1 Kuljetus- ja huolinta-alan toimihenkilöt KHT ry No 2/2005 2005 Neuvottelujen aikaa aa s. 2 Luottamusmiehet valmiina s. 5
2 Mitä se paikallinen allinen toimin oiminta oikein on Kovat piipussa Työnantajapuoli on tehnyt tiukan linjan suunnitelmat Ay-liikettä vastaan. Kovat on otettu piippuun, eikä työantajapuolen yhdentyminen ollut kuin vasta ensiaskel pyrkimyksessä murentaa koko ammattiyhdistystoiminta. Työnantajapuolen toimenpiteet paperiteollisuudessa ovat olleet hyvin harkittuja: jos he saavat nujerretuksi yhden vahvan liiton, toiset menevät siinä sivussa omalla painollaan suuremmitta vaivoitta, ellemme pistä hanttiin. Tarkkaa harkintaa osoittaa myös vastapelurin valinta. Koska paperiteollisuuden hyvinvointi on näkynyt myös työntekijöiden palkkapussissa, nostaa perinteinen suomalainen kateus päätään eikä muisteta mistä todellisuudessa on kysymys. Jos me kateuden sokaisemin silmin tuijotamme vain omaan napaamme, luulemmeko saavamme apua sitä tosissaan tarvitessamme, jos nyt käännämme selkämme. Samalla käännämme selkämme myös itsellemme, sillä kyllähän nyt on kyse todellisesta pyrkimyksestä heikentää työehtoja laajemminkin. Toivottavasti tätä lehteä lukiessamme tilanne on rauhoittunut ja paperiteollisuudelle saatu sopimus solmittua. Valitettavasti suhtaudun siihen epäilevästi. Vaikka sopimus olisi solmittukin, pitää meidän muistaa, että siemen on kylvetty työnantajan taholta tapahtuvan työehtojen heikentämiseen tähtäävän toiminnan toteuttamiseksi. Sen me joudumme jatkossa väistämättäkin huomioimaan omaa toimintaa suunnitellessamme ja omia tavoitteita laatiessamme. Samoin joudumme miettimään, miten pystymme vaikuttamaan mielipiteitä muokkaaviin radiotoimittajiin etenkin nuorille aikuisille suunnattua ohjelmaa tuottavissa toimituksissa. Tänä päivänä heidän kommenttinsa ovat hyvin työnantajapuolen näkemyksiä tukevia perustuen pelkästään heidän omiin mielipiteisiinsä ilman kummempia perusteluja. Ohjelmien luonteen vuoksi heidän valtansa on kasvanut vaikuttajana. Paikallisella radioasemalla olevan tutun toimittajan kautta meillä olisi hyvä mahdollisuus lisätä ay-tietoutta heidän keskuudessaan ja samalla yrittää vaikuttaa ainakin paikallisesti meille tärkeän faktatiedon välittymiseen kuulijoille. Ritva Väyr yrynen ynen Tämä kysymys on tullut mieleeni useita kertoja viime aikoina, kun olemme Oulussa yrittäneet saada ihmisiä liikkeelle ja tapahtumiin mukaan. Eräänä kauniina päivänä käväisi jo mielessäni, ettei monikaan taida oikeasti edes tietää, että oman alueen paikallistoiminta on suunnattu meille kaikille. En tiedä, onko tuo toimikunta -nimi harhaanjohtava, mutta tosiasia on, että kerran kun minulle ilmoittauduttiin erääseen tapahtumaan, ensimmäinen kysymys oli, onko tapahtuma tarkoitettu kaikille vai ainoastaan paikallistoimikunnan jäsenille. Kaikki tervetulleita etulleita Kyllä luulisi tiedon asioista nykyään kulkevan niin lehden välissä kuin internetissäkin, mutta moniko eiaktiivinen jäsen lukee kamalan tarkkaan kyseisiä informaation lähteitä? Henkilökohtaisesti voin olla huonona esimerkkinä ja tunnustaa etten pariin vuoteen ole juurikaan seurannut internetiä ja lehteä minulle ei tullut, ennen kuin vihdoin ja viimein sain muutettua osoitteeni oikeaksi. Elin siis täysin niiden tietojen varassa, mitä sain joko työpaikalta tai tutuilta yhdistysläisiltä. Ja paikallisiahan ne tiedot olivat, oikeaa täsmätietoa. Huonosti on asiat heillä, joilla ei ole aktiivisia tuttuja tai aktiivista työpaikkatoimintaa. Suurin osa alueista toimii luultavasti isoimman työpaikan jäsenten toimesta. Kun toiminta työpaikalla hyytyy, hyytyy osallistuminen ja pahimmassa tapauksessa hyytyy kohta koko toiminta. Erittäin tärkeää olisikin, että kaikki pientenkin työpaikkojen ainokaiset jäsenet edes kerran innostuisivat tulemaan mukaan johonkin. Voihan sitä ilmoittautuessaan kertoa että on ensikertalainen, jos hirveästi jännittää, mutta ainakin meidän tilaisuudet ovat olleet sen verran rentoja ettei niissä ole tarvinnut jäykkänä istua. Rahanar ahanarvoisia etuja Esitinpä tuossa alussa kysymyksen, että mitä se paikallinen toiminta oikein on ja nyt taidankin kertoa kaikille epätietoisille vastauksen. Se on osallistumista! Paikallistoimikunta keksii kaikenlaisia tapahtumia, missä olisi tietoa ja hupia ja joka kerta toivotaan, että kunpa sinne tulisi paljon väkeä, uutta sekä vanhaa. Monesti tapahtumissa on pieni omavastuu, mutta hyötyprosentti on siltikin suuri jäsenelle. Monessako ravintolassa syöt hyvin viidellä eurolla hyvässä seurassa? Samalla tutustut uusiin ihmisiin ja saat valtavasti tietoa, jos suinkin sitä kaipaat. Paikallistoimikunnat järjestävät myöskin hienoja reissuja esimerkiksi kestosuosikki Tallinnaan ja voin varmasti luvata ettei niillä reissuilla käy aika pitkäksi. Usein pidemmille reissuille voi ottaa vaikka yhdistykseen kuulumattoman kaverinkin mukaan. Ääni kuuluviin Viisas jäsen ottaakin jäsenmaksustaan kaiken hyödyn vähentämällä sen ensin verotuksessa ja tuplaamalla tienestin osallistumalla tärkeään ja hyödylliseen toimintaan saadakseen lisää tietoa, taitoa ja tukea! Totta kai aina otetaan mukaan myös aktiivisemmasta vaikuttamisesta kiinnostuneet. Eikä paikallistoimikunnassakaan tarvitse jäykkää olla. Meillä kokoukset viedään vapaasti eteenpäin ja hallituksen jäsenet jakavat saamaansa tietoa eteenpäin työpaikoilleen. Sanoisin, että puolet ajasta kuuntelemme uutisia yhdistyksestä, ERTO:sta, jne. Toinen puoli ajasta menee toiminnan suunnitteluun ja organisoimiseen. Tylsää päivää ei ole tainnut vielä ollakaan! Hyvä päätös Eläkeläiset ja opiskelijat ovat aivan yhtä tervetulleita kaikkeen toimintaan kuin työläisetkin. Ei se aina uusi veri pure vaan vanhemmat ja viisaammat mielipiteetkin tekevät kummasti terää silloin tällöin. Tärkeää olisikin, että monen ikäiset ihmiset osallistuisivat. Tehdäänpäs nyt kaikki tämän ihanan alkavan kesän kunniaksi päätös, että ainakin kerran jo tämän vuoden puolella osallistutaan jotenkin tähän paljon puhuttuun paikallistoimintaan. Minä annan kymmenen pistettä ja papukaijamerkin jokaiselle, joka edes ottaa yhteyttä alueensa puheenjohtajaan. Aurinkoisia päiviä toivottaa Anu Piri. iri.
