vuotiaita lapsia vain toisen vanhemman kanssa, oli vuoden 2015 alussa 19,8 prosenttia. Espoossa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli matalampi kuin Suomessa (20,8 %), Helsingissä (27,8 %) ja Vantaalla (24,5 %). Osuus on suurempi kaupungeissa kuin maaseudulla. Myös Espoon sisällä yksinhuoltajaperheiden osuus noudattaa Suomen kaupunki-maaseutu -trendiä. Osuus vaihtelee 9,5 27,4 prosentin välillä. Osuus on erityisesti Pohjois- ja Länsi-Espoon harvaan asutuilla ja pientalovoittoisilla alueilla matalampi kuin keskusalueilla. Matalin osuus (alle 15,5) on Kurttila-Vanttilassa, Mankkaalla, Nuuksio-Nupurissa, Saunalahdessa, Kalajärvi-Lakistossa, Suvisaaristossa, Laaksolahdessa ja Otaniemessä. Eniten yksinhuoltajaperheitä on tiheästi asutuilla ja kerrostalovaltaisilla keskusalueilla. Vain kahdeksan tilastoaluetta ylittää Espoon keskiarvon (19,8 %). Nämä alueet ovat Matinkylä, Kilo-Karakallio, Kanta-Espoonlahti, Henttaa-Suurpelto, Kanta-Espoo, Kanta-Leppävaara, Kanta-Kauklahti ja Olari. Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015 11
Työvoimaosuus Kuva 6: Työvoimaosuus 15 74 vuotiaista 31.12.2013 (Tilastokeskus) Työvoimaosuus, eli työllisten ja työttömien osuus 15 74-vuotiaista, oli Espoossa vuoden 2013 lopussa 69,1 prosenttia. Vantaan työvoimaosuus (70,2 %) on hieman Espoota korkeampi. Espoon työvoimaosuus on kuitenkin Helsinkiä (67,6 %) ja koko Suomea (64,3 %) korkeampi. Työvoimaosuus Espoon sisällä vaihtelee 50,4 77,4 prosentin välillä. Kaksi tilastoaluetta, Otaniemi ja Suvisaaristo, erottuu selkeästi joukosta. Otaniemen työvoimaosuus on 50,4 prosenttia ja Suvisaariston 55,5. Näiden kahden selkeään erottumiseen vaikuttaa väestön ikärakenne. Nuorten (15 24 v.) ja ikääntyneiden (65 74 v.) osuudet työikäisistä ovat suuret ja nämä ryhmät ovat harvemmin työsuhteessa tai työttöminä kuin 25 64-vuotiaat. Tilastoalueilla, joissa työvoimaosuus on korkea, 25 64-vuotiaiden osuus on usein Espoon keskiarvoa korkeampi. Henttaa-Suurpellon työvoimaosuus (77,4 %) ja 25 64-vuotiaiden osuus (58,6 %) ovat Espoon korkeimmat. Yli 74 prosentin työvoimaosuus ylittyy myös Kurttila-Vanttilassa (74,8 %), Bembölessä (74,5 %) ja Saunalahdessa (74,0 %). 12 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015
Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus Taulukko 5 Työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työlliset x100) 31.12.2013 22 Otaniemi 1073,6 21 Kanta-Tapiola 191,2 13 Kilo-Karakallio 139,2 11 Kanta-Leppävaara 116,9 71 Vanhakartano-Röylä 112,8 63 Bemböle 105,9 Koko Espoo 96,0 24 Mankkaa 84,3 52 Kurttila-Vanttila 81,6 32 Olari 73,2 72 Kalajärvi-Lakisto 67,3 44 Kaitaa 65,8 62 Muurala-Gumböle 63,8 25 Laajalahti 60,9 61 Kanta-Espoo 55,6 64 Nuuksio-Nupuri 52,4 16 Sepänkylä 50,4 23 Haukilahti-Westend 43,8 31 Matinkylä 39,3 42 Saunalahti 38,5 43 Nöykkiö-Latokaski 37,0 15 Viherlaakso-Lippajärvi 32,8 51 Kanta-Kauklahti 31,4 45 Suvisaaristo 30,6 41 Kanta-Espoonlahti 29,1 14 Laaksolahti 17,3 33 Henttaa-Suurpelto 16,4 Helsinki 129,0 Vantaa 105,8 Suomi 100,0 Lähde: Tilastokeskus 2015 Kartta 5: Työpaikkaomavaraisuus 31.12.2013 (Tilastokeskus) Työpaikkaomavaraisuus osoittaa alueen työpaikkojen ja alueella asuvien työllisen työvoiman suhdetta alueella. Vuoden 2013 lopussa Espoossa oli 120 247 työpaikkaa. Samaan aikaan 125 228 espoolaista kuului työlliseen työvoimaan, jolloin kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 96,0 prosenttia. Teoreettisesti ajateltuna melkein kaikki espoolaiset käyvät töissä Espoossa, vain neljä prosenttia käy kunnan ulkopuolella töissä. Työpaikkojen suhde työllisten lukumäärään on merkittävästi korkeampi Vantaalla (105,8 %) ja yhä korkeampi Helsingissä (129,0 %) verrattuna Espooseen. Suomen työpaikkaomavaraisuudeksi on merkitty 100, sillä on käytännössä mahdotonta asua Suomessa ja työskennellä ulkomailla. