98. Alueiden kehittäminen

Transkriptio

1 98. Alueiden kehittäminen S e l v i t y s o s a : Alueellisella kehittämispolitiikalla huolehditaan, että maan kaikki alueet, kaupungit ja maaseutu kehittyvät tasapainoisesti. Kasvavat alueelliset kehityserot muuttovoitto- ja muuttotappioalueiden välillä asettavat aluepolitiikalle uusia vaatimuksia. Aluepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat muuttoliikkeen tasapainottaminen ja elinvoimaisten aluekeskusten verkoston luominen. Valtioneuvosto päätti alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) mukaisesta tavoiteohjelmasta Tavoiteohjelma suuntaa ja sovittaa yhteen alueellista kehittämistyötä ministeriöissä sekä alue- ja paikallishallinnossa vuosina Uusi alueiden kehittämislaki (602/2002), jolla kumotaan alueiden kehittämisestä annettu laki (1135/1993), tulee voimaan Uuden alueiden kehittämislain tavoitteena on tehostaa kansallisin varoin toteutettavaa aluepolitiikkaa. Lain mukaan alueellisen kehittämisen kohteena on koko maa. Uusi alueiden kehittämislaki lisää välineitä ja menettelytapoja, joiden avulla vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja vähennetään alueiden välisiä kehittyneisyyseroja. Alueiden kehittämislaki sisältää säädökset alueiden kehittämisessä noudatettavasta suunnittelujärjestelmästä ja alueiden kehittämistä toteuttavista viranomaisista. Alueiden kehittäminen perustuu lain mukaan määräaikaisiin ohjelmiin. Lain tavoitteena on tehostaa eri ohjelmien yhteensovittamista siten, että alueelliset ja valtakunnalliset tavoitteet voidaan paremmin ottaa huomioon ohjelmia laadittaessa. Tarkoituksena on, että alueiden kehittämisestä muodostuu alueiden ja keskushallinnon välillä vuorovaikutteinen kokonaisuus. Laki sisältää myös säännökset EU:n alueellisten rakennerahasto-ohjelmien valmistelusta, hyväksymisestä ja muuttamisesta. Lisäksi lakiin on otettu sisäasiainhallintoa koskevat säännökset tuen hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta sekä tuen käytön valvonnasta ja tarkastuksesta. Alueiden tasapainoisesta kehittymisestä sekä pienistä ja keskisuurista kaupunkiseuduista koostuvan aluekeskusten verkoston luomisesta huolehditaan suuntaamalla kehittämistoimenpiteitä ja -varoja nykyistä tuntuvammin näiden aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunki-maaseutu vuorovaikutuksen tehostamiseen. Maaseudun kehittämisen rakenteita ja mahdollisuuksia vahvistetaan paikallis-, maakunta- ja valtakunnan tasolla. Lisäksi aluepolitiikan keinoin tehostetaan Suomen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Hallitus on käynnistänyt vuodet kattavan aluekeskusten kehittämisen ohjelmatyön. Ohjelmatyö tähtää nykyistä tasapainoisempaan aluerakenteeseen vahvistamalla erikokoisten kaupunkiseutujen edellytyksiä tarjota vetovoimainen ympäristö. Alueet on nimetty aluekeskusohjelmaan vuoden 2003 loppuun saakka. Tuolloin raportoitavan väliarvioinnin perusteella päätetään ohjelmassa jatkavien ja siihen uusina alueina otettavien ohjelmien määrä. Aluekeskus- ja kaupunkipolitiikka kohdistuu myös suurten kaupunkien erityiskysymyksiin ja kehitysmahdollisuuksiin. Tähän liittyen perusrahoituksella tuetaan myös Helsingin seudun kaupunkiohjelman toteutusta ja laajan metropolialueen kehitystä tasapainottavaa politiikkaa sekä aluekeskusohjelmaan nimettyjen suurten kasvukeskusten keskinäistä verkottumista. Tavoitteena on pyrkiä ratkaisemaan kasvusta aiheutuvia