3 Kiitos Tack Talvi ja kevät menivät ja seisomme kesän kynnyksellä. Mennyt talvi oli poikkeuksellisen vilkas tes - neuvotteluineen. Hyvän työehtosopimuksen saamiseksi neuvottelijat tekivät kovasti työtä. Uusi työehtosopimus allekirjoitettiin vain muutama tunti ennen mahdollisen lakon alkamista. Luulen että suurin osa jäsenistä on uuteen sopimukseen tyytyväisiä. Hyvät ystävät, on tullut eron hetki. Olen vuodesta 1996 alkaen toiminut yhdistyksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Hallituksen jäsenenä olen toiminut noin 15 vuotta yhtäjaksoisesti. Kaikkina näinä vuosina perhe on joutunut kärsimään minun poissaolojeni takia. Lukemattomat ovat ne viikonloput jolloin vaimo on joutunut olemaan yksin kotona. Päätös aktiivisen toiminnan lopettamisesta ei ollut helppoa mutta tiesin, että jonain päivänä se kuitenkin on edessä. Katsoin, että nyt on nuorempien aika siirtyä KHT:n ruoriin. Tulin siihen tulokseen, että kesän kynnyksellä on parempi jättää nämä luottamustehtävät koska kesällä toiminta hiljenee. Syksyn alkaessa olen jo tottunut tähän vapaaherrana olemiseen, eikä lisääntynyt vapaa-aika tunnu niin oudolta. Haluan kiittää teitä kaikkia näistä vuosista. On ollut suuri kunnia tehdä työtä kanssanne. Haluan toivottaa Teille kaikille menestystä jatkossa sekä oikein rentouttavaa ja hyvää kesää! Kyllä me jossain vielä tapaamme! Vintern och våren och vi står på tröskeln till sommaren. Den gångna vintern var undantagsvis livlig med alla avtalsförhandlingar. För att få ett bra kollektivavtal gjorde förhandlarna ett hårt arbete. Det nya kollektivavtalet undertecknades endast ett par timmar före en eventuell strejk skulle ha börjat. Jag tror att de flesta medlemmarna är nöjda med det nya avtalet. Bästa vänner, det är dags att skiljas. Jag har sedan år 1996 fungerat som föreningens ordförande och viceordförande. Som styrelsemedlem har jag oavbrutet fungerat i ca. 15 år. Under alla dessa år har familjen lidit tack vare min frånvaro. Otaliga är de veckoslut då min fru varit ensam hemma. Beslutet att sluta med den aktiva verksamheten var inte lätt, men jag visste, att en dag är det framför en. Jag kunde konstatera, att det är dags för de yngre att ställa sej vid KHT:s roder. Jag kom till den slutsatsen, att det på tröskeln till sommaren är bäst att lämna dessa förtroendeuppdrag på grund av att under sommaren avstannar verksamheten och när hösten börjar har jag vant mej vid att vara friherre, och den ökade fritiden känns inte så konstig. Jag vill tillönska er alla framgång i fortsättningen samt en avkopplande och skön sommar! Vi träffas nog ännu någonstans! Rog oger Sneitz Naisvaltainen altainen ala miesten maailmassa KHT:n jäsenistä valtaosa on naisia, jotka uurastavat kovin miehisissä puitteissa, hoidellaan raskaita kuormia isoissa autoissa, joita ajavat rekkamiehet. Ne kuuluisat tiskiin lyödyt rahtikirjat ovat milloin kuran peitossa, milloin repaleisia, vastaanottajan kuittaus on jos on. Menepä sitten tälle rekkamiehelle asiasta huomauttamaan niin vastaus on useinkin painokelvotonta. Kunniansa kuulevat myös ne huolinnan akat jos se leima taas puuttuu juuri siitä paperista kun hän oli koko yön rajalla jonotettuaan pyrkimässä rajasta yli. Kiitoksia tuskin saa myöskään taksivälittäjä Vapun aattona, kun arvon asiakas baarista ulos päädyttyään joutuu odottelemaan autoa kokonaiset 20 minuuttia. Entäpä montako kertaa on palkanlaskija saanut kiitosta oikein lasketuista tunneista? Tässä vain muutama esimerkki meidän jokapäiväisestä työilmapiiristämme. En tässä edes puutu ergonomiaan, viihtyisään työympäristöön tai naisten sosiaalitiloihin koska näistä puutteista saisi varmaan kirjoitettua kirjan. Arvostuk ostuksen sen puutetta Lyhyesti sanottuna sanomani on arvostuksen puute, mikä on yhteinen ongelma kaikilla naisvaltaisilla aloilla. Arvostuksen puute näkyy miespuolisten työtovereiden käytöksessä meitä kohtaan, mutta yhtälailla ja yhtä kouriintuntuvasti sen osoittaa työnantaja laihan tilipussin muodossa. Tasa-arvolain mukaan samasta työstä on maksettava sama palkka. Hyvä jos edes siihen jonain päivänä päästään. Mutta kun mietitään alallemme uutta palkkausjärjestelmää, pitäisi myös miettiä, mikä tekee varsinaisista miesten töistä niin paljon arvokkaampaa kuin meidän naisten puuhasteluista toimistoissamme. Rekkamies olkoonkin teiden kingi, mutta ei se kingi siellä kauaa rattia väännä jos ei toimiston tytöt tee keikkoja valmiiksi, laskuta ja varmista kassavirtoja joista kinginkin palkka maksetaan. Säälin kak aksi puolta Asuin lähes kahdeksan vuotta islaminuskoisessa maassa. Nyt varmasti monellekin tuli ensimmäisenä mieleen hunnutetut naiset, jotka me demokratiaan tottuneet länsimaalaiset koemme alistetuiksi. No, asioilla on tässäkin tapauksessa kaksi puolta, sillä nämä hunnutetut sisaremme säälivät kovin meitä eurooppalaisia. He perustelevat asiaa sillä, että me kodin- ja lastenhoidon lisäksi joudumme vielä käymään kodin ulkopuolella töissä. Heidän kulttuurissaan riittää kun nainen pitää kodin siistinä sekä lapset ruokittuina ja puhtaina. Perheen elättämiseen heidän ei tarvitse osallistua. Siinä, miten meillä miehet nykyään osallistuvat kotitöihin ja lasten hoitamiseen on varmasti paljon edistystä tapahtunut, mutta varmasti edelleen liian monessa suomalaisessa kodissa vaimo siivoaa lauantaisin, pesee pyykit, kuskaa lapset harrastuksiin ja valmistelee seuraavan viikon ruoat, kun isäntä nurmikon leikattuaan lähtee kavereiden kanssa pitkälle, koska raskas työ vaatii raskaat huvit. Arvostusta muistetaan osoittaa emännälle kerran vuodessa, Äitienpäiväruusun muodossa. Nainen kaik aiken takana ana Niin kauan kun me alistumme tähän, ei meille varmasti yksikään mies rupea arvostusta vaatimaan. Itse meidän täytyy asialle jotain tehdä. Alkuvuodesta kun huolinnalla oli lakon uhka sloganiksi nousi ALE on päättynyt. Sopisiko meille nyt iskulauseeksi Kaiken Takana On Nainen, sillä ilman meitä eivät suomalaisen yhteiskunnan rattaat pyöri. Ei auta, että keskenämme kahvipöydässä motkotamme ja rutisemme asioista, vaan yhdessä meidän on mietittävä, millä saisimme meille kuuluvan arvostuksen. Tässä olisi mielestäni yksi aihe, josta voisi avata