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus jakaantuvat Espoon tilastoalueilla hyvin epätasaisesti. Esimerkiksi Otaniemessä työpaikkoja oli vuoden 2013 lopussa 19 025, kun taas Henttaa-Suurpellossa työpaikkoja oli 233. Suurin osa Espoon työpaikoista on keskittynyt itäosaan. Suurin työpaikkaomavaraisuus (1073,6 %) on Otaniemessä. Yliopistoalue on houkutellut hyvin paljon yrityksiä. Työpaikkoja on myös paljon Kanta-Tapiolassa (18 272), Kilo-Karakalliossa (9 818) ja Kanta-Leppävaarassa (17 428). Vanhakartano-Röylän ja Bembölen työpaikkaomavaraisuus on myös yli Espoon keskiarvon, koska alueilla on suhteellisen vähän asukkaita. Espoossa 57 % asukkaista piti asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittelua hyvin hoidettuna. Liikenneoloja autoilijan kannalta piti Espoossa 75 prosenttia hyvin hoidettuna ja julkista liikennettä 74 prosenttia. (Kaupunkija kuntapalvelut Espoossa, 2015, 74 93) Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015 13
Suuralueiden työpaikat toimialoittain Kuva 7: Työpaikat toimialoittain (TOL 2008) 31.12.2013 (Tilastokeskus) Espoon työpaikkojen elinkeinojakauma eroaa jonkin verran Suomen jakaumasta. Espoossa koko Suomea suuremmat alat ovat kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta (Espoossa 23,6 % vrt. 15,5 % koko Suomessa), informaatio ja viestintä (8,5 % vrt. 3,7 %), rahoitus- ja vakuutustoiminta (3,9 % vrt. 2,0 %) ja asiantuntija-alat (10,0 % vrt. 5,4 %). Pienemmät toimialat Espoossa ovat teollisuus (15,6 % vrt. 17,3 %), rakentaminen (4,9 % vrt. 6,6 %), kuljetus ja varastointi (3,7 % vrt. 6,3 %), kiinteistöalan toiminta (0,7 % vrt. 0,9 %), yhteiskunnalliset palvelut (25,2 % vrt. 33,2 %) ja muut (4,0 % vrt. 9,1 %). Kuten aikaisemmassa osiossa todettiin, Espoon tilastoalueilla vaihtelevat työpaikkojen määrät suuresti. Näin on myös toimialojen kanssa. Suuralueittain tarkasteltuna Suur-Tapiolassa on eniten työpaikkoja (43 287), joista informaatio ja viestinnän (13,8 %), asiantuntija-alojen (14,7 %) ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan (6,5 %) osuudet ovat Espoon korkeimmat. Pohjois-Espooseen on keskittynyt rakentaminen (18,8 %). Vanha-Espoon suuralue on keskittynyt erityisesti yhteiskunnallisiin palveluihin, sillä alan osuus on jopa 58,9 prosenttia. Suur- Kauklahdessa on teollisuudessa (21,9 %) sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa (8,6 %) kaupungin korkeimmat osuudet. Suur-Matinkylässä on kaupungin korkeimmat osuudet kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (36,2 %) ja kiinteistöalan toiminnassa (1,7 %). Vaikka Suur-Leppävaarassa on melkein 30 000 työpaikkaa, ei yhdenkään toimialan osuus nouse Espoon suurimmaksi. 14 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015
Työttömyys Kuva 8: Työttömyysaste 31.12.2014 (Tilastokeskus) Espoon työttömyysaste oli vuoden 2014 lopussa 9,8 prosenttia ja vuoden 2015 10,9 prosenttia, kun vuonna 2010 työttömiä oli 5,9 prosenttia työvoimasta. Koko Suomen työttömyysaste oli vuonna 2014 Espoota selkeästi korkeampi (13,9 %). Samaan aikaan myös Vantaan (11,5 %) ja Helsingin (11,7 %) työttömyysasteet olivat korkeampia. Suurista kaupungeista pääkaupunkiseutu erottuu omaksi ryhmäkseen (Vartiainen, 2015, 16). Työttömyysaste vaihtelee Espoon tilastoalueiden välillä suuresti vuoden 2014 lopussa, mutta silti korkeinkin työttömyysaste on alle koko maan keskiarvon. Vaihteluväli