Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS2016-00243 VNEUS Ruso Henrik(VNK) 05.04.2016 Viite Asia Epävirallinen eurooppaministerikokous 11.-12.4.2016 Amsterdamissa kokoontuvassa epävirallisessa eurooppaministerikokouksessa on tarkoitus keskustella Eurooppa-neuvoston päätelmien valmistelu- ja seurantakäytännöistä sekä yleisten asioiden neuvoston roolista siinä ja seuraavan rahoituskehyskauden valmisteluista. Lisäksi illallisella käydään yleisen tason keskustelu unionin tilasta. Suomi on johdonmukaisesti korostanut, että yleisten asioiden neuvoston tulisi ottaa poliittisempi ja strategisempi rooli EU:n päätöksenteossa ja täyttää täysipainoisemmin sille Lissabonin sopimuksessa annetut tehtävät. Rahoituskehyksiä koskevina alustavia painopisteitä ovat talouskasvu, työllisyys ja osaaminen, tiukka budjettikuri ja Suomen kohtuullinen nettomaksuosuus. Kokouksessa ei tehdä päätöksiä sen epävirallisen luonteen vuoksi. Suomea edustaa valtiosihteeri Samuli Virtanen.
2(10)
3(10) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2016-00239 VNEUS Ruso Henrik(VNK) 04.04.2016 Asia Eurooppa-neuvoston päätelmien valmistelu- ja seurantakäytännöt Kokous Epävirallinen eurooppaministerikokous 11.04.2016-12.04.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Epävirallisessa eurooppaministerikokouksessa käydään 12.4.2016 keskustelu käytännöistä koskien Eurooppa-neuvostojen päätelmien valmistelua ja seurantaa. Kokouksen keskustelun pohjaksi luvattua tausta-asiakirjaa ei tätä muistiota laadittaessa ollut käytössä. Suomen kanta Kokouksessa ei tehdä päätöksiä sen epävirallisen luonteensa vuoksi. Suomi ottaa keskustelun tiedoksi. Suomi on johdonmukaisesti korostanut, että yleisten asioiden neuvoston (YAN) tulisi ottaa poliittisempi ja strategisempi rooli EU:n päätöksenteossa ja täyttää täysipainoisemmin sille Lissabonin sopimuksessa annetut tehtävät. YANin rooli on kehittynyt myönteisesti, esimerkiksi sen roolin vahvistumisena ohjelmointityössä ja asialistalle nostetuilla horisontaalisilla teemoilla. Eurooppa-neuvoston päätösten seurannan kannalta Eurooppa-neuvoston, YANin ja sektorineuvostojen vuorovaikutuksen on oltava tehokasta. Eurooppa-neuvoston edellisen puheenjohtajan käytäntö osallistua YANin lounaskeskusteluihin oli toimiva ja hyödyllinen. Suomi suhtautuu avoimesti ehdotuksiin parantaa neuvoston työtä toimeenpantaessa Eurooppa-neuvoston linjauksia ja unionin strategista ohjelmaa. Puheenjohtajavaltiolla on keskeinen vastuu. Samalla korostetaan käytännönläheisesti hyvin johdettujen ja valmisteltujen sekä konkreettisiin tuloksiin tähtäävien kokousten merkitystä. YAN voi tarvittaessa edellyttää sektorineuvostoilta raportointia varmistettaessa Eurooppa-neuvoston päätelmien seurantaa.