keskustelua ja hakea yhteistyömuotoja muiden toimihenkilöjärjestöjen kanssa. Mitä suurempi joukko meitä on sanomamme takana, sitä varmemmin äänemme kuuluu. Tiina Meisola KHT:n aluevastaa astaavat ja yhdyshenkilöt Helsinki-Uusimaa Marjatta Saalokari, e-mail: marjatta.saalokari@dhl.com puh. 050 5832 837 Var arsinaissinais-suomi, Turk urku Tuula Virtanen, e-mail: tuula.virtanen@dfdstransport.fi puh. 040 5365 265 Satak takun unta, ta, Pori ori Seppo Saarinen, e-mail: seppo.saarinen@kuehne-nagel.com puh. 040 7647 903 Pirk irkanmaa, Tamper ampere Helena Siirtola, e-mail: helena.siirtola@kuljetusnelio.fi puh. 040 5185 615 Etelätelä-Sa Savo, Mikkeli Katri Pystynen, e-mail: katipuhu@luukku.com puh. 040 5576 390 Pohjoisohjois-Sa Savo, Kuopio Matti Uimonen, e-mail: muimon@dna.internet.net puh. 044 3444 652 Keskiski-Suomi, Jyväsk äskylä Sirpa Savola, e.mail: sirpa.savola3@luukku.com puh. 050 3435 481 Pohjoishjois-Suomi, Oulu Marja-Riitta Vavuli-Kiviniemi, e-mail: marja-riitta.vavuli@kiitolinja.fi puh. 041 4392 179 Pohjois-K ohjois-karjala, Niirala Elena Hämäläinen, e-mail: elena.hamalainen@johnnurminen.com puh. 040 5437 583 Pohjanmaa, Vaasa Ari Kiminki, e-mail: ari.kiminki@luukku.com puh. 050 3675 388 Kaakk aakkoisois-suomi, Lappeenran anta ta Tiina Ahola, e-mail: tiina.ahola@saimaalines.fi puh 050 355 8315 Kouv uvolan paikallisosast allisosasto Tiina Meisola, e-mail: tiia101@hotmail.com puh. 040 7762 026 Kotk otkan an seudun paikallisosast allisosasto Julia Ahverdova, e-mail: finnsov12@planet.fi puh. 040 5638 335 KHT:n :n lomamökki Hinku-Himos Lisätiet tietoja KHT:n kotisivuilla www.kh.kht.k.kaapeli.fi tai mökkivastaa astaavaltamme; altamme; Matti Kopr opra puh. 040 5914 174
4 KHT:n kevätk tkok okous ous Kouv ouvolassa olassa 14.5.5.2005.2005 Yllättä ttäviä eroja Kevätk tkok okous ousväki sai Kouv ouvolassa olassa ihmeteltäväk äkseen hallituspaikoista luopumisilmoituksia. sia. Ilman esityksiä siä kulk ulkenut kok okous ous mietti myös ensi vuoden jäsenmatk tkan kohdetta. KHT:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Kouvolassa 14 toukokuuta. Kouvola oli hyvä valinta kokouspaikaksi, koska se on uusin paikkakunta KHT:n paikallistoiminnan kartalla ja tärkeä liikenteen solmukohta maassamme. Yllättävin asia kevätkokouksessa oli yhden meidän pitkäaikaisimpien aktiivien, varapuheenjohtaja Roger Sneitzin eroilmoitus varapuheenjohtajan tehtävästä 31.5. alkaen. Tämä eroasia oli kypsynyt sen verran myöhään että kokouskutsuun ei ollut ehditty mainita varapuheenjohtajan valintaa. Tämän takia yhdistys toimii nyt kesäkuun alusta ilman varapuheenjohtajaa. Syyskokouksen esityslistalle tulee sitten myös varapuheenjohtajan valinta. Kokouksen jälkeen kuulin yllättäen myös toisestakin erosta hallituksestamme. Kiitoshalaus. Rogerin pitkä luottamustehtäväkausi päättyi. Kuva: Tauno Siisiäinen. Seppo Saarinen Porista oli kirjeitse ilmoittanut eroavansa myös 31.5. alkaen. Asia oli kuulemma todettu hallituksen kokouksessa, vaikka kukaan hallituksen jäsenistä ei muistanut mainita asiaa kokouksessa. Yritetään muistaa todeta Saarisen eroaminen syyskokouksessa. Sääntöjemme mukaanhan jokaisessa vuosikokouksessa voi tarvittaessa täydentää hallitusta. KHT:ssä tapana olleen hallituspaikkojen alueellisen jakoperiaatteen mukaan näin ollen Satakunnan alue voi halutessaan saada syyskokouksessa uuden jäsenen hallitukseen. Sama mahdollisuus on myös Hämeen ja Pohjanmaan alueilla, joista tänä vuonna ei ole ollut ollenkaan edustusta hallituksessa. Jäsenmatk tka tapetilla Itse kokous meni rutiinilla. Pitkäaikainen aktiivimme Matti Kopra valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Matti Kopra on varmasti monelle tuttu lomamökkiimme Hinku-Himokseen liittyvissä asioissa. Hän on ollut mökkivastaavamme siitä lähtien kun oma mökki on KHT:llä ollut. Yhdistyksen sihteeri Seppo Virtanen valittiin kokouksen sihteeriksi ja Hannele Kanninen sekä Markku Heinonen pöytäkirjan tarkastajiksi. Kolme Kevätkokous sujui sopuisassa tunnelmassa joten äänestämään ei jouduttu.kuva Roger Sneitz. ääntenlaskijaakin valittiin, vaikka kokouksessa ei sitten tarvinnutkaan äänestää. Ainoa kokousasia josta vähän keskusteltiin oli viime vuoden toimintakertomus. Keskustelua syntyi siitä, antoiko se oikean kuvan syyskokousasioista, jossa syyskokous muutti hallituksessa äänestystuloksena syntynyttä toimintasuunnitelmaa ja talousarviota keskeisessä kohdassa. Ainoa muutos joka tehtiin toimintakertomukseen oli KHT:n edustuksissa ERTO:n valiokunnissa. Kokoukselle ei ollut jätetty yhtään esitystä. Kokouksen lopussa mainittiin ilmoitusasioina, että ensi vuoden kevätkokouksen yhteyteen KHT kaavailee jäsenmatkaa, joko Latvian Riikaan tai viikon mittaista matkaa Bulgariaan. Ruokapöytäkeskustelussa kuulin kokouksen jälkeen että tämän Bulgarian matkan lähtö olisi Turusta. Siitä voisi päätellä, että ensi vuoden kevätkokous todennäköisesti myös pidetään Turussa. Kokouksessa myös mainittiin Hinku-Himoksen sen hetkinen varaustilanne. Tulevalta syksyn vuosikokoukselta odotamme varapuheenjohtajavaalia. Toivottavasti yhdistykselle löytyy hyvä asiasta kiinnostunut varapuheenjohtaja. Syksyn mittaan varmasti varmistuu KHT:n jäsenmatka ja keväällä meillä on mahdollisuus taas lähteä yhdistyksen omalle jäsenmatkalle. Ari Kiminki Mökkivastaava Matti Kopra ohjasi kokouksen kulkua taidolla ja rutiinilla. Kuva: Roger Sneitz. Työpaikk öpaikkatason toiminnassa ay- - liikkeen perusta Ammattiliiton perustehtävänä on edustamiensa palkansaajien palkansaaja-asemaan liittyvä työmarkkina- ja yhteiskunnallinen edunvalvonta. Työmarkkinaedunvalvonnan keskeinen osa-alue on työsuhteen ehtojen vähimmäistason määrittävien työehtosopimusten solmiminen. Työehtosopimus on väline parantaa työolosuhteita, korjata työpaikoilla esille nousevia ongelmia ja huolehtia ansiotasosta sekä ansioiden kehittymisestä. Työehtosopimustoiminnan kulmakivi on aktiivinen, sitoutunut ja vaikuttamiseen halukas, hyvin järjestäytynyt jäsenkunta. Liiton sopimustoiminnan tulokset ovat suorassa suhteessa näihin seikkoihin. Mitä laajempi joukko on kullekin kierrokselle työsuhteen ehtoihin liittyviä tavoitteita asettamassa ja niiden toteuttamista