Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista. Työllisyyden ja talouden kehitysarvio Talous kääntyi vahvaan nousuun vuonna 2004. Työllisyys alkoi kohentua viiveellä vuoden 2004 kesällä. Vuonna 2005 työllisyys edelleen kohenee. Kansainvälisen talouden ongelmat varjostavat vuotta 2006 ja työllisyyden paraneminen hidastuu. Rakenteellisten ongelmien takia työttömyys alenee hitaasti. Vuonna 2006 arvioidaan työttömiä työnhakijoita olevan 255 000 henkilöä keskimäärin. Hallitusohjelman työllistävä painotus edesauttaa työllisyyden elpymistä ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamista. Työpolitiikan strategiset tavoitteet Hallitus on ohjelmassaan asettanut tavoitteekseen työllisyyden lisäämisen vähintään 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteena on sellainen talouden ja työllisyyden kasvun ura, joka mahdollistaisi 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen seuraavan vaalikauden loppuun mennessä. Samalla hallituksen tavoitteena on, että työllisyysaste nousee ja työttömyys alenee jokaisen TE-keskuksen alueella. Hallituksen työllisyystavoitteet on vahvistettu työhallinnon toiminnan lähtökohdiksi työpolitiikan strategiassa vuosille 2003 2007 2010. Lisäksi työpolitiikan strategian tavoitteena on, että työttömyysaste laskee noin 6 prosenttiin vuonna 2007 ja 5 prosenttiin vuonna 2010, työelämästä poistutaan 2 3 vuotta nykyistä myöhemmin ja ikääntyneiden (55 64 -vuotiaiden) työllisyysaste nostetaan yli 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteina on, että rakenteellinen työttömyys alenee ja rekrytointiongelmat vähenevät. Työpolitiikan strategian päälinjaukset ovat: alennetaan rakenteellista työttömyyttä ja ehkäistään syrjäytymistä, varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus, parannetaan työn tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla, luodaan edellytyksiä aktiiviselle työperusteiselle maahanmuuttopolitiikalle, lisätään yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä. Työvoimapolitiikan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Vuoden 2006 talousarvion valmistelun yhteydessä työministeriö asettaa työvoimapolitiikalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet (tavoiteluvut lihavoituna): 2004 2005 2006 toteutuma arvio arvio/tavoite Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % 27 26 25 Rakennetyöttömyyden alentaminen Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään henkilöä keskimäärin 168 000 158 900 145 000 Työurien pidentäminen 2 3 vuodella Työllisen ajan odote 50-vuotiaille (vuotta) 8,8 9,0 9,2 Yllä kuvattujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi työhallinto seuraa strategisten toimintalinjausten toteutumista seuraavien tavoitteiden ja tunnuslukujen avulla (tavoiteluvut lihavoituina): Strategiset toimintalinjat 2004 2005 2006 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

toteutuma arvio/tavoite arvio/tavoite Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen Täyttyneiden työpaikkojen lukumäärä vähintään, yhteensä 320 000 350 000 370 000 Työnvälityksen markkinaosuus, % 63 64 65 Täyttyneiden työpaikkojen avoinna olon kesto, keskimäärin vrk 16 15 14 Avoimien työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, % 1,7 1,8 1,8 Pitkäaikaistyöttömyyden ennalta ehkäisy Virta yli 6 kk:n työttömyyteen enintään, henkilöä 125 000 116 200 Nuorten virta yli 3 kk:n työttömyyteen, henkilöä 50 000 45 000 40 000 Syrjäytymisen ehkäisy Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen: henkilöt, joille laadittu työnhakusuunnitelma, vähintään % yli 3 kk työttömänä olleista 50 90 Pitkäaikaistyöttömien lukumäärä keskimäärin 73 000 73 000 68 000 Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden lukumäärä keskimäärin 78 000 75 000 70 000 Työllisyyden politiikkaohjelma Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden laskeminen edellyttävät vahvaa yhteistyötä sekä ministeriö- että alue- ja paikallistasoilla. Osa työllisyysasteen nostoon ja työttömyyden laskuun tähtäävistä toimenpiteistä toteutetaan hallituksen poikkihallinnollisessa työllisyysohjelmassa. Sen painopiste on rakenteellisen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä. Työllisyysohjelmassa toteutetaan myös osaavan työvoiman saatavuuteen, työurien pidentämiseen ja työelämän kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Työllisyysohjelma toteutetaan hallituskaudella neljänä poikkihallinnollisena osahankkeena, jotka ovat 1) julkisen työvoimapalvelun palvelurakenteen uudistaminen, 2) työmarkkinatuen aktivointi, 3) työvoimapoliittiset aktiiviohjelmat ja koulutus sekä 4) työurien pidentäminen. EU:n työllisyyssuuntaviivat Jäsenmaat ottavat työllisyyspolitiikassaan huomioon EU:n työllisyyssuuntaviivat osana EU:n yhdennettyjä suuntaviivoja vuosille 2005 2008. Työllisyyssuuntaviivoilla vahvistetaan osaltaan Lissabonin strategian väliarvioinnin painottamaa näkökulmaa kasvun ja työllisyyden edistämisestä. Kevään 2005 Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti työllisyyssuuntaviivoilla tavoitellaan korkeaa työllisyyttä, edistetään työn laatua ja tuottavuutta sekä vahvistetaan sosiaalista ja alueellista koheesiota. Työllisyyssuuntaviivojen keskeiset painopisteet, joilla tavoitteisiin pyritään vastaamaan, ovat: 1) Ihmisten houkutteleminen työelämään ja pitäminen siellä, työvoiman tarjonnan lisääminen sekä sosiaaliturvajärjestelmien uudistaminen. 2) Yritysten ja työntekijöiden sopeutuvuuden parantaminen. 3) Inhimilliseen pääomaan panostamisen lisääminen paremman koulutuksen ja ammattitaidon kautta. Julkisen työvoimapalvelun organisoinnin ja ohjauksen uudistaminen Työministeriö käynnistää vuonna 2006 julkisen työvoimapalvelun organisointi- ja ohjausuudistuksen, jossa vahvistetaan työvoimatoimistojen ohjausta hallituksen ja ministeriön asettamien tulos- ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa asiakaspalvelulinjojen perustamisen ja tuloksellisuuden onnistuminen sekä asiakkaiden yhdenmukainen palvelu ja seudulliset erot huomioon ottava työllisyyspolitiikka. Työvoimatoimistoverkon hallinnollista tiivistämistä nopeutetaan ja toiminta-aluerajoja tarkistetaan työssäkäyntialueet huomioon ottaen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