4(10) Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajamaa on todennut pyrkivänsä kaudellaan tehostamaan Eurooppa-neuvoston päätösten toimeenpanon seurantaa. YANilla on tässä perussopimusten mukaisesti erityinen rooli: Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja toteuttaa niistä aiheutuvat jatkotoimet ollen yhteydessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan ja komissioon. (SEU 16.6 artikla) Vastaavaa keskustelua käytiin Italian puheenjohtajakaudella syksyllä 2014. Tuolloin Eurooppa-neuvostojen valmistelujen osalta vallitsi yhteisymmärrys YANin avainroolista horisontaalisten teemojen koordinoinnissa, neuvoston toiminnan johdonmukaisuuden varmistamisessa, lainsäädäntötyön suunnittelussa ja toimivan sääntelyn edistämisessä. YANin roolin vahvistamista pidettiin tärkeänä. Tältä osin tilanne on kehittynyt seuraavasti: 1. Erityisen merkittävät Eurooppa-neuvostot kuten muuttoliikettä koskien saattavat vahvistaa myös YANin merkitystä sen päätelmien valmistelijana. Komission 1. varapuheenjohtaja Timmermans on edustanut komissiota YANissa säännönmukaisesti. 2. Puheenjohtajamaa on aloittanut vuoden alusta aiemminkin kokeillun käytännön, jossa YANissa aina erillisenä asiakohtana Eurooppa-neuvoston seuranta. 3. Neuvosto oli aiempaa tasavertaisemmin mukana vuoropuhelussa komission työohjelmasta 2016. Neuvoston osalta keskustelut käytiin YAN:ssa. 4. Maaliskuussa 2016 hyväksytyn parempaa sääntelyä koskevan toimielinten välisen sopimuksen mukaan YANilla on jatkossa keskeinen rooli ohjelmointisyklin kaikissa vaiheissa. 5. YANissa on aloitettu säännölliset keskustelut horisontaalisista teemoista. Joulukuussa 2015 pidettiin ensimmäinen vuoropuhelu oikeusvaltioperiaatteesta, seuraava on luvassa toukokuussa 2016 samoin kuin keskustelu tilanteesta paremman sääntelyn agendalla. YANin horisontaalisen luonteen vuoksi Eurooppa-neuvostojen valmistelua ja seurantaa sekä YANin roolia koskeva keskustelu kytkeytyy myös laajempiin neuvoston työn kehittämistä koskeviin kysymyksiin, kuten neuvostokokoonpanojen ajantasaisuuteen ja neuvoston työskentelytapoihin. Näiden osalta Italian kaudella käydyissä keskusteluissa päädyttiin pitämään olemassa olevia neuvoston kokoonpanoja asianmukaisina, mutta neuvoston työtä tulisi mukauttaa unionin poliittisiin prioriteetteihin. Myöskään neuvoston työjärjestyksen muuttamista ei pidetty tarpeellisena. Neuvoston työmenetelmien kehittämiseen tulisi sen sijaan panostaa. Näihin kysymyksiin ei ole virallisissa yhteyksissä palattu. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa
5(10) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta 8.4.2016. Institutionaalisten kysymysten jaosto, kirjallinen menettely 4.-5.4.2016. Suuri valiokunta 8.4.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Kokouksen keskustelun pohjaksi luvattua tausta-asiakirjaa ei tätä muistiota laadittaessa ollut käytössä. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VNK/EU-erityisasiantuntija Henrik Ruso, henrik.ruso@vnk.fi, p. 0295160349 (laatija) VNK/EU-erityisasiantuntija Mari Eteläpää, mari.etelapaa@vnk.fi, p. 0295160298 VNK/Lainsäädäntöneuvos Heidi Kaila, heidi.kaila@vnk.fi, p. 0295160313. VNK/Lainsäädäntöneuvos Johannes Leppo, johannes.leppo@vnk.fi; p. 0295160335. VNK/EU-erityisasiantuntija Lauri Tenhunen, lauri.tenhunen@vnk.fi, p. 0295160 340. VNK/EU-erityisasiantuntija Päivi Pietarinen, paivi.pietarinen@vnk.fi, p. 0295160354. EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2016-00167 BO Kulmala Vesa(VM) 04.04.2016 6(10) Asia Epävirallinen eurooppaministerikokous 11.