neuvotteluteitse tukemassa, sitä parempia tuloksia on lupa odottaa. Työpaikkatason aktiivisen toiminnan aivan keskeinen edellytys on, että vetovastuuseen löytyy edunvalvontatyöhön perehtyneitä, toiminnasta innostuneita ihmisiä. Keskeisiä tehtäviä ovat työpaikkaosastojen puheenjohtajuudet ja luottamusmies- sekä työsuojeluvaltuutettujen tehtävät. Hyvän työpaikkatoiminnan tunnusmerkkejä ovat työntekijöiden yhteiset palaverit, joissa käsitellään ilman paperimakuisia muodollisiakin kokouksia työpaikan asioita, huolehditaan työehtosopimusmääräysten noudattamisesta ja keskustellaan sekä tehdään esityksiä liitolle ja KHT:lle työehtosopimuksen ja muutoinkin työelämän kehittämiseen liittyen. Hyvään työpaikkatoimintaan liittyy myös aivan tavallisten jäsenten kannustaminen liiton tarjoaman koulutuksen piiriin tiedon lisäämiseksi omista oikeuksista. Mitä laajemmin me ERTOn kentässä tällaista toimintaa harrastamme, sitä parempia tuloksia aikaansaamme. Mielipiteiden ja tietojen vaihto eri työpaikkojen tilanteesta on tärkeä osa työpaikkatasolla tapahtuvan edunvalvontatyön tukemista. Hyvä foorumi tällaiselle tietojen ja ajatusten vaihdolle on liiton toimintaohjeiden mukainen paikallinen toiminta. Tavoitteena tällä paikallisella toiminnalla on tukea työpaikkatason toimijoita, levittää työpaikoilla olevia hyviä käytäntöjä mutta myös miettiä yhteisiä keinoja puuttua työpaikoilta esiin nouseviin epäkohtiin. Usein sanotaan, että ammattiliitto on täsmälleen niin vahva ja toimintakykyinen kuin sen jäsenistö on. Minun mielestäni tämä sanonta pitää sisällään totuuden. Ammattiliiton jäsenyys sinällään tuottaa turvaa työpaikan erimielisyys- ja ongelmatilanteiden varalta sekä työttömyyden varalta, mutta homman perusideana on toimia kanavana omaan palkansaajaasemaan liittyvässä edunvalvontatyössä, yhdessä muiden kanssa. Ammattiliiton jäsenmaksut kerätään toiminnan peruspuitteiden luomiseksi, mutta varsinaisesti omiin asioihin vaikuttaminen edellyttää jäseneltä osallistumista ja jonkin asteista aktiivisuutta. Jokaisen nyt jäsenenä olevan on oman etunsa mukaista viedä viestiä eteenpäin ja pyrkiä vakuuttamaan vielä järjestäytymättömät työkaverit järjestäytymisen hyödyistä. Antti tti Rinne puheenjohtaja, ERTO
5 Aluevastaa astaavien ja puheenjohtajien neuvottelupäiv ottelupäivät 15. - 17.4.05.05 Niirala ja Oulu palkittiin aktiivisesta toiminnasta Paik aikallist allistoimik oimikun untien, paikallis- allis- ja työpaikk öpaikkaosast aosastojen ojen puheenjohtaja tajat kok okoon oontuiv tuivat neuvottelupäiville 15. - 17.4. risteilylle Viking Line m/s s Gabriellalle. Heikki Raittila Työeläkelaitokselta päästettiin irti seuraavana. Hän selvitti työelämän muutoksia ja tarpeita muun muassa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymistä. Noin 20.000 henkilöä poistuu työstä joka vuosi. Vanhusten ja lasten osuus vä- Paikallistoimikuntien, paikallis- ja estöstä kasvaa ja tämän vuoksi työpaikkaosastojen puheenjohtajat kokoontuivat huhtikuussa neualalle sekä matkailun pariin uusia tarvitaan muun muassa hoivavottelupäiville risteilylle Viking Linen m/s Gabriellalle. Mukana oli si loppua ja maatamme voi uhata työpaikkoja. Työttömyyden pitäi- myös paikallis- ja työvaliokuntalaisia sekä KHT: n puheenjohtaja vaatii eläkeiän nostoa ja työvoi- myös työvoimapulakin. Tämä taas Ritva Väyrynen ja varapuheenjohtaja Roger Sneitz. Luennoitsijoina hanmuuttajista. Saimme myös man saamista esimerkiksi maa- olivat Heikki Raittila Työeläkelaitokselta ja Raija Holmberg Pohjokekertymän perusteista sekä las- tietoa eläkeuudistuksesta ja elälastakentatavaista. Täytyy sanoa, että Paikallistoiminnan valiokunnan puheenjohtaja Eila Hokkanen vaa. Lisää tietoa saat esimerkiksi oli tosi mielenkiintoista kuulta- avasi tilaisuuden ja esittäydyimme toisillemme. Paikalla oli 26 sekä soittamalla eläketurvakes- www.tyoelake.fi tai www.etk.fi, henkilöä ympäri maata. kukseen. Pienen tauon jälkeen Raija Tekijöitä tarvitaan Holmberg Pohjolan järjestömarkkinoinnista kertoi vakuutuksista. Hän on myös ERTO:n yhdyshenkilö. Yhteistyötä tehdään nyt kymmenettä vuotta. Liittovakuutuksemme ovat säilyneet ennallaan ja nehän ovat tosi kattavat. Siinä taas yksi hyvä syy olla ERTO:n jäsen. Saimme myös tilannekatsauksen Pohjolan tästä päivästä. ERTO:n nettisivuilta on linkki Pohjolaan, sieltä saat lisätietoa. Raija voi tulla myös paikallisiin tilaisuuksiin kertomaan lisää. Ottakaa rohkeasti yhteyttä. Vielä ei heitetty vapaalle vaan kävimme käsiksi ryhmätöiden pohjustukseen. Aiheena olivat jäsenhankinta ja TES:n toteutumisen varmistaminen. Pienen pohjustuksen ja pohjustuksen jälkeen oli vuorossa illallis-buffet, maittavat ruoat ja mukavaa seuraa. Tanssilla sitten sulateltiin pahempaa ähkyä. Helmi haussa Lauantaiaamuna pakersimme ryhmätöiden kimpussa pienissä porukoissa. Esittelimme sitten aikaansaannokset koko porukalle. Haimme vastauksia, miten saada lisää väkeä paikalliseen toimintaan ja miten jäsenhankintaa voisi yleensä tehostaa. Mietimme, mistä löytää sopivat henkilöt ja millaisia heidän tulisi olla, että saataisiin tuloksiakin aikaan. Helmeä kaivataan, sitä supliikki-ihmistä, joka jaksaa innostaa muut mukaan ja hakea uutta. Suorat kontaktit työpaikkoihin ja porkkanoiden keksiminen, arvonnat, nettikyselyt, kilpailut yms. Työpaikkaosastoja edustava ryhmätyöryhmä ryhmätöiden kimpussa. Taru Kuuva (vas) Jyväskylän Aluetaksista, Kaisu Räihä Oulun Aluetaksista ja Tuija Kokkonen, Kuehne & Nagel miettivät Janne Heinonen sai vietäväksi Pohjois-Karjalaan terveisiä, että työllä on tekijöitä joka vuosi edellistä vähemmän. Pulasta kärsivät ensimmäisinä hoiva-ala ja matkailu. Tiedon jakaminen yhdistyksestä ja sen toiminnasta, sekä paljon muita ideoita saimme aikaiseksi. TES oli totisempi paikka. Millä tavoin valvot sopimuksen toteutumista vieraalla työpaikalla ja miten pääset keskustelemaan asioista. Mietimme mikä on paikallistoiminnan rooli ja miten toiminnalla tuetaan työpaikkoja. Edelliset TES- neuvottelut vielä tuoreessa muistissa pohdimme työpaikka- ja paikallisosastojen vaikuttamismahdollisuuksia sopimuksen tavoiteasetteluun ja neuvottelutuloksen arviointiin, sekä hyväksymiseen ennen sen