on 3,4 12,7 prosenttia. Alhaisin työttömyysaste oli opiskelija-alueella Otaniemessä. Muuten työttömyysaste on matala pientalovaltaisilla ja vähemmän asutuilla tilastoalueilla, kuten Mankkaa (6,3 %), Laaksolahti (6,3 %), Kurttila-Vanttila (6,3 %) ja Suvisaaristo (6,8 %). Työttömyys keskittyy Espoossa tiheämmin asuttuihin alueisiin, joissa pientalojen osuus on kaupungin keskiarvoa matalampi. Espoon keskiarvo ylittyy Kanta-Leppävaarassa (10,0 %), Kilo-Karakalliossa (11,8 %), Kanta- Espoossa (12,0 %), Kanta-Espoonlahdessa (12,2 %), Kanta-Kauklahdessa (12,6 %) ja Matinkylässä (12,7 %). Keskiarvo ylittyy myös Viherlaakso-Lippajärvellä (9,9 %) ja Sepänkylässä (10,7 %), vaikka niiden pientalojen osuus on kaupungin keskiarvoa korkeampi. Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015 15
Nuorten työttömyys Kuva 9: 15 24-vuotiaiden työttömyysaste 31.12.2014 (Lähde: Tilastokeskus; Espoon kaupunki; Helsingin kaupunki; Vantaan kaupunki) Nuorten, eli 15 24-vuotiaiden ikäryhmän, työttömyys oli vuoden 2014 lopussa 10,9 prosenttia. Luku on matalampi kuin koko maan (18,4 %) ja Vantaan (11,1 %). Samaan aikaan Helsingissä nuorten työttömien osuus oli matalampi, 10,2 prosenttia. Nuorisotyöttömyysprosentit ovat yleisesti ottaen hieman korkeampia kuin yleinen työttömyysaste (Vartiainen, 2015, 18). Espoossa nuorten työttömyysasteen vaihteluväli on varsin suuri, 0-24,9 % prosenttia. Monilla alueilla työttömien lukumäärät jäävät niin mataliksi, etteivät kaikki alueet ole kovin vertailukelpoisia. Korkein aste, 24,9 prosenttia, on Kanta-Kauklahdessa. Kanta-Kauklahdessa nuoret työttömät ovat lukumäärältään huomattava ryhmä. Yli 15 prosentin osuus ylittyy myös Kilo-Karakalliossa (15,9 %) ja Muurala-Gumbölessä (15,3 %). Tilastoalueita, joilla nuorten työttömien määrä on tilastollisesti merkitsevä, mutta työttömyysaste jää alle 10 prosentin, ovat Haukilahti-Westend (5,2 %), Kanta-Tapiola (6,1 %), Kaitaa (9,1 %) ja Laaksolahti (9,5 %). 16 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015
1-2 huoneen asunnot Taulukko 6 1-2 huoneen asuntojen osuus asuntokannasta 31.12.2014 22 Otaniemi 61,0 31 Matinkylä 53,2 11 Kanta-Leppävaara 51,3 33 Henttaa-Suurpelto 50,7 61 Kanta-Espoo 46,9 13 Kilo-Karakallio 44,5 21 Kanta-Tapiola 43,6 41 Kanta-Espoonlahti 43,3 Koko Espoo 39,0 15 Viherlaakso-Lippajärvi 37,5 32 Olari 37,1 16 Sepänkylä 36,9 51 Kanta-Kauklahti 36,3 42 Saunalahti 33,9 72 Kalajärvi-Lakisto 29,1 63 Bemböle 28,8 62 Muurala-Gumböle 28,8 23 Haukilahti-Westend 26,7 44 Kaitaa 26,0 52 Kurttila-Vanttila 23,0 71 Vanhakartano-Röylä 21,0 25 Laajalahti 21,0 14 Laaksolahti 18,2 43 Nöykkiö-Latokaski 16,4 64 Nuuksio-Nupuri 14,5 45 Suvisaaristo 11,6 24 Mankkaa 8,5 Helsinki 59,3 Suomi 44,5 Vantaa 44,3 Lähde: Tilastokeskus Kartta 6: 1-2 huoneen asuntojen osuus asuntokannasta 31.12.2014 (Tilastokeskus) Espoossa 1-2 huoneen asuntojen osuus (39,0 %) on selkeästi matalampi kuin Helsingissä ja hieman matalampi kuin Vantaalla (44,3 %) ja Suomessa (44,5 %). Perhekoot ovat suurempia Espoossa ja Vantaalla kuin Helsingissä (Vartiainen, 2015, 7). Suurin osa Suomen väestöstä keskittyy taajamiin. Kun tarkastellaan pitkällä aikavälillä, vain kaksioiden ja asuntojen, joissa on viisi huonetta tai enemmän, määrät ovat kasvaneet Suomessa ja suurissa kaupungeissa. Tämä ei tarkoita, että erillistalojen määrä olisi kasvanut, vaan uudistuva asuntokanta tuo mukanaan entistä suurempia asuntoja. (Vartiainen, 2015, 6) Espoon sisällä 1-2 huoneen asuntojen osuus asuntokannasta vaihtelee paljon. Erityisesti Pohjois-Espoon tilastoalueilla; Nuuksio-Nupuri (14,5 %), Vanhakartano-Röylä (21,0 %), Kalajärvi-Lakisto (29,1), Bemböle (28,8 %) ja Muurala-Gumböle (29,1 %), osuudet ovat Espoon keskiarvoa alemmat. Myös Etelä-Espoosta löytyy matalan osuuden alueita kuten Mankkaa (8,5 %), Suvisaaristo (11,6 %), Nöykkiö-Latokaski (16,4 %) Laaksolahti (18,2 %) ja Laajalahti (21,0 %). Eniten pienasuntoja on kaupungin tiheämmin asutuilla alueilla. Yli 50 prosentin osuudet ovat Otaniemessä (61,0 %), Matinkylässä (53,2 %), Kanta-Leppävaarassa (51,3 %) ja Henttaa-Suurpellossa (50,7 %). Yli 40 prosentin osuus ylittyy Kanta-Espoossa (46,9 %), Kilo-Karakalliossa (44,5 %), Kanta-Tapiolassa (43,6 %) ja Kanta-Espoonlahdessa (43,3 %). Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015 17
Vuokra-asunnot Kuva 10: Vuokra- ja kaupungin vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta 31.12.2014 (Tilastokeskus; Espoon kaupungin tekninen ja ympäristötoimi; Helsingin kaupungin tietokeskus; Vantaan kaupungin tietopalveluyksikkö) Vuoden 2014 lopussa Espoon asunnoista 35,5 prosenttia oli vuokra-asuntoja. Samaan aikaan koko maassa vuokra-asuntoja oli 31,0 prosenttia. Kaupungeissa vuokra-asuntoja on enemmän suuremman kerrostaloasuntojen osuuden ja lyhyempien asumisaikojen vuoksi. Vantaalla vuokra-asuntoja oli suhteellisesti hieman enemmän (36,4 %) ja Helsingissä merkittävästi enemmän (46,4 %). Vuokra-asuntojen osuuden vaihtelu on Espoossa suurta. Suurin vuokra-asuntojen osuus (90,3 %) on Otaniemessä. Suurin osa alueen asukkaista on opiskelijoita, jotka asuvat opiskelijavuokra-asunnoissa. Espoon keskiarvo ylittyy monilla keskusalueilla, joilla asutaan tiheämmin. Yli 40 prosentin osuus ylittyy Matinkylässä (49,5 %), Kilo-Karakalliossa (46,3 %), Kanta-Espoossa (45,7 %), Kanta-Kauklahdessa (44,3 %) ja Kanta- Leppävaarassa (42,6 %). Espoon keskiarvo ylittyy myös Henttaa-Suurpellossa ja Kalajärvi-Lakistossa, joissa on rakennettu paljon vuokra-asuntoja viime vuosina. Vähiten vuokra-asuntoja Espoossa vuoden 2014 lopussa oli pientalovaltaisilla alueilla. Nöykkiö-Latokaskessa, Mankkaalla, Laaksolahdessa, Suvisaaristossa ja Nuuksio-Nupurissa vuokra-asuntoja on alle 20 prosenttia kaikista asunnoista. Espoossa on kaupungin vuokra-asuntojen osuus kaikista vuokra-asunnoista (33,1 %) korkeampi kuin Vantaalla (27,2 %) Vantaalla kaupungin vuokra-asuntoja on 9,9 prosenttia kaikista asunnoista, kun Espoossa luku on 11,7. Helsingissä on eniten kaupungin vuokra-asuntoja; 36,6 prosenttia vuokra-asunnoista on kaupungin, jolloin 17,0 prosenttia kaikista asunnoista on kaupungin vuokra-asuntoja. 18 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015
Kaupungin vuokra-asuntojen osuus kaikista asunnoista vaihtelee Espoon sisällä välillä 0-24,3 prosenttia. Kaupungin vuokra-asuntoja on paljon keskusalueilla kuten Kanta-Kauklahti, Kilo-Karakallio, Matinkylä ja Kanta-Espoo. Näillä alueilla vuokra-asunnoista yli 30 prosenttia on kaupungin. Vielä korkeampi osuus vuokra-asunnoista on Sepänkylässä, Muurala-Gumbölessä ja Vanha-Kartanossa. Näiden alueiden kaikista vuokra-asunnoista yli 70 prosenttia on kaupungin, Sepänkylässä ja Muurala-Gumbölessä yli 23 prosenttia kaikista asunnoista on kaupungin vuokra-asuntoja. Kaupungin vuokra-asuntojen osuudet vuokra-asunnoista ovat erityisen matalia alueilla, joissa vuokra-asuntojen osuudet ovat matalia. Näitä alueita ovat muun muassa Laaksolahti, Suvisaaristo ja Nuuksio-Nupuri. Kanta-Tapiolassa vuokra-asuntojen osuus on 31,5 prosenttia, mutta niistä vain 8,2 prosenttia on kaupungin. Otaniemessä vuokra-asuntoja on peräti 90,3 prosenttia, mutta vuokranantajina ovat Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö. Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2015 -tutkimuksen (2015, 95) mukaan vuokra-asunnon saantia piti Espoossa vastaajista 10 % hyvin hoidettuna. Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa luku on matalampi kuin muualla Suomessa. Ahtaasti asuvat Kuva 11: Ahtaasti asuvien osuus asuntokunnista 31.12.2014 (Tilastokeskus) Normi 4:n mukaiseksi ahtaasti asuvaksi asuntokunnaksi lasketaan asuntokunnat, joissa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huoneeksi. Ahtaasti asuvien osuus asuntokunnista oli 9,5 prosenttia Espoossa vuoden 2014 lopussa. Osuus on ollut viime vuosina pienoisessa nousussa, kuten muissakin suurissa kaupungeissa. Ilmiötä selittää muun muassa jäljessä laahaava asuntorakentaminen tai korkeaksi nousseet asuntojen hinnat ja asumiskustannukset. (Vartiainen, 2015, 8) Ahtaasti asuvien osuus asuntokunnista Espoossa, Helsingissä (10,7 %) ja Vantaalla (10,2 %) onkin korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (7,8 %). Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015 19
Espoossa ahtaasti asuvien osuus on matalimmillaan (alle 7 %) Suvisaaristossa, Haukilahti-Westendissä, Laaksolahdessa ja Kanta-Tapiolassa. Kaikilla näillä alueilla on Espoon keskiarvoa korkeampi tulotaso. Alueet ovat myös pientalovoittoisia, Kanta-Tapiolaa lukuun ottamatta. Korkeampia ahtaasti asuvien asuntokuntien osuuksia on niin keski- kuin pienituloisillakin alueilla. Lapsiperheiden osuus on myös suuri ahtaammin asuvien tilastoalueilla. Yli 12 prosentin ahtaasti asuvien osuus ylittyy kolmella alueella: Vanhakartano-Röylä, Kanta-Espoo ja Laajalahti. Pientaloasunnot Taulukko 7 Pientaloasuntojen osuus asuntokannasta 31.12.2014 45 Suvisaaristo 97,5 64 Nuuksio-Nupuri 97,4 24 Mankkaa 95,6 43 Nöykkiö-Latokaski 90,0 71 Vanhakartano-Röylä 86,7 14 Laaksolahti 77,5 72 Kalajärvi-Lakisto 76,9 63 Bemböle 74,8 62 Muurala-Gumböle 73,1 44 Kaitaa 72,0 25 Laajalahti 70,3 52 Kurttila-Vanttila 67,2 16 Sepänkylä 59,9 51 Kanta-Kauklahti 57,8 42 Saunalahti 49,7 23 Haukilahti-Westend 49,5 15 Viherlaakso-Lippajärvi 46,7 Koko Espoo 40,9 32 Olari 35,3 61 Kanta-Espoo 31,6 13 Kilo-Karakallio 30,2 21 Kanta-Tapiola 25,4 41 Kanta-Espoonlahti 21,4 33 Henttaa-Suurpelto 20,9 11 Kanta-Leppävaara 20,5 31 Matinkylä 18,8 22 Otaniemi 1,5 Helsinki 13,2 Vantaa 37,3 Suomi 53,1 Lähde: Tilastokeskus Kartta 7: Pientaloasuntojen osuus asuntokannasta 31.12.2014 (Tilastokeskus) Erillisten pientalojen ja rivi- ja ketjutalojen pientaloasuntojen osuus oli Espoossa vuoden 2014 lopussa 40,9 prosenttia. Koko maan osuus oli korkeampi (53,1 %). Pientaloasuntojen osuus on yleensä korkeampi harvemmin asutuilla alueilla, joten pääkaupunkiseudulla pientaloasuntojen määrä on merkittävästi matalampi. Espoon osuus on korkeampi kuin Vantaan (37,3 %) ja Helsingin (13,2 %). Espoon pohjoisosien tilastoalueilla, kuten Nuuksio-Nupuri, Vanhakartano-Röylä ja Kalajärvi-Lakisto, pientalojen osuus on yli 70 prosenttia. Myös Itä- ja Etelä-Espoosta löytyy monia pieniä pientalovaltaisia alueita. Suvisaaristossa, Mankkaalla ja Nöykkiö-Latokaskessa pientalojen osuus on peräti yli 90 prosenttia. Keskusalueilla pientalojen osuus on selkeästi matalampi. Kanta-Tapiolassa, Kanta-Espoolahdessa, Kanta- Leppävaarassa ja Matinkylässä pientalojen osuus on alle 30 prosenttia. Otaniemessä, opiskelijakaupunginosassa, pientalojen osuus on Espoon matalin, vain 1,5 prosenttia. 20 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015