-12.4.; EU-budjetti, rahoituskehykset Kokous Eurooppaministerikokous 11.04.2016-12.04.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Hollanti järjesti puheenjohtajuuskautensa aluksi korkean tason konferenssin EUbudjetista ja rahoituskehyksistä Amsterdamissa 28. tammikuuta 2016. Konferenssin keskusteluista on laadittu puheenjohtajamaan yhteenveto, jonka pohjalta ministerit käyvät keskustelua tässä epävirallisessa eurooppaministerikokouksessa. Tarkoitus on tunnustella jo seuraavan rahoituskehyskauden valmistelua ja keskeisiä kysymyksiä. Asiakohta on lounasaiheena myös huhtikuun epävirallisessa Ecofin-neuvostossa 22.4. 23.4. Rahoituskehysasetuksen (No: 1311/2013) mukaan komission tulee esittää ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1. päivä tammikuuta 2018. Nykyisen rahoituskehyskauden välitarkastelun komissio esittää vuoden 2016 loppuun mennessä. Suomen kanta Ottaen huomioon, että käytettävissä ei ole komission ehdotusta uusiksi rahoituskehyksiksi, Suomi ei ole vielä lähtenyt tarkemmin linjaamaan kantaansa asiassa. Kantojen valmistelua ohjaa nykyinen hallitusohjelma ja sen asettamat linjaukset sekä hallitusohjelmaan pohjautuva EU-vaikuttamisstrategia. Tässä vaiheessa esitettävien alustavien näkemysten mukaan Suomi katsoo muun muassa, että EU:n rahoituskehyksen painopistettä on siirrettävä asteittain vahvemmin tukemaan talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista; sekä rahoituskehysneuvotteluissa on noudatettava tiukkaa budjettikuria, kuten jäsenvaltioissa on tehty. On huolehdittava, että Suomen nettomaksuosuus on kohtuullinen ja oikeudenmukainen ja siinä huomioidaan Suomen taloustilanne. Pääasiallinen sisältö Amsterdamissa järjestettiin 28. tammikuuta Hollannin puheenjohtajuuskauden korkean tason konferenssi monivuotisen rahoituskehyksen suunnasta, johon osallistui asiantuntijoita, käytännön toimijoita, jäsenmaiden parlamenttien ja hallinnon edustajia sekä kaikkien kolmen EU-instituution korkean tason edustajia. Konferenssin tavoitteena
7(10) oli luoda osallistavaa ja vuorovaikutteista keskustelua sekä rohkaista avointa ideoiden vaihtoa. Keskustelun tuloksista on laadittu yhteenvetoraportti sekä erillinen Amsterdamin kartta, jossa keskeisiä ajatuksia, periaatteita ja kysymyksiä on koottu yhdelle paperille. Keskustelun fokus oli seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja niiden mahdollisuuksien tutkimisessa, joita olisi käytettävissä järjestelmän parantamiseksi. Tarve uudistaa monivuotista rahoituskehystä todettiin ilmeiseksi, ottaen huomioon Euroopan tällä hetkellä kohtaamat kriisit, mutta samalla haastavaksi johtuen budjettiin sisäänrakentuneesta herkästä tasapainosta erilaisten tavoitteiden ja intressien välillä. Kolme keskeistä periaatetta nousivat monessa kohdin keskusteluja esiin: joustavuus, eurooppalainen lisäarvo (Europan Added Value, EAV) sekä toissijaisuusperiaate. Kun maailma alati muuttuu, tarvitaan joustavuutta tarvittaessa muuttaa politiikkaa ja muuttunut politiikka vaatii usein myös muuttunutta sekä erilaista rahoitusta. EAV:n osalta todettiin sen olevan periaatteellisella tasolla asia, jota lähes jokaisen on helppo tukea, mutta sen määrittelyn olevan tunnetusti vaikeaa. Kuitenkin keskusteluissa yhteisesti peräänkuulutettiin EU-budjetille selkeää, kaikkia yhdistävää lähtökohtaa ja kehystä. Tällaiseksi lähtökohdaksi voisi olla tarjolla toissijaisuusperiaatteen vaaliminen. Eurooppalaisen lisäarvon