allekirjoittamista. Toteuttamiskelpoisia ideoita löytyi runsaasti. Etsimällä sidosryhmiä työpaikkojen välillä ja entistä enemmän tunnetuksi tulemista, siis lisää tilaisuuksien järjestämistä ja jäsenten mielipiteiden kuulemista. Esille tuli myös vanha toive, että kuljetus- ja huolinta yhdistäisi tavoitteensa sopimuksesta. Keväinen lakonuhka puhutti kovasti ja huomasimme, että on paljon opittavaa, sekä tekemistä koskien lähinnä tiedottamista työpaikoille. Järjestäytymisaste pitäisi saada mahdollisimman suureksi työpaikoilla ja sitoutuminen, sekä tavoitteiden takana pysyminen - siinä työsarkaa ennen seuraavia palkkaneuvotteluja Aihetta juhlaan Alueellisten kuulumisien jälkeen totesimme, että olemme aika helmiä! Sitten olikin aika lähteä pienelle kiertoajelulle keväiseen Tukholmaan. Aikaa oli vain hyvin vähän, mutta käytimme sen tehokkaasti oppaamme Kain avulla. Illalla maistelimme niitä herkkuja, mitä edellisenä iltana oli jäänyt maistamatta. Tarjolla oli ihania välimerellisiä makuja. Ruokailu huipentui kuohuvan juontiin pokaalista, nimittäin vuoden paikallistoimikunnaksi valittiin Niirala ja työpaikkaosastoksi Oulun Aluetaksi. Kannustusdiplomit saivat paikallistoiminnasta Etelä-Savo, Mikkeli ja työpaikkaosastoista John Nurminen, Lahti. Onnittelut vielä kerran. Kiitos paikallistoiminnan valiokuntalaiset onnistuneesta reissusta! Teksti:Sirpa Savola Kuvat: Rog oger er Sneitz
6 Työeh öehtosopimusr osopimusratk tkaisut kuljetus- ja huolinta-alalla ERTO kyseli kaikilta jäseniltään ke- sopia kahdeksan tunnin työpäi- Neuvottelut jatk tkuiv uivat lintaliikkeessä alkaa työnseisaus kemusvuosiporras. Lauantaityöli- väällä 2004 näiden työehtosopi- västä ja siihen liittyen ns. pekkas- Tammikuun jälkipuoliskolla 2005 3.3.2005 klo 3.00 alkaen. sää aletaan maksaa myös koko lau- mustavoitteita. Vastauksia tuli päivistä sekä koulutukseen ja irti- työehtosopimusneuvottelut al- Myöhemmin annetulla ilmoi- antain ajalta, kun sitä aikaisem- niin kuljetus- kuin huolinta-alalla sanomissuojaan kuten kuljetuk- koivat kummankin sopimusalan tuksella lakonuhka laajennettiin min maksettiin vasta klo 13.00 jäl- työskentelevien jäsenten osalta senkin osalta. osalta uudelleen. Kuljetuksen 10.3.2005 lukien koskemaan koko keen. Sijaisuuskorvausta koskeva runsaasti. Kesän aikana kaikki vastaukset käytiin huolellisesti läpi ja tavoitteet asetettiin työehtosopimuspykälien muotoon. Elokuun lopulla kuljetuksen ja huolinnan edunvalvontavaliokunnat käsittelivät tavoitteita alustavasti ja syyskuussa Hyvinkäällä pidetyssä työehtosopimusseminaarissa valittiin ne keskeiset tavoitteet, joita päätettiin esittää työnantajapuolelle. Tätä seminaaria pidettäessä ei ollut käsitystä siitä, saadaanko valtakuntaan aikaiseksi tulopoliittinen sopimus vai ei. Kesk eskeiset eiset tavoitteet ERTO:n keskeiset työehtosopimustavoitteet kuljetusalalla koskivat palkkausta, vuorotyölisien muuttamista prosenttiperusteiseksi, lauantaityölisän aikaan saamista, aattopäivälisää, suurjuhlapyhäkorvausta, työajan pidennystä kahdeksaksi tunniksi konttoritoimihenkilöiden osalta ja siihen liittyen ns. pekkaspäiviä, koulutuksen lukemista työajaksi, annettavan koulutuksen vähimmäismäärää sekä irtisanomissuojan tehostamista. Huolinta-alalla tavoitteet liittyivät palkkaukseen, sijaisuuskorvauksen täsmentämiseen, lauantaityölisän maksamiseen koko lauantain ajalta, mahdollisuuteen TUPO:n ulkopuolella Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saavuttivat 29.11.2004 neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi ja alakohtaiset työehtosopimusneuvottelut kaikilla aloilla, niin myös kuljetuksen ja huolinnan osalta, käynnistettiin marras- ja joulukuun vaihteessa. Neuvotteluaikaa työehtosopimusten uudistamiseksi tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti oli joulukuun puoliväliin asti. Tällöin ERTO esitti omat vaatimuksensa Autoliikenteen Työnantajaliitolle ja Erityispalvelujen Työnantajaliitolle. Koska ERTO:n vaatimukset ylittivät tulopoliittisen sopimuksen tason niin palkankorotusvaatimusten kuin tekstikysymysten osalta, kävi melko pian selväksi, että kuljetuksen ja huolinnan osalta ei ole mahdollista saada aikaan työehtosopimusratkaisua tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen pohjalta. Ratkaisua yritettiin synnyttää vielä valtakunnansovittelijan toimistossa piirisovittelija Esa Longan johdolla siinä onnistumatta. Niinpä 17.12.2004 saatettiin todeta, että ERTO jää kuljetuksen ja huolinnan sekä muutaman muunkin alan osalta tulopoliittisen sopimuksen ulkopuolelle. osalta saavutettiin neuvottelutulos 10.2.2005. Sen mukaan palkkoja korotetaan tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti. Sen lisäksi alle 3 v kokemusvuosisarakkeen palkkoja korotettiin 1.3.2005 lukien ylimääräisellä 1,9 %:lla ja palkkaryhmää 2 A 1.6.2006 lukien ylimääräisellä 1,9 %:lla. Pääkaupunkiseututakuuta parannettiin siten, että siellä pitää 1.9.2006 lukien maksaa vähintään 4 % taulukkopalkan ylittävää palkkaa nykyisen 3 %:n sijaan. Suuri osa taksivälittäjistä sovittiin siirrettäväksi palkkaryhmään 3 A ja niille, jotka ovat edelleen palkkatasossa 2, taataan 32 euroa kuukaudessa taulukon ylittävä palkka ja 1.6.2006 lukien 40 euroa kuukaudessa taulukon ylittävä palkka. Lakonuhk onuhka a ja sovin vinto Huolinnan osalta saatettiin vanhan sopimuskauden päättyessä 15.2.2005 todeta, että ilman lakonuhkaa ei ole mahdollista saada tulopoliittista sopimusta ylittävää ratkaisua. Niinpä neuvottelut Erityispalvelujen työnantajaliiton kanssa todettiin päättyneiksi. Seuraavana päivänä ERTO ilmoitti huolinta-alaa koskevasta ylityökiellosta sekä jätti lakkovaroituksen, jonka mukaan neljässä huo- huolinta-alaa. ERTO järjesti eri puolilla maata jäsentilaisuuksia huolinta-alalla työskenteleville jäsenille. Tilaisuuksissa saattoi todeta, että jäsenet olivat todella ERTO:n esittämien vaatimusten takana. Nyt jos koskaan oli aika toimia. Eräässä huolintaliikkeessä ERTO:n jäsenet marssivat ulos työpaikoiltaan viidellä paikkakunnalla samanaikaisesti, koska työnantaja oli alkanut kouluttaa myyntimiehiä huolitsijoiksi. ERTO:n neuvottelijat kutsuttiin jälleen valtakunnansovittelijan toimistoon helmikuun