niin, että toimistojen kokonaismäärä voi muodostua aiempaa noin 105 toimiston tavoitetta pienemmäksikin. Toimistojen toimintaa ja tulosta ryhdytään mittaamaan nykyistä laajemmalla mittaristolla ja käymään toimistojen kehittämistä tukevia keskusteluja toimistonjohtajien kanssa nykyistä selvästi useammin. Toiminnan tehostaminen edellyttää, että TE -keskuksissa on riittävät voimavarat kohdennettuna työvoimatoimistojen kehittävään ohjaamiseen. Keskuksissa tulee olla voimavarat myös palvelulinjojen kehittämisen tukeen. Työministeriö muuttaa omaa organisaatiotaan tehostaakseen toimistojen ohjausta ja palvelulinjojen kehittämistä. Työvoimatoimiston tehtävänä on julkisen työvoimapalvelun strategian suuntainen ja tehokas toimeenpano omalla toiminta-alueellaan. Työvoimatoimisto on työmarkkinakysymysten asiantuntija ja toimii aktiivisesti keskeisten kumppaneidensa kanssa alueen työllisyyden, hyvinvoinnin ja kasvun edistämiseksi. Toimisto huolehtii siitä, että toimintaympäristön haasteet ja asiakkaiden tarpeet tunnistetaan ja toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. TE-keskukset ja julkisen työvoimapalvelun työvoimatoimistot tekevät yhteistyötä yhteisten asiakkaiden palvelujen varmistamiseksi mm. seudullisten yrityspalvelujen tarjoamisessa ja kasvuyritysten palveluissa. Koska julkinen työvoimapalvelu keskittyy perustehtäväänsä, talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut hankitaan jatkossa perustettavilta valtionhallinnon palvelukeskuksilta tai muilta asiantuntijaorganisaatioilta. Työttömien määrän ja työvoimapolitiikan resurssien kehitys 2006 2004 2005 arvio/ toteutuma/ budjetoitu 1) varsinainen tilinpäätös talousarvio 2) Työttömät työnhakijat (keskimäärin kk:ssa) 288 400 272 000 255 000 Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR), milj. euroa 2 010 2 017 1 813 Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR) suhteessa työttömien lukumäärään, euroa 6 971 7 341 7 111 Työministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) 2006 2007 2008 2009 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset 252,2 80,4 6,0-338,6 Vuoden 2006 sitoumukset 78,0 181,7 80,2 6,0 345,9 Valtuudet yhteensä 330,2 262,1 86,2 6,0 684,5 Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2004 2006 v. 2004 tilinpäätös 1000 v. 2005 varsinainen talousarvio 1000 v. 2006 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2005 2006 1000 % 01. Työhallinto 59 762 58 116 59 791 1 675 3 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 199 061 222 640 224 427 1 787 1 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 1 811 428 1 774 680 1 568 404-206 276-12 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 86 716 79 961 85 978 6 017 8 1) Resurssit sisältävät 19,979 milj. euroa Kainuun itsehallintokokeilun piiriin kuuluvia määrärahoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

v. 2004 tilinpäätös 1000 v. 2005 varsinainen talousarvio 1000 v. 2006 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2005 2006 1000 % 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 25 789 28 618 26 618-2 000-7 Yhteensä 2 182 757 2 164 015 1 965 218-198 797-9 Henkilöstön kokonaismäärä 3 770 3 820 3 920 01. Työhallinto S e l v i t y s o s a : Työministeriö aloittaa vuonna 2006 uuden työpolitiikan ja työhallinnon strategian 2007 2010 2013 laadinnan. Ministeriö käynnistää julkisen työvoimapalvelun organisointi- ja ohjausuudistuksen, jossa tavoitteena on työvoimatoimistojen ohjauksen vahvistaminen tulostavoitteiden saavuttamiseksi sekä työvoimatoimistojen asiakkaiden yhdenmukaisen palvelun varmistaminen. Vuoden 2006 alussa voimaan tulevien työmarkkinatuen ja työllistämistukijärjestelmän uudistusten onnistunut toimeenpano varmistetaan ja seurataan uudistusten toteutumista. Saatetaan loppuun julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus ja seurataan uudistuksen onnistuneisuutta. Ministeriön tavoiteasettelu on osana työministeriön pääluokassa esitettyjä tavoitteita. Ministeriön tehtävänä on vaikuttaa omilla toimillaan siihen, että tavoitteet saavutetaan. Työelämän lainsäädännön painopisteet ovat vuonna 2006 yhteistoimintaa työpaikoilla koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen loppuun saattamisessa sekä perhevapaasäännösten kokonaistarkastelun ja ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja varmistavan ja heidän työehtojensa erimielisyyksiä koskevien lainsäädäntöhankkeiden valmistelussa. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet joko lainsäädännön tai muin keinoin tukea työntekijöiden asemaa yrityksen siirtäessä toimintojaan ulkomaille ja pienten yritysten työlainsäädännön tuntemuksen lisäämistä. Sisäinen tarkastus pyrkii osaltaan varmistamaan toiminnan tuloksellisuuden ja tehokkuuden, säädösten noudattamisen ja raportointijärjestelmien luotettavuuden. Tarkastustoiminnassa painottuvat erityisesti työhallinnon sisäisen valvonnan ja palveluprosessien arviointi sekä Euroopan sosiaalirahastovarojen tarkastukset tarkastussuunnitelmassa esitettävien painotusten mukaisesti. Henkilöstöpolitiikan toiminnallisena painopistealueena on uuden henkilöstöstrategian sekä sen mukaisten henkilöstösuunnitelmien toteuttaminen ja seuranta sekä uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto. Toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne varmistetaan ennakoivalla henkilöstöhallinnolla. Henkilöstöpolitiikkaa hoidetaan suunnitelmallisesti tavoitteena henkilöstörakenteen muuttaminen siten, että se parhaimmalla mahdollisella tavalla tukee työvoimapolitiikan uusien toimintarakenteiden ja toimintamallien käyttöönottoa ja vakiinnuttamista. Työhallinnon henkilöstön keski-ikä nousee lähivuosina. Erityistä huomiota kiinnitetään työkykyä ylläpitävän ja työhyvinvointia edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Työhallinnossa toteutetaan merkittävänä koulutusohjelmakokonaisuutena edelleen asiakaspalveluhenkilöstön, hallintohenkilöstön ja työpolitiikan asiantuntijoiden PD-koulutusohjelmia. Ohjelmien tavoitteena on osallistujien ammatillisen osaamisen syventäminen ja oman työn sekä työyhteisön kehittämisvalmiuksien lisääminen. Hallinnon johtamisen erikoisammattitutkinnolla syvennetään johdon tuki- ja koulutusprosesseja. Verkko-oppiminen otetaan käyttöön yhtenä monimuoto-opiskelun menetelmänä. Työvoimaopisto suunnittelee ja toteuttaa osaltaan hallinnonalan henkilöstökoulutusta sekä osallistuu TE-keskusten työvoimaosastojen ja työvoimatoimistojen kehittämistoimintaan. Työhallinnon organisaatioyksiköissä toimivuutta ja tuloksellisuutta kehitetään Euroopan laatupalkintomalliin perustuvalla toiminnan itsearvioinnilla ja arvioinnin perusteella toteutettavilla kehittämishankkeilla. Työhallinnossa on käynnistetty arvoprosessi, jonka tarkoituksena on määritellä ja vahvistaa työhallinnon organisaatioiden ja niiden henkilöstön toimintaa ohjaavat arvot. 