Asuinrakennukset valmistumisvuoden mukaan Kuva 12: Asuinrakennukset valmistumisvuosittain 31.12.2013 (Tilastokeskus) Espoo kaupunkina on melko nuori. Vasta vuonna 1972 Espoo sai kaupungin oikeudet. Toisen maailmansodan jälkeen käynnistettiin ensimmäisiä suuria rakennushankkeita. Vain 13,1 prosenttia asuinrakennuksista on rakennettu vuonna 1959 tai aikaisemmin. Suurin osa Espoon asuinrakennuksista (39,1 %) on 1980- ja 1990-luvulta. 2000-luvulla on rakennettu 28,3 prosenttia asuinrakennuskannasta, joten Suomessa (15,5 %) ja Helsingissä (15,8 %) rakennettiin asuinrakennuksia selkeästi ja Vantaalla (25,0 %) hieman vähemmän kuin Espoossa. Espoon uusimpia asuinalueita ovat Henttaa-Suurpelto, Kurttila-Vanttila ja Saunalahti, sillä suurin osa alueen asuinrakennuksista on 2000-luvulta. Myös Pohjois-Espoon tilastoalueilla Bembölessä, Kanta-Espoossa, Muurala-Gumbölessä ja Vanhakartano-Röylässä yli kolmannes asuinrakennuksista on 2000-luvulta. Vähiten uutta asuinrakennuskantaa (alle 20 %) on Suur-Tapiolan alueella. 1980- ja 1990-luvun asuinrakennusten osuus on suurin Sepänkylässä (61,8 %), Kanta-Espoonlahdessa (59,8 %) ja Kaitaalla (57,2 %). 1960- ja 1970- lukujen suurimmat osuudet ovat Olarissa (32,7 %), Kanta- Tapiolassa (36,9 %) ja Haukilahti-Westendissä (38,8 %). Otaniemen Teekkarikylän rakentaminen alkoi vuonna 1950. Yli kolmannes Otaniemen asuinrakennuksista (34,6 %) onkin rakennettu ennen 1960-lukua. Otaniemen Teekkarikylä toimi vuonna 2005 Helsingissä järjestettyjen yleisurheilun MM-kilpailujen kisakylänä ja saikin sen ansiosta kuusi uutta asuinrakennusta. Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015 21
Toimitilarakennusten kerrosala Kuva 13: Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m 2 ) osuus koko rakennuskannan kerrosalasta 31.12.2013 (Tilastokeskus) Toimitilarakennuksia ovat toimisto-, opetus-, teollisuus- ja liikenteen rakennukset. Toimitilarakennusten kerrosalan osuudella voidaan kuvata, onko alue enemmän asuin- vai työpaikka-alue. Espoon toimitilarakennusten kerrosalan osuus (33,8 %) on matalampi kuin Suomen (36,8 %), Helsingin (39,2) ja Vantaan (41,3 %). Kaikista Espoon tilastoalueista Otaniemi erottuu selkeästi. Asuinrakennusten kerrosalaa on erittäin vähän, sillä alueen rakennuskannan kerrosalasta on toimitilarakennuksissa 86,5 prosenttia. Espoon kaupungin keskiarvo (33,8 %) ylittyy kolmella keskusalueella: Kanta-Tapiola (45,9 %), Kanta-Leppävaara (36,7 %) ja Kilo-Karakallio (49,9 %). Myös Vanhakartano-Röylässä (54,2 %), Bembölessä (37,5 %), Nuuksio-Nupurissa (42,4 %) ja Kurttila-Vanttilassa (43,9 %) on kaupungin keskiarvoa korkeammat osuudet. Puhtaita asuinalueita (alle 13 %), joissa toimitilarakennusten osuus on merkittävästi alle Espoon keskiarvon, ovat Suvisaaristo (3,3 %), Laaksolahti (7,9 %), Sepänkylä (9,2 %) ja Haukilahti-Westend (12,5 %). 22 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015
2. Suuralueiden erityispiirteet Suur-Leppävaara Kuva 14: Suur-Leppävaaran profiili Väestömäärältään Suur-Leppävaara on Espoon seitsemästä suuralueesta suurin. Vuoden 2015 alussa asukkaita oli 65 824 ja ennusteen mukaan asukkaita on 73 292 vuonna 2024. Kasvuprosentti olisi 11,3, joka on hieman alle Espoon keskiarvon. Suuralueen ikärakenne on hyvin lähellä Espoon kaupungin ikärakennetta. Tilastoalueittain tarkasteltuna Suur-Leppävaaran alueilla ei ole suuria eroja. Kanta-Leppävaarassa työikäisten osuus on yli 70 prosenttia. Matalin osuus on Laaksolahdessa (62,1 %), jossa taas 7-15-vuotiaiden osuus on suuralueen korkein. Vieraskielisten osuus ylittää Espoon keskiarvon vain hieman. Suur-Leppävaarassa vieraskielisten osuus vaihtelee tilastoalueittain. Vieraskieliset keskittyvät tiheämmin asuttuihin Kanta-Leppävaaraan ja Kilo-Karakallioon. Näillä kahdella tilastoalueella on