loppupuolella ja ponnistelut työehtosopimusratkaisun synnyttämiseksi jatkuivat piirisovittelijan johdolla. Piirisovittelija antoi huolinta-alaa koskevan sovintoesityksen 3.3.2005 klo 1.10 eli vajaat kaksi tuntia ennen uhkaavan lakon alkamista. Kumpikin osapuoli hyväksyi sovintoesityksen ja lakolta vältyttiin. Syntyneen ratkaisun mukaisesti palkat huolinta-alalla nousevat sopimuskauden aikana 1,1 % enemmän kuin tulopoliittisessa sopimuksessa oli sovittu. Osaa ensi vuoden, 2006 korotusvarasta ERTO suosittelee käytettäväksi alalla pitkään työskennelleiden henkilöiden palkkauksen nostamiseen. Palkkausjärjestelmästä poistettiin lisäksi alin palkkausryhmä 3 sekä alin ko- asia siirrettiin työryhmään, joka lisäksi käsittelee tehtävänimikkeistön ja ryhmittelyn ajanmukaistamista. Lopputulos tyydy dytti tti ERTO onnistui niin huolinta- kuin kuljetusalalla saavuttamaan tulopoliittisen sopimuksen tason ylittävän työehtosopimusratkaisun. Kuljetusalan osalta palkkausjärjestelmään saatiin neuvottelemalla ja ilman lakonuhkaa merkittäviä rahallisia parannuksia, jotka kohdistuivat suurelta osin kaikkein pienipalkkaisimpiin henkilöihin. Huolinta-alalla saatiin palkkausjärjestelmään liittyvien rahallisten parannusten lisäksi myös yleiskorotus yleistä linjaa suurempana, mutta se saatiin lakonuhan kautta. Huolinta-ala on työmarkkina-asemaltaan vahva, koska mahdollisella lakolla voidaan lähes pysäyttää Suomen vienti ja tuonti. Kun vielä huolinta-alalla työskentelevät ertolaiset päättivät tosissaan taistella paremman työehtosopimusratkaisun puolesta, saavutettiin huolinta-alalla olosuhteisiin nähden melko hyvä lopputulos. Tästä on hyvä jatkaa seuraavia sopimuskierroksia silmällä pitäen. Rainer Heino Ken entän mielipiteitä solmituista sopimuksista sista Nyt kun sekä kuljetuksen että huolinnan sopimusten solmimisesta on kulunut hieman aikaa ja niitä on ehditty hetki sulatella, kyseltiin hieman kentän mielipiteitä. Toinen haastateltava, huolinnan sopimuksen piiriin kuuluva tohmajärveläinen Lauri Heinonen John Nurminen Oy:n puulogistiikkapuolelta tavoitettiin KHT:n kevätkokouksen jälkeen Pohjois-Karjalan alueen järjestämältä Tallinnan risteilyltä. Hän piti sopimuksen tulosta olosuhteisiin nähden hyvin tyydyttävänä. Lakolla uhkaaminen noin pienillä vaatimuksilla oli järeää, mutta tavoitteiden puolesta on oltava valmis taistelemaan, hän toteaa. Kati Pystynen Mikkelistä Savonlinja Oy:ltä totesi kuljetuksen sopimuksesta, että rahaa olisi saanut tulla enemmän vaikka olikin huojentunut, ettei lakkoa tullut. Heinosen mielestä jokainen on voinut halutessaan vaikuttaa yhteiseen tavoiteasetteluun kyselyn kautta, mutta heillä on ollut myös suora kontakti edunvalvontavaliokuntaan alueen oman edustajan myötä. Kati koki vaikutusmahdollisuudet paremmiksi KHT:n hallituksessa ollessaan, mutta myös hän oli päässyt vaikuttamaan tavoitteisiin jäsenkyselyn kautta, josta oli keskusteltu myös työpaikalla jonkin verran. Lauri Heinonen toivoi jatkossa enempi edunvalvontaan tähtäävää toimintaa sekä tukea luottamusmiehille vaikeisiin neuvotteluihin. Pystynen taas peräänkuulutti nuoria lisää mukaan toimintaan. Hän toivoi asioita hoidettavan maltillisesti. Ritva Väyr yrynen ynen Kati Pystynen olisi toivonut sopimuksen myötä lisää rahaa kukkaronpohjalle. Lauri Heinosen mielestä neuvottelujen jälkeinen palautetilaisuus oli hyvä, kuten myös siitä muistuttaminen tekstiviestillä kännykkään. Kuvat Ritva Väyrynen.
7 Paik aikallinen allinen vaik aikuttaminen Iso virta alkaa pienistä puroista, jos ne ehtyvät, kuivuu pääuomakin hiljalleen. Niin käy ay-toiminnassakin, jos alueellisen ja työpaikkatason toiminta ei elä, muukin toiminta hiipuu käyttövoiman puutteessa. Edunvalvonta ontuu, jos alansa parhaat asiantuntijat eivät näe tarpeelliseksi hyödyntää omia tietojaan ja taitojaan. Kahvipöytäkeskusteluissa puidaan työpaikan ongelmia, joita kyllä riittää. Ihmetellään, miksi niitä ei saada korjatuksi tai miksi kukaan ei tee mitään. Samoin ihmetellään, miten meidän alalla ei neuvotteluissa saavuteta mitään, miksi sitä ja tätä ongelmaa ei oteta koskaan esille. Toki nämä keskustelut ovat tärkeitä, sillä sieltähän se alkaa epäkohtien puimisesta, mutta ne pitäisi tuoda esille muuallakin kuin vain kahvipöydässä, muuten ne eivät johda mihinkään. Vaikuttamisketjun pitäisi lähteä rakentumaan työpaikoilta kohti päättäjiä, jotka mielellään kuulevat pieniäkin ryhmiä, olemmehan kaikki vaikuttamassa tietyin väliajoin myös heidän päätäntävaltansa jatkumiseen. Työpaikkaosasto on se ensimmäinen pieni, mutta merkittävä noro, josta virta lähtee muodostumaan. KHT:n organisaatio on rakennettu aikoinaan hyvin, joten puron uoma on avattu valmiiksi. Paikallistoimikunta kokoaa yhteen työpaikkaosastojen ja yleensäkin työpaikkatason toimijat käsittelemään alakohtaisia asioita. Puro johtaa joen sivuhaaraan ERTO:n paikallis- tai aluejärjestöön, joka etsii rooliaan ainakin näin alueellisesta näkövinkkelistä katsoen. Paikallisjärjestöillä on hyvät mahdollisuudet pitää yhteyttä alueen niin paikallisiin kuin valtakunnantason päättäjiin tehden näin sekä liittoa että yhdistyksiä tunnetuksi heidän keskuudessaan. Yhteydenpito tiedotusvälineisiin voisi tuoda toimittajille tarpeellista taustatietoa toimialoistamme ja saattaisi vaikuttaa suhtautumiseen. Niin virta jatkaa rakentumistaan, puroilla ja joilla on omat sivuhaaransa toiminnan kulkiessa työpaikkaosastoista yhdistyksen oman paikallisen toiminnan kautta valtakunnalliseen toimintaan ja sieltä edelleen liiton kautta keskusjärjestön toimintaan. Väittäisin, että niillä työpaikoilla, missä työpaikkatason toimintaa on, asiat yleensä ovat muita paremmin, ainakin epäkohdat ovat tiedossa ja niiden korjaamiseksi ollaan tehty tai tehdään töitä koko ajan. Jos saadaan samaa työtä tekevät aktivoiduiksi myös muilla työpaikoilla ja paikkakunnilla, on vaikuttaminen tehokkaampaa joukkovoiman avulla. Annetaan virran viedä ja auringon paistaa hyvää ja lämpöistä kesää teille kaikille! Ritva Väyr yrynen ynen Lok okal al påverk erkan an En stor flod börjar med små bäckar, om de sinar, så torkar även huvudfåran. Så sker även i fackföreningsverksamheten, om verksamheten på regional och