2) Resurssit sisältävät 20,298 milj. euroa Kainuun itsehallintokokeilun piiriin kuuluvia määrärahoja. Resurssit eivät sisällä kuntien 240,443 milj. euron osuutta passiivisen työmarkkinatuen rahoituksesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä kuvataan käsitteellä henkilöstöinvestoinnit. Ne on jaettu kolmeen ryhmään: pätevyysinvestoinnit (koulutusajan palkat, muut koulutusmenot), työyhteisön tilan investoinnit (yhteistoiminta, työsuojelu, väestönsuojelu, ammattiyhdistystoiminta) sekä työkykyinvestoinnit (terveyden ja sairauden hoito, virkistystoiminta, vuosiloma-ajan palkat, työpaikkaruokailu). Mittayksikkönä käytetään lukua euroa/henkilötyövuosi. Alla kuvatut henkilöstöinvestointien tunnusluvut käsittävät koko työhallinnon: työministeriön (34.01.21), työvoimaopiston (34.01.22), työvoimatoimistot (34.06.21) sekä vastaanottokeskukset (34.07.21). Henkilöstöinvestointien vaikutuksista voidaan esittää välillisiä arvioita esim. työolobarometrin työtyytyväisyys -mittarilla. Sitä kuvataan arvosanoin 1 5 (1 = erittäin tyytymätön, 5 = erittäin tyytyväinen). Hyväksyttävänä tasona pidetään vähintään arvosanaa kolme. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tunnusluvut 2004 2005 2006 toteutuma arvio tavoite Henkilöstöinvestoinnit/koko työhallinto (euroa/ henkilötyövuosi) Pätevyysinvestoinnit 1 426 1 455 1 484 Työyhteisön tilan investoinnit 52 53 54 Työkykyinvestoinnit 3 820 3 896 3 974 Työtyytyväisyys (asteikolla 1 5) Työministeriö (34.01.21) 3,3 3,4 3,4 Työvoimatoimistot (34.06.21) 3,4 3,4 3,5 Henkilöstön koulutustasoa kuvataan indeksiluvulla, joka voi vaihdella 1,5:n (kaikilla perustason koulutus) ja 8,0:n (kaikilla tutkijakoulutus) välillä. Työministeriön henkilöstön koulutustaso on korkea. Aluehallinnon asiakaspalveluhenkilöstön valtaosa kuuluu alimpaan korkea-asteeseen. Rekrytoinneilla pyritään tutkinnon suorittaneiden osuutta kasvattamaan korvaamalla alemman koulutusasteen poistumaa tutkinnon suorittaneella henkilöstöllä. Tehtäviin nähden riittävän korkea koulutusaste lisää töistä suoriutuvuutta, työssä viihtyvyyttä ja työmotivaatiota, jolloin työn tuottavuus ja tehokkuus kasvavat. Koulutustasoindeksi 2004 2005 2006 toteutuma tavoite tavoite Työministeriö (34.01.21) 5,7 5, 8 5,8 Työvoimatoimistot (34.06.21) 4,8 4,8 4,8 Työhallinnon sairauspoissaolojen määrän nousu johtuu pääosin pitkien, yli kolme päivää kestäneiden poissaolojen määrän kasvusta. Henkilöstön ikääntyessä ja työpaineiden kasvaessa sairauspoissaolojen määrä kasvaa. Panostamalla ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon, työympäristöön ja välineisiin sekä työmotivaatiota lisääviin toimenpiteisiin voidaan sairauspoissaolojen määrää vähentää. Sairauspoissaolot päivää /htv 2004 2005 2006 toteutuma tavoite tavoite Työministeriö (34.01.21) 9,8 8,0 7,5 Työvoimatoimistot (34.06.21) 10,7 9,5 9,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Työn tuottavuuden parantuminen laadullisesti kestävällä tavalla edellyttää työorganisaatioiden kehittymistä mahdollisimman laajasti työelämässä siten, että työssä jaksetaan entistä pidempään. Työelämän kehittymistä mitataan muun muassa työolobarometrilla. Vuotta 2004 koskevan barometrin mukaan valtaosa palkansaajista antoi kohtuullisen hyvän arvosanan työpaikalleen ja hieman yli puolet katsoi olevansa varsin lähellä ihannetyötään. Silti yleinen epävarmuus sai monet epäilemään työn mielekkyyttä. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin kahdeksan työntekijää kohti. Vuoden 2004 alusta aloittanut Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelman (Tykes) avulla pyritään kehittämään ja juurruttamaan työelämäkäytäntöjä, jotka tukevat tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla. Osaamiseen perustuvassa taloudessa työllisyyden ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa panostamista rakenteisiin, jotka tukevat oppimista ja ammatillista kehitystä työssä. Tämä edellyttää erityisesti, että kyetään parantamaan työpaikkojen kykyä kehittää toimintojaan ja palvelujaan innovaatioilla ja tukea tällä tavoin tuottavuutta, jonka kehittymistä seurataan. Työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää henkilöstön työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtimista. Työhyvinvointia edistämällä voidaan pidentää työikää ja nostaa työllisyysastetta. Tällä hetkellä ei ole jo toteutettujen työlainsäädännöllisten uudistusten lisäksi näköpiirissä sellaisia lainsäädännöllisiä keinoja, joilla kehitykseen voitaisiin merkittävästi vaikuttaa. Työvoimatutkimuksen mukaan työllisen ajan odote 50-vuotiaille oli vuonna 2000 8,1 vuotta ja 8,8 vuotta vuonna 2004. Työministeriö pyrkii myötävaikuttamaan omilla toimenpiteillään siihen, että työllisen ajan odote nousee viiden seuraavan vuoden aikana vuosittain 0,1 0,2 vuotta. Myös työllisten sairauspäivien osuutta seurataan ja se oli vuonna 2000 ja 2004 3,9 prosenttia. Tavoitteena on pitää sairauspäivien osuus työntekijöiden ikääntymisestä huolimatta samalla tasolla eli 3,9 prosentissa siten, että alle 45-vuotiaiden sairauspoissaolot kuitenkin vähenisivät. 19. Työministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 22 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös momentin 34.06.51 menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen ja momentilta 34.06.