ongelmia, pitkäaikaistyöttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Osaamiskeskusohjelman perusrahoitusta vahvistetaan ja se varataan vuonna 2002 aloitetun käytännön mukaisesti yhdelle momentille. Osaamiskeskusohjelman strategisesti tärkeimmät painopisteet ovat vuonna 2003 osaamiskeskusten kansainvälistäminen, innovaatioympäristöjen vetovoimaisuuden lisääminen, osaavan henkilöstön riittävyyden turvaaminen sekä yritystoiminnan alkuvaiheen pääomarahoituksen kehittäminen. EU-osarahoitteista ohjelmatyötä jatketaan ohjelmissa määriteltyjen toimintalinjojen ja tavoitteiden mukaisesti. EUtavoiteohjelmien 1 ja 2 tavoitteena on hyödyntää entistä tehokkaammin aluehallintoviranomaisten toimivaa yhteistyötä sekä alueiden välistä vuorovaikutusta laajempien hankekokonaisuuksien rakentamiseksi. Euroopan aluekehitysrahaston varojen käytön painopiste on uusien yritysten luomisessa, toimivien yritysten uusiutumiskyvyn tukemisessa, osaamisen kehittämisessä ja verkostoyhteistyön vahvistamisessa. Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamien tukitoimien yhteydessä korostetaan yhteisvaikutuksen merkitystä muiden rakennerahastotoimien kanssa. Rakennerahastovarojen ja valtion rahoitusosuuden budjetointi toteutetaan pitkälle aluehallintoviranomaisten valmistelemien maakunnan yhteistyöasiakirjojen perusteella, joissa esitetään arviot rakennerahastovarojen ja vastaavan kansallisen valtion rahoitusosuuden myöntämisvaltuudesta hallinnonaloittain tavoite 1 ja 2 -ohjelmissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Tavoiteohjelmien väliarviointityö käynnistyi vuoden 2002 aikana ja se saadaan päätökseen vuoden 2003 loppuun mennessä. Väliarviointeja käytetään ohjelmiin mahdollisesti tehtävien tarkistusten sekä suoritusvarausten jaon valmisteluaineistona. Interreg III ja Urban II -yhteisöaloiteohjelmien hallintomallin mukaan niiden EU-tukiosuudet tuloutuvat suoraan alueille, eikä Euroopan aluekehitysrahaston osuutta budjetoida valtion talousarvioon. EU-tukea vastaava valtion rahoitusosuus sisältyy kuitenkin valtion talousarvioon. Valtion rahoitusosuuden budjetointi toteutetaan ohjelmien hallintokomiteoiden valmistelemien valtion vastinrahoitustarvearviointien pohjalta. Keskeiset toimintalinjat ovat seuraavat: 1. Alueiden tasapainoisesta kehittymisestä sekä pienistä ja keskisuurista kaupunkiseuduista koostuvan aluekeskusten verkoston ja yksittäisten alueiden toimintaedellytyksistä huolehditaan suuntaamalla kehittämistoimenpiteitä nykyistä tuntuvammin niiden kehittämiseen ja kaupunki-maaseutu vuorovaikutuksen tehostamiseen. 2. EU-tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden toteuttamisessa hyödynnetään entistä tehokkaammin aluehallintoviranomaisten toimivaa vuorovaikutussuhdetta sekä viranomaisten, alueiden ja muiden toimijoiden välistä hyvää yhteistyötä. Tavoitteena on entistä laajempien ja vaikuttavampien hankekokonaisuuksien rakentaminen sekä ohjelmien toteutuksen ja seurannan tehostaminen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : 1990-luvun alun laman jälkeen tuotanto ja työllisyys ovat lisääntyneet hyvin epätasaisesti maan eri osissa. Kasvu on keskittynyt suuriin, monipuolisiin yliopistoseutukuntiin, ennen muuta Helsinkiin ja sen ympäristöön. Muuttoliike näihin kasvukeskuksiin maaseudulta ja pienemmistä kaupungeista on ollut voimakasta. Nopea muutos on aiheuttanut tuntuvasti ongelmia sekä nopean kasvun alueilla että taantuvilla alueilla. Kehityssuunnan jatkuminen tulevaisuudessa