myös vuonna 2014 alueelle muuttaneiden osuudet suuralueen korkeimmat. Kilo-Karakallio on ainoa alue, jossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ei ylitä Espoon osuutta. Espoon sairastavuusindeksi alittuu vain Laaksolahdessa ja Sepänkylässä. Viherlaakso-Lippajärvellä indeksi ylittyy selkeästi, mutta alueella asuu myös enemmän eläkeikäisiä. Asuntokuntia kuvaavat luvut ovat väestön tapaan hyvin lähellä Espoon lukuja. Laaksolahdessa perheväestön osuus väestöstä ylittää Espoon osuuden selkeästi. Myös lapsiperheiden osuus perheistä on Kilo-Karakallion kanssa korkeampi kuin Espoon keskiarvo. Yksinhuoltajaperheitä on suhteellisesti enemmän kuin Espoossa kaikilla tilastoalueilla paitsi Laaksolahdessa. Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015 23
Työvoiman osuus on kaikilla alueilla hieman korkeampi kuin Espoon keskiarvo. Työpaikkaomavaraisuus on kaupungin keskiarvoa korkeampi Kanta-Leppävaarassa ja Kilo-Karakalliossa. Laaksolahti on ainoa tilastoalueista, jossa työttömyysaste oli alle Espoon asteen. Nuorten työttömyysaste jää myös alle Espoon keskiarvon, kuten myös Kanta-Leppävaarassa. Asuntokannassa Suur-Leppävaaran isoimmat tilastoalueet, Kanta-Leppävaara ja Kilo-Karakallio, erottuvat. Ne nostavat Suur-Leppävaaran osuudet yli Espoon keskiarvojen monella indikaattorilla. Kanta-Leppävaara ja Kilo-Karakallio ovat selkeästi kerrostalovaltaisia alueita, joissa 1-2 huoneen asuntojen ja vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta ylittää Espoon keskiarvon. Niillä kuten myös Viherlaaksossa asutaan hieman ahtaammin kuin Espoossa kesimäärin. Uusien asuinrakennusten kanta on hieman matalampi kuin kaupungissa keskimäärin. 2000 2013 valmistuneiden asuinrakennusten osuus kaikista asuinrakennuksista on korkeampi kuin Espoossa ainoastaan Kanta-Leppävaarassa ja Laaksolahdessa. Toimitilarakennusten kerrosalan osuus koko rakennuskannan kerrosalasta on Espoota korkeampi Kanta-Leppävaarassa ja selkeästi korkeampi Kilo- Karakalliossa. Suur-Tapiola Kuva 15: Suur-Tapiolan profiili Espoon suuralueista Suur-Tapiola on kolmanneksi suurin. Vuoden 2015 alussa asukkaita oli 44 427. Asukasmäärä kasvaa vuoteen 2024 15,8 prosenttia, jolloin asukkaita on 51 463. 0-6- ja 7-15-vuotiaiden osuudet ovat matalammat kuin Espoossa keskimäärin. Työikäisten osuus on Espoota korkeampi ainoastaan opiskelijaalueella Otaniemessä. Kanta-Tapiolassa ja Haukilahti-Westendissä 65-vuotiaiden osuus väestöstä on yli 20 prosenttia. Vieraskielisten osuus Suur-Tapiolassa on Espoon keskiarvoa matalampi, vaikka Otaniemessä osuus onkin 27 prosenttia. Suur-Tapiolan kaikilla tilastoalueilla, paitsi Otaniemessä, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ja tulot ovat kaupungin keskiarvoa selkeästi korkeammat. Ikävakioidulla sairastavuusindeksillä mitattuna kaikki tilastoalueet ovat terveempiä kuin Espoon asukkaat keskimäärin. 24 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015
Perheväestön ja lapsiperheiden osuudet ovat matalammat ja yksinasuvien osuudet koko kaupunkia korkeampia ikärakenteen mukaisesti. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on Espoon keskiarvoa matalampi. 