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 2006 talousarvio 22 000 000 2005 talousarvio 19 520 000 2004 tilinpäätös 21 404 407 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 494 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymiin ja muihin yksittäisiin yhteishankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, jos ulkopuolisilta saataviin tuloihin sisältyy korvaus arvonlisäverosta. S e l v i t y s o s a : Ministeriön tuottavuustavoite on osana koko toimialalle luvussa 34.06 esitettyjä tavoitteita. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 151 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta sekä vähennyksenä 105 000 euroa palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 32.10.22 sekä 99 000 euroa palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 24.01.21. 2004 toteutuma 2005 budjetoitu 2006 varsinainen talousarvio Bruttomenot 22 038 24 265 23 767 Bruttotulot 1 816 1 648 1 273 Nettomenot 20 222 22 617 22 494 Siirtyvät erät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 525 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 533 2006 talousarvio 22 494 000 2005 II lisätalousarvio 66 000 2005 I lisätalousarvio 224 000 2005 talousarvio 22 327 000 2004 tilinpäätös 22 231 000 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 767 000 euroa. Työvoimaopiston toiminnan tunnusluvut S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty 7 500 opiskelijatyöpäivää, jonka puitteissa Työvoimaopisto tuottaa hallinnonalan valtakunnallisen koulutuksen lyhytkurssi- ja monimuotokoulutusta sekä muuta asiantuntijatyötä. Opiskelijatyöpäivän keskimääräinen hinta on 101,73 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. 2004 2005 2006 toteutuma tavoite tavoite Maksullisen palvelutoiminnan voitto, %:a 4,0 7,0 7,0 Opiskelijapalautteen arvosana (asteikko 1 5) 4,4 4,4 4,6 Henkilöstökoulutus, päiviä 9,0 9,0 10,0 Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1 5) 3,8 3,9 3,9 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2004 toteutuma 2005 budjetoitu 2006 varsinainen talousarvio Bruttomenot 914 862 862 Bruttotulot 90 95 95 Nettomenot 824 767 767 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 294 siirtynyt seuraavalle vuodelle 229 2006 talousarvio 767 000 2005 II lisätalousarvio 2 000 2005 I lisätalousarvio 6 000 2005 talousarvio 759 000 2004 tilinpäätös 758 000 23. Työelämäohjelmat ja työpoliittinen tutkimus (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 4 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelman (Tykes) eri kokeilu-, kehittämisja tutkimushankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää ohjelmien julkaisuista ja niihin liittyvästä tiedottamisesta, erillisselvityksistä, asiantuntijapalkkioista, seminaarien järjestämisestä, kotija ulkomaisten yhteistyöverkostojen luomisesta sekä enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauksesta ja ohjelmien hallinnointiin osallistuvan väliaikaisen henkilöstön palkkauksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös työvoimapoliittiseen sekä työelämää koskevaan tutkimustoimintaan. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymiin ja muihin yksittäisiin yhteishankkeisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Tykes-ohjelman tavoitteena on auttaa työpaikkoja löytämään uudenlaisia keinoja, joilla ne kykenevät pitämään kiinni osaavista työntekijöistä, hankkimaan uusia voimia ja kehittämään kilpailukykyään. Ohjelman vaikutukset kohdistuvat työpaikkatason kehittämistoiminnan aktivoitumiseen, henkilöstön keskinäisen yhteistyön paranemiseen, toiminnan ja tuotteiden laadun parantumiseen, työn tuottavuuden lisääntymiseen ja henkilöstön parempiin mahdollisuuksiin käyttää ja kehittää ammattitaitoaan. Ohjelmalla on tulos- ja panostavoitteita sekä seurantaindikaattoreita yhteiskuntapoliittisella, hyvien käytäntöjen edistämisen sekä ohjelma- ja työpaikkatasolla. Yhteiskuntapoliittisella tasolla tuottavuutta seurataan Tilastokeskuksen tilastojen ja työelämän laadun kehittymistä kysely- ja haastattelututkimusten avulla ja ohjelmatasoa projektitoimintaan osallistuneiden työpaikkojen johdon ja henkilöstön itsearviointikyselyinä. Ohjelman tiedonlevityskanavien tavoitettavuutta myös seurataan. Lisäksi työpaikkatasolla kootaan projektien vaikutukset kyselyllä, jossa seurannan kohteena ovat keskeiset tuloksellisuutta ja työelämän laatua mittaavat osiot. Ohjelman piirissä olevien kehittämishankkeiden ja -projektien määrän arvioidaan olevan yhteensä 1 000 koko ohjelmakaudella 2004 2009 ja niihin arvioidaan osallistuvan noin 250 000 henkilöä, joista puolet on naisia (ml. momentti 34.01.63). Tavoitteena on myös, että pk-yritysten henkilöstön osuus kehittämisprojekteihin osallistuvista nousee 30 prosenttiin ja yli 45-vuotiaiden osuus 45 prosenttiin. Ohjelmien hyödyntämisessä avustavat myös työvoima- ja elinkeinokeskukset. Työpoliittisella tutkimuksella edistetään työhallinnon toimintapolitiikkaa ja sen kehittämistä. Huomiota kiinnitetään toisaalta poikkihallinnollisen työllisyysohjelman ja työvoimapalvelujen toimintastrategian tukemiseen sekä toisaalta työelämää koskevan, strategisesti keskeisen analyysipohjan tuottamiseen. Tutkimuksella tuetaan entistä paremmin ennakointia. Kehittämishankkeisiin kytketään järjestelmällisesti vaikuttavuuden arviointi. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma 3 300 000 Työpoliittinen tutkimus 1 400 000 Yhteensä 4 700 000 2006 talousarvio 4 700 000 2005 I lisätalousarvio 124 000 2005 talousarvio 5 000 000 2004 tilinpäätös 5 048 000 63. Valtionavustus työelämäohjelmahankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 8 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelman eri kokeilu- ja kehittämishankkeisiin sekä tällaisista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen valtion virastoille ja laitoksille. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Momentilla on se osa Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelman määrärahasta, joka käytetään valtionavustuslain (688/2001) soveltamisen piiriin kuuluviin hankkeisiin tai vastaaviin hankkeisiin valtion virastoille ja laitoksille. Myös valtion virastojen ja laitosten hankkeisiin kohdistuva arvonlisävero maksetaan tältä momentilta. 2006 talousarvio 8 300 000 2005 I lisätalousarvio 2005 talousarvio 8 980 000 2004 tilinpäätös 8 980 000 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 530 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja velvoitteiden suorittamisesta sekä erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän ILO:n jäsenmaksuun noin 1 350 000 euroa sekä IOM:n ja muihin jäsenmaksuihin noin 179 000 euroa. 2006 talousarvio 1 530 000 2005 talousarvio 1 530 000 2004 tilinpäätös 1 340 941 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä edistetään työllisyyden kasvua ja alennetaan työttömyyttä. Toimenpiteillä pyritään rakenteellisen työttömyyden alentamiseen, työvoiman saatavuuden parantamiseen, työvoiman osaamisen ja työssä pysymisen edistämiseen, yrittäjyyden lisäämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen ja tasa-arvon lisäämiseen työmarkkinoilla. Sosiaalirahaston määrärahat on budjetoitu kokonaisuudessaan työministeriön pääluokkaan momentille 34.05.61 ja EU:lta tulevat tulot momentille 12.34.40. Hankkeisiin käytettävä valtion rahoitusosuus on budjetoitu kunkin sosiaalirahaston toimeenpanoon osallistuvan ministeriön pääluokkaan yhdelle momentille. Kyseisten momenttien myöntämisvaltuus on mitoitettu siten, että ne yhteen laskettuina vastaavat rakennerahasto-ohjelmien vuotuisia kansallisen julkisen rahoituksen kehyksiä valtion osalta. Sosiaalirahasto osallistuu tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä yhteisöaloite Equalin hankkeiden rahoittamiseen. Varoja käytetään hyväksytyissä ohjelma-asiakirjoissa ja niiden täydennysosissa määriteltyyn toimintaan rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (1353/1999) ja asetuksen (1354/1999) sekä kunkin viranomaisen omien kansallisten tukijärjestelmien mukaisesti. ESR-toiminnan vaikuttavuus on osana koko toimialalle pääluokan ja luvun 06 perusteluissa esitettyjä vaikuttavuustavoitteita. Vuonna 2006 arvioidaan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteissä aloittavien määräksi 150 000 henkilöä, joista työhallinnon rahoittamissa toimenpiteissä 65 000 henkilöä. Euroopan sosiaalirahaston toimenpitein tuetaan 1 800 uuden työpaikan muodostumista. Työhallinnon rahoittamien rakennerahasto-ohjelmien toimenpiteiden piirissä keskimäärin olevien määrät esitetään luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa. 61. Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 137 242 000 euroa. Vuonna 2006 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 128 661 000 eurolla. Mikäli vuoden 2005 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2006. Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000 2006 tavoiteohjelmia 1, 2 ja 3 sekä yhteisöaloiteohjelma Equalia toteuttavien hankkeiden EU-rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen apuun Euroopan sosiaalirahastosta maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Määrärahaa saa yhdessä hallinnonalojen vastinrahoitusmomenttien määrärahojen kanssa käyttää myös Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 365 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta 3 354 000 euroa ja määrärahasta 2 564 000 euroa Kainuun maakuntaan. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 40 730 000 euroa tavoite 1-ohjelmissa, 18 310 000 euroa tavoite 2-ohjelmissa, 65 089 000 euroa tavoite 3-ohjelmassa sekä 13 113 000 euroa Equal -yhteisöaloiteohjelmassa. Myöntämisvaltuusvuosi 2006 2007 2008 Yhteensä Vuoden 2004 sitoumukset 34,500 - - 34,500 Vuoden 2005 sitoumukset 61,759 21,964-83,723 Vuoden 2006 sitoumukset 40,983 57,314 30,364 128,661 Yhteensä 137,242 79,278 30,364 246,884 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa) Ohjelma Sosiaalirahasto Kauden 2000 2006 Budjetoitu valtuutta Myöntämisvaltuus Budjetoitu määrärahaa Määräraha v. 2006 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

rahoituskehys valtuutena v. 2000 2005 talousarvio+ lisätalousarviot v. 2006 v. 2000 2005 talousarvio+ lisätalousarviot Tavoite 1, Itä-Suomi 189,102 161,309 28,252 149,928 27,956 josta Kainuu - 3,669 3,354 0,898 2,564 Tavoite 1, Pohjois-Suomi 90,733 77,969 12,828 70,432 12,774 Tavoite 2, Länsi-Suomi 69,657 60,185 9,615 53,032 10,692 Tavoite 2, Etelä-Suomi 48,177 41,770 6,428 36,296 7,618 Tavoite 3 433,854 373,906 60,557 334,971 65,089 Equal 73,577 62,596 10,981 64,830 13,113 Yhteensä 905,100 777,735 128,661 709,489 137,242 Vuoden 2006 ESR-myöntämisvaltuuden jakautuminen ohjelmittain ja hallinnonaloittain (milj. euroa) Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteensä Työministeriö 33,399 18,767 6,423 7,015 65,604 Opetusministeriö 19,707 14,978 6,399 1,744 42,828 Kauppa- ja teollisuusministeriö 6,243 2,304 1,244-9,791 Sisäasiainministeriö - 1,242 1,839-3,081 Sosiaali- ja terveysministeriö 1,208 0,435 0,138 2,222 4,003 Kainuu - 3,354 - - 3,354 Yhteensä 60,557 41,080 16,043 10,981 128,661 Arvio valtion rahoitusosuuden (valtuus) jakautumisesta ESR:n osalta ohjelmittain ja hallinnonaloittain (milj. euroa) Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteisöaloitteet Yhteisöaloitteet Yhteensä Työministeriö (34.05.62) 40,117 14,732 7,449 6,306 68,604 Opetusministeriö (29.01.62) 24,419 12,570 6,915 1,702 45,606 Kauppa- ja teollisuusministeriö (32.30.62) 9,639 2,230 1,919-13,788 Sisäasiainministeriö (26.98.62) - 1,200 2,707-3,907 Sosiaali- ja terveysministeriö (33.01.62) 1,631 0,300 0,206 1,903 4,040 Kainuu - 2,460 - - 2,460 Yhteensä 75,806 33,492 19,196 9,911 138,405 Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot on merkitty momentille 12.34.40 ja valtion rahoitusosuudet momenteille 26.98.62, 29.01.62, 32.30.62, 33.01.62 ja 34.05.62. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 1 / 2 0 0 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Henkilötyövuosimäärän lisäys 224 henkilötyövuodella talousarvioesityksen 141 henkilötyövuoteen nähden aiheutuu siitä, että henkilötyövuosimäärän mitoituksessa on otettu teknisen avun varoin palkatun henkilöstön lisäksi huomioon arvio Euroopan sosiaalirahaston rahoittamissa oman toiminnan hankkeissa palvelevasta henkilöstöstä. 