johtaa yhä suurempiin eroihin myös alueiden väestörakenteissa. Tämä lisää tuntuvasti alueiden välisten tulonsiirtojen tarvetta. Edellä todettua kehityskulkua voidaan hidastaa tehokkaalla aluepolitiikalla. Luvun perusteluissa on todettu kasvavien alueellisten kehityserojen muuttovoitto- ja muuttotappioalueiden välillä asettavan aluepolitiikalle uusia vaatimuksia. Aluepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat muuttoliikkeen tasapainottaminen ja elinvoimaisten aluekeskusten verkoston luominen. Uuden, voimaan tulevan alueiden kehittämislain (602/2002) tavoitteena on tehostaa kansallisin varoin toteutettavaa aluepolitiikkaa. Uusi alueiden kehittämislaki lisää välineitä ja menettelytapoja, joiden avulla vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja vähennetään alueiden välisiä kehittyneisyyseroja. Valtiovarainvaliokunta piti kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 37/2001 vp tärkeänä, että jatkossakin aluekeskusohjelmien rinnalla harjoitetaan laaja-alaista, erilaisten alueiden kehittämiseen tähtäävää politiikkaa mukaan lukien maaseutupolitiikka. Aluekehitystyön tärkeimmiksi haasteiksi valiokunta näki yleisen osaamistason noston, uusien innovatiivisten työpaikkojen luomisen, koulutettujen henkilöiden rekrytoimisen sekä uusien yritysten perustamisen ja jo toimivien yritysten uusiutumiskyvyn lisäämisen. 43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää lähinnä alueiden elinkeinotoiminnan omaehtoiseen kehittämiseen mukaan lukien osaamiskeskus- ja kaupunkipoliittiset toimenpiteet. Määrärahaa saa käyttää myös maakunnan kehittämisrahasta rahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 24 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määräraha on alueiden kehittämislain (602/2002) 20 :ssä tarkoitettu maakunnan kehittämisraha. Osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen arvioidaan käytettävän euroa, aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunkipoliittisten toimenpiteiden rahoittamiseen euroa, muuhun kansalliseen rahoitukseen euroa ja euroa Kainuun hallintokokeiluun. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden ja momentilta palkattavan neljän henkilötyövuoden lisäys talousarvioesityksen 20 henkilötyövuoteen nähden aiheutuvat Kainuun hallintokokeilusta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : O s a a m i s k e s k u k s e t. Momentin euron määrärahasta osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen arvioidaan käytettävän euroa. Osaamiskeskusohjelmaa toteuttavat valtioneuvoston vuosiksi nimeämät 14 osaamiskeskusta. Talousarvioesityksen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 yleisperustelujen (Y55) mukaan ohjelma tukee alueiden erikoistumista ja kasvua, jotta ne entistä paremmin pystyisivät vastaamaan kiristyneeseen kansainväliseen kilpailuun. Alueilla toteutettavat ohjelmat ovat yrityslähtöisiä ja niiden toimenpiteet kohdistuvat erityisesti osaamisintensiivisen uuden liiketoiminnan synnyttämiseen, yritysten kasvuun ja työllisyyden edistämiseen. Kuluvan vuoden talousarviossa osaamiskeskusohjelman perusrahoitus tuli ensimmäistä kertaa kokonaan maakunnan kehittämisrahasta, mikä tehostaa ohjelman toteuttamista. Ohjelman avaaminen vuonna 2003 uusille osaamisaloille ja -keskuksille edellyttää lisärahoitusta. Valtiovarainvaliokunta ehdottaa momentille lisättäväksi euroa osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen. A l u e k e s k u s o h j