arbetsplatsnivå inte le-ver, så minskar den övriga verksamheten också av brist på drivkraft. Intressebevakningen haltar, om de bästa experterna inom sin bransch inte ser nyttan i att utnyttja sina egna kunskaper och färdigheter. I kaffebordsdiskussioner behandlas arbetsplatsens problem, som det finns nog av. Man är förvånade över varför man inte lyckas rätta till dem eller varför ingen gör något. På samma sätt undrar man hur man inom vår bransch inte får igenom något i förhandlingar, varför det och det problemet aldrig tas upp. Dock är de här diskussionerna viktiga, eftersom det ju är därifrån det börjar från det att man behandlar missförhållandena, men de borde tas upp även på andra ställen än vid kaffebordet, annars leder de ingen vart. Påverkningskedjan borde börja byggas upp från arbetsplatserna mot beslutsfattarna, som gärna även hör på små grupper, vi är ju alla med och påverkar med vissa mellanrum även det att deras beslutsrätt fortsätter. Arbetsplatsavdelningen är det första lilla, men viktiga flöde, därifrån floden börjar att forma sig. KHT:s organisation är bra uppbyggd på sin tid, därför är bäckfåran redan färdigt öppnad.lokalkommittén samlar ihop arbetsplatsavdelningarna och över lag de som verkar på arbetsplatsnivå för att behandla branschfrågor. Bäcken leder till flodens biflod ERTO:s lokal- eller distriktsorganisation, som söker sin roll åtminstone sett så här ur distriktets synvinkel. Lokalorganisationerna har goda möjligheter att hålla kontakt med distriktets beslutsfattare på såväl lokal- som på riksnivå och att på så sätt göra både förbundet och föreningen känd bland dem. Kontakt med massmedia kunde ge nödvändig bakgrundsinformation för journalister om våra branscher och kunde inverka på deras inställning. Så fortsätter floden sin uppbyggnad, bäckarna och åarna har sina sidofåror då verksamheten går genom arbetsplatsavdelningar via föreningens egen lokala verksamhet till verksamhet på riksnivå och därifrån vidare genom förbundet till centralorganisationens verksamhet. Jag skulle påstå att det på de arbetsplatser där det finns verksamhet på arbetsplatsnivå, så är förhållandena i allmänhet bättre än på andra, åtminstone är missförhållandena kända och man har arbetat eller man arbetar hela tiden för att rätta till dem. Om man får de som gör samma arbete aktiverade även på andra arbetsplatser och orter, är påverkan effektivare genom massverkan. Låt floden föra och solen skina bra och varm sommar åt er alla! Ritva Väyr yrynen ynen Kok okousaik ousaikataulut ja tärkeimmä eimmät tilaisuudet 15.10.10.2005.2005 Hallituksen kokous, ERTO:n toimisto,helsinki 30.-.-31. 31.7.2005.2005 ERTO:n kesäpäivät, Tuusula 16.- 6.-18.09.2005 Hallituksen ja valiokuntien seminaariviikonloppu, Vaasa 11.-12.11.2005 12.11.2005 Hallituksen kokous, Helsinki 12.11.2005 Syyskokous, Helsinki 19.11.2005 ERTO:n edustajiston syyskokous Tapahtumat laajemmin: www.kh.kht.k.kaapeli.fi Pää äätök öksen senteon vapauden v harhaa Kolumni Silloin kun Suomi kymmenkunta vuotta sitten liittyi EU:n jäseneksi, moni oli sitä mieltä, että se päätös vei Suomen itsenäisyyden. Samaa ajattelua jatkaen voisi kysyä, että miten itsenäinen Suomi oli toisen maailmansodan jälkeisen ajan suuren ja mahtavan naapurina. Kun seuraa tämän ajan mahtivaltion eli USA:n vaikeuksia toimia korostetun itsenäisesti, ei voi välttyä näkemästä sen ilmiselviä vaikeuksia tällaisessa toimintamallissa. Väkisinkin tulee mieleen ajatus, että absoluuttinen valtiollinen itsenäisyys on harhaa eikä vastaa todellisuutta. Valtioiden mahtavienkin on otettava muut huomioon omassa päätöksenteossa. Miten päätöksenteon vapauden mahtaa olla sitten muissa tilanteissa; ammattiliitoissa, yhdistyksissä, kunnissa ja monissa muissa paikoissa? Päteekö niissäkin sama totuus eli että ei voi päättää vapaasti vaikka muodollista valtaa olisikin? Uskon, että näin on. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että on samaa kuka päättää ja miten päättää. Päätöksiin ja päättäjiin pitää pyrkiä vaikuttamaan ja tarvittaessa pitää itse myös pyrkiä päättäjäksi. Se onkin sitten kokonaan toinen juttu, miten päätöksiin vaikutetaan tai miten päättäjäksi päästään. Ammattiyhdistysliikkeellä on monia päätöksenteon ja vaikuttamisen paikkoja. Yksi sektori, jossa ainakin yksityisen sektorin liitot ovat olleet kovinkin passiivisia, on alueja kuntatason päättäminen. Se on yleensä mielletty lähinnä julkisen sektorin liittojen puuhasteluksi. Näinhän asia ei kuitenkaan missään tapauksessa ole. Vaikka asiaryhmästä jätettäisiin sivuun lähes kyllästymiseen saakka esillä olleet erilaiset EU-projektit, joista vähän sarkastisesti voisi todeta, että kyllähän nekin jotakin tuottavat, jos ei muuta niin ainakin huikeat määrät paperia. Miten sitten tällaiseen paikalliseen päättämiseen voi vaikuttaa? Ei ole olemassa mitään yhtä kikkaa, jolla homma voitaisiin hoitaa. Peruslähtökohtana on, että omista tarpeista ja tavoitteista pitää kertoa riittävän aktiivisesti ja tarpeen mukaan toistaen. Pitkäjänteisyydestäkään ei ole haittaa. Haitaksi ei ole myöskään korostaa sitä, kuinka hyödyllinen kyseinen hanke on tälle seutukunnalle. On sellainenkin sanonta, että pitää pyrkiä iholle, siis luoda henkilökohtaisia suhteita. Monet päättäjät tuntuvat pitävän siitä, että juuri heidän puoleensa käännytään ja juuri heidän uskotaan parhaiten voivan vaikuttaa asioihin ja päätöksiin. Siitä vaan kesäksi miettimään mitä asioita voisit ajaa paikallisesti ja asiassa lähdetään syksyllä liikkeelle! Uhki hki