36,0 prosenttia kaupungin työpaikoista sijaitsee Suur-Tapiolassa, sillä Kanta-Tapiolassa ja Otaniemessä on paljon työpaikkoja. Samasta syystä suuralueen työpaikkaomavaraisuus on yli 200 prosenttia, joka on kaupungin korkein. Työttömyysaste ja nuorten työttömyysaste ovat selkeästi kaupungin asteita matalampia. Nuorten työttömyysaste on ainoastaan Mankkaalla ja Laajalahdessa korkeampi kuin kaupungissa keskimäärin. Kuten työvoimassa, niin myös asumisessa Kanta-Tapiola ja Otaniemi erottuvat Suur-Tapiolan tilastoalueista. Espoolla ja Suur-Tapiolalla on sama kerrostalohuoneistojen osuus asuntokannasta. Yli 70 prosenttia asuntokannasta Kanta-Tapiolassa ja Otaniemessä on kerrostalohuoneistoja. Molemmilla alueilla 1-2 huoneen asuntoja asuntokannasta on yli 40 prosenttia. Asuntokanta Suur-Tapiolassa on varsin vanhaa ja vuokra-asuntoja on vähemmän kuin keskimäärin Espoossa. Asuinhuoneistoista alle 15 prosenttia on rakennettu 2000-luvulla. Vaikka Otaniemessä vuokra-asuntojen osuus asunnoista on yli 90 prosenttia, ei Suur-Tapiolan osuus ylitä Espoon keskiarvoa. Otaniemen lisäksi Laajalahdessa asutaan ahtaammin kuin Espoossa yleensä. Toimitilarakennusten kerrosalan osuus koko rakennuskannan kerrosalasta on Espoota korkeampi Suur-Tapiolassa, sillä Kanta-Tapiola ja varsinkin Otaniemi nostavat osuutta. Suur-Matinkylä Kuva 16: Suur-Matinkylän profiili Asukkaita Suur-Matinkylässä oli vuoden 2015 alussa 38 336, mutta asukasmäärä kasvaa Henttaa-Suurpellon kasvun vuoksi yli 45 000:een vuoteen 2024 mennessä. Henttaa-Suurpellon kasvuprosentti on tällöin yli 150 prosenttia. Henttaa-Suurpelto on yksi Espoon uusimmista asuinalueista, muuta vielä reilusti pienempi kuin Matinkylä ja Olari. Alueen 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä on ainoa, joka ylittää kaupungin keskiarvon. Matinkylän lisäksi Henttaa-Suurpellossa työikäisten osuus on korkeampi kuin Espoossa. Muilla tilastoalueilla eläkeikäisiä on suhteellisesti paljon. Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015 25
Matinkylässä vieraskielisten osuus on korkea, 18,6 prosenttia, ja se nostaa Suur-Matinkylän osuuden yli kaupungin keskiarvon. Olarissa taas on korkeakoulutettuja niin paljon, että Suur-Matinkylän osuus on korkeampi kuin kaupungissa keskimäärin. Korkeakoulutettu Olari on tilastoalueista ainoa, jonka tulot ovat suuremmat kuin kaupungissa keskimäärin. Suur-Matinkylän, kuten jokaisen sen tilastoalueen, ikävakioitu sairastavuusindeksi on Espoon keskimääräistä alempi. Asuntokunnat Suur-Matinkylässä eroavat Espoon keskimääräisestä asuntokunnasta. Lapsiperheiden osuus on pienempi kuin kaupungissa keskimäärin. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ja yksin asuvien osuus väestöstä ovat korkeammat kuin kaupungin osuudet. Yksin asuvien osuus yli 65-vuotiaista on Matinkylässä yli 40 prosenttia, mikä nostaa Suur-Matinkylän osuuden Espoon osuutta korkeammaksi. Henttaa-Suurpellon työvoimaosuus on korkea, 77,4 prosenttia, mutta pienenä tilastoalueena se ei pysty nostamaan Suur-Matinkylän osuutta yli Espoon. Työpaikkaomavaraisuus on kaikilla tilastoalueilla alempi kuin Espoossa keskimäärin. Olarissa työttömyysaste ja nuorten työttömyysaste ovat kaupungin keskimääräisiä asteita korkeammat. Suur-Matinkylä on hyvin kerrostalovaltaista aluetta, sillä kerrostalohuoneistojen osuus asuntokannasta on yli 70 prosenttia. Asuinrakennukset ovat melko vanhoja, sillä suuralueella alle neljännes asuinrakennuksista on rakennettu tällä vuosituhannella. Henttaa-Suurpellon uusien asuinrakennusten osuus on kuitenkin melkein 50 prosenttia. Vuokra-asuntojen osuus Suur-Matinkylässä on korkeampi kuin Espoossa. Myös 1-2 huoneen asuntojen osuus asuntokannasta on korkeampi, mutta ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnasta jää alle kaupungin keskiarvon. Matinkylässä ja Henttaa-Suurpellossa kaupungin osuus ylittyy vain hieman. Toimitilarakennusten kerrosalan osuus on suhteellisen matala, varsinkin Henttaa-Suurpellossa. Suur-Espoonlahti Kuva 17: Suur-Espoonlahden profiili 26 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015