2006 talousarvio 137 242 000 2005 II lisätalousarvio -4 000 000 2005 I lisätalousarvio 2005 talousarvio 137 055 000 2004 tilinpäätös 120 167 185 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 87 185 000 euroa. Vuonna 2006 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 78 869 000 eurolla. Mikäli vuoden 2005 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2006. Määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavien tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä Equal-, Interreg- ja Urban -yhteisöaloitteiden ja innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 34.05.61 ja 26.98.61 olevien EUosuuksien kanssa sekä EU:n ohjelmakauden 1995 1999 mukaisten sitoumusten maksamiseen. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta 2 460 000 euroa ja määrärahasta 2 062 000 euroa Kainuun maakuntaan. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisrahaa. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 75 081 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 12 104 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuden mitoituksessa on otettu lisäyksenä palautumakorotuksena huomioon 190 000 euroa ja vastaavasti määrärahan mitoituksessa 95 000 euroa käytettäväksi Kainuun hallintokokeilualueella toteutettaviin yritysten koulutus- ja kehittämispalveluihin. Määrärahan lisäystä vastaavat osallistujilta perittävinä maksuina kertyvät tulot on merkitty momentille 12.34.99. Myöntämisvaltuusvuosi 2006 2007 2008 Yhteensä Vuoden 2004 sitoumukset 21,826 - - 21,826 Vuoden 2005 sitoumukset 39,073 21,826-60,899 Vuoden 2006 sitoumukset 3) 26,191 39,286 13,202 78,679 Yhteensä 87,090 61,112 13,202 161,404 Momentin myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen rahastoittain (milj. euroa) Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Yhteisöaloitteet Yhteensä 4) Euroopan sosiaalirahasto 17,192 7,449 40,117 6,306 71,064 Euroopan aluekehitysrahasto 2,275 3,792-1,548 7,615 Yhteensä 19,467 11,241 40,117 7,854 78,679 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa) Ohjelma Kauden 2000 2006 rahoituskehys valtuutena Budjetoitu valtuutta v. 2000 2005 talousarvio+ lisätalousarviot Myöntämisvaltuus v. 2006 Budjetoitu määrärahaa v. 2000 2005 talousarvio+ lisätalousarviot Määräraha v. 2006 3) Myöntämisvaltuudesta puuttuu Kainuun hallintokokeiluun liittyvä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan palautumakorotus 190 000 euroa ja arviomäärärahasta 95 000 euroa. 4) Myöntämisvaltuudesta puuttuu Kainuun hallintokokeiluun liittyvä KTM:n hallinnonalan palautumakorotus, joka on 190 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tavoite 1, Itä-Suomi 149,536 60,664 12,012 56,175 9,090 josta Kainuu - 2,880 2,460 0,705 2,062 Tavoite 1, Pohjois-Suomi 78,091 34,642 5,180 30,973 5,300 Tavoite 2, Länsi-Suomi 84,173 30,092 4,401 31,340 4,802 Tavoite 2, Etelä-Suomi 58,979 24,092 3,048 21,794 4,362 Tavoite 3 557,473 257,400 40,117 231,741 44,532 Yhteisöaloite Equal ja innovatiiviset toimet 68,354 38,024 6,306 33,816 6,900 ESR yhteensä 996,606 444,914 71,064 5) 405,839 74,986 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tavoite 1, Itä-Suomi 278,905 12,259 1,277 17,856 2,362 Tavoite 1, Pohjois-Suomi 143,781 10,679 0,998 9,616 2,332 Tavoite 2, Länsi-Suomi 234,496 18,991 2,445 17,396 3,082 Tavoite 2, Etelä-Suomi 182,258 15,119 1,347 14,435 2,550 Yhteisöaloite Interreg 120,700 10,692 1,180 9,969 1,450 Yhteisöaloite Urban 6,728 1,581 0,368 1,169 0,328 EAKR yhteensä 966,868 69,321 7,615 70,441 12,104 ESR + EAKR YHTEENSÄ 1 963,474 514,235 78,679 476,280 87,090 2006 talousarvio 87 185 000 2005 II lisätalousarvio -1 000 000 2005 I lisätalousarvio 2005 talousarvio 85 585 000 2004 tilinpäätös 78 893 809 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2006 ehdotetaan keskimäärin 92 500 henkilöä. Luku ei sisällä Kainuun itsehallintokokeilun määrärahalla toimenpiteissä olevia. Rakenteellisen työttömyyden purkamiseksi ja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi toteutetaan työmarkkinatukiuudistus ja saatetaan loppuun julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus. Työvoimapolitiikan toimenpiteet ja periaatteet Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoiman saatavuutta, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä. Työvoimaviranomaisen järjestämiä tai hankkimia keskeisiä julkisia työvoimapalveluja ovat työnvälitys, työmarkkinatoimenpiteet, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja ammatillisen kehittymisen palvelut, joita ovat ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut, koulutus- ja ammattitietopalvelut sekä ammatillinen kuntoutus. Työttömien työllistymistä edistäviä tukia ovat palkkatuki, työllisyyspoliittinen projektituki ja omatoimisuusavustus. Työmarkkinatukimomentilta rahoitetaan osa työttömyysturvasta ja lisäksi myös aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä. 5) Luvuista puuttuu Kainuun halllintokokeiluun liittyvä KTM:n hallinnonalan palautumakorotus, joka on 190 000 euroa myöntämisvaltuutta ja 95 000 euroa arviomäärärahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