määrittely voisi tarkoittaa myös muuta kuin määrällistä arvoa; se voisi olla ajatus siitä, että yhteisen EU-budjetin pitäisi olla osoitus yhteisistä arvoistamme ja pyrkimyksistämme. Keskeisenä huomiona keskusteluissa oli myös, että budjetin menopuolen muutokset ovat kiinteästi yhteydessä muutoksiin budjetin tulopuolella. Yksityiskohtaisempi keskustelu käytiin neljässä eri työryhmässä, joissa kussakin oli oma teemansa: 1.) Ihanteellinen budjetti; 2.) EU-budjetin rahoitus; 3.) Uusiin prioriteetteihin vastaaminen; 4.) Neuvotteleminen EU-budjetista. Työryhmäkeskustelujen tavoitteena ei ollut saavuttaa yksimielisyyttä vaan käydä avointa ja rehellistä ajatustenvaihtoa, joka loisi perustaa tuleville päätöksille. Ensimmäisessä työryhmässä ihanteellisesta budjetista eurooppalaisen lisäarvon-periaate EU-budjetissa sai laajaa kannatusta. Keskustelussa nousi esiin, kuinka budjetin tulisi tehdä ja vastata enemmän Euroopan tasolla esimerkiksi muuttoliike-kysymyksessä, rajaturvallisuudessa, tutkimuksessa jne. Korostettiin, että eurooppalaisen lisäarvon määritelmä ei saa olla liian lavea/monitulkintainen ja toissijaisuusperiaatetta tulee soveltaa vahvemmin. Budjetin täytyisi vastata eurooppalaisten kansalaisten arvoja. Toisessa työryhmässä suuri osa keskustelusta keskittyi kysymykseen tuleeko EUbudjettia uudistaa meno- vai tulopuoli edellä ja ehdotettiin, että uudistuksia tulee tehdä kahden väylän lähestymistavalla, sillä tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa merkittäviin muutoksiin sekä tulo- että menopuolelle. Myös kansalaisnäkökulma nostettiin esiin ja reilun, yksinkertaisen ja läpinäkyvän omien varojen järjestelmän kehittäminen nähtiin kansalaisten luottamusta EU:hun parantavana mahdollisuutena. Lisäksi keskusteltiin myös rahoitusvälineiden vaikutuksesta nykyiseen nettobudjettiasemia korostavaan tilanteeseen. Kolmannessa työryhmässä keskityttiin eri joustavuuden näkökohtiin. Yksi idea oli luoda merkittävä yleinen (kriisi) marginaali sekä selkeät säännöt sille, miten sitä voidaan käyttää. Muita esitettyjä tapoja luoda enemmän joustavuutta olivat muun muassa budjetin laajentaminen, rahoitusvälineiden käytön lisääminen sekä yksityisen sektorin resurssien mukaan tuominen. Yleisesti puheenvuoroissa pidettiin tärkeänä ennustettavuutta ja sitä, että joustavuuden sääntöjen on oltava selkeitä heti kehyskauden alussa.
Neljännessä työryhmässä keskusteltiin itse neuvotteluprosessista. Esiteltyjä ajatuksia olivat muun muassa pysyvä neuvoston puheenjohtaja rahoituskehyksen neuvotteluihin sekä rahoituskehyskauden pituuden yhdenmukaistaminen vastaamaan Euroopan komission ja parlamentin toimikausien kestoa. Osallistujat keskustelivat myös oikeudenmukaisen palautuman ( juste retour ) painottumisesta neuvotteluissa ja erityisesti sen haitallisesta vaikutuksesta budjettineuvottelujen kärjistäjänä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - EU-ministerivaliokunta 8.4.2016 Suuri valtiokunta 8.4.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - Alustava keskustelu, jolla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Report of the Presidency Conference on the Multiannual Financial Framework (MFF) Amsterdam MAP Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/BO Vesa Kulmala, puh. +358295530548, vesa.kulmala@vm.fi 8(10) EUTORI-tunnus Liitteet Viite
9(10)
10(10) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi YAN Yleisten asioiden neuvosto VNK EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TPK, UM, VM, VTV, YM