e l m a. Aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunkipolitiikan rahoitukseen ehdotetaan ensi vuodelle euroa. Saadun selvityksen mukaan tämä on euroa sisäasiainministeriön ehdottamaa vähemmän. Ehdotettu määräraha onkin riittämätön asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vuonna Pienten määrärahojen lisäksi ongelmana saadun selvityksen mukaan on aluekeskusohjelman yhteensovittaminen maakuntaohjelmaan. Uusi aluekehityslaki määrittelee aluekeskusohjelman valtioneuvoston hyväksymäksi erityisohjelmaksi, jonka tavoitteet ja hankkeet yhteensovitetaan maakuntaohjelmaan jo sen toteuttamissuunnitelman laadinnassa. Valtiovarainvaliokunta pitää toivottavana, että aluekeskusohjelman merkitys maakuntien kehittämisessä selkiytyy, mikä edistänee myös EU:n rakennerahasto- ja yhteisaloiteohjelmien perusteella toteutettavien hankkeiden tehostumista. Valiokunta korostaa alueiden omaa roolia päätöksenteossa ja kehittämisessä. Valtiovarainvaliokunta pitää välttämättömänä aluekeskusohjelmaan osoitetun määrärahan korottamista. Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunkipolitiikan rahoitukseen euroa, joka mahdollistaisi käytännössä nykyisen toiminnan tason ylläpitämisen vuonna 2003 ja antaisi mahdollisuuden aluekeskusohjelman toiminnan vahvistamiseen. S e u t u - k o k e i l u. Seutu-kokeilulainsäädännön perusteella on käynnistymässä seudullisen yhteistyön kehittämiskokeilu kahdeksassa seutukunnassa. Näistä kolme kuuluu myös aluekeskusohjelmaan. Saadun selvityksen mukaan sisäasiainministeriöllä on valmiuksia toimia seutujen yhteistyökumppanina erityisesti kokeiluseutujen keskinäisen kehittämisverkoston rakentamisessa, tiedon ja kokemusten vaihdon tehostamisessa ja asiantuntijapalvelujen kohdentamisessa seuduille. Maakunnan kehittämisrahasäännökset mahdollistavat periaatteessa seutu-kokeilun kehittämiskustannusten maksamisen tältä momentilta. S i i r t y m ä k a u d e n t u k i. Sellaiset kauden tavoite 2 ja 5b -alueet, jotka eivät päässeet mukaan uudelle kaudelle tavoite 2 -alueeseen, saavat vuosina ns. siirtymäkauden tukea. Yhteensä siirtymäkauden ohjelman kautta näille alueille tulee avustusta noin 25 euroa/asukas/vuosi kuuden vuoden aikana. Tavoite 2 -ohjelma tuo sen piirissä oleville alueille yhteensä noin 112 euroa/asukas/vuosi seitsemän vuoden aikana. Siirtymäkauden tuki on sekä Länsi- että Etelä-Suomessa etupainotteinen. Tämä tarkoittaa, että koko kauden varoista näille alueille tulee vuonna 2003 noin 16 prosenttia, vuonna 2004 vajaa seitsemän prosenttia ja vuonna 2005 enää hiukan yli kolme prosenttia. Jäljellä olevalla siirtymäkaudella rahoitus on siten suhteellisen vähäistä, millä on selvä vaikutus alueiden kehittämismahdollisuuksiin. Nämä alueet uhkaavat jäädä ns. valkoisiksi alueiksi. Tehokkaan kehitystyön vaatima resursointi kuuluu valiokunnan mielestä yhtenä osana kansallisen aluepolitiikan tehostamiseen. Tämän tulisi koskea siirtymäkauden alueita jo vuonna Saadun selvityksen mukaan sisäasiainministeriö ottaa oman, vuoden 2004 talousarvion valmistelussaan ja TTS-valmistelussaan huomioon kansallisen aluekehitystyön vahvistamisen esittämällä tuntuvia lisäyksiä maakunnan kehittämisrahaan. Myös muilla hallinnonaloilla täytyisi valmistelussa ottaa huomioon tarve vahvistaa kansallisen aluepolitiikan voimavaroja. Nämä lisäykset vastaisivat eduskunnan kannanottoja nykyisen alueiden kehittämislain hyväksymisen yhteydessä ja myöhemmissä yhteyksissä