Julkisella työvoimapalvelulla edistetään työllistymistä ensisijaisesti avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai koulutuksen avulla. Toissijaisesti työllistymistä tuetaan käyttämällä työllisyysmäärärahoja. Työllisyysmäärärahojen avulla tuetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vajaakuntoisten työllistymistä sekä ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja tasoitetaan työttömyyden alueellisia eroja. Työttömän työnhakijan kanssa laaditaan yksilöity työnhakusuunnitelma viimeistään hänen työttömyytensä kestettyä viisi kuukautta. Julkisen työvoimapalvelun rakenneuudistus Hallituksen työllisyysohjelman keskeinen hanke on työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi toteutettava julkisen työvoimapalvelun rakenneuudistus. Vuoden 2006 loppuun mennessä toteutettavassa uudistuksessa vaikeasti työllistyvien palvelut ja resurssit kootaan työvoiman palvelukeskuksiin. Samanaikaisesti työvoimatoimistojen toiminnassa painotetaan työnvälityksen sekä työnhaku- ja ammatillisen kehittymisen palvelujen tarjoamista työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Työvoiman palvelukeskukset ovat asiantuntijaverkostoja, jossa samaan toimipisteeseen kootaan vaikeimmin työllistyvien julkiset työvoimapalvelut ja kunnan, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen, Kansaneläkelaitoksen sekä muiden palvelujentuottajien palvelut. Palvelukeskusten tarjoamat palvelut koostuvat elämänhallinnan ja työnhaun tuesta monipuolisiin aktivoiviin toimenpiteisiin. Vuoden 2006 loppuun mennessä toiminnassa arvioidaan olevan yhteensä noin 40 palvelukeskusta ja yhteispalvelupistettä. Työvoimatoimiston palvelumallia kehitetään työvoiman kohtaanto- ja saatavuusongelmien ratkaisemiseksi. Uudistettu palvelumalli otetaan käyttöön kaikissa työvoimatoimistoissa vuoden 2006 loppuun mennessä. Uudistuksessa painotetaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja työvoiman saatavuuden turvaamista. Työvoimatoimistoihin perustettavissa työnhakukeskuksissa korostuu työnhakijoiden omatoimisen työnhaun tukeminen. Työnhakijapalveluissa tehostetaan erityisesti työnhakijoiden alkupalveluja sekä työnhakijoiden palvelutarpeiden ja osaamisen kartoitusta. Työvoimatoimiston työnantajapalvelut tuotetaan yhä enemmän yhteistyössä muiden yrityspalvelujen ja elinkeinoelämän kanssa. Työnantajapalveluja suunnataan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Alueellisia työmarkkinoita koskevan informaation haltuun ottamisessa hyödynnetään paikallista analyysi- ja ennakointitoimintaa. Työvoimatoimiston asiakaspalvelussa lisätään verkkopalveluja, mikä edellyttää uusien asiakaspalvelun toimintamallien käyttöönottoa ja asiakkaiden opastamista sähköisiin palveluihin. Työvoimatoimiston tiedottavat palvelut tuotetaan entistä enemmän verkkopalveluina, jotka tarjoavat tietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista, työelämästä ja työmarkkinoista. Verkkopalvelujen avulla tehostetaan asiakaspalvelua, parannetaan palvelujen saavutettavuutta sekä mahdollistetaan virkailijoiden työpanoksen uudelleen kohdentaminen. Rakenteellisen työttömyyden torjunta ja syrjäytymisen ehkäisy Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi kehitetään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Maahanmuuttajien työllistymistä edistetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa säädetyin toimenpitein. Niille henkilöille, jotka eivät ole työvoimapolitiikan keinoin autettavissa, etsitään yhteistyökumppaneiden kanssa esim. eläkeratkaisuja. Poikkihallinnollisen työllisyysohjelman keskeisiä tavoitteita ovat rakennetyöttömyyden alentaminen ja työmarkkinatuen aktiivikäytön lisääminen. Vuoden 2006 alussa voimaan tulevan työmarkkinatuen aktivointiuudistuksen tavoitteena on nykyistä tehokkaampi, kannustavampi ja tasapainoisempi toimeentuloetuuksien ja aktiiviohjelmien kokonaisuus. Työmarkkinatuen uudistuksella toteutetaan pitkäaikaistyöttömän yhteiskuntatakuu ja vahvistetaan työmarkkinatuen vastikkeellisuutta. Yli 500 päivää työmarkkinatukea passiivitukena saaneiden työttömien aktivointia lisätään asteittain vuoden 2006 alusta lähtien 20 000 keskimääräiseltä tasolta 30 000:een vuoden 2008 loppuun mennessä. Tällöin ko. kohderyhmän aktivointiin kohdistetaan 100 000 000 euroa nykyistä enemmän. Summasta 64 000 000 euroa on muutosta työmarkkinatukimomentin sisällä passiivisesta työttömyysturvasta aktiivitoimiin ja 36 000 000 euroa varsinaista resurssien lisäystä pääosin momentille 34.06.51. Vuoden 2006 osalta aktivoinnin lisäys on 3 000 henkilöä keskimäärin ja resurssien lisäys 10 800 000 euroa, mikä on kokonaisuudessaan momentilla 34.06.51. Vastaava aktivoinnin nousu on otettu huomioon jäljempänä olevassa toimenpidevolyymitaulukossa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

Pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuu toteutetaan tarjoamalla kaikille ko. kohderyhmään kuuluville työttömille työtä tai aktiivitoimenpiteitä. Kieltäytyminen tarjotusta soveltuvasta työstä tai työllistymistä edistävästä toimenpiteestä johtaa työmarkkinatukioikeuden lakkauttamiseen toistaiseksi. Aktiivitoimenpiteitä järjestetään valtion ja kuntien, työvoiman palvelukeskusten ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Pitkäkestoisen passiivisen työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusvastuu jaetaan kuntien ja valtion kesken uudelleen siten, että etuuksien rahoituksella kannustetaan kuntia ja julkista työvoimapalvelua entistä tehokkaampaan yhteistyöhön työllisyyden hoidossa. Kunnille kompensoidaan muutoksista aiheutuva lisärasitus kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäasiainministeriön pääluokista. Uudistus edellyttää, että pitkittyvän työttömyyden riski tunnistetaan riittävän varhain, ja virtaa pitkäaikaistyöttömyyteen alennetaan. Tätä varten työvoimatoimistojen käyttöön suunnitellaan menetelmä työnhakijoiden profiloimiseksi. Hallituksen esitys työmarkkinatuen uudistamiseksi annetaan talousarvioesityksen yhteydessä. Tavoitteena on, että työvoimatoimistossa tai työvoiman palvelukeskuksessa laaditaan jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle yksilöllinen aktivointiohjelma. Vaikeimmin työllistyville tarkoitettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamiseksi mahdollistetaan pitkäaikaiset kuntoutuksen, työ- ja yksilövalmennuksen, harjoittelun ja koulutuksen kokonaisuudet. Alle 25 -vuotiaille työttömille tarjotaan koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka viimeistään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen. Työllistämistukijärjestelmän uudistaminen Työllistämistukijärjestelmän uudistamisen keskeisenä tavoitteena on työllisyysmäärärahoilla tuetun työn vaikuttavuuden ja laadun parantaminen. Vaikuttavuutta pyritään parantamaan muun muassa liittämällä ja sisällyttämällä työhön koulutusta. Toisena tavoitteena on tukijärjestelmän yksinkertaistaminen ja tukien käytön perusteiden selkiyttäminen. Lisäksi uudistuksella pyritään lisäämään työmarkkinatuen aktiivikäyttöä ja edistämään vajaakuntoisten työllistymistä. Hallituksen esitys työllistämistukijärjestelmän uudistamiseksi annetaan talousarvioesityksen yhteydessä. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi työvoimapolitiikassa painotetaan työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä. Työmarkkinoiden osaamis- ja ammattitaitotarpeiden alueellista ennakointia ja työelämäyhteyksiä parannetaan siten, että työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tarjonnalla pystytään vastaamaan työelämän tarpeisiin nykyistä paremmin koko maassa. Hankintamenettelyä joustavoitetaan siten, että myös pk-yrityksillä on nykyistä paremmat mahdollisuudet koulutuksen käyttöön. Työssä oleville työntekijöille tarjotaan aiempaa enemmän työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhteishankintoina järjestettävää pk-yrityksille suunnattua työpaikkakoulutusta, jolla ennaltaehkäistään ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden työttömäksi joutumista ja tuetaan työuran jatkumista yritysten muutos- ja irtisanomistilanteissa. Työssä olevien koulutuksella varaudutaan myös työvoiman saatavuusongelmiin pidemmällä aikavälillä. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhteishankintojen määrää lisätään. Maahanmuuttajakoulutuksen riittävä taso turvataan ja koulutuksen laatu varmistetaan kielitaidon tasotestauksella. Yrittäjyyden edistäminen Työpolitiikassa panostetaan entistä enemmän yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen neuvonnan, koulutuksen, asiantuntijapalvelun ja starttirahan avulla. Vuoden 2005 alusta voimaan tulleessa kaksi vuotta kestävässä starttirahauudistuksen kokeilussa starttirahaa voivat työttömien lisäksi saada palkka- ja kotityöstä yrittäjäksi ryhtyvät sekä opintonsa päättäneet. Työvoimatoimisto pyytää tarvittaessa yrittäjäksi aikovan liikeideasta asiantuntijalausunnon ennen rahoituspäätöksen tekemistä. Starttiyrittäjältä edellytetään yrittäjäkokemusta tai -koulutusta. Koulutus voidaan toteuttaa työvoimapoliittisena koulutuksena. Yrittäjällä on yrityksen suunnitteluvaiheessa mahdollisuus konsultatiiviseen tukeen liikeidean testaamisessa. Starttiyrittäjä voi saada asiantuntijapalvelua myös yrityksen perustamisen jälkeisellä starttirahakaudella. Resurssien käytön painopisteet, toimenpiteiden volyymit ja yksikköhinnat Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahojen käytön keskeisiä painopisteitä ovat työmarkkinoiden toimivuuden turvaaminen, rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Työvoimapolitiikan toimeenpanon ja Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman määrärahojen jaossa otetaan aiempaa painokkaammin huomioon eri alueiden työmarkkinoiden erityispiirteet. Investointimäärärahojen jakoperusteena painotetaan pysyväisluonteisten työpaikkojen luomista ottaen huomioon samalla myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 6 :n 1 momentti edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Työministeriön määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräistä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason. Työttömiä 6) työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä keskimäärin vuoden aikana 7) 2004 toteutuma 2005 budjetoitu 2006 varsinainen talousarvio Palkkaperusteinen työllistäminen 22 090 16 450 valtio 2 380 1 600 1 400 kunta 7 680 5 600 - yksityinen sektori 12 030 9 250 - Yhdistelmätuki sisältäen palkkaperust. työllistämistuen 12 930 15 500 - Yhdistelmätuki ilman palkkaperust. työllistämistukea 8) 3 840 5 000 - Palkkatuki - - 32 720 Starttiraha, työelämävalmennus, osa-aikalisä - - 5 250 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 27 340 26 100 27 330 Työharjoittelu/työelämävalmennus työmarkkinatuella 11 214 11 000 12 500 Vuorotteluvapaa 5 372 6 000 6 000 Työttömiin kohdistuvat ESR-hankkeet 4 567 6 000 6 000 Työllisyysperusteiset investoinnit 800 900 900 EAKR:n työllisyysperusteiset investoinnit 300 400 400 Yhteensä 88 453 87 350 92 500 Pääasiassa muihin kuin työttömiin kohdistuvat toimenpiteet Työllisyyspoliittiset ESR-hankkeet 6 000 6 000 6 000 Kaikki yhteensä 94 453 93 350 98 500 Työttömille työnhakijoille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on keskimäärin 92 500 henkilöä, noin 3,6 prosenttia työvoimasta. Mikäli työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi myös työssä oleviin kohdistuvat ESR-hankkeet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä vuoden 2006 aikana keskimäärin noin 98 500 henkilöä. Pääosaa toimenpiteiden määristä voidaan seurata tilastotietoihin perustuen, mutta osa seurannasta on arvionvaraista. Työllisyysmäärärahoilla työllistettäessä keskimääräinen tukijakso on kuusi kuukautta. Työministeriö arvioi työvoimapoliittisten toimenpiteiden valtion rahoituksen yksikköhintojen muodostuvan vuonna 2006 jäljempänä esitetyn taulukon mukaisesti. Taulukon toisessa sarakkeessa on arvioitu, kuinka paljon valtiolle aiheutuu lisämenoja siitä, että henkilö on sijoitettuna työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen työttömänä olon sijasta. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon valtiolle ja kunnille aiheutuvia verohyötyjä tai mahdollisia säästöjä toimeentulotuki- ja asumistukimenoissa eikä mahdollisesti aikaansaatua tuotannon lisäystä. Vertailun vuoksi taulukossa on arvioitu myös työttömyysajan työttömyysturvaa. 6) Pääasiassa muutosturvan toimintamallin toimeenpanosta johtuen muiden kuin työttömien työnhakijoiden osuus työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa lisääntyy (sisältyy lukuihin). 7) Vuodesta 2005 lähtien työllistämisen, työvoimakoulutuksen ja investointien luvuissa ei ole mukana Kainuun itsehallintokokeilun piiriin kuuluvia, joita arvioidaan vuonna 2005 olevan 2 400 henkilöä keskimäärin ja vuoden 2006 arvio on 2 500 henkilöä keskimäärin. 8) Luvut sisältävät 500 päivää työttöminä olleet työmarkkinatukea saaneet, jotka ovat työllistettyinä yhdistelmätuella pelkällä työmarkkinatuella. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15