8 KHT Keski-Suomi on varannut paikkoja alueensa jäsenille Päijänne risteilyltä 2.7. lauantaina klo 19-22 Rhea -laivalla. Jäseniltä hinta on kolme euroa (25 ensimmäistä ilmoittautujaa). Perheenjäsenet voivat tulla myös, mutta maksavat itse. Aikuiset 13 ja lapset seitsemän euroa. Ilmoittautumiset 21.6. mennessä Sirpa Savolalle p.050 3435 481 tai sirpa.savola3@luukku.com Tervetuloa! Keskieski-Suomi Päijänneristeily Teemme aluetapaamisen merkeissä Pohjois-Karjalan kanssa Saimaankanavaristeilyn Viipuriin Lappeenrannasta 13.08.2005. Paikkoja rajoitetusti. Sitovat ilmoittautumiset 23.06.2005 mennessä Matti Uimoselle, puh. 017-4652 078 tai 044 3444 652. Omavastuu on 30 euroa/jäsen joka tulee olla maksettuna kyseiseen päivään mennessä Nordean tilille 107830-214972 merkillä kanavaristeily. Lähetä ryhmäviisumia varten passin henkilötietosivusta valokopio osoitteeseen: Matti Uimonen, Peuranpolku 4, 70910 Vuorela. Pohjoisohjois-Sa Savo Kana anavaristeily aristeily Pirk irkanmaa Laivaristeily aristeily Näsijärvi-risteily 26.8. klo 18.30. Tule Wellamolle vetten päälle ja ota mukaan vielä ay-etujen ulkopuolella olevat työkaverisikin. Laivalla myös KHT:n puheenjohtaja Ritva Väyrynen sekä Ertosta juristi Kari Tiainen. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 15.8. mennessä; puh. 040 5185 615 helena.siirtola@kuljetusnelio.fi tai pirkko.niemi@schenker.com Ajoharjoittelu Liukkaan kelin ajoharjoittelu omalla autolla (kaksi henkilöä /kulkuneuvo) 22.10. Infoa tarkemmin seuraavassa lehdessä tai mirja.vilja@schenker.com. Kaikki uudet ja vanhat jäsenet mukaan! Tänä vuonna liittyneet pääsevät ilmaiseksi ja vanhoilta perimme kuuden euron omavastuumaksun. Lauantaina 11.6. jolloin järjestämme mahtavan leikkimielisen kaupunkiseikkailun. Kokoontuminen on klo 15 Toripolliisin patsaan luona. Päätepisteenä on Rehapoliksen saunatilat jossa syömme ja halukkaat voivat kylpeä. Paikalla myös liiton lakimies Rainer Heino, joka kertoo valmistautumisesta seuraaviin TES-neuvotteluihin. Telan edustaja kertoo eläkeuudistuksen vaikutuksista. Ilmoittautumiset Anu Pirille numeroon 044 5278 262 tai sähköpostilla; anu.piri@mail.suomi.net. Pohjoisohjois-Suomi Kaupunkiseikk aupunkiseikkailu ailu Varsinaisarsinais-Suomi Tea eatterima tterimatk tka Tamper ampereelle eelle Lähdemme katsomaan Tampereen Työväen Teatteriin näytelmää Herra metsästää. Luvassa on hulvatonta makuukammarifarssia 24.9. klo 19.00. Lähtö Aurakadulta kaupunginpuiston edestä klo 14.00. Perillä on aikaa mahdolliseen ruokailuun. Hinta jäseniltä 25 ja muilta 30 euroa. Mukaan mahtuu 40 nopeinta ja jäsenet ennen muita. Ilmoittaudu 31.5. mennessä Tiina Huupposelle, puh. 010 5206 649 tai tiina.huupponen@schenker.com tai Tarja Kilpiselle, puh. 010 5206 665 tai tarja.kilpinen@schenker.com Liput maksettava 30.6. mennessä KHT/ Varsinais-Suomen tilille: Sampo 800019-2087429. Etelätelä-Sa Savo Saunaan ja uimaan Vietämme lauantai-iltapäivää koko perheen voimin 30.7. kello 15 alkaen saunoen ja uiden. Paikkana Mäntyniemen rantasauna, Mikkelistä Ihastjärvelle päin n. 6 km. Yhdistys tarjoaa ruuan, ulkopuolisilta aikuisilta omavastuu. Ilmottautumiset viimeistään 15.7. Katille: katipuhu@luukku.com tai 040 557 6 390 Kaikki lämpimästi tervetulleita! Yhteiset säännöt kaikille Pohjoismaisen kuljetusty uljetustyön öntekijäin feder ederaa aation ETF:n kongr ongressi painottaa työn öntekijöiden sosiaaliasioiden lisäksi si myös ay-oik -oikeuk euksia. ETF:n toinen sääntömääräinen kongressi pidettiin toukokuun lopulla Maarianhaminassa. Osallistujia oli yhteensä noin 500 eli enemmän kuin neljä vuotta sitten Zagrebin kokouksessa. Tervetuliaispuheiden sarjan aloitti KAF:n puheenjohtaja, Suomen Merimiesunionin puheenjohtaja Simo Zitting, joka toivotti edustajat tervetulleiksi Suomeen. Zitting kertoi, että KAF:lla on tällä hetkellä n. 90.000 jäsentä. NTF:n puheenjohtaja Per Östvold totesi, että ETF:n talous on saatu vankalle pohjalle. Aikaisemmat taloudelliset ongelmat on saatu kuntoon ja vanhat velat maksettu. ETF:n presidentti Wilhelm Haberzettl totesi, että talouden kohenemisen myötä ovat parantuneet myös suhteet EU:hun ja rahoitus sieltäpäin toimii jälleen. Kokous hyväksyi myös liudan uusia jäsenjärjestöjä, joukossa Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys. Talousraportti sekä tilintarkastajien lausunnot puhuttivat kokousta, mutta lopulta ne hyväksyttiin. Jäsenmaksun korotus hyväksyttiin yksimielisesti. Maksua korotetaan 0,55 ensi vuoden ja ja 0,60 euroon vuoden 2008 alusta lähtien. Ryanair tähtäimessä täimessä Kokous hyväksyi sääntöihin 11 muutosehdotusta. Viimeiseksi käytiin lähetekeskustelu aloitteista. Kaikkein pisimpään keskusteltiin päätöslauselman kohdasta jossa liikennejaosto seuraa EU:n siviiliilmailuhenkilöstöön vaikuttavaa lainsäädäntöä ja pyrkii parantamaan ETF:n asemaa ja poliittista vaikutusvaltaa suhteessa Euroopan toimielimiin ja muihin eurooppalaisiin organisaatioihin. Sosiaaliasioita viedään eteenpäin innovatiivisin keinoin suojellen työntekijöiden oikeuksia ja ay-oikeuksia Ryanairissa ja kaikissa yhtiöissä. Hyökkäys Ryanairia kohtaan oli erityisen suuri. -Ryanair on kiero työnantaja. Emme voi hyväksyä menettelyä, joka syrjii järjestäytyneitä työntekijöitä maksamalla kolmen prosentin palkankorotuksen liittoon kuulumattomille. Tällaista kiristystä ja sosiaalista polkumyyntiä on vastustettava kaikin keinoin, sanoo italialainen Erica Young. Illallisella Pommern -laivalla. Tuomo Oksanen Suomen Ilmailualan Unioni, Satu Silta Suomen Merimiesunioni, Reima Angerman Suomen Konepäällystöliitto ja Risto Elonen Suomen Veturimiesliitto.Kuva Roger Sneitz. ETF:n puheenjohtaja Wilhelm Haberzettl.Kuva Roger Sneitz. Veturimiehet mansikassa assa Kongressin toisena päivänä jatkettiin lähetekeskustelua aloitteista joita oli jätetty kymmenen. Transnetin eurooppalaista liikennepolitiikkaa koskenut aloite vedettiin pois. Viron kokousedustajan mukaan Virossa on vaikea löytää päteviä veturinkuljettajia. Kun järjestäytymisaste on alhainen, ei painoarvoa palkkavaatimuksiin saada. Koulutetut veturinkuljettajat lähtevät mieluummin mansikanpoimintaan Ruotsiin. Tämä kertoo jotakin Viron palkoista. Sama koskee linjaautonkuljettajia. Helsingin julkisesta liikenteestä 15 prosentttia hoidetaan virolaisvoimin. Tuk ukea paperityöläisille ETF:n puheenjohtajaksi seuraavaksi neljävuotiskaudeksi valittiin yksimielisesti jatkamaan Wilhelm Haberzettl Itävallasta. Uudeksi pääsihteeriksi valittiin Eduardo Chagas Portugalista. Viimeisenä asiana esityslistalla olivat viisi julkilausumaa. Suurimmat kannatustaputukset sai julkilausuma joka koski Ryanairia ja sen työntekijöitä diskriminoivaa työvoimapolitiikkaa. Toinen huomion ansaitseva julkilausuma oli Suomen paperityöntekijöitä tukeva kannanotto jossa tuomitaan työnantajien pyrkimys heikentää sopimuksia. Rog oger er Sneitz