talousarvio talousarvio I lisätalousarvio 2001 tilinpäätös Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden tavoiteohjelmia 1 ja 2 toteuttavien hankkeiden sekä ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen apuun Euroopan aluekehitysrahastosta maksettavana rahoitusosuutena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Määrärahaa saa yhdessä hallinnonalojen vastinrahoitusmomenttien määrärahojen kanssa käyttää myös Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 75 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen teknisen tuen varoin. Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti Määrärahasta arvioidaan käytettävän maksatuksiin tavoiteohjelmissa 1 ja 2 yhteensä euroa. Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Vuoden sitoumukset 104,162 52,194 5, ,942 Vuoden 2003 sitoumukset 37,908 54,474 32,739 2, ,091 Yhteensä 142, ,668 38,325 2, ,033 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin Budjetoitu Budjetoitu Kauden valtuutta määrärahaa v Myöntämis- v Ohjelma rahoituskehys talousarvio+ valtuus talousarvio+ Määräraha Euroopan aluekehitysrahasto valtuutena lisätalousarviot v lisätalousarviot v Tavoite 1 489, ,617 69, ,314 80,088 Tavoite 2 407, ,848 58, ,541 61,982 Yhteensä 897, , , , ,070 Vuoden 2003 myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan hallinnonaloittain seuraavasti EU:n osuus Valtion rahoitusosuus Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteensä Tavoite 1 Tavoite 2 Interreg ja Urban Yhteensä SM 9,653 11,456 21,109 6,092 9,148 9,029 24,269 OPM 9,958 10,109 20,067 7,301 9,084 2,835 19,220 MMM 1,404 1,131 2,535 1,089 0,932 1,059 3,080 LVM 3,140 2,031 5,171 2,972 2,754-5,726 KTM 36,023 23,382 59,405 34,761 29,799 2,266 66,826 STM 0,839 0,172 1,011 0,595 0,154 0,591 1,340 TM 5,010 5,646 10,656 3,235 4,734 2,744 10,713 YM 3,157 4,980 8,137 2,495 3,891 2,817 9,203 VM ,095 0,095 Yht. 69,184 58, ,091 58,540 60,496 21, ,472 Tulot on merkitty momentille ja valtion rahoitusosuus momenteille , , , , , , , ja talousarvio talousarvio I lisätalousarvio II lisätalousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 62. EU:n rakennerarahastojen valtion rahoitusosuus sisäasiainministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1- ja 2 -ohjelmien sekä yhteisöaloitteiden ja innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla ja olevien EU-osuuksien kanssa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Vuoden sitoumukset 15,056 7,428-22,484 Vuoden 2003 sitoumukset 8,404 10,830 7,842 27,076 Yhteensä 23,460 18,258 7,842 49,560 Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain seuraavasti Tavoite 1 Tavoite 2 Interreg ja Urban Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 6,092 9,148 9,029 24,269 Euroopan sosiaalirahasto 0,658 2,149-2,807 Yhteensä 6,750 11,297 9,029 27,076 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin Budjetoitu Budjetoitu Kauden valtuutta määrärahaa Ohjelma v Myöntämis- v Euroopan aluekehitysrahasto rahoituskehys talousarvio+ valtuus talousarvio+ Määräraha ja Euroopan sosiaalirahasto valtuutena lisätalousarviot v lisätalousarviot v Tavoite 1 78,779 21,598 6,750 15,820 6,164 Tavoite 2 86,062 31,265 11,297 22,103 8,620 Yhteisöaloitteet ja innovatiiviset toimet 61,033 21,116 9,029 13,640 8,676 EAKR + ESR yhteensä 225,874 73,979 27,076 51,563 23, talousarvio talousarvio I lisätalousarvio 2002 II lisätalousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5